Ajattelun joukkoistaminen politiikassa, julkishallinnossa, yrityksissä ja kansalaisjärjestöissä
•Als PPT, PDF herunterladen•
0 gefällt mir•763 views
1. Johtamisen ja viestinnän haasteita muutostilanteissa 2. Väline ajattelun joukkoistamiseen 3. Kuntakorva.fi - Kokoomuksen jäsenistö kuntauudistuksen suunnittelijoina Ville Tapio, Fountain Park Oy, Kokoomuksen Tulevaisuusristeilyllä 30.9.2012
Empfohlen
Empfohlen
Weitere ähnliche Inhalte
Ähnlich wie Ajattelun joukkoistaminen politiikassa, julkishallinnossa, yrityksissä ja kansalaisjärjestöissä
Ähnlich wie Ajattelun joukkoistaminen politiikassa, julkishallinnossa, yrityksissä ja kansalaisjärjestöissä (20)
Mehr von Ville Tapio
Mehr von Ville Tapio (20)
Ajattelun joukkoistaminen politiikassa, julkishallinnossa, yrityksissä ja kansalaisjärjestöissä
- 1. Ajattelun joukkoistaminen politiikassa, julkishallinnossa, yrityksissä ja kansalaisjärjestöissä Ville Tapio, Fountain Park Kokoomuksen Tulevaisuusristeily 30.9.2012
- 2. Fountain Park Osallistavaa johtamista ja joukkojen viisautta Uuden johtajan aloitus Toimintaympäristön Asiakkaiden ymmärtäminen muutokset Muutosprosesssit Sidosryhmien osallistaminen Strategian viestintä ja Arvot ja eettiset toimintaan vieminen Kansalaiskeskustelut periaatteet Toteutumisen arviointi Yhteiskehittäminen ja seuranta
- 3. Asiakassegmentit ”Saimme koottua ja keskusteltua monta teemaa, jotka ehkä olisivat muuten jääneet tunnistamatta. Moni havainto johti käytännön toimenpiteisiin” ”Palvelu ylitti odotukseni nopeudessa, helppoudessa sekä saamani tiedon laadussa ja määrässä” ”Tämä avoimuutta ja yhteistä ideointia mahdollistava prosessi oli hyvä kokemus”
- 4. Yli 1 000 toteutettua projektia Uusi johtaja Strategiatyö Vaikuttaminen Aleksi Randell (Turun kaupunki) Salon kaupunki Kokoomus Lasse Kurkilahti (Kemira) Rautaruukki Ilmarinen Jorma Eloranta (Metso) Aspocomp Alma Media Mikael Jungner (YLE) Elektrobit Helsingin seudun kauppakamari Yrjö Närhinen (Hartwall) KONE Raha-automaattiyhdistys Harri Sailas (Ilmarinen) MTV Media SNG Group / Agritek Taru Keronen (Area Oy) Helsingin yliopisto Itella Mikael Mäkinen (Cargotec) Helsingin kauppakorkeakoulu Lindorff Leif Fagernäs (EK) Veho-konserni Tampereen yliopisto Mirjami Laitinen (Verohallitus) ELTEL Networks Nordea Atte Palomäki (Wärtsilä) Itella Wärtsilä Corporation Antti Pankakoski (Altia) YLE British Telecom Pertti Korhonen (Outotec) VTT Tekes Juha Kauppila (Metsäliitto) Wärtsilä Corporation Aalto-yliopisto Ilmo Kolehmainen (Metsähallitus) Varsinais-Suomen TE-keskus Suomen ev-lut kirkko Kari Väisänen (TAT) Turun amk Kemianteollisuus ry Antti Rantakokko (Salo) Aalto-yliopisto Uudenkaupungin kaupunki Mika Kaukonen (VMP Group) Veikkaus Mikkelin kaupunki Heini Sarjokari (Outokumpu ) Kajaanin amk Tampereen kaupunki Esa Parjanen (TDC) Seinäjoen amk Turun Seudun Kehittämiskeskus Erkki Järvinen (Tikkurila) Valtioneuvoston kanslia Center for European Studies Helena Rissanen (Pirkkala) Pirko OAJ Matti Makkonen (Anvia ) Sibelius Akatemia Pirkanmaan ennakointipalvelu Miikka Seppälä (Särkänniemi) Tredea Veikkaus Anni Vepsäläinen (Diacor) Metropolia amk Särkänniemi Repe Harmanen (Solteq) CIMO Sitra
- 5. JOHTAMISEN JA VIESTINNÄN HAASTEITA MUUTOSTILANTEISSA
- 6. Asenteet muutokseen Epävarma Optimistinen, Agressiivinen Pelokas energinen 15 % 40 % mutta avoin 30 % 15 % Vastustajat Maanalainen Uskojat Sanan- vastarinta saattajat
- 7. Ennakkoasenteisiin ja uudistusten läpimenemiseen vaikuttavia tekijöitä 7
- 8. Muutosten havainnoinnin esteitä "Implanting Strategic Management” by Igor Ansoff. Prentice Hall 1984 ISBN 0-134-51808-X 1. Surveillance filter defines the area that we observe, e.g. our current market and industry. The challenge is that discontinuities usually come from outside of our current industry. 2. Mentality filter is formed of previous (success) experiences and we have a tendency to filter novel issues off, because they have not been important to us before. 3. Power filter prohibits people to express their ideas to those who possess more organizational power or power based on expertise.
- 9. Muutosta ennakoivat hiljaiset signaalit Trends Weak signals Michelle Codet (1994): “A weak signal is a Pierre Masse (1965): “A weak signal is a sign factor for change hardly perceptible at which is slight in present dimensions but huge present, but which will constitute a strong in terms of its virtual consequences.” trend in the future.”
- 10. Osallistamalla tiedosta tulosta Tarvitaan omakohtaista pohdintaa, analysointia ja tulkintaa. Yksin ja yhdessä.
- 11. Mukana muutoksessa – eri aikaan Kiinnostuksen aste Johto Keskijohto Muut Aika
- 12. Joukkojen viisaus muutosvoimana Why the Many Are Smarter Than the Few and How Collective Wisdom Shapes Business, Economies, Societies and Nations James Surowiecki, 2004 • Large groups of people are smarter than an elite few, no matter how brilliant—better at solving problems, fostering innovation, coming to wise decisions, even predicting the future. • Four elements required to form a wise crowd: – Diversity of opinion: Each person should have private information even if it's just an eccentric interpretation of the known facts – Independence: People's opinions aren't determined by the opinions of those around them. – Decentralization: People are able to specialize and draw on local knowledge. – Aggregation: Some mechanism (for e.g. Fountain Park Web Brainstorming) exists for turning private judgments into a collective decision.
- 14. Web Brainstorming Collect and analyze the wisdom of your stakeholders with Web Brainstorming. You can address just as well a hundred or a hundred thousand people and get a summary of results within a few weeks’ time.
- 15. Invitations and Participants Invitations to the Web Brainstorming can be distributed Background variables can be collected to see who’s by email, web banners or shares in Facebook, Twitter, participating and to compare the viewpoints of different LinkedIn and other social media services. Paid search stakeholder groups. engine and social media advertisement can be used to target specific group of audience.
- 16. Proposals and Evaluations Single open ended theme is used to collect proposals. Each participant does a peer evaluation of random Participants can enter as many proposals as they like in sample of proposals entered by other participants. free form. Surprising stimulations can be used to Proposals are shown as text boxes on the evaluation challenge traditional ways of thinking and to bypass the board. Evaluation is done by dragging the box the closer Mental and Observation Filters. to the center the more important the proposal is considered.
- 17. Summary • Self Organizing Maps are used to classify and visualize brainstorming data as bubble chart including 10-15 main themes. • Extra analysis can be done to compare stakeholder groups, deepen analysis of selected themes or to look for potential Weak Signals. • Full data is also provided as a structured text document. In tellBarroso.eu project, participants made most proposals about economy, work and environment. Energy, environment and education were considered the most important themes. Migration and immigration were not much referred to and were considered the least relevant of the 14 themes, but their importance caused most disagreement between the participants.
- 18. Benefits The key benefits of the Web Brainstorming are fastness and scalability. To evaluate if the Web Brainstorming is a viable solution to your specific challenge, think about how much can you and your stakeholders save in work time, delayed incomes and other expenses by being able to collect and analyze everyone’s opinions to create a common view of X people in Y locations Z weeks faster? Scalability Diversity Sincerity Everyone can be Stakeholders Anonymous involved cost and with different participation and time efficiently perspectives form automated analysis a wiser crowd. minimizes bias. Outcome: Large amount of Open brainstorming for collecting proposals unfiltered and rich data Outcome: Evaluation and commentation of proposals Sorted, classified and actionable results Outcome: Better decisions and Communication of results and action plans open and transparent operation
- 19. Typical Use Cases Case Example www.springeneration.eu has engaged 70 000 Arabs and Europeans to voice their ideas, opinions and ambitions for the future cooperation of Europe and Arabs with the challenge: “What should Europeans do to build positive partnerships with Arab Countries?” Results so far: more than 25 000 ideas evaluated more than 75 000 times. Try it live here: www.springeneration.eu
- 20. KUNTAKORVA.FI Kokoomuksen jäsenistö kuntauudistuksen suunnittelijoina
- 21. Projektin tavoite ja tulos Tavoitteena löytää onnistuvia tapoja toteuttaa tuleva kuntauudistus. Laaja yhteinen pohdinta synnyttää yhteisen näkemyksen, tunnistaa ristiriitoja herättävät aiheet ja sitouttaa yhteiseen tekemiseen. Kutsuttavia Osallistumisia Uudet ideat Arvioinnit Lopputulos Hyvä kunta; Jäsenet ja heidän 6 234 3 907 15 494 visio ja haasteet välittämät kutsut
- 22. Tärkeintä palveluiden saatavuus ja tehokkuus Saatavuuden ja tehokkuuden tärkeydestä ollaan yksimielisiä, johtaminen ja välimatkat jakavat enemmän näkemyksiä Pallojen koko kuvaa aihealuetta käsittelevien näkemysten määrää, pystyakseli aiheiden koettua tärkeyttä ja vaaka-akseli erimielisyyttä niiden tärkeydestä.
- 23. Tärkeintä palveluiden saatavuus ja tehokkuus, terveydenhoidosta puhutaan eniten Sininen palkki kuvaa arvioitavien asioiden määrää per teemaluokka, vihreä luokan arvioitua tärkeyttä. 23
- 24. Yhteenveto Suurelle osalle osallistujista kuntauudistus hahmottuu pääsääntöisesti palveluiden tulevaisuuden ja palvelurakenteen kautta. Palveluista selvästi merkittävimpinä pidetään terveyspalveluita. Näiden osalta tärkeää on tarvetta vastaavan, riittävän palvelutarjonnan varmistaminen sekä kunnan ja valtion vastuunjaon selkeys. Seuraavaksi eniten puhetta on koulutuksesta. Kuntalaisten vaikutusmahdollisuudet hahmottuvat ensisijaisesti vaikutusmahdollisuuksina lähiseudun palvelutarjontaan. Yleisemmästäkin vaikutusmahdollisuuksien vähenemisestä keskuskaupunkien ulkopuolella ollaan huolissaan, konkreettisina esimerkkeinä useimmin esillä ovat lähipalvelut. Kuntalaisten jatkuva osallistuminen muutosprosessin valmisteluun ja toimeenpanoon koetaan tärkeäksi. 01.10.12 24
- 25. Yhteenveto Valtaosa osallistujista on yksimielisiä siitä, että nykyiset kuntien tulevaisuudennäkymät edellyttävät uudistumista, jotta tehtävistä voidaan suoriutua. Mielipiteiden eroja syntyy kuitenkin elinvoimaisen yksikön määrittelystä ja oikeasta vastuunjaosta. Kuntauudistuksessa innostaa mahdollisuus keskittää resurssit vaikuttaviin palveluihin ja toimintoihin sekä vähentää tarpeetonta ja päällekkäistä hallintoa. Lisäksi vastuunjaon tarkastelu voi antaa kunnille uudenlaisia mahdollisuuksia edistää kuntalaisten aktiivisuutta muissakin kuin lakisääteistä palvelutuotantoa koskevissa asioissa. Kuntauudistuksessa pelkoja liittyy erityisesti palveluiden heikkenemiseen. Ajatuksia liittyy myös uudistuksen epäonnistumiseen niin, että palvelut karsitaan mutta hallinto ei kevene. 01.10.12 25
- 26. Yhteenveto Teemoittaisen tarkastelun mukaan tärkeintä uudessa kuntauudistuksessa on peruspalvelujen saatavuuden turvaaminen. Ero palvelujen saatavuudessa eri kuntien välillä huolestuttaa. Lisäksi palvelujen siirtäminen yhä kauemmaksi kyläkeskuksista lisää turvattomuuden tunnetta. Palvelujen saatavuutta voitaisiin kehittää uusin palvelu- ja toimintamallein. Toimintojen tehostamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Tehokkuus ei automaattisesti lisäänny kuntia yhdistämällä. Kuntien työntekijät valtuustotyössä voivat myös olla jarru tehokkuudelle. Kuntien yhdistymisessä on hyväksyttävä ja vaadittavakin, että hallinnon työpaikat vähenevät. Elinvoimaisuus pienenä teemana koetaan myös yhdeksi tärkeimmistä. Elinvoimaisuus ei ole kysymys kuntakoosta, mutta sitä voidaan edistää mm. aktiivisella elinkeinopolitiikalla. 01.10.12 26
- 27. Kvantivatiivinen kysely: Palveluissa laatu tärkeintä, järjestäjällä vähemmän merkitystä 01.10.12 27
- 28. Teemojen pääkohdat 01.10.12 28
- 29. Palvelut • Palveluissa korostetaan tasalaatuisuutta, saavutettavuutta ja tehokasta järjestämistä. Jokaisella tulisi olla tasa-arvoinen mahdollisuus palveluihin asuinkunnasta riippumatta. • Byrokraattisuutta on karsittava. Vaikka lähiseudun palvelut halutaan säilyttää, ovat kuntalaiset valmiita tekemään valintoja. • Terveyspalvelut, vanhustenhoito sekä lasten ja nuorten palvelut ovat kommenteissa etusijalla. 01.10.12 29
- 30. Teemasta sanottua ”Monikaan kuntalainen ei ”Palvelujen nopea ja oikea ”Tehdään priorisointeja. ole kiinnostunut aikainen saatavuus on valitaan tietyt palvelut, kunnantalon sijainnista eikä turvattava. Nykysessä hallinnon sijainnista. joihin panostetaan, kuten Kuntalainen on kiinnostunut kuntakentässä on suuria eroja koulutus, lastenhoitopalvelut palvelusta ja sen palvelujen sekä määrällisessä ja terveydenhuolto. sijainnista.” että ajallisessa ja laadullisessa Painotusta näihin enemmän, saatavuudessa, joten muut kunnalliset palvelut ”Fakta on myös se, että kuntalaiset ovat alueelisesti pienemmällä priorisoinnilla” kunnan joka kolkassa ei voi eriarvoisessa asemassa lähes olla terveyskeskusta tai kaikkilla inhimellisen elämän kirjastoa. Pieni etäisyys on pienempi paha kuin heikko aloilla... ” palvelu lähellä.” 01.10.12 30
- 31. Terveydenhoito • Terveydenhoidossa arvostetaan lähellä olevia peruspalveluita, yleislääkärin ja sairaanhoitajan palveluiden saamista vaivattomasti ja kohtuullisella jonottamisella. • Myös hoidon toimivuuteen ja laatuun tulee kiinnittää huomiota. Samoin päivystyksen tulee olla kunnossa. • Erikoissairaanhoito voidaan järjestää keskitetymmin. 01.10.12 31
- 32. Teemasta sanottua ”Perusterveydenhoito ja ”Terveyskeskukset on hyvä erikoissairaanhoito tulee järjestää säilyttää lähellä palvelun ”Hoidon saatavuus yleensä, järkevänä kokonaisuutena tarvetta. Terveyskeskuksessa voi toimivuus ja laatu pitää olla huomioiden mahdollisimman lyhyet jatkuvan lääkärin sijaan olla ykkösenä matkat yli maakuntarajojen ja lisäkoulutusta saanut ja kokenut tärkeysjärjestyksessä, ei entisten sairaanhoitopiirirajojen. sairaanhoitaja, joka voi neuvoa paikallisuus.” Kuntalaisella tulee olla mahdollisuus kotilääkkeiden otossa ja hakeutua hoitoon itselleen tarvittaessa ohjata hoitoon järkevimpään paikkaan ja hänen lääkärin luokse tietojensa tulee siirtyä hänen keskusterveysasemlle. Myös mukanaansa. Tiedot eivät saa olla neuvolapalvelut on hyvä säilyttää sidottuna tiettyihin lähellä, sillä pienen vauvan kanssa potilastietojärjestelmiin vaan ne on liikkuminen voi monelle kotona oltava käytettävissä missä tahansa.” olevalle vanhemmalle haastavaa.” 01.10.12 32
- 33. Hallinto • Kustannustehokkuutta halutaan byrokratiaa karsimalla. Osallistujat ovat yhtä mieltä siitä, että turhasta byrokratiasta on luovuttava, koska se vie resursseja pois tekeviltä käsiltä ja palveluiden tuottamiselta. • Hallintoa ehdotetaan kevennettäväksi mm. tietojärjestelmiä yhdistämällä, päällekkäistä toimintaa karsimalla, henkilöstöjärjestelyillä ja kuntarakenteen uudistuksilla. 01.10.12 33
- 34. Teemasta sanottua ”...monissa ”Tehokkaampi hallinto ja ”Tavoitteena tulee olla hallintorakenteissa olisi paljon koulutuspalveluiden kuntahallinnoinnin keventämisen varaa ja saatavuus. Hallinnollisia vähentäminen.. kuntalaisten asioinnissa päällekkäisyyksiä tulisi purkaa, tyypillisesti on liikaa kun yhdistetään kuntia. Hyvin Tavoitteeseen pääseminen byrokratiaa. Vastaus ei suunniteltuna hallintotehtäviä merkitsee sitä, että rahaa automaattisesti ole se, että voidaan tehostaa yhdelle voidaan ohjata vähennetään kuntia ja pidetään henkilölle aikaisempaa moninkertaisen hallinnon hallintorakenteet ennallaan - enemmän. Eläköityminen sijaan tekeviin käsiin eli vain isompina yksiköinä. Kuntien huolehtii työvoiman kuntalaisten palveluihin.” yhdistäminen ei saakaan olla luonnollisesta poistumasta ja itseisarvo, vaan kulurakenteiden jäljelle jääneet hallintohenkilöt keventäminen sellaisin keinoin, voivat hoitaa suurempia joilla se parhaiten onnistuu."” kokonaisuuksia.” 01.10.12 34
- 35. Välimatkat • Toivotaan eläviä keskuksia, jossa päivittäiset asiat saisi hoidettua sutjakasti. • Eniten puhutaan terveyspalveluista, lasten ja nuorten palveluista sekä kauppa-asioiden hoitamisesta. • Jos palvelut siirtyvät asuinalueelta kauemmaksi, tulisi saavutettavuus turvata lähiliikenteen avulla. Myös alueen päätöksenteon toivotaan säilyvän kohtuullisen välimatkan päässä. 01.10.12 35
- 36. Teemasta sanottua ”Peruspalvelujen saatavuus ” Lasten palvelut lähellä. lähietäisyydellä tai ”Joukkoliikenteen Lasten palvelut, lähinnä kulkuyhteydet. Asutusta tulee turvaaminen. päivähoito ja perusopetus eivät ohjata niin, että peruspalvelut voidaan järjestää. Mielestäni haja- Joukkoliikennettä tarvitaan saa karata liian kauas kodista. Ei asutusaluerakentajille pitäisi voida ole kenenkään etu, että kaikki aina myös syrjäisemmillä esittää varauksia tässä suhteessa, lähikoulut lopetetaan ja lapsia ellei työ tai alueilla eli palvelua ei saa kuskataan kymmeniä ammatinharjoittaminen edellytä supistaa olemattomiin kilometrejä. Oppilasmäärän asumista haja-asutusalueella. Jokainen asukoon missä haluaa, kannattamattomuuden takia. lähikoululla tulee olla lähtökohta mutta täysmääräisiin kunnan Kannattavien osuuksien ei se, että olisi edullisempaa peruspalveluihin minne tahansa Suomella ei ole varaa. varoilla pitää turvata kasata kaikki 1000 muksua saman katon alle. Kaavoitetuilta alueilta kunnan kannattamattomiakin vuoroja tulisi järjestää ainakin kohtuullinen asiointiyhteys maksua niitä tarvitseville” vastaan..” 01.10.12 36
- 37. Organisaatiot • Organisaatioiden toiminnan tehostamista ja enemmän eri instanssien välistä yhteistyötä. • Vältettävä liian suuria hallitsemattomia yksiköitä, jolloin kuntalaiset ovat etäällä päätöksenteosta. • Organisaatioiden toiminnan uudelleen järjestämistä niin, että vältetään turhia päällekkäisiä rakenteita. 01.10.12 37
- 38. Teemasta sanottua ”Matalalla organisaatiolla ”Yhteistyön lisääminen. ” Päällekkäisten yritystukien ym. tuotettu kustannustehokkuus. Suomessa ollaan kenties muiden valtion jos jonkinmoisten perinteisesti totuttu toimimaan organisaatioiden tolkuttomat Kuntien organisaatiot ovat hyvin kulurakenteet. Esim. yritystukea, pöhöttyneitä. Koko yksin ja pienissä yksiköissä. Nykymaailmassa näkisin paljon koulutusta, neuvontaa harjoittaa kuntauudistus on tuhoon paremmaksi toimintatavaksi kymmenittäin erilaisia tuomittu, mikäli organisaatioita. Näiden yhteistyön lisäämisen eri organisaatioiden pyörittäminen kuntaliitosvaiheessa ei tehdä seutujen välillä, jolloin kenties maksaa jo itsessään tolkuttomasti kunnon saneerausta ja on järkevintä nämä suhteessa niiden myöntämään rakenneta pöhöttyneitä hallinnollisesti yhidstää. tukeen ja tehtäväkenttään nähden. organisaatioita alusta alkaen Väkinäisiä päätöksiä ei silti saa Valtion taholta selkeät tarvelähtöisesti uudestaan. Ei tehdä, eikä jokaista Suomen tehokkuusvaatimukset ja ohjeet kuntaa sovi käsitellä sillä kunnissa ei ole ammattitaitoa suojatuöpaikoille, ei johtaa tehokkaasti talous ym. irtianomissuojalle, ei kuntien samanlaisena, vaan olisi tarpeen käsitellä asioita asioita” työntekijöille kuntapäättäjinä.” tapauskohtaisesti. ” 01.10.12 38
- 39. Työelämä • Toivotaan kunnilta työllistymistä tukevia toimia sekä palkkatyön että yrittäjyyden tukemisen osalta. Ilman työpaikkoja kunta ja palvelut näivettyvät. • Erityistä huomiota nuorten työllistymiseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn. • Monipuolisia koulutusmahdollisuuksia ja reittejä työelämään. • Työssäkäyntialueen käsitettä uusien kuntarajojen pohjalla kritisoidaan. 01.10.12 39
- 40. Teemasta sanottua ”Talouden hoito. Kuntien pitää ”työllisyyden kehttäminen. huolehtia siitä, että väestö on ”Työnteon pitää aina olla Yrittäjähenkeä on tervettä ja työkykyistä! kannattavaa.. Nuorten on kasvatettava, on saatava Aktiivinen työllistäminen: päästävä työuran alkuun. ihanteeksi se että ei ole 'huonokin työpaikka on parempi Kannan huolta nuorten toisen leivissä vaan on kuin ei työpaikkaa ollenkaan'! joutumisesta itsenäinen yrittäjä, Sen sijaan, että kuntalaisilta syrjäytymisloukkuun.” kaikenlaisen työn tekemiselle kysytään, mitä palveluja he pitää antaa suurempi arvo ja haluaisivat, pitäisi kysyä, kuinka työn tekemiselle pitää antaa paljon vastaaja itse panostaa suurempi arvo kuin vapaa- kunnan hyvinvointiin.” ajan harrastuksille ja joutenololle.” 01.10.12 40
- 41. Kustannukset • Yhtä mieltä ollaan siitä, että kuntien kustannuksia tulee saada alas, jottei kunnallisverotuksen taso nouse. Isoja kuntia ei kuitenkaan nähdä yksiselitteisenä ratkaisuna kustannusten karsimiseen, vaikka hallinnon määrää ja organisaatioiden välisiä päällekkäisyyksiä toivotaan karsittavan. • Kuntarakenteen järkevöittämisestä puhutaan. Samoin kunnan tarjoamien palveluiden karsimisesta. • Osallistujat miettivät kunnan ja valtion roolia sekä kuntien välistä vapaaehtoista yhteistyötä palveluiden järjestämisessä. 01.10.12 41
- 42. Teemasta sanottua ” Rakenteiden ”Kuntapalveluiden ”Kuntien ja valtion työnjako on arvioitava uudelleen. Valtio on ylläpitämisestä kustannusrakenteen karsiminen. omia kulujaan säästääkseen säästettävä. Kuntapalveluiden toteuttamisen kustannukset ovat liian korkeita. sälyttänyt runsaasti uusia tehtäviä Nykykuntarakenne aiheuttaa Palvelutuotannossa ja palveluiden kuntien kannettavaksi. Korvauksena on annettu avustuksia, väistämättä sellaisia hallinnossa on tehottomuutta, jota tulee pyrkiä karsimaan. Pitää jotka ovat vain osa valtiolle kustannuksia, joista aiheutuneista kustannuksista. aidosti pohtia yksityisen yksittäisten kuntien palvelutuotannon laajentamista, Tämä on samalla vaatimus kunnille taloudet saisivat kuntien yhdistämistä tai vähintään siitä, että niiden toiminnan pitäisi kuntayhteistyön lisäämistä sekä olla tehokkaampaa kuin valtion merkittäviäkin säästöjä oma toiminta. Koulutus ja mahdollisuutta karsia palveluista, mikäli kuntarakenne jotka eivät ole kuntien erikoissairaanhoito ovat alueita, järkevöitettäisiin” ydintoimintoja.” jotka kuuluvat paremmin valtiolle kuin kunnille. 01.10.12 42
- 43. Elämänlaatu • Alueen hyvinvointi on perusta myös yksittäisen kuntalaisen hyvinvoinnille. Hyvinvoiva alue parantaa edellytyksiä myös hyviin peruspalveluihin, jotka ovat laadukkaan elämän kulmakiviä. • Eri elämänvaiheissa kuntalaiset tarvitsevat erilaisia palveluja. Näiden toteuttamiseksi tarvitaan erilaisia palvelumalleja. – Esimerkiksi haja-asutusalueilla monitoimisia palveluautoja. • Kunnan tehtävä on auttaa ja edistää kuntalaisten ja yritysten hyvinvointia. – Nopeat vastaukset kysymyksiin, ripeä lupien käsittely, avoimuus ja ymmärrettävyys kunniaan. 01.10.12 43
- 44. Teemasta sanottua ” …Tulevaisuuden ”Pienten kyläyhteisöjen ”Varhainen puuttuminen palvelurakenteesta malli alkaa jo äitiysneuvolasta. malliesimerkki on Kuntien välille tulee saada Pienissä kylissä toimivat yhteisiä rakenteita, joilla mielestäni henkiinherätetyt kyläyhteisöt voisivat olla taataan mahdollisimman hyvä kiertävät kauppa-autot. isompienkin kylien mallina. alan tietotaito. Työtä tehdään Näillä tuodaan nyt Sitoutuneisuus ja tiimeissä ja moniammatillinen elintarvikepalvelut myös työote on arkipäivää. Pienissä tarpeellisuuden tunne syrjässä, kuntarajoilla kunnissa tämä ei ole ollut antavat ihmisille energiaa.” asuvien, vanhusten piiriin.” mahdollista.” 01.10.12 44
- 45. Koulutus • Priorisointi on tärkeää. Koulutus on yksi priorisoinnin kohde. • Kuntauudistuksessa ihmiset avainasemassa. – Tämä tarkoittaa lapsille ja nuorille koulutusta, jossa luokkakoko on rajattu, opetus laadukasta ja kiusaamisella stoppi. • Vastaajilla huoli nuorten syrjäytymisestä. Toimiva peruskoulu yhdistettynä toimivaan kouluterveydenhoitoon on asia, joka turvaa parempaa tulevaisuutta tämän päivän nuorille. • Tulevaisuudessa yrittäjyys on yhä tärkeämpää. Tästä syystä yrittäjyyskasvatusta ehdotetaan myös kouluihin. 01.10.12 45
- 46. Teemasta sanottua ” Koulut, lapset ja nuoret. ”Riittävät palvelut Kouluterveydenhoito on monin ” Nuorille kohtuulliseen hintaan. osin puutteellista ja yrityskasvatusta.. Riittävät tarkoittaa: Kunnan ei riittämätöntäkin. Syrjäytymisen Mielestäni tarvitse tuottaa kaikkea estäminen jo heti varhaisessa vaiheessa säästää yhteisiä Suomessa hömppää mitä joku vain keksii. rahoja… Opettajilla on oltava yrittämisenkulttuuri Prioriteettina on, että aikaa kohdata jokainen lapsi ja terveydenhoito, koulutus ja nuori. Tämä lisää yhteisöllisyyttä on vaisua ja vanhustenhoito ovat hoidettu ja turvallisuutta hektisessä yrittäjyyttä pelätään. hyvin ja jos sitten jaettavaa jää arjessa. Jatko-opintopaikka Tätä vastaan pitäisi kaikille peruskoulunsa päättäville niin harkitusti.” on turvattava. Ketään ei saa nuoria kouluttaa.” jättää kotiin ""lepäilemään""." 01.10.12 46
- 47. Seniorit • Vanhuksista ja lapsista on pidettävä huoli. Useissa vastauksissa mainitaan samassa vastauksessa molemmat ryhmät. • Vanhuspalvelujen tarve kasvaa, mikä pakottaa kehittämään uusia palvelumalleja. Myös joustavuutta kaivataan. – Saman ikäryhmän tarpeet voivat suuresti erota toisistaan. – Osa kaipaa virkistyspalveluja, toinen tarvitsee laajaa kotihoitoa, esim. muistisairaat. • Toimivat kotipalvelut mahdollistavat kotona-asumisen pidempään, mikä on sekä inhimillisesti parempi että kustannustehokkaampi ratkaisu. • Tulevaisuus huolettaa kasvavina vanhuspalvelujen kustannuksina. Uusia ratkaisumalleja tarvitaan pian. – Kolmannen sektorin mahdollisuudet katsottava. 01.10.12 47
- 48. Teemasta sanottua ”Kotona asumisen tukemiseen ”Nuoria ei maksumiehiksi. ”Ikääntyvän väestön huolto ja tulisi kiinnittää huomiota jo siinä Tärkeintä on, etteivät nuoret hoito. Ihmiset ovat erilaisia ja vaiheessa kun toimintakyky on vielä maksa liian kallista laskua valtion varsiinkin ikääntyessä heillä on suhteellisen hyvä. Tukea tulisi velan lisääntymisestä. Minä en erilaiset tarpeet. Sekä laitoksissa tarjota kotiin portaittain eikä vasta tule kasvamaan kreikkalaisessa että kotihoidossa pitää pyrkiä siinä vaiheessa kun kotona siihen, että hoiva on asiakasta Suomessa, joka elää jatkuvaa kunnioittavaa. Vanhoja ihmisiä ei asuminen tuntuu mahdottomalta. kiristyksien aikaa. saa jättää yksin, jos virallinen Pienellä tuella varhaisvaiheessa Nyt tarvitaan kaikki suomalaiset organisaatio ei pysty asiaa avusta tulee tuttua ja sitä voi lisätä maksamaan suurien ikäluokkien kunnolla hoitamaan, avuntarpeen kasvaessa. Näin myös annettakoon sitten maksu. Poliitikkojen tulisi uskaltaa vapaaehtoisjärjestöille ikääntyvät voivat asua kotonaan leikata myös meidän poliittiselta kunnolliset mahdollisuudet mahdollisimman pitkään ja vältytään mahtivoimalta, suurilta paikata yhteiskunnan kalliilta laitoshoidolta…” vajavaisuutta.” ikäluokilta…” 01.10.12 48
- 49. Yhteishenki • Kuntauudistuksessa pitää ottaa opiksi alueellistamishankkeiden huonosta hoidosta. • Kansalaisia aidosti kuulemalla voidaan kuntauudistuksessa päästä hyvin eteenpäin. Asia on yhteinen ja tarve ymmärrettävä. Pakottaminen sitä vastoin herättää vahvan vastustuksen hengen. • Keskustelua voidaan käydä myös keskeneräisistä asioista. • Kuntauudistuksessa otettava huomioon myös alueelliset erityispiirteet. Niiden kunnioittaminen avaa tietä eteenpäin. • Kuntalaiset kannattaa aktivoida asian taakse. Ovat aktiivisia toimijoita, eivät vain kuntapalvelujen kuluttajia ja kustannuserä. 01.10.12 49
- 50. Teemasta sanottua ” kerrotaan kuntalaisille ”Demokratiaa, ei byrokratiaa. Nykyinen avoimesti kuntien ”Yhteisvastuun henki yhdistämistarpeesta. kuntaverkko on neuvostoliittomaisen nostettava käytännön Suomalaiset ovat älykkäitä ja tasolle. byrokratian onnistumisen ymmärtävät aidot tarpeet, näytös. Päätöksentekoon Tehdään itse yhdessä . mutta mielivaltaa kohtaan on tuhlataan jatkuvasti Talkoohenki kunniaan.” oikein taistella. Nyt viimeksi veronmaksajien rahaa. Ja esitetty (HS) kuntauudistus on jatkossa tämä raha tulee uskomaton mielivallan nuorilta, jotka maksavat myös lopputuote! suurien ikäluokkien laskun.” 01.10.12 50
- 51. Tasapuolisuus • Kuntalaisten kohteleminen tasapuolisesti eri kunnissa ja kuntien sisällä on lähtökohta. – Kuitenkin käytäntö on toinen. Esimerkiksi alhaisimman ja korkeimman veroprosentin ero on 5,5 yksikköä. • Ikärakenteen muutos tulee aiheuttamaan kasvavaa epätasa-arvoa kuntien tarjoamissa palveluissa pienten ja suurten kuntien välillä. • Painetta kehittää ja luoda uusia palvelumalleja tasapuolisuuden turvaamiseksi. • Alueellinen tasa-arvo ei saa olla syy pitää yllä heikkolaatuisia palveluja. • Päätöksenteon ei tarvitse olla lähellä ollakseen tasapuolista, mutta päätöksentekijöiden tulee kattaa kenttä tasapuolisesti. 01.10.12 51
- 52. Teemasta sanottua ” Lukiotasoisen opetuksen tason parantaminen. Muun ”Kunnan päätöksenteko ei koulutuskentän tavoin lukio- välttämättä tarvitse olla ” Palvelujen saatavuus opetus on Suomessa ja tasapuolisuus. lähellä, hajaantunutta ja mutta päättäjät pitää olla Palvelujen saatavuus on parhaimmillaan tasapuolisesti koko alueelta turvattava myös haja- keskinkertaista. Lukioiden jotta tarpeet tulevat asutusalueella määrää tulee vähentää, tyydytettyä joka puolella.” kohtuullisen matkan toimintaa keskittää ja päässä. opetuksen tasoa parantaa. Alueellinen tasa-arvo ei ole riittävä syy ylläpitää heikkotasoista lukioverkkoa.” 01.10.12 52
- 53. Johtaminen • Johtamisen kunnissa odotetaan olevan ammattimaista. Vanhanaikaiset ylhäältä – alas –käskysuhteet eivät edistä tehokkuutta eivätkä yhteistyötä. • Poliittiset virkanimitykset eivät ole kenenkään etu, tästä vastaajat ovat vahvasti yhtä mieltä. • Virkojen määrää tulisi vähentää kuntauudistuksen myötä. – Näin kunnallishallinto voidaan toteuttaa kevyemmällä kulurasitteella (säätökohteina esim. kunnantalot, kunnanjohtajat ja yleishallinnon henkilöstö) ja säästyneet varat tulisi suunnata varsinaisiin palveluihin ja/tai verojen maltillistamiseen. • Suomalaisessa mallissa on aivan liikaa keskitason päälliköitä. Tarvitaan vähemmän päälliköitä ja enemmän itsenäisiä toimijoita. • Johtamisen resursseja voidaan jakaa eri kuntien välillä. 01.10.12 53
- 54. Teemasta sanottua ”Kuntauudistuksessa ”Kuntien ja julkishallinnon voidaan toimintojen johtamista pitää parantaa.. ” Byrokratian ja poliittisten Kuntia ja julkishallintoa virkojen vähentäminen. järkiperäistämisellä saada johdetaan melkoisen säästöjä. vanhoillisesti ylhäältä-alas eikä Kuntarakenne on täynnä se ole enää tätä päivää. Pielisen Karjalassa voidaan poliittisin perustein valittuja Vanhoillinen johtaminen Valtimon, Nurmeksen ja aiheuttaa osaltaan tuottavuuden johtajia. He eivät tuo lisäarvoa Lieksan liittyessä yhdeksi laskua kun työympäristö ja kenenkään kuntalaisen tehtävät eivät ole kovinkaan kunnaksi säästää elämään.” innostavia eikä johtajat hallintomenoissa. Jo tällä monestikaan arvosta hetkellä on Lieksalla ja työntekijöiden osaamista ja Nurmeksella yhteinen tekninen mahdollista panosta tai ainakin liian vähän. johtaja.” 01.10.12 54
- 55. Saatavuus • Saatavuus on ykkösjuttu ja sillä tarkoitetaan nimenomaan peruspalvelujen saatavuutta. • Ero palvelujen saatavuudessa eri kuntien välillä huolestuttaa. Kuntalaiset ovat alueellisesti epätasa-arvoisessa asemassa. – Samoin palvelujen saatavuudessa voi olla suuria eroja kunnan sisällä. • Palvelujen siirtäminen yhä kauemmas kyläkeskuksista lisää turvattomuuden tunnetta. • Myös kustannukset voivat pitemmällä aikavälillä kasvaa, jos ennakoivia palveluja on vaikeampi tavoittaa. • Palvelujen saatavuutta voidaan kehittää myös uusin toimintamallein. – Hyvät käytännöt muualta voisi valjastaa jokaisen hyödyksi. 01.10.12 55
- 56. Teemasta sanottua ”Peruspalvelut tulee turvata. ” Palvelujen siirtäminen yhä ”Palvelujen saatavuus. Peruspalvelut tulee turvata kauemmas kyläkeskuksista Palvelujen siten että niiden saatavuus tai lisää turvattomuuden tunnetta, saatavuudessa on tänä laatu eivät ainakaan vähene koska kaikilla ei ole päivänä suuria eroja eri maaseudullakaan autoja ja nykyisestä. Kuntien pitää ottaa julkinen liikenne vähenee kuntien välillä. On aika "back to basics" -asenne ja vuosi vuodelta. Kun ihmiset tarkistaa kuntarakenne tehdä sitä mikä on kuntalaisten eivät omin avuin pääse ja palvelusuositukset kannalta oikeasti tärkeää. hoitamaan asioitaan, niin, että tasa-arvo Terveys, Turvallisuus ja terveyttään jne. erikois- tässäkin asiassa toimisi.” Sivistys toimivan infran ohella palvelujen käyttöaste ja tarve ovat kuntien tärkeimpiä kasvaa - lisää kustannuksia tehtäviä.” kunnille.....” 01.10.12 56
- 57. Elinvoimaisuus • Elinvoimaisuus pienenä teemana koetaan yhdeksi tärkeimmistä. • Vahvaa kannatusta saa näkemys, jonka mukaan elinvoimaisuus on lähtökohta. Elinvoimaiset kunnat voivat pysyä itsenäisinä. • Elinvoimaisuuteen tarvitaan verotuloja, eli käytännössä aktiivista elinkeinopolitiikkaa, sekä menokuria. • Elinvoimaisuus ei ole kokokysymys. Myös pieni kunta voi olla elinvoimainen. Omaleimaisuus voi luoda elinvoimaisuutta. • Monipuolinen asukasrakenne mahdollistaa elinvoimaisuuden myös tulevaisuudessa. • Elinvoimaisuus perustuu yhteistyöhön. Kuntayhteisön jäsenet - kunnan asukkaat, yritykset ja kunnassa vaikuttavat julkiset ja yksityiset yhteisöt - ovat ensisijaisesti tuottamassa palveluja yhdessä ja etupäässä toisilleen. 01.10.12 57
- 58. Teemasta sanottua ” Elinvoimaiset kunnat ” Toimien ja elinvoimaisten voivat pysyä itsenäisinä! Kunnat, joilla on taloudelliset ja ” Kunnan tehtävä ei ole vain kuntien syntyminen.. palveluiden järjestäminen alueelliset mahdollisuudet Perustana tulee olla se, että vaan oman elinvoiman pysyä itsenäisinä, ei saa jokaisella kunnalla on turvaamiseksi tulee entistä "pakkoliittää" Virkkusen listan elinmahdollisuus ilman valtion enemmän ja uusin tavoin mukaisesti ja toisten kuntien massiivista edistää työllisyyttä, vahvistaa työssäkäyntialueisiin. Mikäli rahoitustukea.” veropohjaa ja panostaa palvelut pystytään turvaamaan, ei ole kannattavaa tehdä yrittäjyyden edistämiseen." uudelleenjärjestelyjä.” 01.10.12 58
- 59. Tehokkuus – Toimintojen tehostamiseen pitää kiinnittää erityistä huomiota. Tehokkuus ei automaattisesti lisäänny esimerkiksi kuntia yhdistämällä. Voi käydä päinvastoin. • Palvelujen keskittäminen parantaa yleensä tehokkuutta, jos tehokkuus-näkökulma on ollut toteutuksen suunnittelussa mukana. – Kunnan vastuulla olevaa palvelutuotantoa voi tehostaa myös ulkoistamalla osa palvelutuotannosta. • Hallinnon tehokkuuden jarrut – Ongelma esim. siinä, että kuntien työntekijät ovat mukana valtuustotyössä. Ei työntekijöitä kuntien valtuustoihin. Kuntien omien työntekijöiden istuminen valtuustoissa aiheuttaa vakavan koko kuntasektorin tehottomuutta luovan ongelman. – Kunnissa on erilainen valmius tehokkaaseen taloudenpitoon. Näissä valtiolta toivotaan nuotteja ja opastusta. • Kuntien yhdistämisessä vähenevät työpaikat on hyväksyttävä. – Eläköityminen huolehtii työvoiman luonnollisesta poistumasta ja jäljelle jääneet hallintohenkilöt voivat hoitaa suurempia kokonaisuuksia. • Terveyspalveluissa järkevyys ja kustannustehokkuus tärkeää. – Liian pieni ja kallis sairaanhoitopiiri syö rahat muultakin toiminnalta. 01.10.12 59
- 60. Teemasta sanottua ”hallinnollin ” Pukit pois kaalimaan tehokkaampi ” Toiminnan vartioinnista. Niin kauan kun organisointi ja toteutus. tehostaminen. Kun pienten kuntien valtuutetuista Kuntalaisten palveluihin kunnat liitetään yhteen, on yli puolet ovat kunnan pitää saada pakko tehdä myös palveluksessa on turha optimaalisesti rahat toiminan tehostamista. odottaa todellisia käytettyä ja turhalla Esimerkiksi jokaista rakenteellisia uudistuksia. Jos hallinnolla ei pitäisi työpaikkaa ei voida jääviyssäännöksiä tulkittaisiin kuormittaa. turvata, sillä toiminnot pilkun tarkasti puolet Suomen Kuntauudistuksessa on menevät päällekkäin.” kunnista olisivat mahdollista rakentaa halvaantuneita päätöksenteon tehokkuutta-” osalta.” . 01.10.12 60
Hinweis der Redaktion
- CES
- Tyypillinen jakauma muutostilanteissa. Tähän voisi kytkeä meidän naamakuvat.
- Relevanssi Käsitykset siitä, kuinka tarpeellinen ja hyödyllinen asia tai tehtävä on oman työn, oman yksikön ja koko organisaation kannalta. Vaikeus Käsitykset siitä, kuinka vaikea asia on käytännössä toteuttaa. Tieto Henkilöstön osallistuminen asian tai tehtävän ideointiin ja valmisteluun sekä sen tavoitteista muuta kautta saatu tieto. Resurssit Käsitykset siitä, kuinka riittävät aikaresurssit ja taloudelliset resurssit henkilöstölle on varattu tehtävän toteuttamiseen. Valmius Käsitykset siitä, kuinka hyvät tiedot, taidot ja muut henkilökohtaiset valmiudet henkilöstöllä on tehtävän toteuttamiseksi. Ulkopuolinen esimerkki ja paine Käsitykset siitä, kuinka paljon muiden toimintayksiköiden esimerkki on vaikuttanut asioiden toteutumiseen omassa yksikössä. Implementointi Käsitykset siitä, kuinka hyvin uudet käytännöt on omaksuttu ja otettu käyttöön henkilökohtaisesti ja omassa toimintayksikössä.
- The father of strategic planning Igor Ansoff has defined some filters preventing us from observing new thing from our operating environment. We passed the first filter by participating large amount of people to the planning. We were trying to open the second filter by asking you to think also from other peoples point of view and by allowing you to read other peoples thoughts. And finally we are trying to minimize the effect of the power filter by acting anonymously.
- A weak signal is a phenomenon that is typically hard to detect and describe in its early phase. But it may get a clearer structure and develop to a strong trend in the future. We saw communality as a typical example of weak signal in its late phase that is passing or passed already the threshold of mainstream awareness. A few people were able to describe thoughts related to it, but there was already many people who saw those thoughts very important. That ’s why we wanted to understand more about communality and decided to analyze it more closely.
- My showcase is about involving large number of citizens in decision making I will use this tellBarroso.eu as a typical case example of service provided by Fountain Park
- Here’s a picture of president Barroso browsing the full report It includes all opinions in their authentic form classified to themes and sorted by evaluations