Kilpailutus yms.

1. HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS
5/5/1 Os.
Yhden tuomarin kokoonpano
TUOMIO
18.3.2011
11/2879
Asiano:
R 10/8693
Puheenjohtaja Eija Larinkoski, käräjätuomari
Syyttäjä Valtionsyyttäjä Juha-Mikko Hämäläinen
Vastaajat RÄIHÄ JARMO JUHANI
VOUTILAINEN PAAVO KULLERVO
Asianomistaja HELSINGIN KAUPUNKI
Asia VIRKAVELVOLLISUUDEN RIKKOMINEN
Vireille 17.9.2010
KOHTA 1
SELOSTUS ASIASTA
Syyttäjän rangaistusvaatimus
VIRKAVELVOLLISUUDEN RIKKOMINEN
(8010/R/0149050/09)
Rikoslaki 40 luku 9 § 1
Laki julkisista hankinnoista 1 luku 1 § 1
2.6.2008 HELSINKI
Voutilainen on Helsingin kaupungin sosiaalijohtajana, virkamiehenä
virkaansa toimittaessaan tahallaan rikkonut virkatoiminnassa
noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin perustuvaa
virkavelvollisuuttaan hankkimalla Helsingin kaupungille 156.268 euron
arvosta konsulttipalvelua kilpailuttamatta hankintaa julkisista
hankinnoista annetussa laissa säädetyllä tavalla.
Voutilainen on 2.6.2008 tehnyt päätöksen yhteistyösopimuksesta
Helsingin Diakonissalaitoksen säätiön kanssa kerjäläisten tilanteen
kartoittamiseksi Helsingissä. Hanketta ei ole kilpailutettu eikä mahdollisia

2. suorahankintaperusteita ole asiaa valmisteltaessa huomioitu tai kirjattu
hankintapäätökseen.
Virkavelvollisuuden rikkomista ei voida hankinnan arvo ja tekijän asema
huomioon ottaen pitää kokonaisuutena arvostellen vähäisenä.
Vaihtoehtoinen syyte:
Tuottamuksellinen virkavelvollisuuden rikkominen
Rikoslaki 40 luku 10 §
Mikäli katsotaan, ettei Voutilainen edellä kuvatulla tavalla
menetellessään ole toiminut tahallaan vaan ainoastaan
huolimattomuudesta, on hänet tuomittava tuottamuksellisesta
virkavelvollisuuden rikkomisesta.
Asianomistajan vaatimukset
Vastaajan vastaus
Helsingin kaupungilla ei ole ollut vaatimuksia asiassa.
Voutilainen on kiistänyt syytteen ja vaatinut, että se hylätään. Voutilainen
ei ole syyllistynyt tahalliseen tai tuottamukselliseen menettelyyn. Joka
tapauksessa kysymys on ollut vain vähäisestä laiminlyönnistä päätöksen
kirjaamisen osalta. Voutilainen tulee sen vuoksi jättää rangaistukseen
tuomitsematta.
Voutilainen on vaatinut, että hänen oikeudenkäyntikulunsa korvataan
valtion varoista 6.199,20 eurolla korkoineen.
Kerjäläisprojektissa on ollut kysymys usean eri toimijan yhteisestä
tutkimus- ja kehittämishankkeesta, josta koitunut hyöty on jakautunut
Helsingin kaupunkia laajemmalle piirille. Hankkeeseen ei sen vuoksi
sovelleta hankintalain säännöksiä eikä kilpailutus tule kysymykseen
lainkaan. Koska kysymys ei ole hankintalain tarkoittamasta
suorahankinnasta, suorahankintaperustetta ei tule kirjata päätökseen.
Todistelu Syyttäjä
Kirjallinen todistelu
1. Sisäisen tarkastuksen selvitys ja muistio 7.8.2009
2. Ote sosiaalijohtajan päätösluettelosta 27/2008, 117 §
3. Ote sosiaalijohtajan päätösluettelosta 17/2009, 68 §
4. Helsingin kaupungin hankintasääntö 1.4.1998
5. Helsingin kaupungin hankintasääntö 12.11.2008
Henkilötodistelu
1. Vastaaja Paavo Voutilainen
2. Todistaja Sari Kyllönen
Vastaaja Voutilainen
Kirjallinen todistelu
1. Sisäisen tarkastuksen selvitys ja muistio 10.8.2009
6. Helsingin oikeuspalvelujen lausunto 20.8.2009
7. Muistio 1/2008 Romanian romanit-projektin ohjausryhmän kokous
18.4.2008

3. 8. Hankesuunnitelma romanikerjäläisten tilanteen kartoittamiseksi
26.5.2008
9. Rom po drom-Romanit tiellä-projektin väliraportti 3.6.-31.10.2008
10. Rom po drom-projektin loppuraportti 14.6.2010
Henkilötodistelu
1. Vastaaja Voutilainen
2. Jarmo Räihä
RATKAISU
Perustelut Näyttö
Voutilainen ja Räihä ovat kertoneet, että Helsingin kaupunginhallitus oli
vuonna 2007 tehnyt periaatepäätöksen koskien Suomeen saapuneita
ulkomaalaisia kerjäläisiä. Päätöksen mukaan kaupungin tuli seurata
tilannetta ja tehdä yhteistyötä muiden kaupunkien kanssa. Lisäksi
pyydettiin valtion ohjausta tilanteeseen. Voutilainen oli määrännyt
Räihän asian koordinaattoriksi. Keväällä 2008 Romanian suurlähetystö
oli ilmoittanut, että Suomeen on tulossa suuri määrä romanialaisia
kerjäläisiä. Tämän johdosta oli maaliskuussa 2008 pidetty suurten
kaupunkien yhteinen keskustelutilaisuus aiheesta. Mukaan oli kutsuttu
myös poliisin ja sosiaalitoimen virkamiehet. Tämä verkosto oli
tutkimuksensa ja valmistelunsa perusteella tullut lopputulokseen, että
maahan saapuvien kerjäläisten tilanne on pakko selvittää nopeasti ja
monitahoisesti. Tämän vuoksi oli 18.4.2008 pidetty Romanian
romanit-projektin ohjausryhmän kokous, jossa mukana oli ollut viiden eri
tahon edustajia; Helsingin kaupungilta, Diakonissalaitokselta, Kirkon
ulkomaanavusta, Helsingin poliisilaitokselta ja Suomen
Romanifoorumista. Kokouksesta laaditun muistion mukaan Helsingin
kaupungin tavoitteena oli ollut valmiusasteen nostaminen
romanikerjäläisten kohtaamisessa sekä pitemmän tähtäimen tavoitteena
romanien olojen selvittäminen ja mahdollisen avustusohjelman
suunnittelu heidän kotimaahansa. Kokouksessa oli hyväksytty asiaa
koskeva projektisuunnitelma. Diakonissalaitoksen hankkeena projektissa
oli ollut selvittää humanitaarisen avun tarve ja sen kohdentaminen
kahden romaniankielentaitoisen katutason kenttätyöntekijän avulla.
Kirkon ulkomaanavun järjestäessä mahdollista keräystä, liittäisi se
romaniasian temaattiseen toimintatapaan ja selvittäisi mahdollisuksia
verkottua konkreettisesti parantamaan romanien asemaa heidän
omassa kotimaassaan. Projekti nimettiin Rom po drom-projektiksi.
Hankesuunnitelmassa 26.5.2008 oli määritelty Helsingin kaupungin
päämäärät kerjäläisten tilanteen selvittämiseksi sekä
Diakonissalaitoksen kerjäläisprojektin tavoitteet. Hankesuunnitelmassa
on sovittu myös projektin aikataulu ja toteutus. Projekti on sovittu
toteutettavaksi Helsingin sosiaaliviraston ohjauksessa. Voutilainen ja
Räihä ovat katsoneet, että yksin Helsingin kaupungin omana virkatyönä
projektia ei olisi voinut toteuttaa. Diakonissalaitos oli keväällä 2008
syntyneen verkoston aloitteesta kytketty mukaan hankkeeseen, koska
sillä oli kokemusta romanityöstä ja kielitaitoiset kenttätyöntekijät.
Kaupungin oikeuspalvelu oli ohjeistanut hankkeessa. Sosiaaliviraston
päätösluettelon 27/2008 2.6.2008 mukaisesti Voutilainen on hyväksynyt

4. Diakonissalaitoksen ja Helsingin kaupungin välisen yhteistyösopimuksen
koskien kerjäläisten tilanteen kartoittamista Helsingissä. Kulut on
määrätty maksettavaksi sosiaalijohtajan kehittämisrahoista.
Päätösluettelon 17/2009 8.5.2009 mukaisesti Voutilainen on päättänyt
hyväksyä projektin vuoden 2009 kustannukset maksettavaksi edelleen
sosiaalijohtajan kehittämisrahoista. Projektin väliraportin 3.6.-31.10.2008
ja Räihän mukaan yhteistyökumppaneita projektissa oli ollut kaikkiaan
30. Nämä kaikki olivat Räihän mukaan hyötyneet projektista yhtä paljon.
Projektin loppuraportin 14.6.2010 mukaan keskeisiä asian parissa
työskennelleitä viranomaisia ja toimijoita oli ollut 11 kappaletta, aiemmin
mainittujen lisäksi muun muassa Rastilan leirintäalue, Hämeenlinnan
vankila, Vähemmistövaltuutetun toimisto ja Helsingin evankelisluterilaiset
seurakunnat. Lisäksi Diakonissalaitoksella oli ollut ainakin neljä omaa
sisästä yhteistyökumppania. Räihän mukaan projektin loppuraportti
14.6.2010 on nyttemmin poliisin ja 25 kaupungin käytössä. Raportilla on
myös pohjoismaista ja kansainvälistä merkitystä, koska vastaavanlaista
tutkimusta romanikerjäläisten tilanteesta ei ole aikaisemmin tehty.
Projektin menoista suurimman osan oli maksanut Helsingin
sosiaalivirasto, Diakonissalaitoksella oli ollut oma rahoituksensa, muut
yhteistyökumppanit olivat antaneet työpanoksensa.
Helsingin kaupungin sisäisen tarkastuksen päällikkö Kyllönen on
kertonut, että kerjäläisprojektia koskevan päätöksen perusteluissa ei ollut
käsitelty suhdetta hankintalakiin. Tutkimus- ja kehittämishankkeesta ei
myöskään ollut ollut mainintaa. Sen vuoksi sisäinen tarkastus oli joutunut
hankintalain näkökulmasta arvioimaan projektin luonnetta esittelyn,
päätöksen ja päätöksen liitteiden eli sopimuksen ja kustannusarvion
kautta. Kerjäläisprojektin sisällön osalta tarkastaja oli todennut, että
tutkintasuunnitelma ja tulosten raportointi olivat puuttuneet. Lisäksi
projektin kahdella tutkijalla oli ollut suhteellisen alhainen, opistotasoinen
koulutustaso, jotta kysymys voisi olla tutkimus-ja kehittämishankkeesta.
Päätutkijaa ei ollut myöskään nimetty. Tutkimukselliset tunnusmerkit
eivät olleet täyttyneet. Projektin kustannusten osalta oli havaittu
ristiriitaisuuksia projektin esittelytekstin ja sopimuksen välillä.
Todellisuudessa Helsingin kaupunki oli vastannut projektin
kustannuksista, myös Diakonissalaitoksen kustannuksista. Kyllösen
käsityksen mukaan kysymyksessä oli ollut käytännön projekti, jossa
työntekijät olivat keränneet ja tuottaneet empiiristä tietoa
sosiaalivirastolle, kaupungin hallinnolle ja lastensuojelulle sekä
ohjanneet ja opastaneet kerjäläisiä muun muassa motivoimalla
paluumuuttoa takaisin Romaniaan. Kysymys oli ollut kaupungin
turvallisuusstrategiasta. Projektin hankinta olisi tullut kilpailuttaa
hankintalain mukaisesti tai päätökseen olisi pitänyt ainakin kirjata miksi
kilpailutusta ei suoriteta.
Näytön arviointi
Julkisista hankinnoista annetun lain palveluhankintoja koskevan 8 §:n 1
momentin 6 kohdan mukaan lakia ei sovelleta palveluhankintoihin, jotka
koskevat tutkimus- ja kehittämispalveluja, paitsi jos niistä saatava hyöty
koituu yksinomaan hankintayksikölle sen toiminnassa käytettäväksi ja
hankintayksikkö korvaa suoritetun palvelun kokonaan. Lainkohtaa

5. koskevan hallituksen esityksen 50/2006 vp mukaan tutkimushankkeen
tunnistamisessa merkityksellisiä seikkoja ovat tutkimuksen avoimuus ja
tutkimuksen hyödynnettävyys mahdollisimman laajasti. Hankintalaki tulisi
sovellettavaksi lähinnä vain alihankintatyyppiseen, hankintayksikön
täysin maksamaan ja yksinomaan hankintayksikön käyttöön tulevaan
tutkimus-ja kehitystyöhön. Tällaisia tutkimuksia ovat esimerkiksi mittaus-
ja laboratoriopalvelut sekä tavanomaiset konsultointipalvelut, jotka
voidaan hankkia useammalta toimittajalta. Tilaaja määrittelee tällöin
hankittavan palvelun sisällön ja vastaa kustannuksista
kokonaisuudessaan. Lain soveltamisen ulkopuolelle jäävät muun
muassa yhteistyöluontoinen tutkimus, jossa osapuolet osallistuvat
tutkimuksen sisällön määrittelemiseen ja tutkimuksen rahoittamiseen,
jakavat riskin tutkimuksen onnistumisesta ja saavat tutkimuksen tulokset
käyttöönsä.
Väliraportin ja loppuraportin mukaisesti projektissa mukana toimijoita oli
ollut kymmeniä. Loppuraportti on poliisin ja useiden kaupunkien käytössä
paitsi Suomessa, myös ulkomailla. Projektiin osallistuneiden ja
loppuraportin käyttäjien määrään nähden hyöty hankkeesta ja sen
lopputuloksesta on jakautunut huomattavasti laajemmalle kuin yksin
Helsingin kaupungin sosiaalivirastolle.
Sosiaalivirasto oli rahoittanut projektia tietyn suuruisella, etukäteen
määrätyllä rahasummalla, joka pääasiassa on käytetty
Diakonissalaitoksen kenttätyöntekijöiden palkkoihin. Diakonissalaitoksen
tai muidenkaan projektin toimijoiden osuudesta kustannuksiin ei ole
esitetty selvitystä. Voutilaisen mukaan Diakonissalaitoksella on kuitenkin
ollut omiakin kuluja. Samoin on kuluja ollut muillakin toimijoilla, ainakin
projektiin uhratun työpanoksen verran. Edellä kerrottuun nähden ei voi
katsoa, että sosiaalivirasto olisi yksin kokonaan korvannut hankkeen
kulut.
Rom po drom-projektilla oli ollut hankesuunnitelma ja projektin
ohjausryhmä. Projektista oli laadittu väliraportti ja loppuraportti. Projektin
esittelyn perusteella hanketta on pidettävä varsin käytännönläheisenä.
Tähän nähden projektin tutkijoiden, eli kahden sosiaali-ja terveysalan
opistotasoisen koulutuksen saaneen kenttätyöntekijän koulutustasoa ei
voi pitää ensisijaisesti alhaisena, vaan työkokemuksen ja kielitaidon
perusteella nimenomaan projektiin sopivana. Tieteellisen tutkimuksen
tunnusmerkit jäävät hankkeen osalta epäilemättä täyttymättä. Tällä
seikalla ei kuitenkaan ole asiassa merkitystä, koska hankintalakia
koskevassa hallituksen esityksessä ei tieteellistä tasoa edellytetäkään.
Johtopäätös
Edellä kerrotun perusteella Pro po drom-projektissa on ollut kysymys
julkisista hankinnoista annetun lain 8 §:n 1 momentin 6 kohdassa
tarkoitettu tutkimus- ja kehittämispalvelu. Kysymys on ollut romanien
kanssa tekemisiin joutuvien eri toimijoiden ja viranomaisten
yhteistyöluontoisesta tutkimuksesta ja kehittämistyöstä. Tutkimuksen
sisällön ovat määritelleet hankkeeseen osallistuneet osapuolet yhdessä,
ei yksin sosiaalivirasto. Osapuolet ovat kukin tavallaan ja eri määrin
osallistuneet hankkeen rahoitukseen ja riski hankkeen onnistumisesta on

6. ollut yhteinen. Tutkimushankkeen tulokset ovat tulleet kaikkien
osapuolten käyttöön ja sen lisäksi laajemmallekin. Sen vuoksi
hankintalakia ja lain kilpailuttamis- tai suorahankintaa koskevia sääntöjä
ei ole tullut soveltaa Pro po drom-projektiin.
Lopputulos
Voutilainen ei ole syyllistynyt tahalliseen tai edes tuottamukselliseen
virkavelvollisuuden rikkomiseen sen vuoksi, että on jättänyt hankkeen
kilpailuttamatta ja suorahankintaperusteen valmistelussa huomioimatta
ja kirjaamatta hankintapäätökseen. Syyte on sen vuoksi hylättävä.
KOHTA 2.
SELOSTUS ASIASTA
Syyttäjän rangaistusvaatimus
VIRKAVELVOLLISUUDEN RIKKOMINEN (Voutilainen)
AVUNANTO VIRKAVELVOLLISUUDEN RIKKOMISEEN (Räihä)
(8010/R/0149050/09)
Laki julkisista hankinnoista 1 luku 1 § 1
Rikoslaki 40 luku 9 § 1
Rikoslaki 5 luku 6 §
1.1.2009-8.4.2009 HELSINKI
Voutilainen ja Räihä ovat:
Voutilainen Helsingin kaupungin sosiaalijohtajana virkamiehenä
virkaansa toimittaessaan tahallaan rikkonut virkatoiminnassa
noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin perustuvaa
virkavelvollisuuttaan hankkimalla Helsingin sosiaalivirastoon 71.900
euron arvosta kalusteita ilman, että hankintaa on julkisista hankinnoista
annetussa laissa säädetyllä tavalla kilpailutettu.
Räihä toimiessaan työsuhteessa Helsingin kaupungin sosiaaliviraston
johtavana asiantuntijana tahallaan auttanut Voutilaista rikoksen
tekemisessä vastaamalla tämän toimeksiannosta hankinnan
toteuttamisesta.
Voutilainen on vuoden 2009 alussa antanut Räihälle tehtäväksi
valmistella Helsingin sosiaaliviraston johdon työtilojen kalusteiden
uusimista koskevan hankinta-asian.
Räihä on Voutilaiselta saamansa tehtävän mukaisesti valmistellut
kalustehankinnan. Hanketta ei ole kilpailutettu vaan Räihä on ollut
yhteydessä yhteen kalusteita toimittavaan yhtiöön, osallistunut
kalusteiden valintaan, hyväksynyt kalustetoimittajan 6.3.2009 päivätyn
tarjouksen ja vahvistanut kalustetilauksen 17.3.2009 lähetetyllä
sähköpostilla.
Voutilainen on sairauslomalta palattuaan tehnyt 3.4.2009
hankintapäätöksen, jonka mukaisesti kalusteet on myöhemmin
toimitettu. Voutilainen ja Räihä ovat hankinnan ja sen valmistelun

7. yhteydessä laiminlyöneet selvittää, onko vastaavia kalusteita saatavissa
myös muiden toimittajien kautta.
Voutilainen on myös esimiehenä laiminlyönyt valvoa alaiselleen Räihälle
antamansa tehtävän toteuttamista.
Virkavelvollisuuden rikkomista ei voida hankinnan arvo ja tekijöiden
asema huomioon ottaen pitää kokonaisuutena arvostellen vähäisenä.
Vaihtoehtoinen syyte:
Tuottamuksellinen virkavelvollisuuden rikkominen
Rikoslaki 40 luku 10 §
Mikäli katsotaan, ettei Voutilainen edellä kuvatulla tavalla
menetellessään ole toiminut tahallaan vaan ainoastaan
huolimattomuudesta, on hänet tuomittava tuottamuksellisesta
virkavelvollisuuden rikkomisesta. Tässä tapauksessa Räihän toiminta ei
ole rangaistavaa.
Syyttäjän muut vaatimukset
Todistelukustannusten korvaaminen syytekohdassa 2
Voutilainen ja Räihä on yhteisvastuullisesti velvoitettava korvaamaan
valtiolle todistelukustannukset.
Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa 9 luku 1 §
Asianomistajien vaatimukset
Helsingin kaupungilla ei ole ollut vaatimuksia asiassa.
Vastaajien vastaukset
Voutilainen on kiistänyt syytteen ja vaatinut, että se hylätään. Voutilainen
ei ole syyllistynyt tahalliseen tai tuottamukselliseen menettelyyn.
Voutilaisen tuottamus on joka tapauksessa lievä ja teko vähäinen. Sen
vuoksi Voutilainen tulee ainakin jättää rangaistukseen tuomitsematta.
Voutilainen on vaatinut, että hänen oikeudenkäyntikulunsa korvataan
valtion varoista kohdassa 1 kerrotulla määrällä.
Hankintahetkellä vallinneen käsityksen mukaan vain yksi toimittaja oli
kyennyt toimittamaan kalusteet kokonaisuutena. Lisäksi hankintaan oli
ollut Voutilaisen terveydentilasta johtuva kiireinen ja ennalta-arvaamaton
syy. Suorahankinnan perusteet ovat olleet olemassa eikä hankintaa ole
ollut kilpailutettava. Voutilaisella ei ollut ollut aihetta epäillä Räihän
suorittaman kalustehankinnan valmistelun asianmukaisuutta sekä
valmistelun ja hankintapäätöksen tarkastaneiden lakimiesten
näkemyksen oikeellisuutta.
Räihä on kiistänyt syytteen ja vaatinut, että se hylätään. Voutilainen ei
ole syyllistynyt rikokseen. Sen vuoksi ja muutoinkaan Räihä ei ole
syyllistynyt asiassa avunantoon. Joka tapauksessa teko on ollut

8. Todistelu
vähäinen. Räihä on vaatinut, että hänen oikeudenkäyntikulunsa
korvataan valtion varoista 6.122,33 eurolla korkoineen.
Kalusteet oli tullut hankkia tarkoituksenmukaisena kokonaisuutena.
Hankintahetken tiedon mukaan vain yhdeltä toimittajalta hankkiminen oli
näin ollut mahdollista. Kalusteiden hankinnalla oli ollut äärimmäinen kiire
Voutilaisen ennalta arvaamattoman sairastumisen ja työhön palaamisen
vuoksi. Suorahankintaperusteet ovat olleet olemassa. Mahdollisella
päätöksen puutteellisella perustelulla ei ole merkitystä asiassa.
Syyttäjä:
Henkilötodistelu
I. Sisäisen tarkastuksen selvitys ja muistio 7.8.2009
I I . Marianne VVinterin sähköposti Riikka Haapasalolle 17.3.2009
12. Divaani Oy:n tarjous 6.3.2009
13. Divaani Oy:n tarjous 14.12.2007
14. Leena Karhu-VVestmanin sähköposti 24.3.2009
15. Hankintapäätös 3.4.2009
16. Voutilaisen selvitys sosiaalilautakunnalle 1.9.2009
17. Räihän selvitys apulaiskaupunginjohtaja Paula Kokkoselle 24.4.2009
4. Helsingin kaupungin hankintasääntö 1.4.1998
5. Helsingin kaupungin hankintasääntö 12.11.2008
18. Jarmo Räihän työsopimus
Henkilötodistelu
1. Vastaaja Paavo Voutilainen
2. Vastaaja Paavo Räihä
3. Todistaja Leena Karhu-VVestman
4. Todistaja Sari Kyllönen
5. Todistaja Marianne Winter
6. Todistaja Riikka Haapasalo
Vastaaja Voutilainen
Kirjallinen todistelu
1. Sisäisen tarkastuksen selvitys ja muistio 7.8.2009
19. Voutilaisen sairauskertomus 2.-16.2.2009 (salainen)
Vastaaja Räihä
Kirjallinen todistelu
5. Helsingin kaupungin hankintasääntö 12.11.2008
RATKAISU
Perustelut Näyttö
Voutilainen on kertonut sairastuneensa vakavasti alkuvuodesta 2009 ja
joutuneensa isoon leikkaukseen. Voutilaisen sairausloman aikana hänen
sijaisekseen määrätty henkilö oli kuollut. Räihän vieraillessa helmikuussa
2009 Vuotilaisen luona sairaalassa, tämä oli pyytänyt Räihää laittamaan
kiireellisesti uudelleen vireille sosiaalijohtajan ja sihteerin työhuoneiden
vuodesta 2007 lukien keskeytyneenä olleen kalustamisasian. Aikaisempi
sosiaalijohtaja oli ollut kooltaan huomattavasti Voutilaista pienempi,
eivätkä entiset kalusteet sen vuoksi ja erityisesti Voutilaisen yllättäen

9. puhjenneen sairauden aiheuttamien säätö- ym. vaatimusten vuoksi olleet
enää sopivia Voutilaisen käyttöön. Sijaisen kuoltua Voutilaisen oli ollut
pakko palata töihin mahdollisimman pikaisesti.Töihin paluu oli tapahtunut
16.3.2009 niin, että Voutilainen oli kalustehankinnan aikana
väliaikaisjärjestelyin hoitanut tehtäviään. Räihä on kertonut, että hän oli
Voutilaisen sairausloman aikana valmistellut ja laittanut vireille
kalusteasian vuoden 2007 suunnitelman mukaisesti. Tuolloin oli
valmistunut suunnitelma sosiaalijohtajan ja sihteerin työhuoneiden,
odotustilojen ja aulatilan kalustamisesta. Kalustesuunnitelmaan oli lisätty
uusina hankintoina ainoastaan divaani ja mittatilaustyönä tehtäviä
lisäosia ikkunaseinille asennettaville kaapistoille. Haapasalo , joka oli
toiminut kalustettavien tilojen suunnittelijana on kertonut saaneensa
16.2.2009 pyynnön Räihältä, että kalustaminen etenisi nopeasti.
Kalusteiden osalta toiveena oli ollut, että ne ovat pitkäikäisiä ja käyttäjien
koolle mitoitettuja. Kaappien mitoituksessa oli lisäksi pitänyt ottaa
huomioon rakennuksen ominaispiirteet. Vuoden 2007
kalustesuunnitelman päivitys oli valmistunut 6.3.2009. Räihä oli hoitanut
asiaa Voutilaisen puolesta. Haapasalo oli 17.3.2009 saanut Voutilaisen
sihteeriltä sähköpostin, jossa suunnitelma oli hyväksytty. Myöhemmin oli
tullut vielä hankintaa koskeva päätösluettelonote. Divaani Oyrllä ei ollut
yksinoikeutta hankittuihin kalusteisiin. Winter on kertonut kuten
Haapasalo. Räihän mukaan mittatilauskaapit sisältänyttä
kalustekokonaisuutta ei olisi saanut muualta kuin Divaani Oy:ltä. Näin
Räihä oli asian ymmärtänyt keskusteltuaan suunnittelijan kanssa,
erikseen Räihä ei ollut asiaa selvittänyt. Tilauksen mukaisia sohvia oli
kaupungin muissakin tiloissa ja niitä olisi saanut muiltakin hankkijoilta,
tosin kalliimpaan hintaan kuin Divaani Oy:ltä. Kaupungin
sopimustoimittajilta kalusteita ei olisi saanut. Mikäli asiassa olisi
järjestetty tarjouskilpailu, olisi hankintaan kulunut aikaa 3-4 kuukautta.
Räihä ei ollut erikseen keskustellut Voutilaisen kanssa kalustehankinnan
kilpailuttamisesta. Mikäli suorahankintaperusteita on useampia, yksikin
peruste riittää hankinnalle. Voutilainen on kertonut luottaneensa
Räihään kalustehankinnassa. Hankinnan rajat olivat kunnossa,
kaupungin oikeuspalvelu oli hyväksynyt hankinnan ja Räihä oli kertonut,
että kilpailutusta ei tarvita, koska kalusteita ei muualta kuin Divaani
Oy:ltä saa. Lakimiesten ja sosiaalilautakunnan hyväksyttyä hankinnan,
hankintapäätös oli laitettu toimeen. Voutilainen ei ollut halunnut käyttää
omaa terveydentilaansa hankinnan perusteena. Sosiaaliviraston
talouspäällikkönä 2009 toiminut Karhu-Westman on kertonut
saaneensa 24.3.2009 kalustehankintapäätöksen. Päätös oli ollut
suppeasti perusteltu eikä kalusteiden toimittaja Divaani Oy ollut ollut
kaupungin sopimus- tai puitehankkija. Karhu-VVestman oli samana
päivänä ilmoittanut Voutilaisen sihteerille VVinterille, että ei voi hyväksyä
kalustehankintaa ja esittänyt, että asia valmistellaan uudelleen. Räihä oli
tämän jälkeen soittanut ja ilmoittanut, että tilaus on jo tehty eikä sitä voi
peruuttaa. Kalustehankinta oli kuitenkin otettu pois sosiaalilautakunnan
esityslistalta. Hankintaa koskeva asia oli uudelleen ollut esillä 3.4.2009,
jolloin päätösluetteloon oli merkitty suorahankintaperusteeksi se, että
vastaavia kalusteita ei ole saatavana muualta. Sosiaalilautakunta oli
7.4.2009 hyväksynyt hankinnan. Räihä on 24.4.2009 antanut

10. 10
apulaiskaupunginjohtaja Kokkoselle selvityksen kalustehankinnasta.
Selvityksessä on suorahankintaperusteeksi kerrottu se, että kalusteita ei
olisi muualta kuin Divaani Oy:ltä saanut. Voutilaisen selvityksessä
sosiaalilautakunnalle 1.9.2009 on hankintaperusteena kerrottu myös
Voutilaisen terveydentilasta johtuvat kalusteille asetettavat vaatimukset.
Kyllönen on todennut, että kalustehankinta menettelynä oli sinänsä ollut
kunnossa. Divaani Oy:n hinta kalusteista oli myös ollut kilpailukykyinen
eikä hankinnasta ollut aiheutunut kaupungille vahinkoa. Kaupungin
hankintakeskuksen vuonna 2009 tekemän markkinakartoituksen mukaan
vastaavanlaiset kalusteet olisi voinut hankkia muiltakin toimittajilta kuin
Divaani Oy:ltä. Sen vuoksi kalustehankinta olisi tullut kilpailuttaa. Nyt
hankinnan valmistelu oli "pettänyt" niin, että peruste suorahankinnalle ei
ollut pitänyt paikkaansa.
Näytön arviointi
Julkisista hankinnoista annetun lain 27 §:n 1 momentin 2 kohdan
mukaan suorahankinta voidaan tehdä kun teknisestä, taiteellisesta tai
yksinoikeuden suojaamiseen liittyvästä syystä vain tietty toimittaja voi
toteuttaa hankinnan. Hallituksen esityksen 50/2006 vp mukaan
teknisenä seikkana voi tulla kysymykseen poikkeuksellinen uusi ratkaisu
tai hankinnan kohteen edellyttämä tietty käsityötaito, jota hankinnan
toteuttaminen edellyttää. Tällaisessa tilanteessa hankkijan eli
sosiaaliviraston tulisi kyetä osoittamaan, ettei ole olemassa vastaavaa
tuotetta, jolla sisustussuunnitelman lopputulos voitaisiin saavuttaa.
Säännöksen käyttötilanteiden tulee olla perusteltuja. Syynä ei voi olla
esimerkiksi hankintojen puutteellisesta suunnittelusta aiheutuvat
tilanteet, jollainen voi olla kysymyksessä muun muassa hankintatarpeen
tultua vajavaisesti kartoitetuksi etukäteen.
Lainkohdan 3 kohdan mukaan suorahankinta voidaan tehdä myös, jos
sopimuksen tekeminen on ehdottoman välttämätöntä, eikä säädettyjä
määräaikoja voida noudattaa hankintayksiköstä riippumattomasta
ennalta arvaamattomasta syystä aiheutuneen äärimmäisen kiireen
vuoksi. Kohdan 3 mukainen peruste suorahankinnalle on olemassa
silloin kun kiire johtuu hankintayksikön, tässä tapauksessa
sosiaaliviraston ulkopuolisesta syystä, syy on äkillinen ja sitä kohtuudella
ei ole voitu ennakoida. Sosiaaliviraston olisi lisäksi kyettävä näyttämään
hankinnan välttämättömyys. Kiireen voidaan katsoa olevan olemassa
esimerkiksi äkillisen luonnonilmiön tai onnettomuuden aiheuttamien
vahinkojen korjaamisessa.
Asiassa ei ole ilmennyt seikkoja, joiden perusteella voisi katsoa
hankittujen kalusteiden olleen teknisesti tai taiteellisesti ainutlaatuisia tai
yksinoikeuden suojaamia niin, että niitä ei olisi saanut muualta kuin
Divaani Oy:n kautta. Mittatilaustyönä teetettyjen kaapiston osien osalta
ei ole selvitetty, että näiden valmistamisen edellyttämä käsityötaito olisi
sekään ollut hankittavissa vain Divaani Oy:n kautta. Karhu-VVestmanin
ja Kyllösen kertomana asiassa on sitä vastoin selvitetty, että kalusteita
olisi saanut muiltakin toimittajilta kuin Divaani Oy:ltä. Tätä seikkaa ei
vaan ollut selvitetty kalusteiden hankintaprosessin aikana.
Voutilaisen sairastuminen on epäilemättä ollut sosiaalivirastosta

11. 11
riippumattomasta syystä aiheutunut ennalta arvaamaton ja äkillinen
seikka. Sosiaalijohtajan työpisteen uudelleen kalustamisen voidaan
katsoa olleen välttämätöntä johtuen Voutilaisen sairauden aiheuttamasta
kalusteiden lisätarpeesta ja niiden säätötarpeesta. Kalustaminen on ollut
perusteltua myös edellisen sosiaalijohtajan ja Voutilaisen suuresta
kokoerosta johtuneiden kalusteiden sopimattomuuden vuoksi.
Voutilaisen sairaudesta johtuvan äkillisen ja ennalta arvaamattoman
syyn ei kuitenkaan voi katsoa olevan peruste kalustaa myös sihteerin
työhuone, tauko- ja aulatila.
Kalustehankintaa oli hoitanut yksin Räihä 17.3.2009 saakka, jolloin hän
oli hyväksynyt kalustesuunnitelman. Voutilainen oli ollut vakavasti
sairaana ja pois työpaikaltaan. Voutilaisen palattua töihin, Räihä oli
informoinut häntä kalusteasiassa ja kertonut, että kilpailutusta ei tarvita.
Tätä mieltä oli ollut myös kaupungin lakimies, joka oli tarkastanut
kalustehankinnan lainmukaisuuden. Hankintaraja oli ollut kunnossa ja
sosiaalilautakunta oli hankinnan hyväksynyt. Tässä tilanteessa
Voutilaisella ei ole ollut aihetta epäillä kalustehankinnan lainmukaisuutta.
Voutilaiselta ei ole voinut edellyttää enempää velvollisuutta selvittää
suorahankinnan perusteita tai Räihän toimintaa.
Johtopäätös
Suorahankintaperuste
Edellä kerrotun perusteella kalustehankintaa on pidettävä puutteellisesti
suunniteltuna niin, että kalusteiden hankintakanavat eli toimittajat oli
vajavaisesti kartoitettu etukäteen. Kalusteet olisi asiassa esitetyn
perusteella ollut hankittavissa muualtakin kuin Divaani Oy:n kautta.
Sosiaalijohtajan päätösluettelossa 3.4.2009 kerrottua
suorahankintaperustetta hankkia kalusteet Divaani Oy:ltä ei ole ollut
olemassa.
Voutilaisen sairaus on äkillisyytensä ja ennalta-arvaamattomuutensa
vuoksi tehnyt välttämättömäksi nopeasti kalustaa sosiaalijohtajan
työhuone. Tämä äärimmäinen kiire on muodostanut perusteen
suorahankinnalle. Muiden tilojen kuin Voutilaisen työhuoneen osalta tätä
suorahankintaperustetta ei ole ollut olemassa.
Edellä kerrottuun nähden kalustehankinta olisi tullut kilpailuttaa
Voutilaisen työhuoneen kalustusta lukuunottamatta.
Voutilaisen tahallisuus tai huolimattomuus
Yllä kerrotuilla perusteilla Voutilaisella on ollut oikeus luottaa Räihältä
saamiinsa tietoihin ja kaupungin lakimiehen käsitykseen siitä, että
kalustehankintaa ei tarvitse kilpailuttaa. Voutilaisen ei voi katsoa
laiminlyöneen valvontavelvollisuuttaan Räihän suhteen eikä siten
menetelleen tahallisesti asiassa. Asiassa ei ole tullut ilmi seikkoja, joiden
perusteella Voutilaisen voisi katsoa menetelleen edes huolimattomasti
asiassa.
Räihän tahallisuus
Voutilainen ei ole syyllistynyt tahalliseen menettelyyn. Sen vuoksi Räihä
ei ole voinut syyllistyä avunantoon tahalliseen tekoon.

12. 12
Lopputulos
Voutilainen ei ole syytteessä kuvatulla menettelyllään syyllistynyt
tahalliseen tai edes tuottamukselliseen virkavelvollisuuden rikkomiseen.
Sen vuoksi syyte on hylättävä.
Räihä ei ole syytteessä kuvatulla menettelyllään syyllistynyt avunantoon
virkavelvollisuuden rikkomiseen. Sen vuoksi syyte myös Räihän osalta
on hylättävä.
Oikeudenkäyntikulut
Syytteen tultua hylätyksi Voutilaisella ja Räihällä on oikeus saada
kohtuulliset oikeudenkäyntikulunsa korvatuksi valtion varoista.
Syyttäjällä ei ole ollut huomauttamista vaadittujen oikeudenkäyntikulujen
määrästä.
Asia on ratkaistu tuomiolauselmasta ilmenevällä tavalla.
Muutoksenhaku Tähän tuomioon tyytymätön voi hakea muutosta valittamalla Helsingin
hovioikeuteen. Tyytymättömyyttä on ilmoitettava viimeistään perjantaina
25.3.2011.
Käräjätuomari Eija Larinkoski

13. SIVU
1 ( 1 )
HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS
OSASTO 5/1
18.3.2011 NO : 2879 TL:
DNO: R 10/8693
VASTAAJA
Räihä, Jarmo Juhani
070453-1110
Anttilantie 305
07150 LAUKKOSKI
TUOMIOLAUSELMA
HYLÄTYT SYYTTEET
2) Avunanto virkavelvollisuuden rikkomiseen
1.1.2009-8.4.2009
KORVAUSVELVOLLISUUS
Todistelukustannukset 149,67 euroa jäävät valtion
vahingoksi.
Valtio velvoitetaan oikeudenkäynnistä rikosasiois-
sa annetun lain 9 luvun 1 a §:n 1 momentin nojalla
suorittamaan Räihälle korvaukseksi oikeudenkäynti-
kuluista 6.122,33 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin
mukaisine viivästyskorkoineen 18.4.2 011 lukien.

14. SIVU
1 ( 1 )
HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS
OSASTO 5/1
18.3.2011 NO : 2879 TL: 2
DNO: R 10/8693
VASTAAJA
Voutilainen, Paavo Kullervo
180852-015Y
Neilikkatie 18 D
013 00 VANTAA
TUOMIOLAUSELMA
HYLÄTYT SYYTTEET
1) Virkavelvollisuuden rikkominen/tuottamukselli-
nen virkavelvollisuuden rikkominen 2.6.2008
2) Virkavelvollisuuden rikkominen/tuottamukselli-
nen virkavelvollisuuden rikkominen 1.1.2009-
8.4.2009
KORVAUSVELVOLLISUUS
Valtio velvoitetaan oikeudenkäynnistä rikosasiois-
sa annetun lain 9 luvun 1 a §:n 1 momentin nojalla
suorittamaan Voutilaiselle korvaukseksi oikeuden-
käyntikuluista 6.199,2 0 euroa korkolain 4 §:n 1
momentin mukaisine viivästyskorkoineen 18.4.2011
lukien.