Esitelmäni oikeuspoliittinen yhdistys Demlan kesäseminaarissa 16.8.2014 Lahdessa.

1. KAAVOITUS JA
OSALLISTUMINEN
VEIKKO ERANTI (VTM,FM)
HELSINKI RESEARCH GROUP FOR POLITICAL
SOCIOLOGY
DEMLA 16.8.2014, LAHTI

2. MONET KANSAINVÄLISET SOPIMUKSET (MAASTRICHTIN SOPIMUS, AGENDA
21) PYRKIVÄT SIIRTÄMÄÄN VALTAA LÄHEMMÄS KÄYTTÄJIÄ
TAUSTALLAAITO LIBERALISOITUMISEN AALTO, PYRKIMYS SIIRTÄÄ VALTAA
LÄHEMMÄS NIITÄ PAIKKOJA JOISSA SITÄ KÄYTETÄÄN
VALTALÄHEMMÄS KANSAA

3. KAAVOITUKSESSA PÄÄTETÄÄN VÄLITTÖMÄSTÄ LÄHIYMPÄRISTÖSTÄ
KAAVOITUKSEEN OSALLISTUMINEN LAIN TASOLLA HYVIN AVOINTA
KAAVOITUS SUOMESSA
MALLINA

4. MAANKÄYTTÖ- JA
RAKENNUSLAKI (1999/2000)
Osallistuminen tärkeässä osassa
Jokainen saa olla osallinen
Helsingissä: oikeus jättää mielipiteitä,
muistutuksia, valituksia, valittaa oikeuteen.
Käytännöt kaupungittain vaihtelevat
Turku jne.

5. Vuonna 2012
96 kaavamuutosta.
1014 kirjallista mielipidettä
kymmenen vuoden ajalta
Ei suoria tilastoja
Yleiskaava 1992

6. SeutuCD 2012

7. Ruudut:
korkeakoulututkinto yli
20% asukkaista
SeutuCD 2012,
Tilastokeskus 2009

8. Tavoitellaanko suoraan yhteistä hyvää, vai ajatellaanko, että se toteutuu
parhaiten kaikkien toimijoiden ajaessa lähtökohtaisesti omaa etuaan?
Thévenot 2000, malleina Ranska ja Yhdysvallat
”Liberaalissa” demokratiassa olennaista on ajaa omaa etuaan. Yhteisen
hyvän uskotaan toteutuvan parhaiten, kun jokainen ajaa omaa etuaan.
”Tasavaltalaisessa demokratiassa” ajatellaan, että jokaisen pitää vedota
suoraan yhteiseen hyvään, argumentaation tulee rakentua yhteisen hyvän
varaan.
OMAETU JAYHTEINEN
HYVÄ

9. EDUSTUKSELLINEN DEMOKRATIATARVITSEE VASTAPAINOKSEEN SITÄ
VASTUSTAVIA POLIITTISEN TOIMINNAN MUOTOJA
EDUSTUKSELLINEN POLITIIKKATAPAHTUU HARVOIN JA VAATII VAHTIMISTA
KAKSI MUOTOA: LIBERAALI EPÄLUULO JA DEMOKRAATTINEN EPÄLUULO
ROSANVALLON 2008
VASTADEMOKRATIA

10. DEMOKRAATTINEN
EPÄLUULO
”Pyritään valvomaan, että vaaleilla valittu
valta pysyy uskollisena sitoumuksilleen ja
etsimään keinoja, joiden avulla voi pitää
kiinni alkuperäisestä vaatimuksesta
huolehtia yhteisestä hyvästä ”

11. LIBERAALI EPÄLUULO
”Yksilön suojeleminen julkisen
vallan loukkauksilta ja yleisen
tahdon erehtyvyydeltä”

12. OMAN EDUN AJAMISEEN YHTEISEN
HYVIÄN KUSTANNUKSELLA.
NIMBYT

13. (…) Kun osallistumista tarkastellaan yhden kaavaprosessin kuluessa
tapahtuvana toimintana, luo MRL nykyisellään hyvät edellytykset
vuorovaikutukselle. Ongelmat johtuvat enemmän käytännöistä ja
organisaatioiden toimintakulttuurista kuin lain kirjaimesta. Yksittäiset
kaavaprosessit eivät kuitenkaan riitä kuvaamaan MRL:n toimivuutta
kansalaisen näkökulmasta. Käynnissä olevien lukuisien prosessien
tunnistaminen ja suhde toisiinsa on vaikea hahmottaa niin kansalaisille
kuin varmasti myös eri hallintokunnille ja päätöksentekijöille. Hallinto
osallistaa kansalaista kerta toisensa jälkeen ja kansalaiset käyvät
toistamassa usein samoja, itselleen tärkeitä asioita eri foorumeilla yrittäen
muotoilla viestinsä niin, että niillä olisi vaikutusta kulloinkin käynnissä
olevaan prosessiin. (SY 1/2014, Staffans 2012)
MRLARVIO 2014

14. = kokonaisuus sotkuinen ja monimutkainen, yksityiskohtiin helppo vaikuttaa aktiivisuudella,
sinnikkyydellä ja uhkailulla

15. MITÄ ENEMMÄN VALTAA ”OSALLISTUJILLE”
ANNETAAN, SITÄ VAHVEMMIN NÄIDEN
OSALLISTUMINEN MÄÄRITTÄÄ
PROSESSIEN LOPPUTULOKSET. TÄMÄ
MÄÄRITTELEE MYÖS NIIDEN ELÄMÄÄ,
JOTKA EIVÄT EHDI, JAKSATAI HALUA
OSALLISTUA.
LOPULTA

16. YHTEYSTIEDOTJA
LÄHTEET
• Michelle Lamont ja Laurent Thévenot: Rethinking comparative cultural
sociology. 2000
• Pierre Rosanvallon: Vastademokratia. 2008.
• Veikko Eranti: Oma etu ja yhteinen hyvä paikallisessa kiistassa tilasta.
Sosiologia 1/2014
• Suomen ympäristö 1 / 2014: Arviointi maankäyttö- ja rakennuslain
toimivuudesta 2013
veikko.eranti@helsinki.fi /
blogs.helsinki.fi/eranti /
www.politicalsociology.org /
twitter: @veikkoeranti