Innostava muutos Askolan koulussa lukuvuonna 2015-2016 Blogipoimintoja ja projekteja lukuvuoden ajalta.

1. Innostava muutos
Askolan koulu
2015-2016
Sanna Wedman
www.innostavamuutos.blogspot.com

2. 2
Sisällys Sivu
 Miten innostus työhön säilyy? 3
 Mikä on sähköistettyjen oppituntien päämäärä? 4
 Yksi peruna kerrallaan – Peruna nro 1 eli monilukutaito 6
 Ei pelkästään MITÄ? vaan myös MITEN? 7
 Koulun toimintakulttuurin kehittämiseen 9
 Opetuksen arvot 12
 Opetuksen arvot kriittisen analyysin jälkeen 14
 Millaisia tietoja, taitoja ja ominaisuuksia toivotaan koulusta lähtevällä
oppilaalla olevan? 16
 Mitä tietoja, taitoja ja ominaisuuksia oppilaalla toivotaan olevan? 18
 Tavoitteet ja arviointi eivät lankea kuin manulle illallinen 20
 Arvioinnin liikennevalot 23
 Kysymyksiä kouluhankkeen työryhmälle 26
”Ihmisiä, jotka paahtavat täysillä ja joilla on sisäinen hehku päällä,
on paljon. Harmi, että he ovat valtaosin alle 7-vuotiaita. ”
–Esa Saarinen
”Mitään suurta ei ole koskaan syntynyt ilman innostusta.”
–Ralph Waldo Emerson

3. 3
Miten innostus työhön säilyy?
Lukuvuosi 2015-2016 ja kirjallinen opetussuunnitelmatyö alkavat olla takanapäin. Olisi surullista
ajatella, että yhdessä eletty, koettu ja kirjoitettu uusi opetussuunnitelma oli nyt tässä. Parhaimmillaan
yhdessä koettu on ollut ammatillista yhdessä oppimista ja ihmiseltä ihmiselle kohtaamista.
Minulle esitettiin kehityskeskustelussa tärkeä ja mielenkiintoinen kysymys: Miten säilytän
innostuksen opetussuunnitelmatyöhön myös ensi lukuvuonna? Motivaatio oman työn tai yhteisön
kehittämiselle voi syntyä niinkin pieneltä tuntuvista seikoista kuin mahdollisuudesta tai
kannustavasta palautteesta. Riittävät haasteet ja niistä selviytymiset ruokkivat innostusta. Enpä
olisi vielä syksyllä uskonut, että uuden digitaalisen oppimisalustan käyttöönotto ja ammatillinen
verkostoituminen sosiaalisessa mediassa olisivat näin vahvasti yhdessä imaisseet mukaansa. Oman
oppimisen seuraaminen on vain valtavan mielenkiintoista ja innostavaa.
Kannustavat sanat ovat motivoineet yrittämään ja antamaan itsestä entistä enemmän. Luottavassa ja
kannustavassa ilmapiirissä on ollut hyvä työskennellä. Innostavaa on ollut myös se, että joku on
kuunnellut, kysellyt ja kommentoinut. Toisen ihmisen aito läsnäolo, kohtaaminen ihmiseltä
ihmiselle on korvaamaton.
Olen koonnut lukuvuoden varrelta muutamia opetussuunnitelmatyöhön liittyviä blogikirjoituksiani ja
projekteja tähän pieneen kirjaan. Matkaan on mahtunut monenlaista oivallusta, kokeilua ja
mielipidettä. Kiitos kuluneesta lukuvuodesta! Innolla odotan tulevaa ja uusia haasteita.
Sanna
5.5.2016

4. 4
Blogikirjoitus 16.9.2015
Mikä on sähköistettyjen oppituntien päämäärä?
Opetuksessa hyödynnettäviä ohjelmia ja sovelluksia tulee ovista ja ikkunoista. Ylitarjonnan keskellä
pitäisi osata nähdä mikä on oman oppiaineen ja opetuksen kannalta oleellista. Mikä on sähköistettyjen
oppituntien päämäärä? Tätä kysyy mm. Helsingin Sanomien toimitussihteeri Tuomas Kaseva
sunnuntain 13. syyskuuta 2015 Helsingin Sanomien kirjoituksessa. Kaseva kirjoittaa, että koulujen
sähköistämisessä ongelmallisinta on se, mihin kaikki opetuksen arjessa tähtää.
Koulun sähköistäminen ei pitäisi itsessään olla koulun arvo. Sähköiset oppimisympäristöt, ohjelmat
ja sovellukset tarjoavat kouluille mahdollisuuden monipuolistaa opetuksessa ja oppimisessa
käytettäviä työkaluja. Sen minkä ennen teit paperilla ja kynällä, voit vaihtelun vuoksi tarjota
tehtäväksi sähköisesti. Mielestäni hyvistä ja toimivista työkaluista ei tarvitse luopua sen vuoksi, että
sähköistymistä tuputetaan koulun ulkopuolelta.
Uuden opetussuunnitelman yhtenä tehtävänä ja tavoitteena on tarjota oppilaille laaja-alaista
osaamista: ajattelun taitoja, kulttuurista osaamista, vuorovaikutusta ja ilmaisua, itsestä huolehtimista
ja arjen taitoja, monilukutaitoa, tieto- ja viestintäteknologista osaamista, työelämätaitoja ja
yrittäjyyttä sekä osallistumista, vaikuttamista ja kestävän tulevaisuuden rakentamista. Sähköiset
oppimisympäristöt, ohjelmat ja sovellukset voi mielestäni nähdä yhtenä työkaluna, jotta laaja-alaista
osaamista edistävä oppimismahdollisuus voidaan rakentaa oppilaille eri oppiaineissa.
Sähköistetyt oppitunnit antavat mahdollisuuden monipuolistaa arviointia sekä tehdä oppilaan
oppimisen prosessia näkyväksi oppilaalle itselle, opettajalle sekä huoltajalle.
Ja tähän lopuksi vielä ne ovista ja ikkunoista tähän mennessä tulleet sähköiset työkalut ja sovellukset:
https://fi.padlet.com/ (seinätyökalu)
http://answergarden.ch/ (seinätyökalu)
https://getkahoot.com/ (pelisivu)
https://prezi.com/ (esitystyökalu)
https://www.canva.com/ (julisteiden, korttien, pelipohjien jne. tekoon)

5. 5
http://www.cmaptools.com/ (käsitekarttatyökalu)
http://www.saarella.fi/opettaja.html (pelisivu, jolla voi harjoitella yhteistyötaitoja)
http://popplet.com (ajatuskarttatyökalu)
http://teamup.aalto.fi (ryhmätyökalu)
http://www.smartfeet.fi/ (pelisivu)
https://www.mindmeister.com/ (ajatuskarttatyökalu)
https://todaysmeet.com/ (oma ääni kuuluviin)
www.socrative.com (mm. pelisivu)

6. 6
Blogikirjoitus 22.9.2015
Yksi peruna kerrallaan – Peruna nro 1 eli monilukutaito
Uuden opetussuunnitelman terminologiaa voisi hyvin verrata ämpärilliseen perunoita. Jos on nopeasti
kuorittava iso ämpärillinen perunoita, ja jos jo alkajaisiksi tuskailee edessä olevan urakan suuruutta,
on edessä pelkkä koettelemus. Yritetään nyt sitten torjua rimakauhua ja keskitytään kuorimaan yksi
peruna kerrallaan.
Uuden opetussuunnitelman perusteissa yhtenä laaja-alaisen osaamisen tavoitteena on monilukutaito.
Perinteisten luku- ja kirjoitustaitojen lisäksi monilukutaidolla käsitetään tarpeellisia uudenlaisia luku-
ja kirjoitustaitoja uusissa mediaympäristöissä. Koulun tehtävänä olisi tuottaa kirjoitustaitoja, joilla
pärjää uudenlaisessa osallisuuden kulttuurissa. Väistämättä tässä kohtaa alkaa miettiä, miten omaa
oppiaineen opetusta tulisi ohjata täyttämään annettua monilukutaidon määritelmää. Mitä tarkoitetaan
uuden kirjoittamisen taidoilla?
Koulumme äidinkielen ja kirjallisuuden opettajat osallistuivat elokuun alussa äidinkielen ja
kirjallisuuden foorumiin. Luennoitsijana foorumissa oli ollut Outi Kallionpää. Kallionpään mukaan
uuden kirjoittamisen taidot voidaan tiivistää erillistaidoiksi, joita ovat tekniset taidot,
monisuorittamis- ja tietoisuustaidot, luovuustaidot, multimodaaliset taidot, sosiaaliset taidot sekä
julkisuustaidot.
Yksi peruna halkaistiin moneksi. Mitä uutta opetukseen pitäisi tuoda? Tieto- ja viestintätekniikkaa
kuten verkkoympäristöjä, kameran kännykkää tms. pitäisi käyttää. Pitäisi osata yhdistää kirjoitusta,
ääntä, kuvaa, liikkuvaa kuvaa ja esteettistä sommittelua. Sosiaalisuus näkyy esimerkiksi siten, että
tekstejä tehdään ja muokataan yhdessä. Opetellaan julkisuustaitoja, korostetaan luovuutta,
yhdistetään perinteisiä kirjoittamisen taitoja uusiin ja osataan rikkoa perinteisiä kaavoja.
Hallitusohjelmassa linjataan, että oppimistapoja laajennetaan ottamalla käyttöön digitaalisia
oppimisympäristöjä. Voisiko joku nyt sitten kertoa, mitä nämä digitaaliset oppimisympäristöt ovat
esimerkiksi vieraiden kielten opiskelussa. Ovatko oppimisympäristöt sellaisia, joissa toteutuu
tulevaisuuden taitojen harjoittelu ja/tai tavoitteet? Lista on kovasti tervetullut.

7. 7
Blogikirjoitus 26.9.2015
Ei pelkästään MITÄ? vaan myös MITEN?
Opetushallituksen rahoittamat OPS2016-tukikoulutukset paikallisen opetussuunnitelman tueksi ovat
olleet ilmapiiriltään inspiroivia. Koulutukset ovat haastaneet katsomaan tulevaan ja antaneet sekä
uusia työkaluja että toimintamalleja oman työn ja työyhteisön tueksi. Uudet tuulet ovat siis
puhaltaneet. Kysymys kuuluu, MITEN näitä inspiroivia tuulia saisi vietyä omaan työyhteisöön.
Koulussamme otettiin koko kunnan peruskoulun opettajien yhteinen startti opetussuunnitelmatyön
tekemiseen. Iltama alkoi laaja-alaisen osaamisen ja monialaisten oppimiskokonaisuuksien
alustuksella, jonka jälkeen harjoittelimme monialaisen oppimiskokonaisuuden luomista. Ryhmät
vastasivat esimerkiksi kysymyksiin Mitkä oppiaineet osallistuvat tämän oppimiskokonaisuuden
suunnitteluun ja toteutukseen? tai Millaisia laaja-alaisen osaamisen tavoitteita
asetetaan? Keskustelu oli idearikasta.
Iltama päättyi ainekohtaisen opetussuunnitelmatyön aloittamiseen. Aineryhmissä keskustelimme
mm. oppisisältöjen jakamisesta eri vuosiluokille, laaja-alaisesta osaamisesta osana oppiainetta sekä
jostakin muusta ryhmän mielestä tärkeästä tarkastelusta. Opetussuunnitelman välttämätön velvoittava
osuus, kirjoittamisen prosessointi pääsi alkuun. MITEN jatkaa tästä eteenpäin?
Opetussuunnitelman perusteissa kuvattu oppimiskäsitys haastaa pohtimaan myös
oppimisympäristöjä ja työtapoja. Oppimisympäristöjen ja työtapojen pitäisi olla pedagogisesti
monipuolisia ja joustavia [1]. Olen ymmärtänyt, että tämä haastaa koulun yhteisönä ja kunkin
oppiaineen miettimään, MITEN työskennellään ja millaisissa oppimisympäristöissä työskentely
tapahtuu, jotta asetetut tavoitteet voidaan toteuttaa. Uuden ainekohtaisenkin opetussuunnitelman
hahmottamisen kannalta on tärkeä miettiä opetuksen tavoitteita mutta itse näen myös
tärkeänä, MITEN näitä tavoitteita toteutetaan.
Perusopetuksen tulisi olla yhtenäinen ja eheä. Yksi opettaja on osa kokonaisuutta. Eheä ja yhtenäinen
kokonaisuus on osiensa summa. Millaisiin opetuksen arvoihin koulun toiminta perustuu? Mikä on

8. 8
koulun tieto- ja ihmiskäsitys? MITEN opetussuunnitelman määrittelemää oppimiskäsitystä voidaan
toteuttaa omassa koulussa? Millaisilla metodeilla ja työvälineillä koulun yhdessä sovittuja arvoja,
opettajien tieto- ja ihmiskäsitystä sekä oppimiskäsitystä voidaan edistää [2]?
Itseäni helpotti huomattavasti, kun oivalsin että opettaja yksin ei voi muuttaa koulua. Muutoksen on
tapahduttava yhdessä oppivassa yhteisössä. Kertokaa, jos olen ymmärtänyt asian väärin.
[1] Hannele Cantell: Näin rakennat monipuolisia oppimiskokonaisuuksia, sivu 23
[2] Juho Norrena: Innostava koulun muutos – Opas laaja-alaisen osaamisen opetukseen, sivu 95

9. 9
Blogikirjoitus 19.10.2015
Koulun toimintakulttuurin kehittämiseen
Kouluilta odotetaan muutosta. Mahtaako Suomessa olla tällä hetkellä koulua, jossa uuden
opetussuunnitelman myllerrys ei jollakin tapaa näkyisi. Miten pitää muuttua? Tähän mennessä on
tullut selväksi, että koulun muutoksessa pitää huomioida laaja-alaisuus sekä sen opetuksen tasot,
arviointia tulee kehittää, muuttaa ja monipuolistaa sekä tarjota oppilaille monialaisia
oppimiskokonaisuuksia. Ei kuitenkaan riitä, että tavoitteet ovat yleviä, opettaja haluaa käytännöllisiä
työkaluja opetuksensa kehittämiseen ja monipuolistamiseen. Koulun toiminnan kehittämisellä tulee
olla konkreettinen kosketuspinta arkiseen työhön.
Saamani palautteen perusteella olen tehnyt Juho Norrenan opetuskäytänteiden kehittämisen
vaihemallista mahdollisimman havainnollistavan ja selkeän tiivistelmän. Vaihemallin tavoitteena on
huomioida laaja-alaisuus ja tulevaisuuden taidot, tukea yksittäisen opettajan työtä, tukea koulua
yhteisönä, mahdollistaa oppimismahdollisuuksien parantaminen sekä auttaa paikallista
opetussuunnitelmatyötä.
1. Opetuksen arvot
- Mitkä ovat opetuksen arvosi?
- Miten ne ohjaavat opetustasi?
- Millaiseksi ne muovaavat opetustasi?
Tavoite: Listaus koulun arvoista, joihin koko henkilöstö pystyisi sitoutumaan.
2. Tieto- ja ihmiskäsitys
- Millaista tieto on?
- Kuinka tieto rakentuu?
- Millainen on tiedon merkitys maailmassa?

10. 10
Tavoite: Listaus siitä, millaisia ominaisuuksia koulusta lähtevällä oppilaalla toivotaan olevan.
3. Oppimiskäsitys
- Miten opetussuunnitelma määrittelee oppimiskäsityksen?
- Onko sillä mahdollisuuksia toteutua omassa koulussa?
Tavoite: Vastata kysymykseen, miten oppilaasta saadaan aktiivinen oppija?
4. Metodit
- Perehdytään erilaisiin opetusmenetelmiin.
- Kuinka toimivat opetusmenetelmät saataisiin parhaiten leviämään työyhteisössä?
Tavoite: Vastata kysymykseen, millaisilla metodeilla koulun arvoja, opettajien tieto- ja
ihmiskäsitystä sekä opetussuunnitelmassa määriteltyä oppimiskäsitystä voitaisiin edistää.
5. Substanssi
- Millaisia asiasisältöön liittyviä vahvuusalueita sinulla on ja kuinka niitä voitaisiin laajemmin
hyödyntää?
- Keskustellaan oppiaineiden välisen yhteistyön lisäämisestä. Kuinka sitä saataisiin tuettua ja
mitkä ovat sen tiellä olevat esteet?
- Kuinka oppilaat voivat osallistua yhteiseen suunnitteluun (osallisuus)?
6. Työvälineet
- Mietitään koulun käytössä olevia työvälineitä ja sitä, palvelevatko ne aiemmin käsiteltyjä
mallin porrasaskelmia.

11. 11
- Millaisia käytännöllisiä muutoksia olisi syytä tehdä koulun tarvikkeiden ja työvälineiden
hankkimiseen, jotta ne tukisivat paremmin koulun arvomaailmaa ja toivottua oppimista?
- Millainen oppikirjojen asema on koulussa ja mihin suuntaan sitä halutaan viedä?
7. Vuorovaikutus
- Kuinka oppilaiden ikä vaikuttaa vuorovaikutukseen?
Tavoite: Opettajat rakentavat yhdessä erilaisia keinoja vahvistaa vuorovaikutusta opettajan
ja oppilaan toiminnan välillä.
Opettaja/Koulu voi tällä pohjustuksella ikään kuin kattaa oppimismahdollisuuden valmiiksi. Oppilas
tekee itse valinnan siitä, tarttuuko hän mahdollisuuteen.
Ja tähän loppuun lainaus, joka sopii mielestäni myös opetussuunnitelmaprosessin keskelle.
"Siirtymävaiheessa voi helposti luhistua. Ei ole konsti eikä mikään ratsastaa hyvinvoinnilla, säilyttää
jo saavutettu tasapaino. Vaikeinta on kestää muutos, kaikki uusi. Minä asetun odottamaan. Se on
minun ainoa mahdollisuuteni. Se on kaikkien ihmisten mahdollisuus. On annettava itselleen aikaa
tottua." (Peter Høeg: Lumen taju, s.399-400)
Lähde: Juho Norrena: Innostava koulun muutos - opas laaja-alaiseen osaamiseen

12. 12
Blogikirjoitus 11.11.2015
Opetuksen arvot
Kriittisempää yleisöä kuin opettajakunta saa hakemalla hakea. Opettajalla on kasvatuksellisia ja
opetuksellisia periaatteita, joita hän työssään noudattaa. Opettaja on oman oppiaineensa asiantuntija
ja yleensä tietää, millaista on hyvä opetus. Ruotsin ja saksan kielen opettaja on astunut uudelle
maaperälle lähtiessään suunnittelemaan työpalaveria aiheesta opetuksen arvot. Tavoitteena olisi tehdä
listaus koulun arvoista, joihin koko henkilöstö pystyisi sitoutumaan.
Opettajat saivat ennakkotehtävänä miettiä kolme tärkeintä opetukseen liittyvää arvoa ja miettiä
vastausta kysymykseen, mikä on perusopetuksen tehtävä ja mitkä ovat opetuksen tavoitteet.
Pohjustukseksi ennakkotehtävään lisäsin linkit YK:n yleissopimukseen lapsen oikeuksista,
perusopetuslakiin ja opetussuunnitelman perusteisiin.
Keskustelua opetuksen arvoista jatkettiin pienissä ryhmissä työpalaverissa. Keskustelussa pyrittiin
löytämään yhdistäviä ja erottavia tekijöitä opetusten arvojen välillä. Johdattelevina lisäkysymyksinä
keskustelussa oli: Mikä on tärkeintä sinulle opetuksessasi? Opetatko sen mukaisesti? Mikä on se
periaate, joka ohjaa opetustasi? Millaiseksi periaate muovaa opetustasi? Tässä on muutama kuva
keskustelun tuloksista.
Työskentely jatkui tämän jälkeen vielä pienryhmissä, joissa koottiin vastaukset kysymyksiin, mikä
on perusopetuksen tehtävät ja mitkä ovat opetuksen tavoitteet. Ryhmät päättivät lopuksi keskenään,
mitkä opetuksen arvot kirjataan sähköiseen seinätyökaluun. Ja tässä on siitäkin näkyvä lopputulos.

13. 13
Koska opetuksen arvokeskustelulla aloitettiin yhteinen prosessi toimintakulttuurin kehittämiseen ts.
opetuskäytänteiden kehittämiseen ja monipuolistamiseen, halusin teettää opettajilla itsearvioinnin.
Itsearviointi toteutettiin sähköisesti Socrative-ohjelmalla ja se sisälsi seuraavat kysymykset: Mikä oli
oma motivaatiosi opetuksen arvoja työstäessä? Mikä oli helppoa? Mikä oli vaikeaa? Miten arvioisit
ryhmässä toimimistasi? Mitä tavoitteita asetat itsellesi prosessin alkuun? Kuten kuvitella saattaa
vastauksia oli laidasta laitaan.

14. 14
Blogikirjoitus 27.1.2016
Opetuksen arvot kriittisen analyysin jälkeen
Marraskuussa 2015 työyhteisössämme käsiteltiin opetuksen arvoja. Tavoitteeksi asetettiin listaus
opetuksen arvoista, joihin koko henkilöstö pystyisi sitoutumaan. Toiseksi työyhteisömme
aloitti Opetuskäytänteiden kehittämisen vaihemallin työstämisen, jossa ensimmäisenä portaana on
pohtia arvopohjaa, johon ammatillinen toimintamme koulun arjessa pohjautuu. Mihin olemme oikein
ryhtyneet?
Opetuskäytänteiden kehittämisen vaihemallin keskiössä on koulun toimintakulttuurin kehittäminen
sekä oppiminen, esimerkiksi mitkä ovat ne tiedot ja taidot, jotka oppilaalla tulisi olla peruskoulun
päättövaiheessa. Miten tähän tavoitteeseen päästään? Vertauksena opetuskäytänteiden kehittämisen
vaihemallista käytin lähtemistä matkalle, jota voisi kuvitella astumisena laivaan. Matkan päämääränä
on laaja-alaisuuden huomioiminen. Koulun toimintakulttuuri on meri, joka kantaa laivaa ja vie sitä
uusiin maisemiin. Matka lähtöpisteestä päämäärään on tiedossa, mutta matkan varrella voi tulla
vastaan yllätyksiä. Selväpiirteinen matka voi muuttua löytöretkeksi. Esteiden voittaminen opettaa.
Perille pääsy ja onnistuminen tuntuvat makeammilta, jos matkalla on koettu vastuksia. Onko näin,
sen aika näyttää. Usko on kuitenkin vahva.
Marraskuussa opetuksen arvoiksi nousi yllä olevia termejä. Kriittistä keskustelua käytiin mm. siitä,
onko tasa-arvoisuus hyvä termi koulumaailman arvopohjaksi. Mitä tasa-arvoisuudella ymmärretään?
Miten se näkyy koulun arjessa? Voiko huumori olla opetuksen arvo? Jos ekologisuus on arvo,
toteutuuko se tällä hetkellä koulussamme. Entä tulevaisuudessa? Miten positiivisuus näkyy koulun
arjessa? Entäpä se, että oppilas on yksilö.
Kriittisen analyysin jälkeen päädyimme kolmeen yhteisesti hyväksyttyyn arvoon: yhdenvertaisuus,
vastuullisuus ja rehellisyys. Lopullinen listaus on ripustettu näkyvälle paikalle.

15. 15

16. 16
Blogikirjoitus 3.2.2016
Millaisia tietoja, taitoja ja ominaisuuksia toivotaan koulusta lähtevällä oppilaalla olevan?
”Aikuisten tapa toimia välittyy oppilaille, jotka omaksuvat kouluyhteisön arvoja, asenteita ja tapoja.
Toimintakulttuurin vaikutusten pohdinta ja sen ei-toivottujen piirteiden tunnistaminen ja korjaaminen
ovat tärkeä osa toimintakulttuurin kehittämistä.” Edellä olevat lauseet ovat suora lainaus
Opetushallituksen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista (OPH 2014, 24).
Prosessi Opetuskäytänteiden kehittämisen vaihemalli, jossa mielestäni ollaan juuri kasvatuksellisen
ja pedagogisen toimintakulttuurin ytimessä, herättää erinäisiä ajatuksia sen mielekkyydestä ja
merkityksestä työyhteisössämme. Itselleni prosessi kolahti heti ensi lukemalla. Päämääränä on
kuitenkin lopulta sekä yhtenäisempi ja yhteisöllisempi toimintakulttuuri sekä laaja-alaisuuden
huomioiminen, erityisesti siinä tulevaisuuden taitojen edistäminen.
Kun koulumme yhteinen ammatillinen arvoperusta on luotu, pystyimme siirtymään tieto- ja
ihmiskäsityksen pohdintaan. Mitkä ovat ne tiedot ja taidot, jotka koulusta lähtevällä oppilaalla
toivotaan olevan. Tätä pääkysymystä lähestyimme valmistelevilla kysymyksillä: Millaista tieto
on? Kuinka se rakentuu? ja Millainen on tiedon merkitys maailmassa? Vastausta pääkysymykseen
pystyi lähestymään oman tietokäsityksen ja opetussuunnitelman perusteiden luvun 3.3. (OPH 2014,
17) avulla.
Samalla kertaa pohdittavana oli kysymys: Millaisia ominaisuuksia koulusta lähtevällä oppilaalla
toivotaan olevan. Jokainen työyhteisömme jäsen sai ennakkoon pohdittavaksi omaa ihmiskäsitystään
kysymyksillä: Mitä ovat hyväja paha ihmisessä? Mitkä ovat ihmisyyden peruselementit? ja Millainen
ihminen on? Vastauksista keskusteltiin myös ryhmissä. Ryhmäkeskusteluja pidettiin yleensä hyvinä,
vaikka kysymykset koettiin haastavina. Keskustelujen tulokset koottiin lopuksi voimapaperista
valmistettuun paperinukkeen.
Lopullinen yhdessä sovittu listaus tavoiteltavista tiedoista, taidoista ja ominaisuuksista sovitaan
seuraavassa palaverissa. Tämäkin listaus on tarkoitus laittaa näkyvälle paikalle.

17. 17

18. 18
Blogikirjoitus 15.4.2016
Mitä tietoja, taitoja ja ominaisuuksia oppilaalla toivotaan olevan?
Työyhteisömme opetuskäytänteiden rakentumisen toinen porras on valmis. Listaukseen, johon
olemme päätyneet, on käytetty aikaa kaiken kaikkiaan kolme työpalaveria. Mielestäni tämä osoittaa
sen, kuinka ison asian äärellä olemme olleet.
Kysymykseen, mitä tietoja, taitoja ja ominaisuuksia oppilaalla toivotaan olevan, tuli pitkä listaus,
jonka purkaminen vei myös aikaa. Purkamisessa on käytetty apuna kysymyksiä kuten, mitä kullakin
termillä tarkoitetaan käytännössä, miten minä opettajana opetan tätä asiaa. Esimerkiksi mitä
globaalitietoisuus tai käden taidot tarkoittavat omassa oppiaineessa?
Paikallisen laaja-alaisen osaamisen painopisteiksi koulumme kunnassa on valittu Kulttuurinen
osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2), Monilukutaito (L4) sekä Tieto- ja viestintäteknologinen
osaaminen (L5). Yhteisesti laaditun listauksen lisäksi olemme huomioineet keskusteluissa paikallisen
painotuksen pohtimalla ryhmissä kysymyksiä, mitä tietoja ja taitoja valitut laaja-alaisen osaamisen
osa-alueet edellyttävät, millä tavalla niiden tavoitteet toteutuvat oppiaineen opetuksessa ja
oppimisessa, tavoitteissa, sisällöissä ja arvioinnissa. Keskustelujen lopputuloksena syntyi seuraava
listaus:

19. 19
Keskustelumme ydin kohdassa Taitoa rakentaa itselle merkityksellistä tietoa oli oppilaan
oivallus/ajatus oppiaineen linkittymisestä omaan elämään. Henkilökohtaisesti koen tämän kohdan
listauksen haastavimpana kohtana. Miten lisään oppilaan omakohtaista merkitystä ruotsin kielen
opiskeluun?
Yhteisesti laaditun listauksen on tarkoitus ohjata koulun opetus- ja kasvatustyötä. Se on myös
ripustettu näkyvälle paikalle opettajainhuoneen seinälle.

20. 20
Blogikirjoitus 14.3.2016
Tavoitteet ja arviointi eivät lankea kuin manulle illallinen
Olen valinnut tämän blogikirjoituksen tekstiksi jonkin verran provosoivan otsikon. Valinnan
perusteluna on odotus siitä, että opetussuunnitelmakoulutukset antaisivat jokaisen oppiaineen osalta
valmiit mallit siihen, miten arviointia toteutetaan suhteessa opetussuunnitelman tavoitteisiin. Ne on
kuitenkin jokaisen koulutuksen päätteeksi jätetty avattaviksi ja työstettäviksi paikallisesti. Opettaja
toivoisi kuitenkin tässäkin asiassa konkreettisia ohjeistuksia ja esimerkkejä, miten oppiaineen
tavoitteet on avattu ja miten arviointia on tarkoitus toteuttaa suhteessa tavoitteisiin. Miten opettaja
voi arvioida oppilaan oppimista?
Koulussamme vieraili arviointikouluttajana ylöjärveläinen opetuspäällikkö Tarja Suhonen, joka on
ammatiltaan myös äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori. Tarja Suhonen on tehnyt yhteistyötä opettaja
ja rehtori Leena Pöntysen kanssa, joka tällä hetkellä toimii Kuntaliitossa perusopetuksen
erityisasiantuntijana. Tarjalta ja Leenalta löytyy mielestäni tähän mennessä paras konkreettinen
esimerkki siitä, miten tavoitteet ja niiden arviointi tulisi huomioida opetustyötä
suunnitellessa: Tavoitteiden arviointi huomioi koko oppimisprosessin. Tarjan vierailun innoittamana
lähdin suunnittelemaan oman oppiaineeni opetusta uuden opetussuunnitelman mukaiseksi. Olen
tähän blogikirjoitukseen ottanut esimerkiksi yhden 7. luokan B1-ruotsin tavoitteen. Miten tavoitteen
1 arviointi huomioi koko oppimisprosessin? Ja miten teen sen näkyväksi sekä oppilaalle että
huoltajalle?
T1 (paikallinen tavoite: Kielitiedon perusteiden läpikäyminen ja havainnollistaminen, miten samat
asiat esitetään niin ruotsin kielessä kuin muissa koulussa opetettavissa kielissä. Tutustutaan ruotsin
kieliseen kulttuuriin sekä Suomessa että Ruotsissa. Havainnollistetaan arkipäivän tilanteita, joissa
ruotsin kieltä voi käyttää, esimerkiksi kahvilassa asiointi.)
Opetussuunnitelmatekstissä on paljon käsitteistöä, jotka vaativat avaamista. Miten kielitieto pitäisi
ymmärtää? Opetushallituksen ylläpitämässä verkkopalvelussa (www.edu.fi) kielitiedolla tarkoitetaan
tietoa kielen rakenteista ja niiden luomista merkityksistä, kielen variaatiosta, käytöstä ja siihen
liittyvistä normeista sekä kielen suhteesta kulttuuriin, identiteetteihin ja muihin kieliin. Kielitieto on
siis laajempi käsite kuin kielioppi, jolla on perinteisesti tarkoitettu vain kielen rakenteen kuvausta.

21. 21
Olen purkanut seuraavaksi tavoitteen 1 oppilaan näkökulmasta:
- Oppilas hyödyntää kielitiedon käsitteitä oppimisensa tukena.
- Oppilas tekee johtopäätöksiä, miten eri kielissä ilmaistaan samankaltaisia asioita.
- Oppilas havaitsee, millaisia säännönmukaisuuksia ruotsin kielessä on.
Jotta oppilaat tietävät, mitä sisältöjä heidän on tarkoitus opiskella, aion vielä purkaa tavoitteet
konkreettisempaan muotoon, ts. mitä tavoitteisiin kuuluvia sisältöalueita opiskellaan ja kuinka pitkä
on oppimisjakso. Tästä on tarkoitus tehdä lista ja laittaa se riippumaan luokan seinälle. Tavoitteet
käydään läpi myös yhdessä oppilaiden kanssa ennen oppimisjakson alkamista sekä käytetään
itsearvioinnin tukena oppimisjakson alussa ja päätteeksi.
Oppimisjaksoa suunnitellessa tulisi huomioida myös laaja-alaisen osaamisen tavoitteet. Millaiset
laaja-alaisen osaamiset taidot tukevat tavoitteen 1 sisältöjä (L1 ja L4)? Millaisia taitoja
oppimisjaksolla tavoitellaan? Teemana voisi olla ainakin itsetuntemus ja maailmakatsomukset,
tulevaisuuden taitoina oppimaan oppiminen, itsereflektio, itselle merkityksellisen tiedon
rakentaminen sekä ryhmätyötaidot. Työkaluina TVT ja monipuoliset materiaalit. Myös taidollisista
tavoitteista on tarkoitus tehdä listaus luokan seinälle ja käyttää niitä itsearvioinnin tukena.
Kaikista haastavimpana osa-alueena oppimisjakson suunnittelussa pidän arvioinnin avaamista
oppilaalle. Mitä konkreettisia tietoja ja taitoja oppilaalla pitäisi olla muilta kuin arvosanan 8
osaamisen osalta. Olen kokeillut seuraavaksi, miten Bloomin taksonomia-taulu toimii tavoitteen 1
arvioinnissa [1]:
5 Näytä, että tiedät.
6 Näytä, että ymmärrät.
7 Näytä, että pystyt käyttämään oppimaasi.
8 Näytä, että pystyt löytämään olennaiset asiat.
9 Näytä, että pystyt luomaan ajatuksia tai kokonaisuuksia.
10 Näytä, että pystyt arvioimaan ideoita, tietoa, menettelyjä ja ratkaisuja.
Taulu on toistaiseksi hyvin pelkistetyssä muodossa ja vaatisi tarkempaa avaamista ruotsin tavoitteen
1 osalta. Koen, että tavoitteen 1 arvosankriteerien laatiminen helpottaa opettajan arviointityötä sekä

22. 22
oppilaan oppimisen arviointia. Onko arviointikriteerejä kuitenkaan tarkoitus laatia? Ja tuleeko tästä
ainejärjestöiltä lisäohjeistuksia?
[1] Najat Ouakrim-Soivio: Oppimisen ja osaamisen arviointi

23. 23
Arvioinnin liikennevalot 18.2.2016

24. 24

25. 25

26. 26
Kysymyksiä kouluhankkeen työryhmälle 24.4.2016
Tässä muutamia laatimiani kysymyksiä maanantain 2.5. kouluhanketilaisuutta varten. Kysymysten
sisältö on tiukasti kiinni tulevaisuudessa ja uudessa opetussuunnitelmassa.
PERINTEISET LUOKKATILAT
Miten perinteisistä luokkatiloista (opettaja – pulpettirivillä oppilaat – asetelma) on kehitetty tai
kehitetään uusia oppimisen tiloja?
OPPIVA YHTEISÖ
Koulun toimintakulttuurin ytimessä on ajatus oppivasta yhteisöstä. Aikuiset mallintavat lapsille ja
nuorille, millaisessa toimintakulttuurissa he toimivat.
Miten opettajien, luokka-asteesta riippumatta, yhteisiä tiloja on kehitetty tai kehitetään tällä
ajatuksella?
Miten opettajien ja oppilaiden yhteisiä tiloja on kehitetty tai kehitetään tällä ajatuksella?
DIGITAALISET OPPIMISYMPÄRISTÖT
Miten digitaaliset oppimisympäristöt vaikuttavat uuden koulurakennuksen arkkitehtuuriin ja
nykyisten koulutilojen kehitykseen?
Onko Suomessa yläkouluja, joissa uudenlaiset oppimisympäristöt jo toteutuvat. Voisiko näistä
kouluista nähdä kuvia tai kuulla ratkaisuja?
YKSILÖLLINEN OPPIMINEN
Uudessa opetussuunnitelmassa puhutaan oppilaan yksilöllisestä oppimispolusta.
Miten tämä asia on huomioitu tai huomioidaan koulun tila- ja kalustesuunnittelussa?