1. Lupaavat käytännöt kiertoon ja kehittymään Miltä Suomi näyttää 2020? Anita Rubin Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.fi/tutu

2. 1.3.2010 2 Rob Gonsalves: NEW MOON ECLIPSED

3. 1.3.2010 3 Muutoksen muuttuva luonne Ilmiöiden tasolla nyt tapahtuvaa muutosta ei voida analysoida seuraamalla jonkin ilmiön tai tapahtuman määrättyä ja yhdensuuntaista kehityskulkua; ei voida selittää pelkästään viittaamalla sosiaalisiin, poliittisiin, taloudellisiin tai edes luonnonlakeihin tai kehityksen sisäiseen logiikkaan, vaan se voidaan selittää ainoastaan systeemisen ajattelun avulla ja viittaamalla lukuisiin vastakkaisuuksiin, epälineaarisiin kehityskulkuihin, epäjohdon-mukaisuuksiin ja tarkastelemalla näiden mahdollisesti tuottamia ei-tarkoitettuja ja ei-ennakoituja seuraamuksia.

4. 1.3.2010 4 Tapahtumisen nopeus Tapahtumien intensiteetti laajentaa yhteiskunnallisen todellisuutemme rajoja. Vaikkemme pysty tietämään juuri mitään varmaa tulevasta, meidän on elämänhallinnan syistä tehtävä sitä koskevia oletuksia Inhimillinen kykymme vastaanottaa ja sisäistää informaatiota ja kokea ei kuitenkaan ole muuttunut. Kohtalonamme on yrittää selviytyä tietoyhteiskunnassa kivikauden ihmisen aivoilla.

5. 1.3.2010 5 Rob Gonsalves

7. voimauttamista,

8. aktiivista osallistumista sekä

10. 1.3.2010 8 Kahdenlaista evoluutiota Erilaiset järjestelmät, organisaatiot, ilmiöt, toimintamallit kehittyvät sekä ennakoitavasti tasaisena prosessina että ei-ennakoitavasti spontaanisti ja evolutionaarisesti hyppäyksittäin. Samat osat, toiminnot ja elementit, joista järjestelmä koostui aikaisemmin, ovat edelleen nähtävissä muutoksen jälkeen, mutta niiden lisäksi systeemiin on tullut jotain uutta ja oleellisesti merkittävää, joka muuttaa näiden elementtien merkityksen ja keskinäisen suhteen toisenlaiseksi.  Miten hallita/ymmärtää muutosta?

11. 1.3.2010 9 n. 1970 n. 2020-40 Murroksen prosessi ELÄMYS: Enemmän erilaista uudella tavalla tuotettuna LAATU: Enemmän ja parempaa vähemmästä TEHOKKUUS: Enemmän enemmästä Tuotannon periaate Yhteiskunnan toimintalogiikka Yhteiskunnan muoto Kahden aikakauden välissä INDUSTRIALISMI Materiaali-intensiivinen INFORMATIONALISMI Merkitys- intensiivinen Tieto-yhteiskunta Verkosto-yhteiskunta ? Teollinen yhteiskunta Lähde: Malaska 1998; Aaltonen & Wilenius 2002; Ståhle 2009

12. 1.3.2010 10 Rob Gonsalves

14. on jokakehitysvaiheessaansosiaalisenvalinnanvaikutuksenalaisuudessa. Tämänseurauksenateknologiakantaamukanaanjälkeäniistäsosiaalisistaprosesseista, jotkaovatolleetmuovaamassasitä.

17. 1.3.2010 14 Rob Gonsalves (Uskallatko kiivetä puuhun ja katsoa toisin?)

20. Etiikka, moraali ja sosiaalisuus ovat yhä enemmän riippuvaisia yksilön omista valinnoista.JÄNNITE: Perinteinen yhteisöllisyys ja välittäminen  talkoohenki Selitämme itseämme itsellemme ja toisille  Facebook

22. 1.3.2010 19 C. Gerber

24. Globaalimmalta ja autenttisemmalta;

25. Ubiikilta tietoyhteiskunnalta ja viihtyisältä ihmisten yhteiskunnalta;

26. Uusien innovaatioiden eurooppalaiselta koekentältä ja omaehtoista elämäntapaa vaalivien ihmisten onnelalta;

27. Ympäristötietoisemmalta ja lämpimmältä;

28. Turvallisemmalta ja turvattomammalta;

29. Suomalaisten ja uussuomalaisten yhteiseltä kodilta.(Tulevaisuudentutkijalta ei koskaan saa yksiselitteistä tai selkeää vastausta siihen, millainen tulevaisuus on.)

30. 1.3.2010 21 Kiitos että jaksoitte kuunnella! Lisää tulevaisuus-tietoa verkossa osoitteessa www.tse.fi/tutu