Opas Kelan tukiin ja palveluihin. Kela voi korvata kuntoutuspsykoterapiaa 16–67-vuotiaille. Lisätietoja: http://vastaamo.fi/kela-tuki

1. Opas Kelan tukiin ja palveluihin
ELÄKKEELLÄ
Puolison paras tuki4
TERVEYS
Laivalla hammaslääkäriin8
OPISKELU & TYÖ
Paperia ei aina tarvita22
KOTI & PERHE
Lapsilisän maksupäivät19
2016

2. 2
TÄSSÄ OPPAASSA
Terapia toi
Tiinalle helpotuksen
masennukseen.
300 e/kk
ELÄMÄSSÄ 2016
Julkaisija
Kansaneläkelaitos (Kela)
Viestintä, PL 450, 00101 Helsinki
toimitus@kela.fi
Jakelu
Opasta jaetaan muun muassa
Kelan palvelupisteissä.
Opasta voi tilata jaettavaksi
20 tai 50 kappaleen nipuissa
osoitteesta lomakevarasto@kela.fi.
Näkövammaiset voivat tilata
Elämässä-oppaan äänilehtenä
Näkövammaisten keskusliitosta:
lehtitilaus@nkl.fi
Työtön voi ansaita
ilman että se vaikuttaa
työttömyysturvan määrään.
TUNNETKO ETUUDEN
Muista ilmoittaa Kelaan
elämäntilanteesi muutoksista.
Lue lisää: kela.fi/muutostilanne
Ajanvarausasiointi.......................... 4
Ajassa................................................ 6
Hammaslääkärissä Virossa........... 8
Terapiasta Kela-korvaus.............. 10
KELAN ETUUDET
Terveys............................................ 12
Eläkkeellä........................................ 16
Koti & perhe.................................... 18
Opiskelu & työ................................ 21
Maksupäivät eläkeläisille............ 16
5 kysymystä sosiaaliturvasta...... 23
10
Kannen kuva: Paula Myöhänen
3
TERVEISIÄ KELASTA
Kela on lähelläsi. Kädessäsi on Kelan uusi
Elämässä-opas. Vuosittain ilmestyvään oppaa-
seen on koottu ajantasaiset tiedot kaikista Kelan
tuista ja palveluista. Tänä vuonna oppaan aiheita
ovat esimerkiksi ajanvaraus Kelaan, psykoterapian
korvaukset ja ulkomailla annetun hammashoidon
korvaukset.
Kelan palvelussa verkkoasiointi on kasvattanut
nopeasti suosiotaan. Viime vuonna jo 60 prosent-
tia hakemuksista tehtiin verkossa.
Silti perinteisiä ja tunnetuimpia asiointipaikkoja
ovat toimistot, joita on koko maassa yhteensä 183.
Toimistoista 95 on auki joka arkipäivä ja 88 palve-
lee osan viikosta.
Jos toimistoon lähtö tuntuu hankalalta, muista,
että puhelimessa voit hoitaa samat asiat kuin
toimistossa. Kelan puhelinpalvelu vastaa arkisin
klo 8–18.
Puhelimessa tai toimistossa ei tarvitse jonottaa,
kun varaat ajan etukäteen. Seuraavalla aukeamalla
omaishoitajana toimiva Helka kertoo omat koke-
muksensa palvelusta.
Korvaamaton tuki Kelan omalle palveluverkolle
ovat muut sosiaali- ja terveydenhuollon toimijat.
Apteekissa farmaseutti kertoo lääkekorvausten
alkuomavastuusta, ja terveyskeskuksessa sairaan-
hoitaja osaa neuvoa matkakorvauksista tai kun-
toutukseen hakeutumisesta.
Elämässä-opasta jaetaan kaikissa Kelan toimis-
toissa ja yhteispalvelupisteissä. Olemme lähettä-
neet oppaita lisäksi muun muassa apteekkeihin,
kirjastoihin, sosiaalitoimistoihin ja terveysase-
mille. Poimi opas mukaasi – ja ota toinen tuliai-
siksi naapurille tai kaverille!
Kelan viestintä
Palvelunumerot
Asevelvollisen tuet 020 692 200
Asumisen tuet 020 692 201
Eläkeasiat 020 692 202
Kela-kortti ja EU-
sairaanhoitokortti 020 692 203
Kuntoutus 020 692 205
Lapsiperheiden
tuet 020 692 206
Maasta- ja
maahanmuutto 020 634 0200
Omaisen kuoltua 020 692 208
Opiskelijan tuet 020 692 209
Sairastaminen 020 692 204
Työttömyysajan tuet 020 692 210
Vammaistuet 020 692 211
Ota talteen Kelan palvelunume-
rot ja muut yhteystiedot tämän
oppaan keskiaukeamalta.
Poimi opas
mukaasi!

3. 4 5
Omaishoitajan täytyy suunnitella
kotoa lähtemiset tarkasti. Helka
Kokkonen tutustui Kelan ajanvaraus-
asiointiin ja ilahtui puhelinpalvelun
helppoudesta.
Kun Helka Kokkonen jäi eläkkeelle syksyl-
lä 2012 suurtalouskokin töistä, uusi ura
omaishoitajana alkoi välittömästi. Hänen
miehensä Hannu oli saanut aivoinfarktin
vain muutamaa viikkoa aikaisemmin.
Pariskunnan arki pyörii nykyisin Han-
nun ehdoilla. Hän tarvitsee apua pukemi-
seen, liikkumiseen, lääkkeiden ottami-
seen ja vessassa käymiseen. Ruuanlaitto
ja muutkin kotityöt ovat Helkan vastuulla.
Työvuoro jatkuu käytännössä kellon
ympäri.
Hyvinä päivinä pa-
riskunta lähtee yhdessä
ruokakauppaan noin
puolen kilometrin pää-
hän. Hannun matka su-
juu pyörätuolilla. Mies
istuisi kotonakin mielel-
lään pyörätuolissa, mutta
siihen Helka ei suostu.
– Sanon aina Han-
nulle, että minä kävelen
perässä ja otan kiinni,
jos alkaa huimata, Helka
naurahtaa.
– Joskus kun potilas
oikein kiukuttelee, olen
sanonut lyöväni hanskat
tiskiin. Mutta en minä
oikeasti sitä tekisi. Olen
Puolison tukena kellon ympäri
luonteeltani sellainen, että jelppaan niin
kauan kuin pystyn.
Omaa aikaa omaishoitajalle jää hyvin
vähän. Helka kävisi mielellään edelleen
töissä esimerkiksi yhtenä päivänä viikos-
sa. Käytännössä se ei onnistu. Hannua ei
voi jättää yksikseen kuin nopean ulkona
piipahduksen ajaksi.
Helka saa kuukaudessa kolme vapaa-
päivää, jolloin omat lapsenlapset tuuraa-
vat häntä ja saavat siitä kaupungin maksa-
man korvauksen.
– Lapsenlapset vievät Hannua esi-
merkiksi jääkiekkopeleihin. Se virkistää
häntä. Keväällä kokeillaan myös intervalli-
jaksoa ensimmäistä kertaa hoivakodissa,
Helka kertoo.
Helka toimii puolisonsa
Hannun omaishoitajana.
PaulaMyöhänen
Omaishoitajat ja Läheiset ry:n tapaa-
misessa Helka on oppinut muun muassa
nostamaan maahan kaatuneen ihmisen
mattojen, tuolien ja leveän tukivyön avulla.
Yhdistyksen kautta pyörii myös omaishoi-
tajan tuurauspalvelu. Paikalliset Leijonat
voivat tulla hetkeksi hoidettavan kaveriksi,
jos omaishoitajan täytyy päästä itse lääkä-
riin tai hoitamaan muita tärkeitä asioita.
– Ehkä noin viisi kertaa vuodessa pyy-
dän Leijonien apua. Isäntä tykkää pelata
korttia heidän kanssaan, ja he myös vievät
Hannua ulos.
Omaishoitajan haaveet eivät ole suuria.
Arjen luksusta on esimerkiksi kaupoissa
kiertely niin, ettei tarvitse katsoa kelloa ja
hätäillä, miten kotona menee.
Helka Kokkonen hoitaa miehensä asioita
valtakirjoilla. Pyysimme häntä kokeile-
maan Kelan ajanvarausasiointia.
Helka oli jo ehtinyt suunnitella Kelassa
käyntiä hoitotuen muutoksien vuoksi.
Omaishoitaja ei kuitenkaan pysty läh-
temään asioille hetken päähänpistosta,
vaan menemiset on suunniteltava tarkasti.
Siksi puhelinasiointi tuntui luontevalta.
– Varasin ajan netin kautta. Siellä oli
selkeästi merkittynä vapaita aikoja, joista
sai valita. Puhelimeen tuli saman tien vah-
vistus ajanvarauksesta, Helka kertoo.
Puhelinaikaa edeltävänä päivänä Ke-
lasta tuli vielä muistutus tekstiviestillä.
Seuraavana aamuna yhdeksältä puhelin
soi, niin kuin oli sovittu.
– Sain vastaukset kysymyksiin, joita
minulla oli hoitotuesta ja lääkkeiden kor-
vauksista. Kelan neuvoja lupasi lähettää
hakemuspaperit meille kotiin, kun sanoin,
etten löydä niitä netistä, Helka kuvaa.
– Käytän ajanvarausta varmasti jatkos-
sakin. Toimistokäynnillä saattaa mennä
joskus aika kauan, ennen kuin pääsee
jonotusnumerolla tiskille.
Hanna Moilanen
Varaa aika verkossa osoitteesta www.kela.fi/ajanvaraus tai soittamalla Kelan palvelu­
numeroon (ks. oppaan keskiaukeama). Varaus tehdään nimellä ja henkilötunnuksella.
Sain
vastaukset
kysymyksiin.
Näin varaat ajan
Kelaan
Ajanvaraus Kelaan kannattaa erityises-
ti silloin, kun on isoja elämänmuutoksia.
Voit varata ajan joko puhelinpalveluun tai
toimistoon. Puhelimessa voit hoitaa samat
asiat kuin toimistossa. Kelasta soitetaan
sinulle sovittuna aikana.
Jo ennen puhelua Kelan palveluneuvoja
pystyy arvioimaan, mitä tukia sinun kan-
nattaa hakea. Kerro ajanvarauksesi yhtey-
dessä elämäntilanteestasi ja minkälaista
neuvoa tarvitset Kela-asioissa. Puhelun
tai tapaamisen aikana hakemukset voi-
daan tehdä yhdessä.

4. 6 7
Vaikeavammaisten
kuntoutus uudistui
Vuoden alussa voimaan tulleen lain-
muutoksen ansiosta vaikeavammaisten
kuntoutuksen myöntäminen ei enää
ole sidoksissa siihen, että kuntoutuja
saa vammaistukea tai eläkettä saavan
hoitotukea.
Kuntoutuksen sisältö on myös
uudistunut, ja sen nimi on muuttunut
vaativaksi lääkinnälliseksi kuntoutuk-
seksi. Työelämässä olevilla vaikeavam-
maisilla on nyt paremmat mahdollisuu-
det päästä kuntoutukseen, ja heidän
työkykyään voidaan näin tukea.
Uutta on se, että
asiakas voi saada
kuntoutusta, jos
sairauteen tai vam-
maan liittyvät ra-
joitteet aiheuttavat
hänelle huomattavia vaikeuksia arjen
toiminnoista suoriutumisessa ja osal-
listumisessa. Toimintakyvyn rajoitteita
tarkastellaan kokonaisuutena.
Jos sinulla on jo voimassa oleva
kuntoutuspäätös vaikeavammaisten
lääkinnällisestä kuntoutuksesta,
kuntoutus jatkuu sen mukaisesti.
Uusi hakemus ja kuntoutussuunni-
telma kannattaa toimittaa Kelaan
vasta, kun myönnetty kuntoutus on
päättymässä.
AJASSA
ElinaMinn
Jos olet jäämässä tänä vuonna eläkkeelle,
hanki verokortti eläketuloa varten Verohallin-
nosta heti, kun olet saanut eläkepäätöksesi.
Palkkaa varten annettua ennakonpidätyspro-
senttia ei enää käytetä eläkkeiden verotuspe-
rusteena.
Kela toimittaa ennakonpidätyksen mää-
räprosenttien mukaan, jos Kela ei ole saanut
verokorttia eläketuloa varten. Esimerkiksi kan-
saneläkkeestä peritään ilman eläkeverokorttia
40 % veroa.
Eläketulon verokorttia varten tarvitset elä-
kepäätöksen alkavasta eläkkeestä sekä tiedot
alkuvuoden tuloista, ennakonpidätyksistä ja
vähennyksistä. Uuden verokortin voit tilata
verkosta osoitteesta vero.fi/verokortti tai soit-
tamalla Verohallinnon numeroon 020 697 000
tai käymällä verotoimistossa.
Verohallinto toimittaa vero­korttisi Kelaan
sähköisesti. Seuraavina vuosina Kela ja muut
eläkelaitokset saavat eläkkeensaajan enna-
konpidätystiedot suoraan Verohallinnosta.
Verokortti
eläkettä varten
TYÖNTEKO JA KUNTOUTUS on nyt aiempaa helpompi yhdistää.
Kela kehittää uudenlaisia kuntoutuksia, jotka mahdollistavat
myös osa-aikaisen työskentelyn. Kela voi maksaa osakuntou-
tusrahaa, jos palkansaajan tai yrittäjän työaikaa on lyhennetty
kuntoutuksen vuoksi vähintään 40 %. Osakuntoutusraha on
puolet varsinaisesta kuntoutusrahasta.
Perustoimeentulotuen myöntäminen ja
maksaminen siirtyvät kunnilta Kelan tehtä-
viksi vuoden 2017 alussa. Tämän jälkeen
toimeentulotukea haetaan pääasiassa
Kelasta.
Jos asiakkaalla on lisäksi sellaisia yl-
lättäviä tai erityisiä menoja, joita perus-
toimeentulotuki ei riitä kattamaan, Kela
siirtää asian kunnan sosiaalitoimiston
käsiteltäväksi. Kunta voi harkintansa mu-
kaan myöntää täydentävää ja ehkäisevää
toimeentulotukea.
Perustoimeentulotukea Kelasta vuonna 2017
NÄIN KELA PALVELI VUONNA 2015
Yli 75 % opintotuen
hakemuksista tehtiin
verkossa.
Kelan korvaamaa
kuntoutuspsyko-
terapiaa sai
Valmistelut perustoimeentulotuen
vastaanottamiseksi jatkuvat Kelassa. Par-
haillaan rakennetaan muun muassa toi-
meentulotuen verkkoasiointipalvelua sekä
valmistellaan toimistopalvelua ja ratkaisu-
työtä. Valmisteluja tehdään yhteistyössä
kuntien ja Kuntaliiton kanssa.
Vuoden 2016 loppuun saakka kaikki
toimeentulotukiasiat hoidetaan kuitenkin
entiseen tapaan kunnissa. Kela tiedottaa
asiakkaille uusista menettelytavoista hy-
vissä ajoin ennen muutosta.
Kelan toimistossa asioitiin
yhteensä 2,1 miljonaa kertaa.
Yleisimmät aiheet:
75%
25 050
Hakemuksen jättäminen
Yleinen neuvonta
Hakemuksen täydentäminen
Esitteen tai lomakkeen pyytäminen
Muut syyt, kuten maksutiedustelu
29%
13%
10%
18%
30%
AnjaReponen
Lisää tietoa Kelan palvelunume-
rosta 020 692 211 ma–pe klo 8–18.

5. 9
PALSTAN NIMI
8
Hammaslääkärissä lahden toisella puolen
Vähintään kerran vuodessa Pirkko
Ulmanen kapuaa miehensä Pekan kanssa
Tallinnan-laivaan ja lähtee päiväristeilylle.
Perillä Ulmaset käyvät yleensä kahvilla ja
menevät sitten hammaslääkäriin tarkas-
tusta tai kiireetöntä hoitoa varten.
Varatun ajan jälkeen ehtii yleensä vielä
rauhassa syömään ennen iltalaivan läh-
töä. Välillä Ulmaset jäävät yöksi Tallinnaan
ja käyvät oopperassa.
Pirkko Ulmanen varasi hammaslää-
käriajan Tallinnasta ensimmäisen kerran
reilut kymmenen vuotta sitten. Hänen vel-
jensä työskenteli Virossa ja rohkaisi sisar-
taan kokeilemaan paikallisia palveluja.
– Siihen aikaan takahampaisiini piti
tehdä silta. Tämän kaltaiset proteettiset
työt ovat Suomessa kalliita, eikä niistä saa
Kela-korvausta. Kunnalliseen hammas­
hoitoon pääseminen oli jo silloin aika
Kaikki on sujunut hyvin
korvauksia hakiessa.
Pirkko on hoidattanut
hampaansa Virossa jo vuosia.
hanka­laa, kun en kuulu mihinkään erityis-
ryhmään, Pirkko muistelee.
Tapaaminen veljen suositteleman ham-
maslääkärin kanssa jätti hyvän ensivaiku-
telman. Kyseinen lääkäri oli ollut aikanaan
opiskelijavaihdossa Suomessa ja työsken-
nellyt itäsuomalaisessa terveyskeskuk-
sessa.
– Hän vaikutti luotettavalta, ja laitteet
olivat yhtä uudet kuin Suomessa. Kieli-
ongelmiakaan ei ollut, Pirkko kertoo.
Ensimmäinen hammasremontti sujui hy-
vin. Vastaanottoaikoja sumplittiin sen mu-
kaan, että ne sopivat Pirkon muihin
Pirkko Ulmanen on käynyt jo yli kymmenen vuotta hammaslääkärissä
Tallinnassa. Kela-korvaukset hoidosta hän hakee jälkikäteen.
AnnikaSöderblom
aikatauluihin. Hammaslääkäri varasi ker-
ralla enemmän aikaa tai järjesti tarvittaes-
sa hoitoajat peräkkäisille päiville.
Nykyisin Pirkko hoitaa kaikki hammas­
asiansa Tallinnassa samalla tutulla lääkä-
rillä hammaskiven poistosta vuositarkas-
tuksiin. Vain akuuttiasioissa hän turvautuu
kotipaikkakunnan päivystykseen.
Kela-korvaukseen oikeuttavissa hoi-
doissa Pirkko saa hammaslääkäriltä tar-
vittavat paperit korvauksen hakemista
varten. Korvaus hänen täytyy hakea jäl-
keenpäin itse. Suomessa Kela-korvauksen
saa yksityisellä hammaslääkärillä useim-
miten samalla kun maksaa hoidosta.
Kela-korvaukset ovat tuttuja Epilepsia-
liitossa työskentelevälle Pirkolle jo työn
kautta. Tietoa asiasta on ollut hänen mu-
kaansa helppoa löytää.
– Kaikki on sujunut hyvin korvauksia
hakiessa. Joskus tosin hakemuksen käsit-
telyaika tuntuu pitkältä.
Yli kymmenen vuotta sitten hintataso
oli Virossa huomattavasti Suomea edul-
lisempi. Hinnat ovat vuosien kuluessa
nousseet myös Tallinnassa. Silti ne ovat
Pirkon mukaan edelleen Suomea edulli-
semmat. Toisaalta kuluja tulee myös
matkustamisesta.
– Tämä on ihan hyvä vaihtoehto, jos
käy Tallinnassa muutenkin. Kannattaa kui-
tenkin tarkistaa vähän hammaslääkärin
taustoja, jos on ensimmäistä kertaa me-
nossa, Pirkko vinkkaa.
Isompia vastoinkäymisiä ei ole sattu-
nut hammaslääkärimatkoilla. Kerran tosin
myrsky viivästytti laivan saapumista, ja
Pirkko myöhästyi töistä.
– Ehdin mukaan koulutuspäivän loppu-
metreille eli syömään toisten kanssa. Työ-
kaverit herjasivat, että toiset osaavat ottaa
koulutuspäivistä oleellisen irti, Pirkko
nauraa.
Hanna Moilanen
Näin hakeudut hoitoon ulkomaille
• Voit hakeutua ulkomaille käyttämään
perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluja.
• Kela korvaa toisessa EU- ja Eta-maassa sekä Sveitsissä annettua hoitoa
samoilla periaatteilla kuin yksityisen terveydenhuollon palveluja Suomessa.
• Tietoa terveyspalveluista Suomessa ja ulkomailla saa verkkopalvelusta
www.hoitopaikanvalinta.fi. Sivuilla on myös linkkejä lisätiedon lähteille.
• Varmista, että terveyspalvelun tarjoajalla on lupa toiminnalleen.
• Pyydä lasku ja selvitys annetusta hoidosta sekä jatkohoito-ohjeet.
Käännätä tarvittaessa lasku ja selvitys hoidosta suomeksi.
• Hae korvausta Kelasta kuuden kuukauden kuluessa lomakkeella SV128.
Liitteet voi lähettää myös sähköisesti asiointipalvelun kautta.
• Mahdolliset potilasvahingot korvataan hoitavan maan potilasvakuutus-
järjestelmästä.

6. 1110
Tiina Kaju kävi onnistuneesti läpi
monivuotisen psykoterapian ja toimii
nyt kokemuskouluttajana.
Työuupumus pakotti Tiina Kajun jäämään
pois töistä vuonna 2005. Uupumus johti
syvään masennukseen. Tiina hakeutui
terveyskeskukseen, sillä hänen pienessä
työpaikassaan ei ollut omaa työterveys-
huoltoa. Terveyskeskuslääkäri teki masen-
nusdiagnoosin, jonka jälkeen Tiina yritti
saada keskusteluapua julkiselta puolelta.
Tämä ei kuitenkaan onnistunut, ja Tiina
hakeutui yksityisterapiaan. Kela korvasi
hänen terapiaansa kolmen vuoden ajan.
– Terapian jälkeen olin kuin uusi ihmi-
nen. Terapiaputki oli raskas, mutta saatoin
käydä turvallisesti asioita läpi terapeuttini
kanssa ja aloin vähitellen nähdä niitä toi-
sessa valossa, Tiina kertoo.
Terapeutti muistutti, että terapia on kuin
sipuli. Ongelma on keskellä, ja sinne pää-
see vain kärsivällisesti kerros kerrokselta.
– Monet ovat kysyneet, miten sain
itseni terapiaan. Olin tosi syvällä, ja kipei-
den asioiden käsittely kysyy voimia. Ajatte-
lin, että kyllä se aurinko jossain kohdassa
paistaa, kun vain tänään jaksan. Uskoin,
että edessä täytyy olla parempia aikoja.
Tiina sai psykodynaamista terapiaa. Te-
rapeutti käsitteli hänen kanssaan arkipäi-
vän ahdistavia tilanteita, ja niihin haettiin
ymmärrystä menneisyyden kokemuksista.
– Minulla oli onnea, että löysin heti
terapeutin, jonka kanssa yhteistyö sujui
hyvin. Kun asioita käydään syvällisesti
läpi, se on kuin avoimeen haavaan heitet-
”Nyt olen kuin uusi ihminen”
Terapia
on kuin
sipuli.
VesaRantatäisiin suolaa. Mutta pikkuhiljaa haava
alkoi mennä kiinni, ja huomasin voivani
paremmin.
Tiina toimii nykyisin Oulun Hyvän mie-
len talon kokemuskouluttajana. Tiina käy
luennoimassa omasta toipumisen polus-
taan myös muun muassa sosiaali- ja
terveysalan opiskelijoille.
Vanhemmat, ystävät ja mies olivat Tii-
nan tukena koko toipumisprosessin ajan.
– On tärkeää kertoa läheisille, missä
mennään. He eivät voi auttaa, jos eivät
tiedä, mitä käyt läpi. Pahinta, mitä masen-
3 kk Kelan tuki 1–3 vuotta
Hoitosuhde jatkuu
vähintään 3 kk.
Risto voi huonosti,
ja mielenterveys
askarruttaa.
Hän pohtii, miten
voisi aloittaa
Kelan tukeman
terapian.
Tämän jälkeen
psykiatri voi
kirjoittaa
lausunnon
psykoterapian
tarpeesta.
Hän käy
lääkärissä ja saa
psykiatrisen
diagnoosin
masennuksesta.
Risto käy terapiassa
kolme vuotta.
Risto hakee
Kelasta tukea
kuntoutuspsyko-
terapiaan. Hän
liittää hakemukseen
psykiatrin kirjoitta-
man lausunnon.
1.
Samaan aikaan Risto
aloittaa terapian.
11
Kelan kuntoutuspsykoterapiasta saat lisätietoa numerosta 020 692 205 ma–pe 8–18
sekä verkossa www.kela.fi/tyoikaisille_kuntoutuspsykoterapia
tuneelle ja umpiuupuneelle voi sanoa, on
että ota itseäsi niskasta kiinni!
Tiina tuntee nyt itsensä ja pyrkii vält-
tämään työuupumuksen kierteen nukku-
Kela voi korvata psykoterapiaa
Kela on yksi taho, joka korvaa psykoterapiaa ja osaltaan täydentää julkisen terveyden-
huollon vastuulla olevaa toimintaa. Kela voi korvata kuntoutuspsykoterapiaa 16–67-
vuotiaille. Psykoterapiaa voi hakea asianmukaisen hoidon jälkeen Kelan kuntoutuksena.
Hakemukseen tarvitaan psykiatrin lausunto. Kuka tahansa voi hakeutua yksityisesti
psykoterapiaan. Tällöin terapian kustannukset tulevat kuitenkin kokonaan itse maksetta-
vaksi. Asiakas etsii kummassakin tapauksessa terapeutin itse.
Kelan tuki voidaan myöntää vuodeksi kerrallaan, yhteensä enintään kolmen vuoden
ajan. Kela korvaa enintään 80 terapiakertaa vuodessa ja enintään 200 kertaa kolmessa
vuodessa. Kelan tuki yksilöterapiasta on 56,70 euroa käynniltä.
malla riittävästi, liikkumalla ja syömällä
terveellisesti. Hän toivoo, että hänen koke-
muksestaan on apua niille, jotka ovat nyt
saman asian edessä.
Riitta Ahonen

7. TERVEYS
12
KELAN ETUUDET 2016
TERVEYS
Kelan kortit
Jokainen Suomessa pysyvästi asuva tai
sairausvakuutuksen piiriin kuuluva saa
Kela-kortin. Kortilla voit osoittaa oikeute-
si Suomen sairausvakuutukseen. Tarvitset
korttia mm. lääkärin vastaanotolla ja Kelan
korvaamilla taksimatkoilla, jotta voit saada
korvauksen jo asioidessasi.
Kun muutat Suomeen, hae oikeutta Suo-
men sosiaaliturvaan verkossa www.kela.fi/
asiointi tai täytä hakemuslomake Y77.
Jos olet alle 65-vuotias ja saat täysimää-
räistä kansaneläkettä, voit saada Kelasta
kansaneläkkeensaajan kortin. Yli 65-vuoti-
aat eivät tarvitse tätä korttia, koska he saa-
vat eläkeläisalennukset esittämällä henkilö-
todistuksen.
Suomen sairausvakuutukseen kuuluva
saa eurooppalaisen sairaanhoitokortin, jolla
hän voi osoittaa oikeutensa lääketieteelli-
sistä syistä välttämättömään sairaanhoi-
toon toisessa EU- ja Eta-maassa ja Sveit-
sissä. Korttihakemuksen voi tehdä verkossa.
Ilmainen kortti on voimassa 2 vuotta. Kela
lähettää uuden kortin vanhentuneen tilalle.
Eurooppalainen sairaanhoitokortti ei korvaa
Suomessa Kela-korttia.
Sairauskuluista korvaus
Kela korvaa osan yksityislääkärin palkkiois-
ta sekä yksityislääkärin ja hammaslääkärin
määräämän tutkimuksen ja hoidon kustan-
nuksista vahvistetun taksan mukaan. Voit tu-
tustua Kelan taksoihin joko Kelan internetsi-
vuilla tai palvelupisteissä.
Suorakorvaus tai hakemus
Yleensä saat Kela-korvauksen jo hoitopai-
kassa näyttämällä Kela-korttisi. Korvaus
vähennetään silloin suoraan laskusta. Jos et
saa korvausta suoraan, voit hakea sen 6 kuu-
kauden kuluessa Kelasta.
Tämä on lyhyt johdanto Kelan hoitamiin etuuksiin. Etuuksien määrät ovat
vuodelta 2016. Tarkempia tietoja etuuksista saat Kelan palvelunumeroista,
toimistoista, esitteistä ja verkkosivuilta www.kela.fi.
TERVEYS KOTI & PERHE OPISKELU & TYÖELÄKKEELLÄ
13
Hammashoidosta korvaus
Kela korvaa osan yksityisen hammaslääkä-
rin tekemästä suun ja hampaiden tutkimuk-
sen sekä hoidon kustannuksista. Korvaus
perustuu vahvistettuun taksaan. Tutkimuk-
sen kustannuksia korvataan vain joka toinen
kalenterivuosi. Kela korvaa hammaslääkä-
rin määräämiä yksityisen suuhygienistin
hoitoja enintään Kelan vahvistaman taksan
verran.
Kela ei korvaa hammasteknisen työn tai
proteettisten toimenpiteiden kustannuksia.
Veteraanien hammashoitokorvaus
Veteraanit saavat korvausta myös proteetti-
sen työn kustannuksista. Heillä tulee olla jo-
kin veteraanitunnuksista tai todistus miinan-
raivaukseen osallistumisesta. Veteraanien
suun ja hampaiden tutkimuksesta, ehkäise-
västä hoidosta ja protetiikkaan liittyvästä
yksityishammaslääkärin tai erikoishammas-
teknikon kliinisestä työstä Kela korvaa vah-
vistetun taksan mukaan.
Erikoishammasteknikon tekemän koko-
proteesihoidon Kela korvaa hammaslääkärin
lähetteen perusteella.
Lääkekorvaus
Lääkkeiden hintalautakunta päättää, mitkä
lääkevalmisteet kuuluvat korvauksen piiriin.
Lääkekorvauksissa on 50 euron vuotuinen
alkuomavastuu kaikille yli 18-vuotiaille. Kela
korvaa lääkärin määräämien lääkkeiden hin-
nasta joko 40 %, 65 % tai 100 %. Vaikka kor-
vaus on 100 %, maksat 4,50 euroa/lääke.
Lääkkeille määritetään viitehinta, jonka
mukaan korvaus lasketaan. Viitehintaa hal-
vemman, samaan ryhmään kuuluvan lääk-
keen korvaus maksetaan lääkkeen myynti-
hinnasta, samoin ryhmiin kuulumattomien
lääkkeiden korvaus. Sinulla on oikeus lisä-
korvaukseen, jos itse maksamiesi lääkekus-
tannusten osuus tänä vuonna ylittää 610,37
euroa, joka on ns. lääkekatto. Tällöin maksat
vain 2,50 euroa jokaisesta korvattavasta
lääkkeestä. Lääkekattoon lasketaan mukaan
vain viitehinnan mukainen osuus.
Saat Kelasta lisäkorvausoikeuden täytty-
misestä ilmoituksen. Kun näytät tämän ilmoi-
tuksen apteekissa, saat lisäkorvauksen jo
lääkettä ostaessasi.
Matkakorvaus
Kela maksaa sairauden tai kuntoutuksen
vuoksi tekemiesi matkojen kuluista sen osuu-
den, joka ylittää 25 euroa yhteen suuntaan.
Kun itse maksamasi osuudet ylittävät 300
euroa vuoden aikana, Kela maksaa ylittävän
osan kokonaan. Oman auton käytöstä Kela
voi omavastuuosuuden jälkeen korvata 0,20
e/km. Yöpymisraha on enintään 20,18 e/yö.
Sairauspäiväraha
Sairauden vuoksi työhönsä kykenemätön
16–67-vuotias voi saada Kelasta verollista
sairauspäivärahaa, kun sairaus kestää sai-
rastumispäivän lisäksi yli 9 arkipäivää.
Jos työnantaja maksaa sairausajalta palk-
kaa, Kela maksaa päivärahan työnantajalle.
Sairauspäivärahan hakuaika on 2 kuu-
kautta.
YEL-vakuutettu yrittäjä saa sairauspäivä-
rahaa, kun työkyvyttömyys on kestänyt sai-
rastumispäivän lisäksi 3 arkipäivää.

8. 14
TERVEYSTERVEYS
Sairauspäiväraha määräytyy yleensä
verotuksessa vahvistettujen työtulojen perus-
teella. Yrittäjälle se määräytyy viimeisen vah-
vistetun verovuoden YEL- tai MYEL-vakuutuk-
sen vuosityötulojen perusteella. Päiväraha
voi määräytyä myös kuuden viime kuukau-
den työtulojen perusteella.
Työttömän sairauspäiväraha määräytyy
vähintään työttömyysturvan mukaan. Tulot-
tomalle tai vähätuloiselle Kela voi maksaa
sairauspäivärahaa 23,93 e/arkipäivä, jos
työkyvyttömyys kestää yhtäjaksoisesti
vähintään 55 päivää.
Osasairauspäiväraha
Osasairauspäivärahaa voi saada työkyvytön,
jolla on oikeus sairauspäivärahaan. Osasai-
rauspäivärahan saaminen edellyttää määrä-
aikaista siirtymistä kokoaikatyöstä osa-
aikatyöhön sekä sopimusta työn ja ansioiden
vähenemisestä 40–60 %:lla. Osasairauspäi-
väraha on aina puolet varsinaisesta sairaus-
päivärahasta.
Kuntoutus
Vajaakuntoisten ammatillinen kuntoutus ja
alle 65-vuotiaitten vaativa lääkinnällinen
kuntoutus sekä aikuisten psykoterapia ovat
Kelan lakisääteisiä velvollisuuksia. Kelan
tehtävänä on selvittää sairastuneen kuntou-
tustarve, kun hän on saanut sairauspäivära-
haa 60 arkipäivältä, sekä viimeistään silloin
kun henkilö hakee työkyvyttömyyseläkettä.
Lisäksi Kela myöntää ns. harkinnanva-
raista ammatillista ja lääkinnällistä kuntou-
tusta eduskunnan vuosittaisen määrärahan
turvin. Siitä maksetaan muun muassa lasten
perhekuntoutusta.
Vajaakuntoisen nuoren koulutus
Kun 16–19-vuotiasta vajaakuntoista nuorta
uhkaa työkyvyttömyys, Kela selvittää ennen
eläkepäätöstä hänen kuntoutusmahdollisuu-
tensa. Nuori ohjataan ensi sijassa ammatilli-
seen kuntoutukseen tai koulutukseen.
Kuntoutuksen ajalta hän saa kuntoutusra-
haa, joka on vähintään 23,93 e/pv ja kuntou-
Työkyvyttömyyseläkkeellä ja kuntoutus-
tuen aikana on mahdollista työskennel-
lä hieman, ilman että Kelan eläkkeen
maksaminen keskeytetään. Vuonna 2016
ansioraja on 743,84 euroa kuussa.
Jos olet työkyvyttömyyseläkkeellä ja
työskentelet hiukan, pidä huolta, että
palkkasi tai työtulosi ei ylitä ansiorajaa.
Voit myös jättää eläkkeesi lepäämään,
toisin sanoen pyydät keskeyttämään
eläkkeen maksamisen. Eläkkeen voi
jättää lepäämään kolmeksi kuukaudeksi
ja enintään kahdeksi vuodeksi. Jos sinul-
la ei ole mahdollisuutta jättää eläkettä
lepäämään, sovi ajoissa työnantajasi
kanssa, että palkkasi on enintään 743,84
euroa kuussa. Yrittäjillä otetaan huo-
mioon vahvistettu YEL-työtulo.
Työkyvyttömyyseläkkeen
voi jättää lepäämään
15
tuksen väliajoilta 20 % pienempi. Samalta
ajalta nuori voi saada myös vammaistukea.
Kuntoutusraha
Kuntoutusrahaa voi saada 16–67-vuotias,
joka osallistuu kokopäiväisesti kuntoutuk-
seen pysyäkseen työelämässä, palatakseen
työhön tai tullakseen työmarkkinoille. Myös
oppisopimuskoulutuksen ajalta vajaakuntoi-
nen voi saada kuntoutusrahaa. Kuntoutusra-
ha on yleensä sairauspäivärahan suuruinen.
Kun osallistut kuntoutukseen, sinulla voi
olla mahdollisuus saada myös harkinnan-
varaista, verotonta ylläpitokorvausta 9 e/
pv kuntoutuksesta aiheutuviin ylimääräisiin
kustannuksiin. Lisäksi voit saada harkinnan-
varaista kuntoutusavustusta esimerkiksi
työharjoittelun aikana.
Osakuntoutusraha
Kela voi maksaa osakuntoutusrahaa, jos
palkansaajan tai yrittäjän työaikaa on lyhen-
netty kuntoutuksen vuoksi vähintään 40 %.
Osakuntoutusraha on puolet varsinaisesta
kuntoutusrahasta.
Vammais- ja hoitotuet
Alle 16-vuotiaan vammaistukea saa lapsi,
joka on sairauden tai vamman takia huolen-
pidon ja kuntoutuksen tarpeessa vähintään
puoli vuotta niin, että se aiheuttaa perheelle
erityistä rasitusta ja sitoo perhettä enemmän
kuin samanikäisen terveen lapsen hoito.
16 vuotta täyttänyt henkilö voi saada Ke-
lalta vammaistukea, jos hänen toimintaky-
kynsä on heikentynyt vähintään vuoden ajan
eikä hän saa jatkuvaa eläkettä työkyvyttö-
myyden tai iän perusteella.
Perusvammaistuki on 92,94 e/kk, koro­
tettu vammaistuki 216,87 e/kk, ylin vam­
maistuki 420,51 e/kk. Eläkettä saavan
hoitotuki on tarkoitettu henkilölle, jonka
toimintakyky on heikentynyt sairauden tai
vamman johdosta ainakin vuoden ajan. Sitä
maksetaan vanhuuseläkkeen tai täyden työ-
kyvyttömyyden vuoksi maksettavan eläkkeen
tai korvauksen tai takuueläkkeen saajalle.
Perushoitotuki on 62,25 e/kk, korotettu
hoitotuki 154,96 e/kk ja ylin hoitotuki
327,67 e/kk.
Lisäksi hoitotukeen kuuluu 105,13 e/kk
veteraanilisää niille pienituloisille veteraa-
neille, jotka saavat Kelasta ylimääräistä rin-
tamalisää sekä korotettua tai ylintä eläkettä
saavan hoitotukea.
Vammaistuesta ja hoitotuesta ei mene
veroa.
Vammaisten tulkkauspalvelu
Kela myöntää ilmaisen tulkkauspalvelun
henkilölle, jolla on kuulo-, kuulonäkö- tai
puhevamma. Ehtona on tulkkauksen tarve
työn, opiskelun, asioinnin tai virkistyksen
takia. Palvelu voidaan järjestää myös etä-
tulkkauksena.
Työterveyshuollon tuki
Kela korvaa työnantajille ja yrittäjille noin
puolet lakisääteisen työterveyshuollon kus-
tannuksista. Ehkäisevästä työterveyshuol-
losta korvaus voi olla 60 %. Työterveyshuol-
toon voi liittää myös sairaanhoitopalveluja.

9. 17
ELÄKKEELLÄ ELÄKKEELLÄ
16
Kansaneläke ja takuueläke
Kansaneläkettä saavat ne, joilla ei ole oikeut-
ta työeläkkeeseen tai joiden työeläke on pie-
ni. Kansaneläkettä ovat työkyvyttömyyseläke
ja määräaikainen kuntoutustuki 16–64-vuo-
tiaalle sekä vanhuuseläke 65 vuoden iästä
alkaen. Vanhuuseläkkeen voi ottaa varhen-
nettuna 63 vuoden iästä alkaen.
Kela myöntää lapsikorotusta kansaneläk-
keen ja työeläkkeen saajille alle 16-vuotiaista
lapsista. Korotus on 22,12 e/kk/lapsi.
Täysi kansaneläke on yksin elävälle
634,30 e/kk ja parisuhteessa olevalle 562,62
e/kk. Kansaneläke pienenee vähitellen, kun
työeläke veroja vähentämättä ylittää 55,95 e/
kk. Työeläkkeiden raja, jolla ei enää saa kan-
saneläkettä, on bruttotulona yksin elävälle
1 311,05 e/kk ja parisuhteessa olevalle
1 167,71 e/kk. Kansaneläke on verotettavaa
tuloa.
Takuueläkettä Kela voi maksaa eläkeläi-
selle, jonka kaikki muut eläkkeet brutto­
määräisinä jäävät alle 760,11 e/kk. Jos
työeläkettä ei ole lainkaan, takuueläke on
yksin elävälle kansaneläkeläiselle 132,55 e/
kk ja parisuhteessa elävälle 204,23 e/kk.
Kansaneläke tai takuueläke voi olla mainit-
tua pienempi, jos sen ottaa varhennettuna.
Ulkomailla asuttu aika voi myös pienentää
kansaneläkkeen määrää.
Takuueläkettä saa myös 65 vuotta täyttä-
nyt tai työkyvytön maahanmuuttaja, kun hän
on asunut Suomessa 3 vuotta.
Kuntoutustuki
Määräajaksi myönnettävä kuntoutustuki on
työkyvyttömyyseläke, jonka tavoitteena on
edistää työhön paluuta. Tukea saa työkykyä
ylläpitäviin ja kuntouttaviin toimiin sekä työ-
kyvyn selvittämiseen. Tuen saannin ehtona
on hoito- tai kuntoutussuunnitelma tai sen
valmistelu. Kuntoutustuki on samansuurui-
nen kuin normaali työkyvyttömyyseläke.
Rintamalisät
Kela maksaa veteraanille verotonta rintama-
lisää 49,56 e/kk ja kansaneläkettä saavalle
verotonta ylimääräistä rintamalisää. Miinan-
raivaajalla on oikeus rintamalisän suuruiseen
lisään mutta ei ylimääräiseen rintamalisään.
Perhe-eläke
Kela maksaa perhe-eläkettä puolisonsa
menettäneelle leskelle ja orvoksi jääneille
Maksupäiviä 2016
Kansan-
eläkkeet,
rintamalisät
ja hoitotuki
Takuu-
eläke
Eläkkeen-
saajan
asumistuki
5.2. 22.2. 4.2.
7.3. 22.3. 4.3.
7.4. 22.4. 4.4.
6.5. 20.5. 4.5.
7.6. 22.6. 3.6.
7.7. 22.7. 4.7.
5.8. 22.8. 4.8.
7.9. 22.9. 2.9.
7.10. 21.10. 4.10.
7.11. 22.11. 4.11.
7.12. 22.12. 2.12.
lapsille. Perhe-eläkettä ovat leskeneläke
alle 65-vuotiaalle leskelle ja lapseneläke alle
18-vuotiaalle lapselle. Lapseneläkettä saa
myös 18–20-vuotias opiskeleva lapsi.
Kelan leskeneläkkeeseen kuuluu 6 kuu-
kauden ajan puolison kuolemasta alkueläke,
joka on 327,14 e/kk. Sen jälkeen leskelle voi-
daan maksaa perhesuhteista ja tuloista sekä
muista eläkkeistä riippuen jatkoeläkettä.
Sen täysi määrä on sama kuin kansaneläk-
keen täysi määrä.
Lapseneläkkeenä Kela maksaa tuloista
riippumattoman perusmäärän, joka on 60,19
e/kk. Alle 18-vuotias lapsi voi saada täyden-
nysmäärää enintään 91,05 e/kk. Täysorpo
saa kaksi perus- ja täydennysmäärää.
Voit saada Kelasta korvausta julkiseen tai
yksityiseen terveydenhuoltoon tehdyistä
matkoista, kun olet tehnyt matkan sairau-
den, raskauden tai synnytyksen taikka
kuntoutuspäätökseen perustuvan kuntou-
tuksen vuoksi.
Korvaukset on kätevää ja nopeaa ha-
kea Kelan verkkopalvelussa www.kela.fi/
asiointi. Palvelussa voit hakea korvausta
kaikista itse maksamistasi sairaanhoidon
ja kuntoutuksen matkakustannuksista.
Verkkopalvelussa on erityisen kätevää
hakea korvausta myös alle omavastuun
jäävistä matkakustannuksista. Vaikka
näistä ei saa korvausta, ne kuitenkin
kerryttävät matkojen vuotuista omavas-
tuuosuutta eli matkakattoa. Samalla ha-
kemuksella voit lisäksi hakea korvausta
useasta eri matkasta.
Lisätietoja saat numerosta 020 692 204 ma–pe klo 8–18 ja verkosta
www.kela.fi/matkat. Taksien tilausnumerot ovat tämän oppaan keskiaukeamalla.
Jos sinulla on oikeus Kelan korvaa-
maan taksimatkaan, saat matkakorvauk-
sen heti taksissa, kun tilaat taksin alueel-
lisesti keskitetystä tilausnumerosta.
Matkakorvausta voi hakea verkossa
Kelankuva-arkisto

10. KOTI & PERHE
19
KOTI & PERHE
18
Äitiysavustus
Lasta odottava äiti voi valita joko vauvan-
tarvikkeita ja vaatteita sisältävän äitiyspak-
kauksen tai verottoman rahasumman 140
euroa. Myös adoptiovanhemmilla on oikeus
äitiysavustukseen.
Kansainvälinen adoptiotuki
Kela maksaa verotonta adoptiotukea ker-
takorvauksena niille adoptiovanhemmille,
jotka adoptoivat alle 18-vuotiaan lapsen ul-
komailta. Tuen määrä vaihtelee sen mukaan,
mistä maasta lapsi adoptoidaan.
Vanhempainpäivärahat
Äidillä ja isällä on oikeus työsuhteen katkea-
matta pitää äitiys-, isyys- tai vanhempainva-
paata lapsen syntymän ja hoidon takia. Kela
maksaa silloin verollisia vanhempainpäivä-
rahoja. Äitiysrahaa maksetaan äidille 105
arkipäivältä.
Erityisäitiysrahaa maksetaan odottavan
äidin työtehtäviin tai -oloihin liittyvän vaara-
tekijän vuoksi raskauden alusta alkaen.
Isyysrahaa maksetaan lapsen hoitoon
osallistuvalle isälle yhteensä 54 arkipäivältä.
Näistä enintään 18 päivää isä voi käyttää äi-
din äitiys- ja vanhempainrahakauden aikana.
Loput tai halutessaan kaikki päivät isä voi
pitää vanhempainrahakauden jälkeen.
Vanhempainrahaa maksetaan äidille tai
isälle 158 arkipäivältä.
Isyysrahaa ja vanhempainrahaa makse-
taan samoin perustein myös alle 7-vuotiaana
otetun adoptiolapsen vanhemmille. Adoptio-
vanhempi voi saada vanhempainpäivärahaa
enintään 200 arkipäivältä.
Vanhempainpäivärahat määräytyvät
yleensä verotuksessa vahvistettujen työtulo-
jen tai yrittäjätulojen perusteella. Tulotto-
malle tai pienituloiselle vanhempainpäivä-
rahaa maksetaan 23,93 euroa arkipäivältä.
Työttömälle vanhempainpäiväraha makse-
taan yleensä työttömyysturvan suuruisena.
Korotusosia ei kuitenkaan huomioida.
Opiskeleva äiti voi saada yhtä aikaa sekä
äitiys- ja vanhempainrahaa 23,93 e/arki-
päivä että opintorahaa. Opiskeleva isä voi
saada yhtä aikaa sekä vanhempainrahaa
23,93 e/päivä että opintorahaa. Isyysrahaa
voidaan maksaa opintotukea saavalle isälle,
jos opiskelu ei ole päätoimista ja isä hoitaa
lasta opinnoistaan huolimatta.
Lapsilisä
Kela maksaa lapsen vanhemmalle veroton-
ta lapsilisää, kunnes lapsi täyttää 17 vuotta:
vanhimmasta lapsesta 95,75 e/kk, toises-
ta 105,80 e/kk, kolmannesta 135,01 e/kk,
neljännestä 154,64 e/kk sekä viidennestä ja
jokaisesta seuraavasta 174,27 e/kk. Yksin-
huoltajalle maksetaan jokaisesta lapsesta
korotusta 48,55 e/kk.
Ahvenanmaalla on omat lapsilisien mää-
rät, joista päättää maakuntahallitus.
Lapsilisien seuraavat maksupäivät ovat
26.2., 24.3., 26.4., 26.5., 23.6., 26.7., 26.8.,
23.9., 26.10., 25.11. ja 23.12.
Lastenhoidon tuet
Lapsella on oikeus päivähoitoon vanhem-
painpäivärahakauden jälkeen oppivelvolli-
suuden alkuun asti. Vanhemmat voivat valita
joko kunnallisen hoitopaikan tai Kelan tuen,
joka voi olla kotihoidon tuki tai yksityisen
hoidon tuki.
Jos vanhemmat eivät ole valinneet kun-
nallista päivähoitoa, he saavat Kelalta lasten
kotihoidon tukea, kun perheessä on alle
3-vuotias lapsi. Kotihoidon tukeen kuuluu
hoitoraha, joka on yhdestä alle 3-vuotiaasta
lapsesta 341,27 e/kk, kustakin seuraavasta
alle 3-vuotiaasta lapsesta 102,17 e/kk ja
muista alle oppivelvollisuusiän olevista lap-
sista 65,65 e/kk. Lisäksi yhdestä lapsesta
voidaan maksaa perheen tuloista riippuvaa
hoitolisää enintään 182,64 e/kk.
Adoptiovanhemmat voivat saada myös yli
3-vuotiaalle lapselleen kotihoidon tukea siihen
saakka kun vanhempainrahan alkamisesta on
kulunut 2 vuotta, kuitenkin enintään siihen
saakka kun lapsi aloittaa koulun.
Lasten yksityisen hoidon tukea maksetaan,
jos perheen alle kouluikäistä lasta hoitaa yksi-
tyinen päivähoidon tuottaja. Yksityisen hoidon
tuen hoitoraha on 173,74 e/kk/ lapsi.
Pienituloinen perhe voi saada hoitolisää
enintään 146,11 e/kk/lapsi. Perhe hakee tuen,
mutta se maksetaan päivähoidon tuottajalle.
1.8.2016 alkaen tulee käyttöön alempi hoi-
toraha, 63,93 e/kk. Kela maksaa alempaa hoi-
torahaa, jos vanhemmat tai toinen heistä on
koko päivän kotona. Syynä voi olla esimerkiksi
toisen lapsen hoito tai työttömyys. Alempaa
hoitorahaa maksetaan myös, jos lapsella on
muusta syystä oikeus vain 20 tunnin päivähoi-
toon viikossa.
Alle 3-vuotiaan lapsen äiti tai isä voi tehdä
enintään 30-tuntista työviikkoa, tai hänen työ-
aikansa voi olla enintään 80 % kokopäivätyön
työajasta, ja hän voi saada joustavaa hoito-
rahaa. Sitä maksetaan työajan mukaan joko
243,28 e/kk tai 162,19 e/kk.
Osittaista hoitorahaa maksetaan 97,73 e/
kkvanhemmalle, jonka työaika on enintään 30
tuntia viikossa perusopetuksen 1. ja 2. luokalla
olevan lapsen hoidon vuoksi.
Elatustuki
Kela maksaa elatustukea alle 18-vuotiaasta
lapsesta, kun elatusvelvollinen ei maksa
vahvistettua elatusapua tai elatusapu on
vahvistettu elatustukea pienemmäksi elatus-
velvollisen taloudellisen tilanteen vuoksi.
Elatustukea maksetaan myös silloin, kun
avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen
isyyttä ei ole vahvistettu tai jos lapsen isyys
on vahvistettu, mutta elatusapua ei ole voitu
AnnikaSöderblom

11. OPISKELU & TYÖKOTI & PERHE
20
vahvistaa samalla. Tukea maksetaan myös,
jos vanhempi on adoptoinut lapsen ilman
kumppania. Elatustuen täysi määrä on tänä
vuonna 154,77 e/kk/lapsi.
Erityishoitoraha
Äiti tai isä voi saada ansionmenetyksen kor-
vauksena verollista erityishoitorahaa, jos
hän osallistuu vaikeasti sairaan alle 16-vuo-
tiaan lapsensa hoitoon tai kuntoutukseen
sairaalassa, sairaalan tai erityishuoltopiirin
poliklinikalla tai näihin liittyvässä kotihoi-
dossa sekä kuntoutus- tai sopeutumisval-
mennuskurssilla.
Ellei lapsen sairaus ole vaikea, erityishoi-
torahaa voi saada vain alle 7-vuotiaan lapsen
sairaala- tai poliklinikkahoidon ajalta.
Erityishoitoraha määräytyy sairauspäivä-
rahan tavoin työtulojen mukaan. Tulottomalle
tai pienituloiselle erityishoitorahaa voidaan
maksaa 23,93 euroa arkipäivältä.
Asumistuet
Kela voi maksaa pienituloisille henkilöille
yleistä asumistukea tai opiskelijoiden asu-
mislisää (ks. opintotuki) tai sotilasavustuk-
sen asumisavustusta (ks. sotilasavustus)
taikka eläkkeensaajan asumistukea.
Yleistä asumistukea voi saada pieni-
tuloinen ruokakunta. Asumistuki on 80 %
hyväksyttävien asumismenojen ja peruso-
mavastuun erotuksesta. Hyväksyttäville asu-
mismenoille on määritelty laissa enimmäis-
määrät. Voit arvioida asumistuen määrän
laskurilla www.kela.fi/laskurit.
Eläkkeensaajan asumistukea voivat
saada pienituloiset eläkettä saavat henkilöt.
Osa-aikaeläkettä tai osatyökyvyttömyyselä-
kettä saavat voivat kuitenkin saada yleistä
asumistukea.
Yleinen asumistuki ja eläkkeensaajan
asumistuki voidaan maksaa myös suoraan
vuokranantajalle.
Muutto ulkomaille tai Suomeen
Jos muutat ulkomaille alle vuodeksi, kuulut
yleensä sen ajan Suomen sosiaaliturvaan.
Jos oleskelet ulkomailla yli vuoden, oikeutesi
Suomen sosiaaliturvaan päättyy useimmi-
ten jo muuttohetkeen. Työskentely EU- tai
Eta-maassa tai Sveitsissä siirtää sinut yleen-
sä työskentelymaan sosiaaliturvaan, vaikka
työskentely kestäisi alle vuoden.
Ilmoita aina Kelaan ulkomaille muutosta
ja paluusta Suomeen. Kaikkia Kelan etuuksia
ei makseta ulkomaille.
Jos muutat Suomeen vakinaisesti, pääset
yleensä Suomen sosiaaliturvaan muutto-
hetkestä alkaen. Kela arvioi muuttosi vaki-
naisuutta. Arvioinnissa otetaan huomioon
kokonaistilanteesi, johon vaikuttavat esi-
merkiksi paluumuutto, työsopimus Suo-
messa tehtävää työtä varten tai perheside
Suomessa vakinaisesti asuvan henkilön
kanssa.
Voit kuulua Suomen sosiaaliturvaan tie-
tyin ehdoin myös työskentelyn perusteella.
Hae sosiaaliturvaan kuulumista Kelan verk-
koasiointipalvelussa tai lomakkeella Y77.
Muun muassa lähetettyjä työntekijöitä,
virkamiehiä, opiskelijoita, perheenjäseniä
sekä ns. sosiaaliturvasopimusmaiden välillä
muuttavia koskevat tietyissä tilanteissa eri
säännöt.
21
Opintotuki
Opintotukea ovat opintoraha 17 vuotta täyttä-
neille, asumislisä vuokralla asuville lapsetto-
mille opiskelijoille ja ulkomailla opiskeleville
sekä opintolainan valtiontakaus.
Opintorahan perusmäärä on 38,66–
336,76 e/kk. Opintoraha on veronalaista tu-
loa, ja sen määrään vaikuttavat hakijan ikä,
oppilaitos, asumismuoto, perhesuhteet ja
opintojen aloitusajankohta.
Vanhempien tulot voivat vaikuttaa van-
hempansa luona asuvan opintorahaan sekä
toisella asteella opiskelevan alle 20-vuotiaan
opintorahaan, asumislisään ja opintolainan
valtiontakaukseen.
Asumislisä on 80 % vuokrasta, kuitenkin
enintään 201,60 e/kk. Vanhemmaltaan asun-
non vuokranneen asumislisä on enintään
58,87 e/kk ja ulkomailla opiskelevan 210 e/
kk. Lapsiperhe ja omistusasunnossa asuva
voi saada Kelan yleistä asumistukea.
Opintolainan valtiontakauksen määrä on
400 e/kk. Alle 18-vuotiaalla se on 260 e/kk
ja ulkomailla opiskelevalla 700 e/kk.
Opiskelijan omat tulot huomioidaan koko
kalenterivuoden ajalta. Vuosituloraja riippuu
siitä, kuinka monelta kuukaudelta opiskelija
nostaa opintotukea. Opiskelijan pitää itse
seurata vuositulojaan esim. verkossa www.
kela.fi/laskurit.
Opiskelija voi välttää liikaa maksetun
opintotuen perinnän palauttamalla liikaa
maksetut tuet viimeistään tukivuotta seuraa-
van vuoden toukokuunloppuun mennessä
esim. verkossa www.kela.fi/asiointi.
Kun opinnot ovat päättyneet, Kela voi
maksaa pienituloiselle opintolainan korot
korkoavustuksena. Korkeakoulututkinnon
määräajassa suorittanut voi saada verotuk-
sen opintolainavähennyksen tai opintolai-
nahyvityksen, joka voi olla jopa kolmasosa
opintolainasta.
Koulumatkatuki
Lukio-opintoja, ammatillista perustutkin-
toa tai ammatilliseen peruskoulutukseen
valmentavaa koulutusta suorittava voi saada
korvausta päivittäisten koulumatkojen kus-
tannuksista, kun yhdensuuntainen matka
asunnolta oppilaitokseen on vähintään 10
kilometriä. Koulumatkan kustannusten on
oltava yli 54 e/kk ja opiskelija maksaa itse
kustannuksista vähintään 43 e/kk (eräin
poikkeuksin).
Opiskelijan tulot vaikuttavat opinto­
tukeen. Jos valmistut tänä keväänä tai
aloitat opintosi syksyllä, sinun kannat-
taa panna talteen palkkakuitit tai muut
tositteet tuloista, jotka olet saanut muuna
kuin opiskeluaikana. Tositteista tulee
käydä ilmi tulojen maksuajankohta ja
määrä. Saatat tarvita niitä helmikuussa
2018, kun Kela tekee tulovalvonnan vuon-
na 2016 opintotukea saaneiden tuloista.
Voit arvioida tulovalvonnan
lopputulosta verkossa osoitteessa
www.kela.fi/laskurit.
Opiskelija, laita
palkkakuitit talteen

12. OPISKELU & TYÖ
22
Sotilasavustus
Kela maksaa sotilasavustusta asevelvollisen
puolison ja lasten toimeentulon turvaami­
seksi. Asevelvolliselle voidaan maksaa
asumisavustusta ja opintolainojen korot.
Sotilas­avustusta voi hakea varusmies- tai
siviilipalvelusta suorittava.
Kela maksaa sotilasavustuksena
• perusavustusta, joka on yhtä suuri kuin
täysi kansaneläke (634,30 e/kk). Lasten
määrä korottaa avustusta. Perheen tulot
voivat pienentää avustusta.
• asumisavustusta, jolla korvataan
asumiskuluja.
• erityisavustusta esimerkiksi lasten
tarvikkeisiin.
• elatusavustusta elatusmaksuihin, jotka
asevelvollisen kuuluisi maksaa palvelus-
aikana.
Vuorottelukorvaus
Vähintään 20 vuotta työelämässä ollut työn-
tekijä ja hänen työnantajansa voivat sopia
työntekijän vuorotteluvapaasta. Vapaa voi
kestää 100–180 päivää. Työnantaja sitoutuu
palkkaamaan samaksi ajaksi TE-toimistosta
työttömän työnhakijan.
Vuorotteluvapaa-ajalta työntekijälle mak-
setaan vuorottelukorvausta, joka on 70 %
työttömyyspäivärahan määrästä. Vuorotte-
luvapaalle ei voi jäädä enää, kun alimpaan
eläkeikään on 3 vuotta. Tämä koskee vuonna
1957 ja sen jälkeen syntyneitä.
Työttömyyskassaan kuuluvat hakevat
vuorottelukorvausta kassastaan ja muut
Kelasta.
Työttömän perustuki
Työtön 17–64-vuotias työnhakija voi saada
Kelasta
• työttömän peruspäivärahaa enintään
500 päivältä tai
• työmarkkinatukea, jos hakija ei täytä niin
sanottua työssäoloehtoa tai on jo saanut
enimmäisajan päivärahaa Kelasta tai
työttömyyskassasta.
Voit hoitaa työttömyysturvan hakemisen,
työttömyysajan ilmoituksen ja tiedotus-
ten seuraamisen kokonaan verkossa.
Kun työttömyysturva on haettu ja
myönnetty, asiakas täyttää 4 viikon
välein ilmoituksen työttömyysajastaan.
Ilmoituksen perusteella maksetaan
työttömyysturva.
Näin vältät ylimääräistä paperipostia:
• Valitse asiointipalvelussa Hakemukset
ja ilmoitukset > Työttömyysturva.
• Siirry Työttömyysajan ilmoitukseen.
• Ilmoitus työttömyysajasta -sivulla voit
valita, ettet enää jatkossa halua postis-
sa paperista ilmoituslomaketta.
• Tällöin myös maksuilmoitus työttö-
myysturvan maksuista on nähtävissä ja
tulostettavissa vain asiointipalvelussa.
Vältä ylimääräistä
paperipostia
Lisätietoja: www.kela.fi/asiointi ja
www.kela.fi/tyottomyys
23
Verollinen täysi peruspäiväraha ja täysi
työmarkkinatuki ovat 32,68 e/pv ja lapsiko-
rotus yhdestä lapsesta 5,27 e/pv, kahdesta
lapsesta 7,74 e/pv ja kolmesta tai useam-
masta 9,98 e/pv.
Lähes kaikki työttömän tulot ja sosiaalie-
tuudet pienentävät työmarkkinatuen määrää.
Työttömyysturvaa voi saada myös sovitel-
tuna, jos työnhakija tekee osa-aikatyötä tai
satunnaista työtä.
Työtön voi saada työttömyysturvaa osal-
listuessaan työllistymistä edistäviin palve-
luihin, kuten työelämävalmennukseen tai
omaehtoiseen opiskeluun.
Jos sinulla on työttömyysaikaisia tuloja,
ilmoita niistä Kelaan. Työmarkkinatuki tai
peruspäiväraha sovitellaan yhteen työtulo-
1. Kelassa voi asioida myös
ajan­varauksella. Ajan voi varata
a) verkossa, puhelimessa tai toimistossa
b) täyttämällä hakemuslomakkeen
c) vain käymällä Kelan toimistossa
2. Eläkkeensaajan asumistuki
maksetaan yleensä kuukauden
a) 1. päivänä
b) 4. päivänä
c) 30. päivänä
3. Lääkekorvauksien
alkuomavastuu on tänä vuonna
a) 10 euroa
b) 25 euroa
c) 50 euroa
4. Lääkkeiden vuotuinen omavastuu
eli lääkekatto on tänä vuonna
a) 610,37 euroa
b) 810,37 euroa
c) 1 610,17 euroa
5. Kelasta työkyvyttömyyseläkettä
saava voi ansaita palkkaa
a) 543,84 euroa kuussa
b) 743,84 euroa kuussa
c) 1 543,84 euroa kuussa
ilman että se vaikuttaa
eläkkeen maksuun.
Oikeatvastaukset:1a,2b,3c,4a,5b
VIISI KYSYMYSTÄ SOSIAALITURVASTA
OPISKELU & TYÖ
jesi kanssa. Voit kuitenkin ansaita 300 e/kk,
ilman että se vähentää tuen määrää.
Työttömyysturvan lisät
Työllistymistä edistäviin palveluihin osallis-
tuva voi saada kulukorvausta, joka on joko
9 e/pv tai 18 e/pv. Työttömyysturvaan voi
saada eri perustein korotusosaa. Sen täysi
määrä on 4,78 e/pv.
Matka-avustus
Jos työmarkkinatukeen oikeutettu työtön
hakeutuu kokoaikaiseen työhön työssäkäyn-
tialueensa ulkopuolelle, hän voi saada mat-
ka-avustuksena 2–4 kuukautta täyttä työ-
markkinatukea palkkansa lisäksi. TE-toimisto
päättää avustuksesta, jonka Kela maksaa.

13. 24
ASIOI HELPOSTI
Verkossa osoitteessa www.kela.fi/asiointi
voit hakea tukia, lähettää liitteitä ja katsella
maksun määrän ja päivän. Kirjaudu palve-
luun verkkopankkitunnuksilla tai mobiili­
varmenteella. Kelan toimistoissa opastetaan
verkko­palvelun käyttöön.
Usein jo soitto riittää.
Kela palvelee puhelimessa ma–pe klo 8–18.
Tavallinen puhelumaksu.
Asevelvollisen tuet 020 692 200
Asumisen tuet 020 692 201
Eläkeasiat 020 692 202
Kela-kortti ja
EU-sairaanhoitokortti 020 692 203
Kuntoutus 020 692 205
Lapsiperheiden tuet 020 692 206
Maasta- ja maahanmuutto 020 634 0200
Omaisen kuoltua 020 692 208
Opiskelijan tuet 020 692 209
Sairastaminen 020 692 204
Työttömyysajan tuet 020 692 210
Vammaistuet 020 692 211
Perintäasiat 020 634 4940 (ma–pe klo 9–16)
Maksupäivät (nauhoite) 020 634 0210 (24 h)
Voit varata ajan Kelan toimistoon tai puhelinpalveluun yllä olevista palvelunumerosta
tai verkossa www.kela.fi/ajanvaraus. Palveluun tarvitaan puhelin­numero ja suomalainen
henkilötunnus.
Alla olevista tilausnumeroista tilatun
matkan oma-vastuu on 25 euroa (muussa
tapauksessa 50 euroa). Tilauksen yhteydes-
sä palvelunt­uottaja perii palvelumaksun
(0,99–1,74 e + pvm).