Mitkä ovat EU:n ja Kanadan CETA-vapaakauppasopimukset taloudelliset vaikutukset Suomelle? VATT selvitti asiaa ulkoministeriön toimeksiannosta. VATT:n selvityksen ovat tehneet erikoistutkija Saara Tamminen ja tutkija Janne Niemi. Tulokset esiteltiin 5.12.2017. Tutkimustiedote ja -raportti: http://vatt.fi/artikkeli/-/asset_publisher/eu-n-ja-kanadan-valisesta-vapaakauppasopimuksesta-uusia-markkinamahdollisuuksia-erityisesti-pk-yrityksille http://vatt.fi/the-expected-economic-impacts-of-the-eu-canada-comprehensive-economic-and-trade-agreement-in-finland

1. EU:n ja Kanadan
vapaakauppasopimuksen (CETA)
ennakoidut taloudelliset
vaikutukset Suomelle
Saara Tamminen & Janne Niemi
VATT
Tutkimuksen julkistus, 5.12.2017

2. CETA lyhyesti
• Väliaikaisesti voimassa 21.9.2017 alkaen, mutta vaatii
vielä kaikkien EU-maiden ratifioinnin
• Keskittyy erityisesti tullien ulkopuolisten kaupanesteiden
(Non-Tariff Measures) vähentämiseen, esim.:
– Kaksoistestauksen tarve poistuu useilta tuotteilta
– Lupaprosessien helpotus
– Palveluiden kauppa vapautuu merkittävästi
– Kanadan julkiset hankinnat avoimemmaksi
– Tullimaksut poistuvat myös suurimmalta osalta tuotteita
• Tutkimus sopimuksen taloudellisiin vaikutuksiin
Suomelle, muita vaikutuksia ei ole tutkittu

3. Mitä kautta CETA voi vaikuttaa talouteen?
• Toimialatason vaikutukset riippuvaisia kaupan
vapauttamisen laajuudesta ja suhteellisesta
kilpailukyvystä -> Resursseja häviäviltä aloilta voittaville
• Vaikutukset toimialojen sisällä:
1. Tullimaksujen laskut hyödyttäneet lähinnä jo markkinoilla
päässeitä yrityksiä, ei vaikutusta vientiyritysten määrään
2. Tullien ulkopuolisten kaupanesteiden vähentämisen havaittu
nostavan erityisesti pk-vientiyritysten määrää
3. Markkinoille pääsyn esteiden madaltaminen lisää myös pk-
vientiyritysten määrää sekä hyödyttää kuluttajia, mutta
aikaisempien monopolien voitot pienenevät
4. Kaupanvapauttaminen voi kasvattaa tuloeroja ja työttömyyttä,
mutta nämä vaikutukset verrattain vähäisiä

4. Tullien ulkopuoliset kaupanesteet ovat luoneet useiden
kymmenien prosenttien lisäkustannuksia kaupankäyntiin,
tullitariffit muutamia prosentteja
Tuontitullit
Tullien ulkopuoliset
kaupanesteet
Tuoteryhmä
Viennille
Kanadasta
EU:n
Viennille
EU:sta
Kanadaan
Viennille
Kanadasta EU:n
Viennille
EU:sta
Kanadaan
Elintarvikkeet (ei maitotuotteet) 15.6 20.9 40.4 32.6
Maitotuotteet 120.8 315.7 101.2 77.8
Tekstiilit ja vaatteet 8.6 10.4 12.8 11.8
Puutuotteet 0.7 3.5 24.2 -
Paperi ja –tuotteet 0.0 0.0 14.6 -
Öljytuotteet 2.3 1.3 16.0 16.0
Kemikaalit, muovi 2.1 0.9 16.0 16.0
Metallit 0.7 0.0 26.2 35.2
Metallituotteet 1.3 1.8 26.2 35.2
Moottoriajoneuvot 9.0 7.1 66.6 65.2
Muut kuljetusvälineet 1.5 0.9 37.0 46.4
Elektroniikka 1.3 0.3 24.2 32.6
Koneet ja laitteet 1.8 0.4 32.0 26.8
Palvelut 0.0 0.0 28.7 33.5
Painotettu keskiarvo – Suomi 1.2 1.2 23.8 17.0
Painotettu keskiarvo - EU 1.1 2.2 29.4 24.1
Lähteet: GTAP tietokanta (tullit), Francois & Pindyuk (2013), Euroopan Parlamentti (2014)

5. Palveluiden vienti toi 30-50 % Suomen Kanadan
viennin kotimaisesta arvonlisäyksestä
Metodologia ja tilastot esitelty raportissa Haaparanta ym, 2017, ‘100 vuotta pientä avotaloutta ..’.
66 69 61 66
91 103
177
105 93 96 95
134 147
19967
145
57
82
64 51
44
41
45 55 68
71 60
72
31
49
36
43
54
40
39
36 42
46
47
45 43
43
20
20
24
31
23
17
17
17 18
24
23
26 63
38
18
17
84
49 28
40
33
36 50
53
20
33 23
4
0
50
100
150
200
250
300
350
400
450
500
2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015
Miljooniaeuroja,vuoden2010hinnoissa
Öljytuotteet
Muut tavarat
Moottoriajoneuvot ja muut
kulkuvälineet
Metallit ja -tuotteet
Kemikaalit
Paperi ja -tuotteet
Elektroniikka
Koneet ja laitteet
Palvelut, kaikki

6. Vienti Kanadaan on ollut hyvin keskittynyttä – 20 suurimman
yrityksen osuus viennin arvonlisästä yli 60%
Lähde: Mikrotietokanta-analyysit, metodologia ja data esitetty tutkimuksessa Haaparanta ym., 2017.
0%
10%
20%
30%
40%
50%
60%
70%
80%
2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
20suurimmanviejänosuuskokonaisuudesta,%
Osuus Kanadan viennin arvonlisäyksestä Osuus koko Suomen viennin arvonlisäyksestä

7. Vain pieni osa vientiyrityksistä on ollut Kanadan markkinoilla
ja erityisesti pk-yritykset ovat osallistuneet vähäisemmin
Lähde: Tilastokeskuksen mikrotietokannat
Vientiyritykset Kanadaan 2014 Kaikki vientiyritykset 2014
Toimiala
Osuus alan
vienti-
yrityksistä
Työntekijät per
yritys, mediaani
Viennin
osuus
liikevaih-
dosta
Työntekijät
per yritys,
mediaani
Viennin
osuus
liikevaih-
dosta
Kemianteollisuus 29.0% 35 51.2% 18 26.2%
Koneet ja laitteet 30.0% 66 58.6% 20 21.1%
Elektroniikkateol. 28.1% 42 54.1% 14 15.5%
Moottoriajoneuvoteol. 9.1% 162 63.1% 31 20.0%
IT palvelut 15.3% 34 22.5% 17 3.7%
T&K palvelut 21.4% 15 39.5% 10 5.9%
Muut yrityspalvelut 11.5% 21 14.4% 6 2.6%
Kaikki toimialat,
keskiarvo
8.2%

8. CETAn vaikutuksia toimialatasolla mallinnettu GTAP-
mallilla
• GTAP (Global Trade Analysis Project):
– Yleisen tasapainon malli ja kansainvälinen tietokanta koko
maailmantaloudesta
– Vastaavia malleja käytetetään kansainvälisesti kauppasopimusten
vaikutusten etukäteisarviointiin
• Vaikutuksia mallinnettiin useiden skenaarioiden ja variaatioiden
avulla
– Pääskenaario: tuontitullit kokonaan pois ja 25% NTM luomista
kustannuksista
– Esim. monopolivoima, Iso-Britannian asema, tuonnin hintajoustot
– Päätulokset samansuuntaisia taustaoletuksista riippumatta
• Suurin osa talousvaikutuksista tulee tullien ulkopuolisten
kaupanesteiden vähentämisestä, tullimaksuilla pääsääntöisesti
vähäinen vaikutus

9. Kokonaistaloudelliset vaikutukset vähäisiä Suomessa
ja EU:ssa
0,00%
0,02%
0,04%
0,06%
0,08%
0,10%
0,12%
0,14%
0,16%
0,18%
Reaalinen BKT Viennin bruttoarvo Tuonnin bruttoarvo Reaalipalkat
Suomi EU27 (ilman UK)

10. Kahdenvälisessä kaupassa suurempia vaikutuksia
0%
20%
40%
60%
80%
100%
120%
140%
160%
180%
Vienti
Tuonti
Suomen bruttovienti Kanadaan ja tuonti Kanadasta, %-muutos pääskenaariossa

11. … mutta nämäkin muutokset vähäisiä suhteessa
ulkomaankaupan kokonaisvirtoihin, jotka osittain laskevat
muihin maihin
-2%
-1%
0%
1%
2%
3%
4%
Vienti
Tuonti
Suomen bruttovienti ja -tuonti yhteensä, %-muutos pääskenaariossa

12. Vaikutukset julkisiin hankintoihin
• Kanadalaisilla ollut jo pääsy EU:n julkisien hankintojen
markkinoille, mutta ei päinvastoin
• Tällä hetkellä ei kauppavirtoja Suomen ja Kanadan välillä
julkisissa hankinnoissa
• EU–maissa 3 % julkisista hankinnoista menee ulkomaisille
yrityksille ja kotimaisille yrityksillä 900-kertainen
todennäköisyys voittaa kilpailu
• Kanadan julkisten hankintojen avautumisesta ei
todennäköisesti odotettavissa suuria vaikutuksia Suomelle

13. Johtopäätökset
• Pk-yrityksien odotetaan hyötyvän CETA-
sopimuksesta merkittävästi enemmän kuin
suurempien yritysten
• CETA:lla todennäköisiä positiivisia vaikutuksia
palveluiden vientiin
• Positiivinen vaikutus myös moottoriajoneuvojen ja
koneiden ja laitteiden vientiin
• Kokonaistaloudelliset vaikutukset vähäisiä, tosin
EU-keskiarvoa suurempia