1. Pohjoismainen hyvinvointivaltio:
menestystarina, entä tulevaisuus
Esitelmä Imatran Paasikivi-Seuran tilaisuudessa
6.5.2014 Imatralla
Antti Hautamäki
Tutkimusprofessori emeritus, JY
Konsultointi Kestävä Innovaatio

2. Hyvinvointivaltio
• Pohjoismainen hyvinvointivaltio on ollut
menestystarina!
• Alva ja Gunnar Myrdal ideoivat mallia Ruotsissa 30-
luvulla (perheen ”sosialisoiminen”)
• Suomessa Pekka Kuusen 60-luvun sosiaalipolitiikka
on käänteentekevä kirja (1961)
• Suomessa sosiaalimenot ovat 30 % ja julkiset menot
noin 45 % bkt:sta
• Pohjoismainen malli on nyt vaikeuksissa ja siihen
kohdistuu muutospaineita

3. Hyvinvointivaltion tavoitteet
• Riskien tasaaminen: sosiaalivakuutus,
kansaneläkkeet, työttömyysturva jne.
• Tulojen ja kulutusmahdollisuuksien
tasaaminen yli elämänkaaren: verot ja
työeläkemaksut
• Yksilöiden välisten tuloerojen kaventaminen
ja köyhyyden torjunta: progressiivinen
verotus, tulonsiirrot, ilmaiset tai tuetut palvelut
S.Korkman: Talous ja utopia, 2012

4. Pohjoismaisen mallin piirteitä 1/2
• Pakollisuus: osallistuminen järjestelmiin ei
ole yksilön valittavissa: työeläkejärjestelmä
• Universaalisuus: kaikki ovat oikeutettuja
sosiaaliturvaan ja julkisiin palveluihin
(sosiaali- ja terveyspalvelut, koulut jne.)
• Vastavuoroisuus: työttömyysturva,
ansiosidonnainen eläke

5. Pohjoismaisen mallin piirteitä 2/2
• Työmarkkinoiden vahvat instituutiot ja
sopimukset (”kolmikanta”)
• Panostaminen inhimillisen pääomaan:
perhepolitiikka, päivähoito, ilmaiset koulut ja
korkeakoulut, tutkimus- ja innovaatiopolitiikka
• Korkea veroaste: rasitus mutta luo
turvallisuutta ja lisää sopeutumista muutoksiin
• Tarvitaan korkea työllisyysaste rahoituksen
turvaamiseen; mm. naisten osallistuminen
työelämään

6. Hyvinvointivaltion saavutuksia
Pohjoismaissa
• Meillä on toimiva oikeusvaltio ja suuri
yksilönvapaus (positiivisessa mielessä)
• Taloudellinen tehokkuus ja kansainvälinen
kilpailukyky suhteellisen korkealla tasolla
• Tulonjako on tasaisempi kuin muissa maissa
• Hyvinvointivaltion kannatus on suurta, koska
se tuottaa kansalaisille turvaa, torjuu
köyhyyttä ja tasaa tuloja yli elämänkaaren

7. Hyvinvointivaltion haasteita
• Globaalit haasteet
• Innovaatiokilpailu ja ulkoistaminen
• Osaajien liikkuvuus
• Verokilpailu (esim. yhteisövero)
• Kansalliset haasteet
• Väestön ikääntyminen
• Työttömyys ja polarisaatio
• Kestävyysvaje ja rahoituspohjan riittävyys
• Uudistumiskyky
• Hyvinvointivaltion muuttaminen on poliittisesti
vaikeaa

8. • Työllisyyden parantaminen
• Eläköitymisen myöhentäminen
• Opintoaikojen nopeuttaminen
• Työhön kannustaminen (vastikkeellisuus)
• Tuottavuuden nostaminen
• Tietotekniikan soveltaminen
• Julkisten palvelujen yksityistäminen ja kilpailu
• Uudistuminen
• Universaalisuusperiaatteen tarkentaminen
• Asenteellinen uudistuminen (vastuut, yrittäjyys)
Millä 10 miljardin kestävyysvaje
voidaan poistaa?

9. Hyvinvointiyhteiskunnan on
uudistuttava
• Horisontaalinen yhteiskunta
• Kestävä hyvinvointi
• Elämänhallinta, voimaantuminen ja hyvään
tuuppaaminen
• Vastuiden uudelleenjako ja
universaalisuusperiaate
• Kumppanuus palvelujen tuottamisessa
• Kuntien uudistuminen ja toiminnan
vaikuttavuus

10. Kaksi yhteiskunnan toimintamallia
Horisontaalinen yhteiskunta
Vertikaalinen yhteiskunta
Hierarkiat ja byrokratiat
Ylhäältä alas ohjaaminen
Verkostot ja vertaistoiminta
Kansalaisyhteiskunta

11. Hyvinvointi ja elinvoima
Kansalaisten
hyvinvointi
Yhteiskunnan
elinvoima
Palvelut
Osallisuus

12. Kestävä hyvinvointi – uusi
hyvinvointikäsite
Arvokas elämä
Elämänlaatu
Osallisuus
Onnellisuus
Tasapainoinen
Luontosuhde
Kestävä kehitys
Kestävä
taloudenpito
Vauraus

13. Aktiivinen kansalaisuus: Hyvinvointi
syntyy siitä, että ihminen voi käyttää
omia kykyjään omien tavoitteidensa
toteuttamiseen
Ihminen
elämänsä
subjektina ja
arvojensa
toteuttajana
Halu
Motivaatio
Kyky
Osaaminen
Mahdollisuudet
Ihmisen
teot ja valinnat
Toiminta-
valmiudet
osaaminen x motivaatio = potentiat
Eettinen
jalanjälki
Oppiminen
Olosuhteet

14. Voimaantumisen perusta
• Jokaisella ihmisellä on merkittävästi
käyttämättömiä kykyjä ja mahdollisuuksia
(potentiaalisuutta)
• Kaikilla on sisäisiä ja ulkoisia estetä
kykyjensä kehittämiseen ja käyttämiseen
• Voimaantuminen merkitsee esteiden
purkamista ja motivaatiosta syntyvän
energian käyttöönottoa (dynaamisuutta)

15. Hyvään tuuppaaminen
• Ihmiset haluaisivat tehdä parempia valintoja,
mutta lipsuvat tai epäonnistuvat usein
• Aristoteles piti ihmisiä heikkoluonteisina
• On osoitettava, mitä hyvää seuraa tietyistä
valinnoista (liikunta, ruokavalio,
tupakanpolton lopettaminen, kohtuullisuus)
• On tuupattava hyvään suuntaan luomalla
kannusteita ja helpottamalla päätöksen
tekemistä ja siinä pysymistä

16. • onnellisuus
• yhteisöllisyys
• merkityksellisyys
Hyvinvointi
(omat
valinnat)
• työnteko
• tulonsiirrot ja etuudet
• varallisuus
Toimeentulo
(työelämä)
• terveys
• koulutus
• turvallisuus
Perustarpeet
(julkiset
palvelut)
Vastuun kantajat

17. Kumppanuudella kaikki voimavarat
käyttöön: PPP- kumppanuus
Kumppanuus
ja yhteistyö
”www”
Kansalaiset
(People)
Kunnat ja muu
Julkinen
sektori
(Public)
Yritykset
(Private)

18. Kunnan toiminnan kriteeriksi
vaikuttavuus
Kunnan
voimavarat,
tehtävät ja
velvollisuudet
Kestävä
Hyvinvointi
Kuntien toiminnot:
Oma palvelutuotanto
Ostopalvelut
Palvelusetelit
Vertaistuotanto
Hankintatoimi
Julkinen tila
Kaavoitus
Joukkoliikenne
Energia
Vesi …
Arvioidaan vaikuttavuutta kestävän hyvinvoinnin kannalta
Kuntien innovaatiotoiminta
PPPOhjaus
Kokeileminen
Erilaistuminen
Normien purkaminen
Tuottavuus
Yhteistoiminta

19. SOTE UUDISTUS
5 ERVAA
(Yliopistolliset
keskussairaalat)
Kunnat
Kuntayhtymät
Järjestöt
Yritykset
Tuottajat
Järjestäjä
Tilaaja Asiakas
valitsee
Valtio
Rahoittaja

20. Hyvinvointiyhteiskunta 2.0
• Ihminen on aivan uudella tavalla keskiössä
• Ei vain asiakkaana vaan aktiivisena toimijana
• Palvelujen tulee voimaannuttaa ihmisiä ja
vahvistaa heidän toimintavalmiuksiaan
• Palvelujen tuottamisvastuita tulee jakaa eri
tahoille (PPP-kumppanuus)
• Kuntien pitää uudistaa toimintaansa
paremman vaikuttavuuden aikaansaamiseksi