2. SISÄLTÖ
Projektin tavoite ja prosessi 3
Taustamuuttujien jakautuminen 5
Yhteenveto tuloksista 7
Tärkeimmät ja eniten keskustelua herättäneet teemat 12
Terveiset Keravan kehittäjille 25
Liitteet
3. Projektin tavoite
Tavoitteena kuulla kuntalaisia, mitä haluttaisiin kehittää Keravan keskustassa ja
miten tämä tehtäisiin. Haluttiin saada mukaan ajattelua ja ideointia laajemminkin
kuin vain rakennussuunnitelmiin nähden. Samalla osallistuminen itsessään oli
keskeistä, haastatteluun osallistujille viestittiin tulevista muutoksista.
Kutsutut
Asukkaat,
henkilöstö,
yrittäjät, vierailijat
789
”Kurkkaajia” 146
Osallistumisia Uudet ideat
1282 4986
Arvioinnit Tulos
Tieto mistä
puhutaan ja mikä
nähdään tärkeäksi
4. Prosessi − kutsusta tuloksiin
20.12.2011 4
① Haastattelun
tarkoitus
② Taustamuuttujien
selvittäminen
③ Miten Keravan keskustaa pitäisi
kehittää?
④ Arviointi: tärkeää ⑤ Avoimet terveiset
Raportti
Verkkohaastattelun aukioloaika 17-11.2011 – 19.12.2011
⑥ Raportointi
5. Taustamuuttajakauma 1/2
• Osallistujia molemmista sukupuolista, naisia jonkun verran enemmän
• Naisia 452, miehiä 337
• Alle 30-vuotiaita ja yli 70-vuotiaita vähiten, heitäkin silti oli
• Osallistujista valtaosa oli asukkaita
20.12.2011
Osallistujien jakautuminen sukupuolen,
iän ja roolin mukaan
5
7 %
11 %
19 %
21 %
25 %
15 %
2 %
Osallistujan ikä
alle 20 vuotta
20-29 vuotta
30-39 vuotta
40-49 vuotta
50-59 vuotta
60-69 vuotta
yli 70 vuotta
0 200 400 600
Asukas
Yrittäjä
Kunnallinen
luottamushenkilö
Kaupungin henkilöstö
Joku muu
Osallistujan rooli
Rooli, jossa
ensisijaisesti vastaan
8. Keravalle enemmän säpinää
Kävelykadun yleisilmeen kohotus: monipuolinen tarjonta
kauppoja, vehreyttä, penkkejä, väriä jakatutaidetta sekä
tapahtumia mielipiteiden valossa keskusta on nyt hiljainen,
ruma, ei tarpeeksi palveluita ja liikaa alkoholia nauttineita
ihmisiä ja olutterasseja heille.
Aktiivinen ja monipuolinen yritystoiminta, viihtyisä ja siisti
keskustan yleisilme takaavat keskustan positiivisen
kehittymisen luonnostaan. Liikennejärjestelyillä tulee
mahdollistaa kattavasti keskustan hyvä tunnelma ja
saavutettavuus. Liikennejärjestelyistä puhuttaessa
kommentoidaan usein autotonta keskustaa,
pyöräilymahdollisuuksia ja toisaalta parkkipaikkojen tarvetta.
20.12.2011 8
9. Keravalle enemmän säpinää
20.12.2011 9
Vehreyttä ja eri ikäisille houkuttelevia oleskelualueita pidetään
arvossaan. Näiden turvaaminen ja kehittäminen osana keskustan
kehittämistä on tärkeää.
Uudisrakentamiseen liittyvissä ideoissa mielipiteet hajoavat
jossain määrin; korkeaa rakentamista kannatetaan ja
vastustetaan. Korkeat rakennukset saavat tärkeysarvioinnissa
enemmän kannatusta. Inspiroiva arkkitehtuuri ja
epämiellyttävien materiaalivalintojen välttäminen usein
näkökulmina. Asuinrakentamisen nähdään elävöittävän keskustaa.
Monipuoliseen palvelutarjontaan kuuluu mm. kattavampi
valikoima erilaisia kauppoja ja ravintoloita sekä kulttuuri- ja
liikuntapalveluiden (uimahalli, elokuvateatteri, keikkapaikat)
nykyistä kattavampi tarjonta ja saavutettavuus.
10. Palvelut ja liikenne puhuttavat eniten,
siisteys ja yrittäjyys tärkeää
20.12.2011 10
Sininen palkki kuvaa arvioitavien asioiden määrää per teemaluokka, vihreä luokan arvioitua tärkeyttä.
12. 20.12.2011
Tärkeimmät ja eniten keskustelua
herättäneet teemat
Kysymys: Miten Keravan keskustaa pitäisi kehittää?
Arvioinnin peruste: Tärkeää
12
13. Aktiivinen ja elävä keskusta syntyy monipuolisista
palveluista siistissä ympäristössä
20.12.2011 13
Erittäin runsaasti puhutaan yleisellä tasolla keskustan elävyydestä. Tämän
katsotaan edellyttävän monipuolisten palveluiden elinmahdollisuuksia ja
houkuttelevaa ympäristöä joka tekee asioimisesta keskustassa viihtyisää.
Tapahtumat ja toiminta keskustassa on tärkeää ja luo aktiivisen vaikutelman.
Eri ikäisille ihmisille houkuttelevat tilat ja kohtaamispaikat luovat elävyyttä
keskustaan. Kävelykatu ja Aleksintori useimmin mainittuja.
14. Teemasta sanottua
20.12.2011 14
” Keskustasta houkuttelevampi
ja elävämpi. Keskustan alueella
voisi olla viihtyisämpää ja
sellaisia oleskelualueita, joissa
voisi viettää aikaa esim.
kesäisin. Prisman aukiolla
hengailevat spurgut eivät
myöskään ole kovin
houkuttelevaa katseltavaa. Nyt
esim. kävelykadun ns.
ajanviettopaikat ovat pääosin
olutterasseja. Vaihtelua tähän
tarjontaan.”
” Monipuolinen palvelujen tarjonta
Näkisin, että Keravan keskustaa tulisi
kehittää palvelujen monipuolisen
tarjonnan kautta. Koin erittäin ikävänä
Aleksintorin liikekeskuksen kehittämisen
kariutumisen. Ostovoimaa karkaa nyt
Jumboon ja jopa Itäkeskukseen. Keravan
keskustassa suurin osa pienemmistä
liikkeistä sulkee ovensa arkena klo 18-
19. Helsingistä töistä palaavalle ei siis
ole paljon suurmarkettien lisäksi
tarjolla. Elävä keskusta, joka tarjoaisi
osto- ja viihde-elämyksiä.”
” Kävelykadusta saatava
vilkas kauppakatu
Varsinkin kävelykadun
pohjoinen osa on
näivettymässä ja
muutenkin kävelykadussa
olisi potenttiaalia olla
suuren kauppakeskustan
tapaan vilkas ja
mielenkiintoinen
kauppojen ja palveluiden
keskittymä.”
15. Palvelut – konkreettisia näkemyksiä
• Tärkeimmiksi arvioitujen vastausten joukkoon nousi monenlaisia asioita. Pääajatuksena oli, että
Keravan keskustan tulisi tarjota nykyistä monipuolisempia palveluita niin ravintoloiden,
ostosten teon kuin harrastusmahdollisuuksien osalta. Palveluja tulisi olla saatavilla nykyistä
laajemmin myös ilta-aikaan. Enemmän kauppakeskusmaista tunnelmaa ja valikoimaa.
• Tärkeimmiksi nostettuja asioita:
• Monimuotoista yritystoimintaa. Lisää pieniäkin
yrityksiä, eikä vain kauppoja vaan monenlaista yritystoimintaa, joka esimerkiksi saa "voimaa" Keravan hyvästä
sijainnista lähellä lentokenttää ja pääkaupunkia.”
• Palveluita pitäisi olla saatavilla klo 18.00 jälkeen
Kahvilatoiminnan aukioloaikojen pidentäminen.
• Elävä liikekeskus
Keravan kauppatarjonta on liian kevyt... Prisma imee eniten, mutta mahdollisuuksia ja elämää saisi keskustaan,
kun tulisi pienempiä ja muita "ketjukauppoja", joiden brändikin kohdallaan. Heille Keravaa pitäisi markkinoida.
• vaateliikkeitä keskustaan.
Myös henkkamaukkaa kaivataan, ettei aina tarvitse lähteä sinne Jumboon.
• Elokuvateatteri ja tapahtumia
Keravalle tarvitaan elokuvateatteri ja enemmän tapahtumia esim. Aurinkomäelle ja torille kesäisin. Torilla voisi
olla esim. teemapäiviä, luomulauantait tms. Elokuvateatteri ja sen yhteydessä oleva kiva kahvila olisivat hyvä lisä
palvelutarjontaan.
• Viihtyisä(t) ruokaravintola(t)
Keravalta puuttuu aikuisille (lue 30-100 v) viihtyisä, hyvää ruokaa tarjoava ravintola.
• Monitoimitilan luominen, jossa myös elokuvaesityksiä
Keravalta puuttuu elokuvatoiminta. Koska elokuvien esittäminen yksinään ei näytä lyövän Keravalla leiville, tilassa
voisi olla myös muuta kulttuuritoimintaa. KUT:n nykyiset tilat Sampolassa ovat aika pienet ja nuhjuiset, teatteri
voisi olla osa monitoimitaloa. Toiminta voisi sisältää myös nuorille suunnattua media/taide/peli/ATK-toimintaa,
Internetin käyttö oltava mahdollista.
20.12.2011 15
16. Yrittäjyysmyönteinen ilmapiiri ja siisti yleisilme
välttämättömiä edellytyksiä elävälle keskustalle
20.12.2011 16
Keskustan ja sen reuna-alueiden siisteys on yksimielisesti peräti tärkeimmäksi
nouseva teema. Erikseen mainitaan mm. radan itäpuolen siistiminen. Siisteyttä
lisääviksi toimiksi mainittiin roska-astioiden määrän lisääminen sekä parempi
valaistus, jonka koetaan lisäävän viihtyvyyttä ja siistiä yleisilmettä.
Uuden ja monipuolisen yritystoiminnan houkuttelun katsotaan edellyttävän
keskustan toimivuuden parantamista oleskelu- ja ajanviettoalueena sekä
yritysmyönteisen ilmapiirin kehittämistä. Myös keskustan asuinmahdollisuuksien
lisäämisen toivotaan vaikuttavan myönteisesti yritysten lisääntymiseen alueella.
17. Teemasta sanottua
20.12.2011 17
” Uutta yritystoimintaa- On
aika ankeaa, kun Suomen
ensimmäisellä kävelykadulla
ei ole paljoakaan liikkeitä.
Panostetaan hyvän
yritysilmaston luomiseen.”
” kiinnitettävä huomiota
siisteyteen, viihtyisyyteen,
turvallisuuteen, talojen
julkisivuihin, markkinoitava
hyvällä sijainnilla ja
saavutettavuudella sekä
monipuolisilla palveluilla,
imagon parantamista, uusien
yritysten houkuttelua”
” Puuvalonaukiolle
suihkulähde tai muu
kasvojenkohotus
Asvaltti on huono, halkeillut,
ankea. Asematunnelin huolella
mietitys esteettiset kivat
jutut karahtavat kaseikkoon
kun nousee puuvalonaukiolle,
jonka ympärillä siisti
päällyste, mutta itse aukio
kamala. Aukion ympäristö
kerää Alkon asiakkaat
istuksimaan penkereille.
Pitäisi olla kaunista, valoisaa
ja viihtyisää, kuten Keravan
keskustassa muualla onkin.”
18. Liikenne ja liikkuminen puhuttaa paljon
20.12.2011 18
Kävelykatu omana kokonaisuutenaan tuottaa suuren määrän
kehittämisideoita, keskustan liikenne ja sen sujuvuus on toinen runsaasti
keskustelua herättävä kokonaisuus.
Kävelykatuun kytkeytyy suurelta osin kokemus keskustan eläväisyydestä
ja toiminnallisuudesta. Keskustan liikennejärjestelyjä muilta osin
kritisoidaan varsin runsaasti. Toisaalta kävelykeskustan rooli, toisaalta
autolla saavutettavuus ja pysäköintimahdollisuudet sekä liikenteen
sujuvuus herättävät vastakkaisiakin mielipiteitä ja kokonaisnäkemystä ei
synny.
Keravan sijainti ja liittyminen liikenneverkostoihin luonnollisesti vahvuus
jota tulee hyödyntää.
19. Teemasta sanottua
20.12.2011 19
” …Liikennevaloilla motitettu
keskustan alue ei ole sujuva
vaan seisottaa pientäkin
autolijaporukkaa punaisissa
valoissa kesät ja talvet.
Lisäksi surkeasti toimiva valo-
ohjaus "kannustaa"
autoilijoita roimiinkin
ylinopeuksiin sekä vaarallisiin
ajoihin päin punaista valoa.
Ylläpitokustannukset
kiertoliittymissä ovat oikein
käytettynä murto-osan siitä,
mitä valo-ohjaus vaatii..”
” Keskusta on todella tukossa
ruuhka-aikaan
Yksi ratkaisu asiaan on se,
että bussit eivät enää kulkisi
Aleksis Kiven tien /
Paasikivenkadun läpi
ollenkaan. Kun bussi pysähtyy
pysäkille, koko samaan
suuntaan menevä liikenne
pysähtyy, koska "ollessaan
pysäkillä" bussi on itse asiassa
ajoradalla. Myös
poliisiaseman kulman risteys
on ongelmallinen, koska se on
tasa-arvoinen risteys joka
suunnasta tulevalle. ”
” Kävelykeskustaa
laajennettava ja
kehitettävä. Keravan
keskustaa lävistää autotie,
joka ei ole tarpeellinen.
Tien vapauttamista autoilta
on jo pohdittu. Lisäksi
kävelykadun voisi kattaa.”
20. Kävelykatu – konkreettisia näkemyksiä
• Kävelykadun koetaan olevan Keravan keskustan sydän ja selkäranka. Sinne toivotaan
monipuolisesti uusia liikkeitä ja palveluja, yleisilmeen kohottamista ja elämää koko kadulle, ei
vain jompaan kumpaan päätyyn.
• Monipuolisia kehitysideoita tuli runsaasti, tässä otteita niistä:
• Uutta yritystoimintaa
On aika ankeaa, kun Suomen ensimmäisellä kävelykadulla ei ole paljoakaan liikkeitä. Panostetaan hyvän
yritysilmaston luomiseen.
• Kävelykadusta Keravan sydän.
Kävelykadun läpi päivittäin kulkee suurimmat ihmisvirrat Keravalla, joten se on paikka, johon tulisi satsata ja
elävöittää. Siellä tulisi olla pieniä liikkeitä. Liikkeet voisivat olla pysyviä "kojuja", joihin on helppo pistäytyä.
Olisivat erikoisliikkeitä ja alaltaan muutamia neliöitä. Ne voisi rakentaa esim. sopivaan kohtaan jalkakäytävälle ja
torille. Torimyyjät voisivat muuttaa myös niihin, mutta olisi myös muita. Olisivat torikojuista parempi versio. Siellä
voisivat myös kausimyyjät tuotteitaan kaupata. Olisivat rakenteiltaan "kevyitä" ja myyntipaikkana vuokraltaan
huokeita.
• Kävelykatua pitää kehittää viihtyisämpään suuntaan.
Jotta kävelykatu saataisiin viihtyisämmäksi tulisi se osittain kattaa. tässä yhteydessä voitaisiin alue myös valjastaa
savuttomaksi. Kävelykadulle pitäisi saada myyntikojuja joista asukkaat voisivat ostaa tuotteita torimaiseen tapaan.
Myös kauppoja pitäisi kadun varteen saada sillä nykyinen kehitys ei ole oikean suuntainen. Kirpputoreja on jo
tarpeeksi ei siis niitä lisää.
• Kävelykadut vihreemmiksi
Olisiko mahdollista tehdä kävelykadulle enemmän viheralueita samaan tapaana kuin paasikivenpuistossa. Anttilan
edestä rumat harmaat betoniruukut pois ja kiinteet istutukset tilalle.
• Kävelykeskusta
Autoista vapaa keskusta, jossa kävellen on saavutettavissa kaikki tarvittavat palvelut. Kahvioita, erilaisia
kohtaamisen paikkoja ja viihtyisiä aukioita.
• Kauneutta katumiljööseen
Kävelykadun rakennuskanta on rumaa, pitäisi jatkaa graffitien tekoa, satsata istutuksiin, haastaa näyteikkunoiden
ylläpitäjät räväyttämään.
20.12.2011 20
21. Liikenne ja liikkuminen – konkreettisia näkemyksiä
• Tärkeimmiksi arvioidut asiat käsittelevät keskustan autottomuutta sekä pyöräliikenteen
sujuvuutta. Vähemmän tärkeiksi arvioiduissa vastauksissa puhutaan parkkipaikkojen
lisäämisestä sekä itse keskustaan että keskustan laitamille, bussiyhteyksien parantamisesta,
sekä autoliikenteen liittymäkohtien sujuvoittamisesta (mm. Valo-ohjauksen tökkivyys,
tasoristeykset, kiertoliittymät, rekkaliikenne)
• Tärkeiksi arvioituja vastauksia:
• Kerava on pyöräkaupunki
Jokainen joka tulee Keravalle junalla näkee, että Kerava on pyöräkaupunki. Pyörille tarvittaisiin myös riittävät
pysäköintipaikat. Mielellään tietenkin sellaiset jotka ovat sateelta suojattuja. Näitä paikkoja tarvitaan lisää
erityisesti juna-asemalle.
• Julkisten ehdoilla
Keskustassa ja keskustaan tulee päästä liikkumaan julkisilla. Nykyiset pysäkit kävelykadun varrella ovat hyvät.
• Autot pois kävelykadulta
Autoilun rajoittaminen kävelykadulla. Aiheuttaa nykyisin vaaratilanteita.
• Kävelykeskusta
Autoista vapaa keskusta, jossa kävellen on saavutettavissa kaikki tarvittavat palvelut. Kahvioita, erilaisia
kohtaamisen paikkoja ja viihtyisiä aukioita.
• Turvallista pyöräilyä
Nykyisellään pyöräilijä ei tiedä, missä hänen olisi suositeltavaa pyöräillä. Tämä johtaa väistämättä
vaaratilanteisiin kävelykadulla. Reitit on merkittävä paremmin.
• Enemmän bussiyhteyksiä
En itse joudu käyttämään Keravan bussiliikennettä kovinkaan paljoa koska asun melko lähellä keskustaa ja
palveluita. Busseja tuntuu silti olevan naurettavan vähän, ja varsinkin Helsinkiin meneviä linjoja kaivattaisiin
enemmän. Kysymys tulee ajankohtaiseksi kymmenen vuoden sisällä kun ihmiset sisäistävät paremmin sen, että
Keravakin on käytännössä osa pääkaupunkia.
20.12.2011 21
22. Elävä keskusta hyötyy asuntojen
rakentamisesta, puistomaisuus säilytettävä
20.12.2011 22
Keskusta-alueen elävyyden uskotaan parantuvan rakentamalla
asuintaloja keskustaan. Asukkaiden myötä keskustaan tulisi lisää
palveluita ja liikkeitä. Keskusta-alueen asuntoja tulisi rakentaa
monipuolisesti eri elämäntilanteissa oleville ihmisille.
Rakentamisarkkitehtuurin toivotaan olevan kaunista, asuntojen
harjakorkeudesta on runsaasti eriäviä mielipiteitä. Pelkona on myös
pikkukaupungin tunnun ja vihreyden vähentyminen katukuvasta sekä
ruuhkien lisääntyminen.
23. Teemasta sanottua
20.12.2011 23
” Pikkukaupunki, puistot
säilytettävä.
Keravan tulee säilyttää
viherkaupunikimaineensa.
Pustot kunniaan
keskustassa! Keskustaa tulee
kehittää maltillisesti.
Talojen kerroskorkeus 6-8
kerrosta. Kävelykatu on
kaupunkimme helmi, samoin
Aurinkomäki.”
”Lisää korkeutta
rakentamiseen
Ihanteellisinta
kaupunkiasumista on:
autopaikat kellarissa,
katutasolla kauppoja,
muutama kerros toimistoja,
10-20 kerrosta asuntoja.
Lähimatkat tehdään hissillä.
Kauemmas mennään junalla
ja asemalle kävellen.
Mahdollisimman pieni
hiilijalanjälki elämisestä.”
” Keravan keskusta elävämmäksi
Keravan keskusteen tulisi rakentaa
asuntoja mahdollisimman paljon, jotta
sinne saataisiin elämää, jota kautta myös
elinvoimaa yritystoiminnalle. Puheena
olleet uudet tornitalot tulisi tietenkin
toteuttaa. Lisäksi keskustassa on vanhoja
eri syistä ikuisesti säilytettäviä "rötisköjä",
jotka tulisi purkaa uuden tieltä.
Esimerkkeinä entinen Työväen
Säästöpankin talo ja siitä itään aina
Prismalle asti, nykyinen kaupungintalo-
kiinteistö ja sen korttelissa olevat
muutkin rakennukset, Aleksis Kiven tien
itäpuolen Aurinkomäkeen nojaavat
rakennukset, jne kuten kaupungintalon
läntiset liikekiinteistöt.”
24. Asuminen – konkreettisia näkemyksiä
• Tärkeimmiksi arvioiduissa ehdotuksissa puhutaan asuntojen tarjamisesta erilaisessa
elämäntilanteessa oleville ihmisille, nuorista puhuttiin eniten. Asumisen suhteen
mielipiteet eroavat: toivotaan lisää asuntoja keskustaa elävöittämään, toisaalta ei haluta
asuntoja keskustaan vaan pitää keskusta-alue väljänä ja puistomaisen vihreänä.
• Tärkeimmiksi arvioituja vastauksia:
• Asukkaat eri elämäntilanteissa
Opiskelijoille uudenlaisia asumismuotoja. Pk-seudun koulutustarjonta tuo paljon nuoria eri puolilta Suomea. Kerava
on sijainnin puolesta loistava asumiskunta näille opiskelijoille, mutta täältä ei tietääkseni löydy opiskelija-
asuntolaa tms. Jotain HOASin tyyppistä ratkaisua voisi miettiä, kyllä sinne asukkaita löytyisi. Vanhustenkoteja
täällä onkin sitten ihan riittämiin....
• Pitää se tiiviiniä, pikkukaupunkimaisena ja vihreänä
Kukaan ei halua asua pikkukaupungissa, jos se ei ole pikkukaupunkimainen!!!! ERoon kaikista pöljistä
kauppakeskusajatuksista, tilalle modernia tori- ja puotiajattelua. Palveluiden sijoittaminen niin, että Keravalla
pärjää ilman autoa. Keravasta olisi helppo tehdä ekokaupunki!
• Vuokra-asuntoja nuorille
Nuoret haluavat asua keskussa hyvien julkisten äärellä! Asuntojen löytäminen on liian vaikeaa ja jonot ovat liian
pitkiä. Asunnottomia nuoria on vaikka kuinka paljon!
• Tiivistä rakentamista ydinkeskustaan.
Nimenomaan asuntoja, koska asukasmäärän lisääminen mahdollistaa palvelutarjonnan kehittymisen.
• Korkeita taloja tyhjille tonteille.
Keskustasta puuttuu isoja asuintaloja. Kaupungintalon tilalle tulisi rakentaa nykyisten tornitalojen korkuinen
tornitalo. Samoin entiselle torille voisi rakentaa vastaavankokoisen asuintalon. Asuintalojen tulisi olla pääosin
omistusasuntoja, mutta joukossa voi olla vuokra-asuntoja. Ns. Anttilan taloja vastapäätä oleva kiinteistö tulisi
purkaa ja sen sijaan rakentaa kerrostaloja, joissa on sekä liike- asunto- että harrastustiloja.
• Harjakorkeus on säilyttävä matalana
Matalaa rakentamista ja erilaisia myyntitiloja katutasoon. Panostettava asuntojen ja liiketilojen laatuun n ja
monimuotoisuuteen. Missään tapauksessa ei tornitaloja lisää pilaamaan ja ruuhkauttamaan keskustaa..
25. Rakentaminen – konkreettisia näkemyksiä
• Tärkeysarvioinnissa korkealle sijalle nostetut ehdotukset korostavat
kaunista arkkitehtuuria, ylöspäin rakentamista ja puistomaista keskustaa
• Tärkeimmiksi arvioituja vastauksia:
• Kauniita rakennuksia
Suomessa on hienoja arkkitehtejä ja loistavia ideoita siitä, miten uutta ja vanhaa sovitetaan yhteen
silmäähivelevän hienolla tavalla.
• viherrakentamista ylläpidettävä
• Älkää rakentako enää keskustan "puistoihin" Rakentamista mieluummin pystysuunnassa kuin
rakentamalla kaikki loputkin pienet puistot täyteen.
• Korkealaatuista arkkitehtuuria Keravan
Keravan keskustan on näytettävä hyvältä. Se toimii meidän käyntikorttinamme ja on vetovoimamme
avain.
• Keskustaa pitää rakentaa ylöspäin
Korkeita ja laadukkaita asuinkerrostaloja ja katutasoon liiketiloja. Parkkipaikat maan alle. Ostovoimaa
pitää saada samanaikaisesti, jotta liiketilat kiinnostaa yrittäjiä.
• Radan Itäpuolen viihtyvyys
Radan itäpuolen viihtyvyyteen toivoisin kiinnitettävän huomiota. Selkeästi kerrostalovaltainen alue
tarvitsee siistejä puistoalueita jossa asukkaan viihtyvät. Fennian tontille tulisi yhteistyössä heidän
kanssaan tehdä jotain jos eivät kerran siihen rakenna. En tieidä onko se mahdollista mutta siihen saisi
aivan ihanan puiston...taideteoksia...jne tuleehan uusi taidemuseo lähistölle.
• Ydinkeskusta voisi olla voimakkaammin rakennettu.
Tällainen 70-luvun lättähattukeskusta on ruma ja tehoton. Ydinkeskustan tiheyttä tulisi nostaa,
sensijaan ympäröiviä alueita jopa harventaa. Paras ratkaisu olisi tiivis keskusta, jota ympäröi viihtyisä
omakotialue.
• Arkkitehtuuria sekä puistomaisuutta korostaen.
Keravaa ei tule rakentaa "betonihelvetiksi" tai edes tulevaisuuden "lasimetallihelvetiksi" - näitä
radanvarsikyliä on jo riittämiin Helsinkiin päin. Keravan pieni koko on myös etu - keskustan tulisi
säilyttää puistomaisuus ja avaruuden tuntu.
27. Terveisiä jätetty yhteensä 250 kappaletta
• Yleisilmeen kohennusta eri keinoin: arkkitehtuuri ja
korjausrakentaminen, koristepatsaiden kunnostus
• Ikärakenne ja yhteisöllisyysnäkökulma huomioon suunnittelussa
• Pikkukaupunkimaisuus on Keravan valtti, se säilytettävä vaikka
rakennetaankin uutta
• Palveluiden säilyminen Keravalla varmistettava liiketilojen ja
asuntojen rakentamisen avulla
• Väljyys ja puistomaisuus
• Kerava on kohentunut, vielä silti tehtävää
• Maineen kohennus: ei nukkumalähiö tai junttimainen
• Enemmän palveluita ja tekemistä perheille, kaljapaikkojen vähentäminen
• Tapahtumista kiitosta, niiden kehittäminen ja uusien keksiminen
20.12.2011
Kehittämistä toivotaan, mielipiteiden kirjo suuri
27
28. Otteita terveisistä
• ”…Kerava on Helsingin nukkumalähiö. Keskusta on autio. Lisää asukkaita ja
laadukkaita rakennuksia. Tätä kautta lisää ostovoimaa ja kysyntää kaupallisille
palveluille. Erityisen tärkeää on huolehtia sekä rakennusten, asuntojen,
asukkaiden että kaupallisten palvelujen laadusta...”
• ”…Hakekaa mallia keskieuroopan idylleistä tai vaikkapa Porvoosta! Viihtyisää,
kaunista ja tiivistä! Tai miettikää vaikka Kartanokoskea, pellolle rakennettua
asuinaluetta. Miksi se on arvostetumpi kuin muut samanlaiset? Koska mittakaava
on perinteikäs ja miellyyttää silmää...
• ”…Tehkää jotain keravan "sisääntulolle". Alepan kulmalla juopot ja syrjäytyneet
näyttävät "aitoa" kerava-kuvaa. Ja pöpelikkö vieressä roskakasoineen kertoo
vihreästä kaupungista omaa kieltään. Kirppikset pois keskustasta!”
• ”…Keravalla on hyvä elää. Pidetään Kerava Keravana ja annetaan kaupungille
omaleimainen keskusta omine vahvuuksineen muistaen historiamme taustat ei
tehdä siitä mitään tusinaostaria. Ylläpidetään myös kaikkien kaupungonosien omia
palveluita ja kehitetään niitä. Ympäristö tulee pitää siistinä ja viihtyisänä joka
puolella…”
• ”…Hyvä avaus kuunnella palveluiden käyttäjiä = katujen tallaajia. Ihminen
tarvitsee visuaalista nautintoa, kuten esimerkiksi sitä, mitä luonnossa oleminen ja
sen katsominen antaa. Kaikilla ei ole mahdollisuutta mennä omin avuin metsään
edes Keravalla…”
13.12.2011 28
30. Yrittäjyys
• Yritystoimintaa toivotaan yleisesti lisää, jotta ehkäistään keskustan näivettyminen ja
nukkumalähiöksi muuttuminen
• Pienyrittäjyyden tukeminen korostui
• Pohdittiin mihin toimiin kaupunki voisi ryhtyä yrittäjyyden tukemiseksi, ehdotettiin mm.
uudet liiketilat, edulliset vuokrat tai muu taloudellinen porkkana sekä mainonnan ja
markkinoinnin merkitys yritysten ja ostovoimaisten ihmisten houkuttelussa
Vetovoimaisia liikkeitä
keskustaan.
Aleksitori kukoistukseen.
Keskustaan isojen
vaateketjujen liikkeitä (H&M,
KappAhl, Jesper Junior, Zizzi,
Monsoon, Cubus, Gina Tricot,
jne.) Pienyrittäjille sopivia
tiloja, joissa ns. kaikki
mukavuudet (keittotila ja wc).
Enemmän erilaisia tapahtumia
keskustan alueella.
Säilyttää elinolosuhteet pienillä
yrittäjillä
Ei tehdä liian hienoja ja kalliita
liiketiloja, jolloin ainoastaan
suuret ketjut voivat niitä
hyödyntää. Harmi, että Aleksintori
tuhottiin pikkuhiljaa. Ei se nyt niin
huonossa kunnossa ole! Pienempikin
remppa olisi riittänyt. Nyt sieltä
joutuvat monet pitkäaikaiset ja
suositut yrityksetkin muuttamaan
ilman tietoa jatkosta.
Uutta yritystoimintaa
On aika ankeaa, kun Suomen
ensimmäisellä kävelykadulla
ei ole paljoakaan liikkeitä.
Panostetaan hyvän
yritysilmaston luomiseen
20.12.2011 30
31. Markkinointi
• Markkinoinnista puhuttaessa mainitaan useimmiten Keravan tunnetuksi tekeminen
paikkakunnan ulkopuolisille ja tapahtumien hyödyntäminen nykyistä paremmin
• Markkinointia toivotaan yleisesti enemmän tai mietitään, millaista markkinointia ja missä
medioissa/yhteyksissä nyt harjoitetaan
• Markkinoinnin kohderyhmäpohdintoja: lähikunnat, nuoret, kulttuurinystävät, vanhemmat
ihmiset
• Mainos/ilmoitustaulut kaupungille mainitaan konkreettisina toimenpiteinä
Kerava tapahtumien kaupunki
Keravalla ei ole matkailukohteita
kuten naapurikunnissa, joten Kerava
voisi lisätä tunnettuuttaan
tapahtumien kaupunkina. Meillä on
jo nyt useita tapahtumia, jotka
sijoittuvat kesään ja alkusyksyyn.
Voisimme luoda uusia tapahtumia
siten, että ne sijoittuisivat tasaisesti
ympäri vuoden. Hyödynnetään
keravalaista osaamista kulttuurin,
liikunnan, taiteen yms. osalta.
Valkosipulifestivaaleja ja
Sirkusmarkkinoita voisi kehittää
enemmän nimensä veroisiksi.
Keravan vankilan tuotteet
paremmin ihmisten tietoisuuteen
Keravalla rangaistustaan kärsivät
vangit tekevät erittäin laadukkaita
leikkimökkejä, roskakatoksia,
puutarhakalusteita ym. ym. Voisiko
näitä markkinoida näkyvämmin ja
niistä saatuja varoja käyttää
esimerkiksi nuorten pahoinvointia
ja syrjäytymistä ehkäisevään
työhön?
Erilaisia ihmisiä kiinnostavaksi
ympäristöksi.
Keravan pitäisi kiinnostaa kaikenlaisia
ihmisiä, ei vain mainstream rosso-smarket
-kansaa. Vastuu ei ole sitten yksin
kaupungin tiedotuksella, vaan kaikkien
pitäisi olla mukana luomassa positiivista
Kerava-kuvaa. Miten yksi
viestintäpäällikkö voisi saada kaikkea
aikaan? Viestintäosaston pitäisi olla myös
suurempi - oletteko huomanneet kuinka
monta viestintäihmisitä kaupungeilla
yleensä on töissä? Esimerkiksi Hyvinkäällä
on muistaakseni 4 ihmistä viestinnässä ja
väliluku on noin 45000 - miksi pieni suuri
Kerava laahaa jäljessä?
20.12.2011 31
32. Yhteisöllisyys
• Osallistujat haluavat paikkoja, tapahtumia ja tilanteita, joissa ja joiden varjolla ihmiset
saavat hyvän syyn kokoontua yhteen
• Yhteiset julkiset tilat toimivat myös kokoontumispisteinä, niitä toivotaan lisää /
vanhoja tiloja toivotaan kohennettavan
• Kohtaamisen mahdollisuus esillä myös palveluista ja elävyydestä puhuttaessa,
tapahtumilla ja tempauksilla luodaan yhteistä tunnelmaa ja mielikuvaa elävästä
kaupungista
Kaupunki tarvitsee kunnon toripäivät
Aleksintorin nykyinen parkkipaikka-alue
olisi kehitettävissä torialueeksi jossa
joka lauantai kesäaikaan
järjestettäisiin kaupallinen
toritapahtuma. Yhteisöllisyys syntyy
toreilla. Järvenpäässä on
kehittyneempi torikulttuuri kuin
Keravalla. Mallia oikeasta
torikulttuurista voi kysyä vaikka
Pohjois-Satakunnan Kankaanpäästä
jossa pitkät perinteet torikauppiaista
keskellä kaupunkia. Tällaista Kerava
kaipaa. Muuten ollaan Helsingin
nukkumalähiö.
Kansalaiskahvila. infoa,
keskustelua, tutustumista
yhteisöllisyyden lisäämiseksi avoin
kansalaiskahvila, jossa eri-ikäiset
kaupungin asukkaat voisivat
tutustua toisiinsa edullisen
kahvikupposen tai pienen
ruokapalan ääressä, saada
informaatiota kaupungin
palveluista ja kehittämisestä,
voisivat kertoa ajatuksistaan ja
ideoistaan - tietokonepäätellä tai
ehkä tiettyinä aikoina päivystävän
poliittisen toimijan kanssa
asioista keskustellen.
Yhteisöllisemmäksi
Keravan keskustasta uupuu
kaupunkimaisuus. Kävelykatu on
ihanasti eristetty liikenteeltä,
mutta se ei ole kovin
kävelykatumainen -
Kulmakonditoriaa ja
Uudenmaanherkun liikettä
lukuunottamatta, ei ole juurikaan
paikkoja, joissa kaupunkilaiset
voisivat pysähtyä viettämään aikaa
ja nauttimaan ympäristöstä.
20.12.2011 32
33. Eri ikäiset ihmiset
• Yleinen toive on, että eri ikäisten ihmisten tarpeet otetaan huomioon palveluja
suunniteltaessa, asumisen ratkaisuista päätettäessä ja keskustan tiloja kehitettäessä
• Keravan keskustan tulisi tarjota joka ikäluokalle jotain
• Yleisimmin puhuttiin nuorison sekä ikäihmisten tarpeista ja heille soveltuvista
kokoontumistiloista sekä muista palveluista, mm. koulut, leikkipuistot, vuokra-asunnot
nuorille ja senioreille, tapahtumia joka saa kaiken ikäiset liikkeelle, eläkeläiszumba jne.
Nuorisolle
kokoontumispaikkoja
nykyisellään porukkaa
hengailee kirjaston
edustalla: keskustan
alueelle joku sisätila
oleskeluun ja mahdollisuus
esim. biljardiin,
musiikinkuunteluun,
kortinpeluuseen yms.
nuorille ja iäkkäämmille
yhteisiä tiloja
kahvilatyyppisiä tiloja
avoimet ovet-periaatteella;
voisi olla nettiyhteyksiä yms.,
keskustelunurkkauksia,
esiintymislavoja, lehtiä,
kaupungin palvleuja
esittelevää toimintaa ja
päivystämistä....
Ikäihmisten virityspaikka
Kävelykadulla tulisi olla ikäihmisille
sellainen paikka, jonne he haluavat
joka päivä päästä. Kun saataisiin niin
haluttu paikka, niin pienet kolotukset
unohtuisivat ja
terveyskeskuskäynneistä osa jäisi
tekemättä. On vaikea sanoa, mitä
ohjelmaa siellä pitäisi olla tai mitkä
palvelut olisivat niin vetovoimaisia.
Alussa palvelut ja toiminnat olisivat
väliaikaisia ja muuttuvia, myöhemmin
osa pysyviä ja osa muuttuvia. Kaupunki
ylläpitäisi tilan ja pienyrittäjät
palvelut ja toiminnan tuottaisivat.
Hinta tulisi pysyä kurissa.
20.12.2011 33
34. Kulttuuri
• Kulttuuriin suhtaudutaan myönteisesti ja sitä toivotaan lisää eri tavoin
• Kulttuuria voisi tuoda kuntalaisten joukkoon erilaisilla tapahtumilla joita järjestettäisiin
esimerkiksi kävelykadulla, toisaalta suurempien tapahtumien avulla voisi kiillottaa Keravan
mainetta kulttuurikaupunkina
• Arjen keskelle toivotaan taidetta kaupunkikuvaa piristämään, vastauksissa mainittiin mm.
valotaide, humoristinen taide sekä luovat funtionaaliset taideteokset kävelykadulle
Kehittämällä
kulttuuritarjontaa
Keravalla on mahdollisuus
järjestää hienoja konsertteja
- meillä on musiikkiopisto ja
musiikkiluokkia,
taideoppilaitoksia ja lähellä
olevat suuret kulttuuri-
instituutiot. Siitä voisi
lohkaista suuremman siivun
Keravalle!
Lisää katuvalaistusta!
Keskustan alueelle ja lähistölle lisää
katuvalaistusta, mahdollisesti myös
valotaidetta, kuten kirjaston puiston
tekolammella. Valaistus tuo
turvallisen ja viihtyisän tunnelman.
Iloisempaa taidetta kaupunkikuvaan!
Keravalaiset taideteokset ovat
turhankin vakavia ja "taiteellisia" - ne
eivät avaudu tavalliselle ihmiselle.
Toiveena iloista ja värikästä taidetta,
jossa on vähän huumoriakin.
Kävelykadulle kulttuuritapahtuma
Keravalla on paljon
kulttuurijärjestöjä. Yhden räväkän
teeman alle voi rakentaa tapahtuman
missä ohjelma rakentuu paikallisten
kulttuuriryhmien esityksistä. Samalla
tämä toimii infona siitä mitä
Keravalla voi harrastaa. Ei
pääsymaksuja eikä kustannuksia.
Jokainen tuo palan valmista
ohjelmistoaan. Jos on jotain
myyntipuolta, vain virvokkeita,
paikallisia tuotetteita, käsityötöitä ja
järjestöjen tuotteita. Mukaa voisi
kutsua niin monta Aurinkomäelle
laatan saanutta kuin mahdollista.
20.12.2011 34
35. Liikunta ja urheilu
• Vähän puhuttu teema, joka jakaa eniten mielipiteitä tärkeysarvioinnissa.
• Liikuntapalveluista puhuttaessa mainittiin mm. yksittäisiä parannuksia, esimerkiksi
liikuntatapahtumien lisääminen, pururadan urheilupuiston kehittäminen, eläkeläiszumba,
sisäliikuntatiloihin vapaavuoroja, uimahallin remontti
• Ilmaistiin myös tarvetta urheiluhallille tai muulle yhteiselle alueelle, josta liikunta- ja
vapaa-ajan palveluita löytyisi keskitetysti
Aurinkomäki käyttöön
Aurinkomäen keskeistä sijaintia
voisi hyödyntää sekä
ympärivuotisesti että
monipuolisemmin.
Aurinkomäelle lähiliikunta-alue
kaikenikäisiä keravalaisia
hyödyntämään. Talvirieha
liikunnan ja musiikin merkeissä
Aurinkomäelle. Aurinkomäelle
saisi mainion pulkkamäen
kaikenikäisille, miksei jopa
luisteluradan.
Liikuntatapahtumia lisää
Jos Keravanhalkijuoksu ei enää
iske, niin lisää katukoris, futsal
yms. turnauksia, harrasteliikunnan
ilmeellä, ilman kilpailun liiallista
kiihkoa, elävöittämään keskustaa ja
saattamaan nuorisoa liikunnan
äärelle. Tällainen vaatinee jotain
keskustan fyysisiltä rakenteiltakin.
liikuntatiloja
urheiluseurojen käyttöön
tilat, jotka ovat riittävän
korkuiset, jotta saataisiin
lajiin vaadittavat olosuhteet
ja välineet, sekä
mahdollisuudet oman lajin
kehittämiseen
20.12.2011 35
