Pohjoismainen hyvinvointivaltio - menestystarina, entä tulevaisuus
•
1 gefällt mir•2,790 views
Esitelmässä luodaan katsaus hyvinvointivaltion peruspiirteisiin ja erityisesti Pohjoismaiseen malliin. Referenssinä on tässä S. Kormanin mainio kirja "Talous ja utopia". Esitelmän loppupuolella tuodaan uusia ajatuksia hyvinvointivaltion kehittämiseksi lähtien horisontaalisen yhteiskunnan ideasta. Hyvinvointivaltion "pelastaminen" vaatii hyvinvoinnin käsitteen uudelleenarviointia, universaalisuusperiaatteen tarkentamista mutta ennen kaikkea kansalaisten aktiiviisuutta ja elämänhallinnan voimistamista. Tässä keskeisiä käsitteitä ovat voimaannuttaminen ja hyvään tuuppaaminen. Kuntien on myös arvioitava toimintaansa vaikuttavuuden näkökulmasta: kuinka ne edistävät kestävää hyvinvointia.
Empfohlen
Empfohlen
Weitere ähnliche Inhalte
Was ist angesagt?
Was ist angesagt? (18)
Andere mochten auch
Andere mochten auch (7)
Ähnlich wie Pohjoismainen hyvinvointivaltio - menestystarina, entä tulevaisuus
Ähnlich wie Pohjoismainen hyvinvointivaltio - menestystarina, entä tulevaisuus (20)
Mehr von Univ. of Jyväskylä, Univ. of Helsinki, entrepreneur
Mehr von Univ. of Jyväskylä, Univ. of Helsinki, entrepreneur (16)
Pohjoismainen hyvinvointivaltio - menestystarina, entä tulevaisuus
- 1. Pohjoismainen hyvinvointivaltio: menestystarina, entä tulevaisuus Esitelmä Imatran Paasikivi-Seuran tilaisuudessa 6.5.2014 Imatralla Antti Hautamäki Tutkimusprofessori emeritus, JY Konsultointi Kestävä Innovaatio
- 2. Hyvinvointivaltio • Pohjoismainen hyvinvointivaltio on ollut menestystarina! • Alva ja Gunnar Myrdal ideoivat mallia Ruotsissa 30- luvulla (perheen ”sosialisoiminen”) • Suomessa Pekka Kuusen 60-luvun sosiaalipolitiikka on käänteentekevä kirja (1961) • Suomessa sosiaalimenot ovat 30 % ja julkiset menot noin 45 % bkt:sta • Pohjoismainen malli on nyt vaikeuksissa ja siihen kohdistuu muutospaineita
- 3. Hyvinvointivaltion tavoitteet • Riskien tasaaminen: sosiaalivakuutus, kansaneläkkeet, työttömyysturva jne. • Tulojen ja kulutusmahdollisuuksien tasaaminen yli elämänkaaren: verot ja työeläkemaksut • Yksilöiden välisten tuloerojen kaventaminen ja köyhyyden torjunta: progressiivinen verotus, tulonsiirrot, ilmaiset tai tuetut palvelut S.Korkman: Talous ja utopia, 2012
- 4. Pohjoismaisen mallin piirteitä 1/2 • Pakollisuus: osallistuminen järjestelmiin ei ole yksilön valittavissa: työeläkejärjestelmä • Universaalisuus: kaikki ovat oikeutettuja sosiaaliturvaan ja julkisiin palveluihin (sosiaali- ja terveyspalvelut, koulut jne.) • Vastavuoroisuus: työttömyysturva, ansiosidonnainen eläke
- 5. Pohjoismaisen mallin piirteitä 2/2 • Työmarkkinoiden vahvat instituutiot ja sopimukset (”kolmikanta”) • Panostaminen inhimillisen pääomaan: perhepolitiikka, päivähoito, ilmaiset koulut ja korkeakoulut, tutkimus- ja innovaatiopolitiikka • Korkea veroaste: rasitus mutta luo turvallisuutta ja lisää sopeutumista muutoksiin • Tarvitaan korkea työllisyysaste rahoituksen turvaamiseen; mm. naisten osallistuminen työelämään
- 6. Hyvinvointivaltion saavutuksia Pohjoismaissa • Meillä on toimiva oikeusvaltio ja suuri yksilönvapaus (positiivisessa mielessä) • Taloudellinen tehokkuus ja kansainvälinen kilpailukyky suhteellisen korkealla tasolla • Tulonjako on tasaisempi kuin muissa maissa • Hyvinvointivaltion kannatus on suurta, koska se tuottaa kansalaisille turvaa, torjuu köyhyyttä ja tasaa tuloja yli elämänkaaren
- 7. Hyvinvointivaltion haasteita • Globaalit haasteet • Innovaatiokilpailu ja ulkoistaminen • Osaajien liikkuvuus • Verokilpailu (esim. yhteisövero) • Kansalliset haasteet • Väestön ikääntyminen • Työttömyys ja polarisaatio • Kestävyysvaje ja rahoituspohjan riittävyys • Uudistumiskyky • Hyvinvointivaltion muuttaminen on poliittisesti vaikeaa
- 8. • Työllisyyden parantaminen • Eläköitymisen myöhentäminen • Opintoaikojen nopeuttaminen • Työhön kannustaminen (vastikkeellisuus) • Tuottavuuden nostaminen • Tietotekniikan soveltaminen • Julkisten palvelujen yksityistäminen ja kilpailu • Uudistuminen • Universaalisuusperiaatteen tarkentaminen • Asenteellinen uudistuminen (vastuut, yrittäjyys) Millä 10 miljardin kestävyysvaje voidaan poistaa?
- 9. Hyvinvointiyhteiskunnan on uudistuttava • Horisontaalinen yhteiskunta • Kestävä hyvinvointi • Elämänhallinta, voimaantuminen ja hyvään tuuppaaminen • Vastuiden uudelleenjako ja universaalisuusperiaate • Kumppanuus palvelujen tuottamisessa • Kuntien uudistuminen ja toiminnan vaikuttavuus
- 10. Kaksi yhteiskunnan toimintamallia Horisontaalinen yhteiskunta Vertikaalinen yhteiskunta Hierarkiat ja byrokratiat Ylhäältä alas ohjaaminen Verkostot ja vertaistoiminta Kansalaisyhteiskunta
- 12. Kestävä hyvinvointi – uusi hyvinvointikäsite Arvokas elämä Elämänlaatu Osallisuus Onnellisuus Tasapainoinen Luontosuhde Kestävä kehitys Kestävä taloudenpito Vauraus
- 13. Aktiivinen kansalaisuus: Hyvinvointi syntyy siitä, että ihminen voi käyttää omia kykyjään omien tavoitteidensa toteuttamiseen Ihminen elämänsä subjektina ja arvojensa toteuttajana Halu Motivaatio Kyky Osaaminen Mahdollisuudet Ihmisen teot ja valinnat Toiminta- valmiudet osaaminen x motivaatio = potentiat Eettinen jalanjälki Oppiminen Olosuhteet
- 14. Voimaantumisen perusta • Jokaisella ihmisellä on merkittävästi käyttämättömiä kykyjä ja mahdollisuuksia (potentiaalisuutta) • Kaikilla on sisäisiä ja ulkoisia estetä kykyjensä kehittämiseen ja käyttämiseen • Voimaantuminen merkitsee esteiden purkamista ja motivaatiosta syntyvän energian käyttöönottoa (dynaamisuutta)
- 15. Hyvään tuuppaaminen • Ihmiset haluaisivat tehdä parempia valintoja, mutta lipsuvat tai epäonnistuvat usein • Aristoteles piti ihmisiä heikkoluonteisina • On osoitettava, mitä hyvää seuraa tietyistä valinnoista (liikunta, ruokavalio, tupakanpolton lopettaminen, kohtuullisuus) • On tuupattava hyvään suuntaan luomalla kannusteita ja helpottamalla päätöksen tekemistä ja siinä pysymistä
- 16. • onnellisuus • yhteisöllisyys • merkityksellisyys Hyvinvointi (omat valinnat) • työnteko • tulonsiirrot ja etuudet • varallisuus Toimeentulo (työelämä) • terveys • koulutus • turvallisuus Perustarpeet (julkiset palvelut) Vastuun kantajat
- 17. Kumppanuudella kaikki voimavarat käyttöön: PPP- kumppanuus Kumppanuus ja yhteistyö ”www” Kansalaiset (People) Kunnat ja muu Julkinen sektori (Public) Yritykset (Private)
- 18. Kunnan toiminnan kriteeriksi vaikuttavuus Kunnan voimavarat, tehtävät ja velvollisuudet Kestävä Hyvinvointi Kuntien toiminnot: Oma palvelutuotanto Ostopalvelut Palvelusetelit Vertaistuotanto Hankintatoimi Julkinen tila Kaavoitus Joukkoliikenne Energia Vesi … Arvioidaan vaikuttavuutta kestävän hyvinvoinnin kannalta Kuntien innovaatiotoiminta PPPOhjaus Kokeileminen Erilaistuminen Normien purkaminen Tuottavuus Yhteistoiminta
- 19. SOTE UUDISTUS 5 ERVAA (Yliopistolliset keskussairaalat) Kunnat Kuntayhtymät Järjestöt Yritykset Tuottajat Järjestäjä Tilaaja Asiakas valitsee Valtio Rahoittaja
- 20. Hyvinvointiyhteiskunta 2.0 • Ihminen on aivan uudella tavalla keskiössä • Ei vain asiakkaana vaan aktiivisena toimijana • Palvelujen tulee voimaannuttaa ihmisiä ja vahvistaa heidän toimintavalmiuksiaan • Palvelujen tuottamisvastuita tulee jakaa eri tahoille (PPP-kumppanuus) • Kuntien pitää uudistaa toimintaansa paremman vaikuttavuuden aikaansaamiseksi