SlideShare ist ein Scribd-Unternehmen logo
1 von 22
Downloaden Sie, um offline zu lesen
TYÖSUOJELU, YHTEINEN TYÖPAIKKA JA
VERKOSTOMAINEN TOIMINTA
Työsuojelupaneeli III
Työsuojelupaneeli III, Toivanen & Janhonen
2014
1
Minna Toivanen & Minna Janhonen
10.6.2014
10.6.2014
• Työsuojelupaneeli on työsuojeluhenkilöstölle suunnattu, ajankohtaisia
työelämäasioita käsittelevä kysely.
• Paneelin tarkoituksena on tuottaa tietoa työpaikoilla näkyvistä ilmiöistä,
tarpeista ja trendeistä, ja yhteiskunnallisten ilmiöiden vaikutuksista työn
tekemisen arkeen.
• Kysely toteutetaan paneelimuotoisena: samalle Työsuojeluhenkilörekisteristä
poimitulle paneeliryhmälle lähetetään 2-3 kertaa vuodessa lyhyt sähköisen
kysely kulloinkin ajankohtaisista työpaikkojen toimintaan ja työhyvinvointiin
liittyvistä asioista.
• Työsuojelupaneeli on toteutettu Työturvallisuuskeskuksen ja
Työterveyslaitoksen yhteistyönä.
• Kolmas paneeli on toteutettu huhti-toukokuussa 2014
10.6.2014
Työsuojelupaneeli III, Toivanen & Janhonen
2014
2
Työsuojelupaneeli III
10.6.2014
Työsuojelupaneeli III, Toivanen & Janhonen
2014
3
Juuri nyt työpaikoilla puhuttaa
jaksaminen, yt-neuvottelut ja
muut muutokset (avovastaus)
Työsuojelupäälliköt ja –valtuutetut
Hyvinvointi ja jaksaminen (91 mainintaa)
Yt-neuvottelut, lomautukset (89 mainintaa)
Muutokset työpaikalla (fuusiot, organisaatiomuutokset ym) ( 84 mainintaa)
Tulevaisuus, epävarmuus ja töiden jatkuminen (54 mainintaa)
Työturvallisuus ja työsuojelu (53 mainintaa)
Kiire, työajan venyminen, tehostuminen ja työn tiivistyminen (46 mainintaa)
Sisäilmaongelmat (45 maininta)
Huono ilmapiiri ja epäasiallinen kohtelu (43 mainintaa)
Lomat ja työajat (42 mainintaa)
Töiden organisointiin liittyvät haasteet (34 mainintaa)
Työtilat ja ergonomia (27 mainintaa)
10.6.2014
Työsuojelupaneeli III, Toivanen & Janhonen
2014
4
Työsuojelutoi-
minnasta laaditaan
useimmiten
vuosisuunnitelma.
Noin kolmannes
arvioi, ettei
pidemmän
tähtäimen
suunnitelmia
laadita, eikä
toiminnasta laadita
raporttia
säännöllisesti.
Työsuojelutoiminnan suunnittelu ja
raportointi (%)
10.6.2014
Työsuojelupaneeli III, Toivanen & Janhonen
2014
5
Onko työsuojelulle asetettu
konkreettisia tavoitteita? (%)
Työsuojeluhenki-
löstöstä lähes
kolme neljästä
arvioi, että
työpaikalla
asetetaan
konkreettisia
tavoitteita
vuositasolla.
Pidemmällä
aikavälillä
tavoitteita
asetetaan
harvemmin.
10.6.2014
Työsuojelupaneeli III, Toivanen & Janhonen
2014
6
Työsuojelulle asetettuja tavoitteita (%)
Turvallisuushavainto-
jen määrän seuranta,
sairauspoissaolojen ja
työtapaturmien
vähentäminen tavoit-
teena enemmistöllä
työpaikoista.
Kyselyssä mainittujen
tavoitteiden lisäksi
tavoitteena oli mm.
työhyvinvoinnin
parantaminen, riskien
arviointi, turvallisuus-
kulttuurin kehittämi-
nen ja työkyvyn
parantaminen.
10.6.2014
Työsuojelupaneeli III, Toivanen & Janhonen
2014
7
Työsuojelu toiminnan suunnittelussa ja
tavoitteiden asettamisessa
hyödynnetään erilaisia tietolähteitä (%)
Työpaikkaselvitys,
työterveys- ja
turvallisuusriskien
arviointi, työsuojelun
toimintaohjelma ja
turvallisuus-
havainnot yleisimpiä
työsuojelutoiminnan
suunnittelussa ja
tavoitteiden
asettamisessa
hyödynnettäviä
tietolähteitä.
10.6.2014
Työsuojelupaneeli III, Toivanen & Janhonen
2014
8
Sairauspoissaolot,
tapaturmat
työpaikalla ja
vaaratilanneilmoi-
tukset tavallisimpia
käytössä olevia
seurannan
mittareita.
Kyselyssä
mainittujen
mittareiden lisäksi
hyödynnettiin mm.
työhyvinvointi-
kyselyjä, ylityö-
raportteja ja turva-
varttien määrää.
Työsuojelutoiminnan seurannassa
käytettäviä mittareita (%)
10.6.2014
Työsuojelupaneeli III, Toivanen & Janhonen
2014
9
Työsuojeluhenkilös-
töstä noin kaksi
viidestä arvioi, että
omalla työpaikalla
työskentelee
vähintään
satunnaisesti myös
muiden kuin oman
yrityksen tai
organisaation
työntekijöitä.
Verkostomainen toiminta työpaikalla
(%)
10
30
20
30
10
Työpaikalla työskentelee muidenkin kuin oman
yrityksen/organisaation ihmisiä (%)
Kyllä, jatkuvasti
Kyllä, satunnaisesti
Toimimme itse
alihankkijana
Ei
Ei osaa sanoa
10.6.2014
Työsuojelupaneeli III, Toivanen & Janhonen
2014
10
Millaisia töitä muiden
yritysten/organisaatioiden työntekijät
tekevät (%)
Jos omalla työpaikalla
työskentelee myös muiden
yritysten/organisaatioiden
työntekijöitä, tekevät he
tavallisimmin siivoustyötä
(45 %), vartiointia (24 %),
rakentamista (23 %) ja
ruokala/catering –toimintaa
(22 %).
10.6.2014
Työsuojelupaneeli III, Toivanen & Janhonen
2014
11
Jos työpaikalla työskentelee muiden
yritysten/organisaatioiden työntekijöitä,
miten toimitaan (%)
10.6.2014
Työsuojelupaneeli III, Toivanen & Janhonen
2014
12
Tuoko muiden yrityksen/organisaation
työntekijät etuja vai haittoja? (%)
Muiden
yritysten/organisaatioiden
työntekijöiden työskentely
omalla työpaikalla tuo
haasteita erityisesti
työsuojelutoiminnalle,
työturvallisuudelle,
johtamiselle ja työn
organisoinnille.
Työtovereiden välisiin
suhteisiin ja ilmapiiriin taas
muut työntekijät tuovat
tavallisemmin etuja kuin
haittoja.
10.6.2014
Työsuojelupaneeli III, Toivanen & Janhonen
2014
13
Muiden yritysten/organisaatioiden
työntekijöiden käytön useimmkin
mainitut hyödyt ja edut (avovastaus)
Työsuojelupäälliköt ja –valtuutetut
Keskittyminen ydinosaamiseen,
kun tietty erityisosaaminen
ostetaan ulkoa
(64 mainintaa)
”Asiantuntija-apu on alallamme merkittävä: ilman asiantuntijayrityksen
henkilöitä jäisi tehtävät tekemättä. Siivous tai kiinteistöhuolto ei ole
yrityksemme ydinliiketoimintaa”
”Jokinen osapuoli voi keskittyä vain siihen minkä parhaiten osaa ja
kehittää sitä.”
”Jonkun spesifin osaamisalueen ulkoistaminen vapauttaa omia
voimavaroja keskittymään ydinbisnekseen”
Joustotyövoima, kiirehuippujen
tasaaminen
(54 mainintaa)
”Henkilöstön poissaolojen paikkaaminen onnistuu helposti.”
”Joustavuus säätää resursseja kuormituksen mukaan.”
”Äkillisten ruuhkatilanteiden purkaminen helpottuu.”
Uudet näkökulmat, tietojen
jakaminen
(28 mainintaa)
”Uusien hyvien toimintatapojen ilmeneminen.”
”Tiedon saanti ja jakaminen, kehitystyö.”
Taloudelliset syyt
(20 mainintaa)
”Taloudellista tulosta tällä ryhmällä haetaan.”
”Halvemmat työvoimakustannukset.”
10.6.2014
Työsuojelupaneeli III, Toivanen & Janhonen
2014
14
Muiden yritysten/organisaatioiden
työntekijöiden käytön yleisimmin
mainitut haasteet (avovastaus)
Työsuojelupäälliköt ja –valtuutetut
Töiden organisointi, yhteiset toimintatavat
(41 mainintaa)
”Paljon sovittavia asioita, kuka hoitaa mitäkin. Byrokratian tahtoo kasvaa ja toiminta
hidastua, kun sopijapuolia on tullut lisää”
Tiedonkulku
(39 mainintaa)
" tieto ei kulje yritysten välillä tarpeeksi alas asti "
Turvallisuuden varmistaminen
( 25 mainintaa)
”Turvallisuus, etenkin satunnaisten alihankkijoiden huoltoseisokkien jne. aikaan”
Perehdytys, ohjaus
(25 mainintaa)
”Muistaa aina kertoa ja perehdyttää työpaikkamme kaikkiin käytänteisiin”
Henkilöstön vaihtuvuus
(15 mainintaa)
”vaihtuvat työntekijät, jotka eivät tunne talon tapoja"
Työn laatu ja osaaminen
(15 mainintaa)
”Työn jälki ei vastaa tavoitetasoa”
Sitoutumattomuus, asenneongelmat
(12 mainintaa)
”Eivät välttämättä sitoudu pitkäjänteiseen kehittämistyöhön. Eivät ole kiinnostuneita
yhteisistä asioista”
Epätasa-arvo, osallisuus
(12 mainintaa)
”Heikommat työaikamääräykset alihankintatyössä. Aiheuttaa kitkaa, koska heikoimmilla
ehdoilla työskentelevien halu joustaa on joskus kortilla”
Kehittämistoiminta
(5 mainintaa)
”Eivät välttämättä sitoudu pitkäjänteiseen kehittämistyöhön. Eivät ole kiinnostuneita
yhteisistä asioista”
10.6.2014
Työsuojelupaneeli III, Toivanen & Janhonen
2014
15
Jos työpaikalla työskentelee muiden
yritysten/organisaatioiden työntekijöitä, millaiset
mahdollisuudet heillä on verrattuna omiin
työntekijöihin (%)
10.6.2014
Työsuojelupaneeli III, Toivanen & Janhonen
2014
16
Käytössä olevia keinoja ja välineitä, jotka
tukevat yhteistyötä muiden yritysten
organisaatioiden työntekijöiden kanssa
• palaverit ja muu säännöllinen yhteydenpito (53 mainintaa)
– Yhteiset palaverit muiden organisaastioiden työsuojeluhenkilöstön kanssa.
Tiedon jakaminen ja asioiden yhdessä pohtiminen.
• perehdytys, ohjeistus, koulutus (46 mainintaa)
– Yhteiset pelisäännöt käytännöistä. Opastetaan aina uusi firma kun tulee
tontille.
• yhteinen toiminta, yhteiset tilat (37 mainintaa)
– Matala organisaatio. Ei pidetä kiinni hierarkioista. Keskusteleva ilmapiiri.
Yhteinen pääsy käytettäviin tietokoneohjelmiin. Osittain yhteinen päivittäinen
työnjohto.
10.6.2014
Työsuojelupaneeli III, Toivanen & Janhonen
2014
17
Muiden yritysten/organisaatioiden
työntekijöiden olo omalla työpaikalla
koetaan useammin myönteisenä kuin
kielteisenä asiana
Työsuojelupäälliköt
selvästi
työsuojeluvaltuutet-
tuja myönteisempiä
muiden
yritysten/organisaa-
tioiden
työntekijöiden oloon
omalla työpaikalla.
• Juuri nyt työpaikoilla puhuttaa jaksaminen, yt-neuvottelut ja muut muutokset.
• Työsuojelutoiminnasta laaditaan useimmiten vuosisuunnitelma. Noin kolmannes arvioi,
ettei pidemmän tähtäimen suunnitelmia laadita, eikä toiminnasta laadita raporttia
säännöllisesti.
• Työsuojeluhenkilöstöstä lähes kolme neljästä arvioi, että työpaikalla asetetaan konkreettisia
tavoitteita vuositasolla. Pidemmällä aikavälillä tavoitteita asetetaan harvemmin.
• Turvallisuushavaintojen määrän seuranta sekä sairauspoissaolojen ja työtapaturmien
vähentäminen työsuojelulle asetettuja tavoitteita enemmistöllä työpaikoista.
• Työpaikkaselvitys, työterveys- ja turvallisuusriskien arviointi, työsuojelun toimintaohjelma
ja turvallisuushavainnot yleisimpiä työsuojelutoiminnan suunnittelussa ja tavoitteiden
asettamisessa hyödynnettäviä tietolähteitä.
• Sairauspoissaolot, tapaturmat työpaikalla ja vaaratilanneilmoitukset tavallisimpia
työsuojelutoiminnan seurannassa käytettäviä mittareita.
10.6.2014
Työsuojelupaneeli III, Toivanen & Janhonen
2014
18
Yhteenveto: Työsuojelutoiminta ja
sen tavoitteellisuus
• Työsuojeluhenkilöstöstä kaksi viidestä (40 %) arvioi, että omalla työpaikalla työskentelee
vähintään satunnaisesti myös muiden kuin oman yrityksen/organisaation työntekijöitä.
Tavallisimmin he tekevät siivoustyötä.
• Kun työpaikalla työskentelee muiden yritysten/organisaatioiden työntekijöitä, on yhteisissä
toimintatavoissa paljon kehitettävää: työpaikoista vain vajaassa kolmanneksessa seurataan
heidän työtapaturmiaan säännöllisesti, ja enemmistössä työpaikoista ei keskustella muiden
yritysten työsuojeluasioista vastaavien henkilöiden kanssa yhteisistä toimintatavoista.
• Yhteistoimintaa edistetään palavereiden ja säännöllisen yhteydenpidon sekä perehdytyksen,
ohjeistuksen ja koulutuksen avulla. Myös yhteinen toiminta ja yhteiset työtilat auttavat
hallitsemaan yhteistä toimintaa.
• Se, että muiden yritysten/organisaatioiden työntekijöitä työskentelee omalla työpaikalla,
edesauttaa mahdollisuutta keskittyä ydinosaamiseen, lisää työvoiman joustavuutta, tuo uusia
näkökulmia ja on taloudellisesti edullista.
10.6.2014
Työsuojelupaneeli III, Toivanen & Janhonen
2014
19
Yhteenveto: Verkostomainen
toiminta työpaikoilla 1/2
• Muiden yritysten/organisaatioiden työntekijöiden työskentely omalla työpaikalla tuo
haasteita erityisesti työsuojelutoiminnalle, työturvallisuudelle, johtamiselle ja työn
organisoinnille. Työtovereiden välisiin suhteisiin ja ilmapiiriin taas muut työntekijät tuovat
tavallisemmin etuja kuin haittoja.
• Muiden yritysten/organisaatioiden työntekijöillä on varsin usein heikommat mahdollisuudet
kuin omilla työntekijöillä osallistua työpaikan henkilöstökoulutukseen (44 %), kuulua
työyhteisöön (23 %), saada perehdytystä työoloihin ja työsuojelutoimenpiteisiin (23 %), saada
tietoa turvallisuuteen liittyvistä toimintaohjeista (20 %) ja työssä esiintyvistä haitta- ja
vaaratekijöistä (20 %).
• Työsuojelupäälliköt arvioivat selvästi työsuojeluvaltuutettuja myönteisemmin muiden
yritysten/organisaatioiden työntekijöiden olemassaolon omalla työpaikalla.
10.6.2014
Työsuojelupaneeli III, Toivanen & Janhonen
2014
20
Yhteenveto: Verkostomainen
toiminta työpaikoilla 2/2
• Kyselyyn vastasi yhteensä 558 henkilöä, joista 395 toimi
työsuojeluvaltuutettuna ja 159 työsuojelupäällikkönä.
(Vastausprosentti 17 %)
• Vastaajista 54 % oli miehiä ja 46 % naisia.
• 46 % vastaajista kuului 30-50 –vuotiaiden ikäryhmään ja yli 50-
vuotiaita oli 50 %. Noin 3 % oli alle 30-vuotiaita.
• Vastaajista 39 % toimi miesvaltaisella työpaikalla, 44 % naisvaltaisella ja
17 % työpaikalla, jossa oli tasainen sukupuolijakauma.
• Valtaosa vastaajista (93 %) toimi työpaikalla, joka oli ollut toiminnassa
5 vuotta tai kauemmin.
10.6.2014
Työsuojelupaneeli III, Toivanen & Janhonen
2014
21
Vastaajat
• Kerttuli Harjanne, Työturvallisuuskeskus, p. 040 716 5915 / kerttuli.harjanne@ttk.fi
• Minna Toivanen, Työterveyslaitos, p. 030 474 2665 / minna.toivanen@ttl.fi
• Minna Janhonen, Työterveyslaitos, p. 030 474 2609 / minna.janhonen@ttl.fi
• Anne Alvesalo, Työterveyslaitos, p. 030 474 4741 / anne.alvesalo-kuusi@ttl.fi
• www.ttl.fi/tyosuojelupaneeli
10.6.2014
Työsuojelupaneeli III, Toivanen & Janhonen
2014
22
Lisätietoja

Weitere ähnliche Inhalte

Was ist angesagt?

Osa 2 Työkyvyn ongelmiin on tartuttava ripeästi
Osa 2 Työkyvyn ongelmiin on tartuttava ripeästiOsa 2 Työkyvyn ongelmiin on tartuttava ripeästi
Osa 2 Työkyvyn ongelmiin on tartuttava ripeästi
Työterveyslaitos
 

Was ist angesagt? (20)

Kesätyö ja vieraat kielet työsuojelun näkökulmasta: Työsuojelupaneeli 2
Kesätyö ja vieraat kielet työsuojelun näkökulmasta: Työsuojelupaneeli 2Kesätyö ja vieraat kielet työsuojelun näkökulmasta: Työsuojelupaneeli 2
Kesätyö ja vieraat kielet työsuojelun näkökulmasta: Työsuojelupaneeli 2
 
Psykososiaaliset kuormitustekijät ja niiden arviointi työpaikoilla: Työsuojel...
Psykososiaaliset kuormitustekijät ja niiden arviointi työpaikoilla: Työsuojel...Psykososiaaliset kuormitustekijät ja niiden arviointi työpaikoilla: Työsuojel...
Psykososiaaliset kuormitustekijät ja niiden arviointi työpaikoilla: Työsuojel...
 
13.2.2017 Työkykyjohtaminen
13.2.2017 Työkykyjohtaminen13.2.2017 Työkykyjohtaminen
13.2.2017 Työkykyjohtaminen
 
Julkisen alan työhyvinvointi, työterveyshuolto ja henkilöstöhallinto - mikä o...
Julkisen alan työhyvinvointi, työterveyshuolto ja henkilöstöhallinto - mikä o...Julkisen alan työhyvinvointi, työterveyshuolto ja henkilöstöhallinto - mikä o...
Julkisen alan työhyvinvointi, työterveyshuolto ja henkilöstöhallinto - mikä o...
 
Tiedon varassa tulevaisuuteen
Tiedon varassa tulevaisuuteenTiedon varassa tulevaisuuteen
Tiedon varassa tulevaisuuteen
 
Osa 2 Työkyvyn ongelmiin on tartuttava ripeästi
Osa 2 Työkyvyn ongelmiin on tartuttava ripeästiOsa 2 Työkyvyn ongelmiin on tartuttava ripeästi
Osa 2 Työkyvyn ongelmiin on tartuttava ripeästi
 
17.2.2017 Psykosos. kuormitus, mistä on kyse?
17.2.2017 Psykosos. kuormitus, mistä on kyse?17.2.2017 Psykosos. kuormitus, mistä on kyse?
17.2.2017 Psykosos. kuormitus, mistä on kyse?
 
Työhyvinvoinnin johtaminen
Työhyvinvoinnin johtaminenTyöhyvinvoinnin johtaminen
Työhyvinvoinnin johtaminen
 
Työote-hanke
Työote-hankeTyöote-hanke
Työote-hanke
 
16.5.2016 Etelä Savon ttt-osaamisen ideariihi.pptx
16.5.2016 Etelä Savon ttt-osaamisen ideariihi.pptx16.5.2016 Etelä Savon ttt-osaamisen ideariihi.pptx
16.5.2016 Etelä Savon ttt-osaamisen ideariihi.pptx
 
Sykettä työhön -työkaarimalli
Sykettä työhön -työkaarimalliSykettä työhön -työkaarimalli
Sykettä työhön -työkaarimalli
 
30.8.2016 Psykososiaalisen kuormituksen riskinarviointi
30.8.2016 Psykososiaalisen kuormituksen riskinarviointi 30.8.2016 Psykososiaalisen kuormituksen riskinarviointi
30.8.2016 Psykososiaalisen kuormituksen riskinarviointi
 
Työhyvinvoinnin strateginen merkitys ja johtaminen
Työhyvinvoinnin strateginen merkitys ja johtaminenTyöhyvinvoinnin strateginen merkitys ja johtaminen
Työhyvinvoinnin strateginen merkitys ja johtaminen
 
Pääkkönen Näin meillä tehdään työhyvinvointia
Pääkkönen Näin meillä tehdään työhyvinvointiaPääkkönen Näin meillä tehdään työhyvinvointia
Pääkkönen Näin meillä tehdään työhyvinvointia
 
Työelämän kehittäminen digiaikakaudella
Työelämän kehittäminen digiaikakaudellaTyöelämän kehittäminen digiaikakaudella
Työelämän kehittäminen digiaikakaudella
 
Tyohyvinvointi ja johtaminen
Tyohyvinvointi ja johtaminenTyohyvinvointi ja johtaminen
Tyohyvinvointi ja johtaminen
 
8.2.2017 Esitysmateriaalit, Alavus ja Alajärvi
8.2.2017 Esitysmateriaalit, Alavus ja Alajärvi8.2.2017 Esitysmateriaalit, Alavus ja Alajärvi
8.2.2017 Esitysmateriaalit, Alavus ja Alajärvi
 
24.4.2018 Yrittajan tyoterveys ja tyohyvinvointi
24.4.2018 Yrittajan tyoterveys ja tyohyvinvointi24.4.2018 Yrittajan tyoterveys ja tyohyvinvointi
24.4.2018 Yrittajan tyoterveys ja tyohyvinvointi
 
Tyohyvinvoinnin taloudelliset vaikutukset
Tyohyvinvoinnin taloudelliset vaikutuksetTyohyvinvoinnin taloudelliset vaikutukset
Tyohyvinvoinnin taloudelliset vaikutukset
 
Tulevaisuuden hyvinvointi perustuu dataan
Tulevaisuuden hyvinvointi perustuu dataanTulevaisuuden hyvinvointi perustuu dataan
Tulevaisuuden hyvinvointi perustuu dataan
 

Andere mochten auch

Andere mochten auch (20)

Turvavartti: Kiireen hallinta
Turvavartti: Kiireen hallintaTurvavartti: Kiireen hallinta
Turvavartti: Kiireen hallinta
 
Elo yrittäjämittari 2016 tulospresentaatio
Elo yrittäjämittari 2016 tulospresentaatioElo yrittäjämittari 2016 tulospresentaatio
Elo yrittäjämittari 2016 tulospresentaatio
 
Tasa-arvo-opas 2016
Tasa-arvo-opas 2016 Tasa-arvo-opas 2016
Tasa-arvo-opas 2016
 
Osasairausvapaa ja työhön osallistuminen – Taustaa ja tutkimustuloksia
Osasairausvapaa ja työhön osallistuminen – Taustaa ja tutkimustuloksiaOsasairausvapaa ja työhön osallistuminen – Taustaa ja tutkimustuloksia
Osasairausvapaa ja työhön osallistuminen – Taustaa ja tutkimustuloksia
 
Sote-uudistus ja työterveyshuollon rooli
Sote-uudistus ja työterveyshuollon rooliSote-uudistus ja työterveyshuollon rooli
Sote-uudistus ja työterveyshuollon rooli
 
Työaikaisen liikenneturvallisuuden parantaminen
Työaikaisen liikenneturvallisuuden parantaminenTyöaikaisen liikenneturvallisuuden parantaminen
Työaikaisen liikenneturvallisuuden parantaminen
 
Työterveyshuollon mahdollisuudet vaikuttavaan toimintaan
Työterveyshuollon mahdollisuudet vaikuttavaan toimintaanTyöterveyshuollon mahdollisuudet vaikuttavaan toimintaan
Työterveyshuollon mahdollisuudet vaikuttavaan toimintaan
 
Ammattikuljettajien ajoterveyden arviointi työterveyshuollossa
Ammattikuljettajien ajoterveyden arviointi työterveyshuollossaAmmattikuljettajien ajoterveyden arviointi työterveyshuollossa
Ammattikuljettajien ajoterveyden arviointi työterveyshuollossa
 
Apua kemikaaliriskinarviointiin
Apua kemikaaliriskinarviointiinApua kemikaaliriskinarviointiin
Apua kemikaaliriskinarviointiin
 
11.2.2016 Dialogin ja verkostoyhteistyön mahdollisuudet kehittämistyössä
11.2.2016 Dialogin ja verkostoyhteistyön mahdollisuudet kehittämistyössä11.2.2016 Dialogin ja verkostoyhteistyön mahdollisuudet kehittämistyössä
11.2.2016 Dialogin ja verkostoyhteistyön mahdollisuudet kehittämistyössä
 
Sainio Ympäristöyliherkkyys - miten tunnistaa ja toimia?
Sainio Ympäristöyliherkkyys - miten tunnistaa ja toimia?Sainio Ympäristöyliherkkyys - miten tunnistaa ja toimia?
Sainio Ympäristöyliherkkyys - miten tunnistaa ja toimia?
 
Tapaturman ja sairastumisen vaara kaivostyössä
Tapaturman ja sairastumisen vaara kaivostyössäTapaturman ja sairastumisen vaara kaivostyössä
Tapaturman ja sairastumisen vaara kaivostyössä
 
Mikrobiologiset määritykset kosteus- ja homevaurion määrittämisessä
Mikrobiologiset määritykset kosteus- ja homevaurion määrittämisessäMikrobiologiset määritykset kosteus- ja homevaurion määrittämisessä
Mikrobiologiset määritykset kosteus- ja homevaurion määrittämisessä
 
Liuotinaineet työelämässä ja ammattitautien aiheuttajina
Liuotinaineet työelämässä ja ammattitautien aiheuttajinaLiuotinaineet työelämässä ja ammattitautien aiheuttajina
Liuotinaineet työelämässä ja ammattitautien aiheuttajina
 
10.4.2017 Stressitesti
10.4.2017 Stressitesti10.4.2017 Stressitesti
10.4.2017 Stressitesti
 
Kunta10-tutkimuksen päätulokset 2016
Kunta10-tutkimuksen päätulokset 2016Kunta10-tutkimuksen päätulokset 2016
Kunta10-tutkimuksen päätulokset 2016
 
Vuorotyöntekijoiden unettomuus ja hoito työterveyshuollossa
Vuorotyöntekijoiden unettomuus ja hoito työterveyshuollossaVuorotyöntekijoiden unettomuus ja hoito työterveyshuollossa
Vuorotyöntekijoiden unettomuus ja hoito työterveyshuollossa
 
22.2.2017 Työn riskien arviointi
22.2.2017 Työn riskien arviointi22.2.2017 Työn riskien arviointi
22.2.2017 Työn riskien arviointi
 
22.2.2017 Riskien arviointi prosessi Järvi-Seudulla
22.2.2017 Riskien arviointi prosessi Järvi-Seudulla22.2.2017 Riskien arviointi prosessi Järvi-Seudulla
22.2.2017 Riskien arviointi prosessi Järvi-Seudulla
 
Soten rahoitus - Riittävätkö rahat, pitävätkö laidat
Soten rahoitus - Riittävätkö rahat, pitävätkö laidatSoten rahoitus - Riittävätkö rahat, pitävätkö laidat
Soten rahoitus - Riittävätkö rahat, pitävätkö laidat
 

Ähnlich wie Työsuojelu, yhteinen työpaikka ja verkostomainen toiminta: Työsuojelupaneeli 3

Ähnlich wie Työsuojelu, yhteinen työpaikka ja verkostomainen toiminta: Työsuojelupaneeli 3 (20)

15.3.2018 Konfliktit tyopaikalla ja miten tukea vastuullista tyokayttaytymista
15.3.2018 Konfliktit tyopaikalla ja miten tukea vastuullista tyokayttaytymista15.3.2018 Konfliktit tyopaikalla ja miten tukea vastuullista tyokayttaytymista
15.3.2018 Konfliktit tyopaikalla ja miten tukea vastuullista tyokayttaytymista
 
Pohdintaa työelämää, työhyvinvointia ja työkykyä koskevasta tiedosta ja sen h...
Pohdintaa työelämää, työhyvinvointia ja työkykyä koskevasta tiedosta ja sen h...Pohdintaa työelämää, työhyvinvointia ja työkykyä koskevasta tiedosta ja sen h...
Pohdintaa työelämää, työhyvinvointia ja työkykyä koskevasta tiedosta ja sen h...
 
Maria Rautio: Yhteistyöllä toimivuutta työyhteisöön
Maria Rautio: Yhteistyöllä toimivuutta työyhteisöönMaria Rautio: Yhteistyöllä toimivuutta työyhteisöön
Maria Rautio: Yhteistyöllä toimivuutta työyhteisöön
 
Viljamaa Työkyvyn tuki työpaikoilla
Viljamaa Työkyvyn tuki työpaikoillaViljamaa Työkyvyn tuki työpaikoilla
Viljamaa Työkyvyn tuki työpaikoilla
 
Työkykyjohtaminen
TyökykyjohtaminenTyökykyjohtaminen
Työkykyjohtaminen
 
Pasanen työelämä 2020 ja ttl 291014
Pasanen työelämä 2020 ja ttl 291014Pasanen työelämä 2020 ja ttl 291014
Pasanen työelämä 2020 ja ttl 291014
 
Työelämän muutos haastaa työterveyshuoltoa
Työelämän muutos haastaa työterveyshuoltoaTyöelämän muutos haastaa työterveyshuoltoa
Työelämän muutos haastaa työterveyshuoltoa
 
Työterveyslääkäreiden kokemuksia ja näkemyksiä tilapäisten työjärjestelyjen k...
Työterveyslääkäreiden kokemuksia ja näkemyksiä tilapäisten työjärjestelyjen k...Työterveyslääkäreiden kokemuksia ja näkemyksiä tilapäisten työjärjestelyjen k...
Työterveyslääkäreiden kokemuksia ja näkemyksiä tilapäisten työjärjestelyjen k...
 
Kuusankoski henkka 22.4.15 JHL
Kuusankoski henkka 22.4.15 JHLKuusankoski henkka 22.4.15 JHL
Kuusankoski henkka 22.4.15 JHL
 
24.10.2016 Marjo Wallin, Elämän eri vaiheet työpaikalla
24.10.2016 Marjo Wallin, Elämän eri vaiheet työpaikalla24.10.2016 Marjo Wallin, Elämän eri vaiheet työpaikalla
24.10.2016 Marjo Wallin, Elämän eri vaiheet työpaikalla
 
Työnantajakysely 2014
Työnantajakysely 2014Työnantajakysely 2014
Työnantajakysely 2014
 
Olisiko verkkovälitteisyys työterveyshuollon keino vastata pienyrittäjien tar...
Olisiko verkkovälitteisyys työterveyshuollon keino vastata pienyrittäjien tar...Olisiko verkkovälitteisyys työterveyshuollon keino vastata pienyrittäjien tar...
Olisiko verkkovälitteisyys työterveyshuollon keino vastata pienyrittäjien tar...
 
Työkykyjohtaminen ja työterveysyhteistyö julkisen alan organisaatiossa
Työkykyjohtaminen ja työterveysyhteistyö julkisen alan organisaatiossaTyökykyjohtaminen ja työterveysyhteistyö julkisen alan organisaatiossa
Työkykyjohtaminen ja työterveysyhteistyö julkisen alan organisaatiossa
 
Huuskonen Case työssä jatkamisen käytännöt
Huuskonen Case työssä jatkamisen käytännötHuuskonen Case työssä jatkamisen käytännöt
Huuskonen Case työssä jatkamisen käytännöt
 
Työn murros ja työelämän tilannekuva
Työn murros ja työelämän tilannekuvaTyön murros ja työelämän tilannekuva
Työn murros ja työelämän tilannekuva
 
Robotistako työpaikan luottamushenkilö – Työryhmien tulokset
Robotistako työpaikan luottamushenkilö – Työryhmien tuloksetRobotistako työpaikan luottamushenkilö – Työryhmien tulokset
Robotistako työpaikan luottamushenkilö – Työryhmien tulokset
 
Joki, Marjut Nollatoleranssi kiusaamiseen
Joki, Marjut Nollatoleranssi kiusaamiseenJoki, Marjut Nollatoleranssi kiusaamiseen
Joki, Marjut Nollatoleranssi kiusaamiseen
 
Sairauspoissaolojen ja työturvallisuusilmoitusten hallinta julkisella sektori...
Sairauspoissaolojen ja työturvallisuusilmoitusten hallinta julkisella sektori...Sairauspoissaolojen ja työturvallisuusilmoitusten hallinta julkisella sektori...
Sairauspoissaolojen ja työturvallisuusilmoitusten hallinta julkisella sektori...
 
4.2.2016 Mitä työsuojelu ja työhyvinvointi tarkoittavat omalla työpaikallasi?
4.2.2016 Mitä työsuojelu ja työhyvinvointi tarkoittavat omalla työpaikallasi?4.2.2016 Mitä työsuojelu ja työhyvinvointi tarkoittavat omalla työpaikallasi?
4.2.2016 Mitä työsuojelu ja työhyvinvointi tarkoittavat omalla työpaikallasi?
 
20.2.2018 Riitta-Liisa Larjovuori: Hyvinvoinnin ja tuottavuuden rakentuminen ...
20.2.2018 Riitta-Liisa Larjovuori: Hyvinvoinnin ja tuottavuuden rakentuminen ...20.2.2018 Riitta-Liisa Larjovuori: Hyvinvoinnin ja tuottavuuden rakentuminen ...
20.2.2018 Riitta-Liisa Larjovuori: Hyvinvoinnin ja tuottavuuden rakentuminen ...
 

Mehr von Työterveyslaitos

Mehr von Työterveyslaitos (20)

TYÖOTE-toimintamallilla tuottavuutta: TYÖOTE-toimintamallin vaikuttavuustutkimus
TYÖOTE-toimintamallilla tuottavuutta: TYÖOTE-toimintamallin vaikuttavuustutkimusTYÖOTE-toimintamallilla tuottavuutta: TYÖOTE-toimintamallin vaikuttavuustutkimus
TYÖOTE-toimintamallilla tuottavuutta: TYÖOTE-toimintamallin vaikuttavuustutkimus
 
Allergisen reaktion selvittelyt – modernein näkökulma?
Allergisen reaktion selvittelyt – modernein näkökulma?Allergisen reaktion selvittelyt – modernein näkökulma?
Allergisen reaktion selvittelyt – modernein näkökulma?
 
Pelastusalan työntekijöiden soveltuvuus työhön keuhkosairauksissa
Pelastusalan työntekijöiden soveltuvuus työhön keuhkosairauksissaPelastusalan työntekijöiden soveltuvuus työhön keuhkosairauksissa
Pelastusalan työntekijöiden soveltuvuus työhön keuhkosairauksissa
 
Virtaa elämään! Masennuksen neuromodulaatiohoitojen nykytila, käyttö ja tulev...
Virtaa elämään! Masennuksen neuromodulaatiohoitojen nykytila, käyttö ja tulev...Virtaa elämään! Masennuksen neuromodulaatiohoitojen nykytila, käyttö ja tulev...
Virtaa elämään! Masennuksen neuromodulaatiohoitojen nykytila, käyttö ja tulev...
 
Perjantai-meeting: Työelämän muutosnäkymät, HELP-projekti
Perjantai-meeting: Työelämän muutosnäkymät, HELP-projektiPerjantai-meeting: Työelämän muutosnäkymät, HELP-projekti
Perjantai-meeting: Työelämän muutosnäkymät, HELP-projekti
 
Työkyvyttömyyseläkkeiden ennaltaehkäisyn mahdollisuudet työterveyshuollossa t...
Työkyvyttömyyseläkkeiden ennaltaehkäisyn mahdollisuudet työterveyshuollossa t...Työkyvyttömyyseläkkeiden ennaltaehkäisyn mahdollisuudet työterveyshuollossa t...
Työkyvyttömyyseläkkeiden ennaltaehkäisyn mahdollisuudet työterveyshuollossa t...
 
Työperäiset kemikaaliriskit kiertotaloudessa
Työperäiset kemikaaliriskit kiertotaloudessaTyöperäiset kemikaaliriskit kiertotaloudessa
Työperäiset kemikaaliriskit kiertotaloudessa
 
Työturvallisuuslain muutokset
Työturvallisuuslain muutoksetTyöturvallisuuslain muutokset
Työturvallisuuslain muutokset
 
Kvartsialtistuminen
KvartsialtistuminenKvartsialtistuminen
Kvartsialtistuminen
 
Perustietoa työeläketurvasta – Mitä tarkoittaa maksuluokkamalli? Entä työkyvy...
Perustietoa työeläketurvasta – Mitä tarkoittaa maksuluokkamalli? Entä työkyvy...Perustietoa työeläketurvasta – Mitä tarkoittaa maksuluokkamalli? Entä työkyvy...
Perustietoa työeläketurvasta – Mitä tarkoittaa maksuluokkamalli? Entä työkyvy...
 
Kaksisuuntaisen mielialahäiriön tunnistaminen ja hoito
Kaksisuuntaisen mielialahäiriön tunnistaminen ja hoitoKaksisuuntaisen mielialahäiriön tunnistaminen ja hoito
Kaksisuuntaisen mielialahäiriön tunnistaminen ja hoito
 
Unettomuuden diagnostiikka ja hoito
Unettomuuden diagnostiikka ja hoitoUnettomuuden diagnostiikka ja hoito
Unettomuuden diagnostiikka ja hoito
 
Tekoäly ja asiantuntijatyö
Tekoäly ja asiantuntijatyöTekoäly ja asiantuntijatyö
Tekoäly ja asiantuntijatyö
 
Sotilasilmailulääketiede
SotilasilmailulääketiedeSotilasilmailulääketiede
Sotilasilmailulääketiede
 
Työhön kytkeytyvä kuntoutus
Työhön kytkeytyvä kuntoutusTyöhön kytkeytyvä kuntoutus
Työhön kytkeytyvä kuntoutus
 
Mielenterveyden tuki työpaikalla
Mielenterveyden tuki työpaikallaMielenterveyden tuki työpaikalla
Mielenterveyden tuki työpaikalla
 
Uniapnea ja työkyky
Uniapnea ja työkykyUniapnea ja työkyky
Uniapnea ja työkyky
 
Työhygienia työterveyshuollossa
Työhygienia työterveyshuollossaTyöhygienia työterveyshuollossa
Työhygienia työterveyshuollossa
 
Tuberkuloosin terveystarkastukset sote- ja varhaiskasvatusalalla
Tuberkuloosin terveystarkastukset sote- ja varhaiskasvatusalallaTuberkuloosin terveystarkastukset sote- ja varhaiskasvatusalalla
Tuberkuloosin terveystarkastukset sote- ja varhaiskasvatusalalla
 
Ärsytysastman ehkäisy ja tunnistaminen – toimintamalli työterveyshuollolle
Ärsytysastman ehkäisy ja tunnistaminen – toimintamalli työterveyshuollolleÄrsytysastman ehkäisy ja tunnistaminen – toimintamalli työterveyshuollolle
Ärsytysastman ehkäisy ja tunnistaminen – toimintamalli työterveyshuollolle
 

Työsuojelu, yhteinen työpaikka ja verkostomainen toiminta: Työsuojelupaneeli 3

  • 1. TYÖSUOJELU, YHTEINEN TYÖPAIKKA JA VERKOSTOMAINEN TOIMINTA Työsuojelupaneeli III Työsuojelupaneeli III, Toivanen & Janhonen 2014 1 Minna Toivanen & Minna Janhonen 10.6.2014 10.6.2014
  • 2. • Työsuojelupaneeli on työsuojeluhenkilöstölle suunnattu, ajankohtaisia työelämäasioita käsittelevä kysely. • Paneelin tarkoituksena on tuottaa tietoa työpaikoilla näkyvistä ilmiöistä, tarpeista ja trendeistä, ja yhteiskunnallisten ilmiöiden vaikutuksista työn tekemisen arkeen. • Kysely toteutetaan paneelimuotoisena: samalle Työsuojeluhenkilörekisteristä poimitulle paneeliryhmälle lähetetään 2-3 kertaa vuodessa lyhyt sähköisen kysely kulloinkin ajankohtaisista työpaikkojen toimintaan ja työhyvinvointiin liittyvistä asioista. • Työsuojelupaneeli on toteutettu Työturvallisuuskeskuksen ja Työterveyslaitoksen yhteistyönä. • Kolmas paneeli on toteutettu huhti-toukokuussa 2014 10.6.2014 Työsuojelupaneeli III, Toivanen & Janhonen 2014 2 Työsuojelupaneeli III
  • 3. 10.6.2014 Työsuojelupaneeli III, Toivanen & Janhonen 2014 3 Juuri nyt työpaikoilla puhuttaa jaksaminen, yt-neuvottelut ja muut muutokset (avovastaus) Työsuojelupäälliköt ja –valtuutetut Hyvinvointi ja jaksaminen (91 mainintaa) Yt-neuvottelut, lomautukset (89 mainintaa) Muutokset työpaikalla (fuusiot, organisaatiomuutokset ym) ( 84 mainintaa) Tulevaisuus, epävarmuus ja töiden jatkuminen (54 mainintaa) Työturvallisuus ja työsuojelu (53 mainintaa) Kiire, työajan venyminen, tehostuminen ja työn tiivistyminen (46 mainintaa) Sisäilmaongelmat (45 maininta) Huono ilmapiiri ja epäasiallinen kohtelu (43 mainintaa) Lomat ja työajat (42 mainintaa) Töiden organisointiin liittyvät haasteet (34 mainintaa) Työtilat ja ergonomia (27 mainintaa)
  • 4. 10.6.2014 Työsuojelupaneeli III, Toivanen & Janhonen 2014 4 Työsuojelutoi- minnasta laaditaan useimmiten vuosisuunnitelma. Noin kolmannes arvioi, ettei pidemmän tähtäimen suunnitelmia laadita, eikä toiminnasta laadita raporttia säännöllisesti. Työsuojelutoiminnan suunnittelu ja raportointi (%)
  • 5. 10.6.2014 Työsuojelupaneeli III, Toivanen & Janhonen 2014 5 Onko työsuojelulle asetettu konkreettisia tavoitteita? (%) Työsuojeluhenki- löstöstä lähes kolme neljästä arvioi, että työpaikalla asetetaan konkreettisia tavoitteita vuositasolla. Pidemmällä aikavälillä tavoitteita asetetaan harvemmin.
  • 6. 10.6.2014 Työsuojelupaneeli III, Toivanen & Janhonen 2014 6 Työsuojelulle asetettuja tavoitteita (%) Turvallisuushavainto- jen määrän seuranta, sairauspoissaolojen ja työtapaturmien vähentäminen tavoit- teena enemmistöllä työpaikoista. Kyselyssä mainittujen tavoitteiden lisäksi tavoitteena oli mm. työhyvinvoinnin parantaminen, riskien arviointi, turvallisuus- kulttuurin kehittämi- nen ja työkyvyn parantaminen.
  • 7. 10.6.2014 Työsuojelupaneeli III, Toivanen & Janhonen 2014 7 Työsuojelu toiminnan suunnittelussa ja tavoitteiden asettamisessa hyödynnetään erilaisia tietolähteitä (%) Työpaikkaselvitys, työterveys- ja turvallisuusriskien arviointi, työsuojelun toimintaohjelma ja turvallisuus- havainnot yleisimpiä työsuojelutoiminnan suunnittelussa ja tavoitteiden asettamisessa hyödynnettäviä tietolähteitä.
  • 8. 10.6.2014 Työsuojelupaneeli III, Toivanen & Janhonen 2014 8 Sairauspoissaolot, tapaturmat työpaikalla ja vaaratilanneilmoi- tukset tavallisimpia käytössä olevia seurannan mittareita. Kyselyssä mainittujen mittareiden lisäksi hyödynnettiin mm. työhyvinvointi- kyselyjä, ylityö- raportteja ja turva- varttien määrää. Työsuojelutoiminnan seurannassa käytettäviä mittareita (%)
  • 9. 10.6.2014 Työsuojelupaneeli III, Toivanen & Janhonen 2014 9 Työsuojeluhenkilös- töstä noin kaksi viidestä arvioi, että omalla työpaikalla työskentelee vähintään satunnaisesti myös muiden kuin oman yrityksen tai organisaation työntekijöitä. Verkostomainen toiminta työpaikalla (%) 10 30 20 30 10 Työpaikalla työskentelee muidenkin kuin oman yrityksen/organisaation ihmisiä (%) Kyllä, jatkuvasti Kyllä, satunnaisesti Toimimme itse alihankkijana Ei Ei osaa sanoa
  • 10. 10.6.2014 Työsuojelupaneeli III, Toivanen & Janhonen 2014 10 Millaisia töitä muiden yritysten/organisaatioiden työntekijät tekevät (%) Jos omalla työpaikalla työskentelee myös muiden yritysten/organisaatioiden työntekijöitä, tekevät he tavallisimmin siivoustyötä (45 %), vartiointia (24 %), rakentamista (23 %) ja ruokala/catering –toimintaa (22 %).
  • 11. 10.6.2014 Työsuojelupaneeli III, Toivanen & Janhonen 2014 11 Jos työpaikalla työskentelee muiden yritysten/organisaatioiden työntekijöitä, miten toimitaan (%)
  • 12. 10.6.2014 Työsuojelupaneeli III, Toivanen & Janhonen 2014 12 Tuoko muiden yrityksen/organisaation työntekijät etuja vai haittoja? (%) Muiden yritysten/organisaatioiden työntekijöiden työskentely omalla työpaikalla tuo haasteita erityisesti työsuojelutoiminnalle, työturvallisuudelle, johtamiselle ja työn organisoinnille. Työtovereiden välisiin suhteisiin ja ilmapiiriin taas muut työntekijät tuovat tavallisemmin etuja kuin haittoja.
  • 13. 10.6.2014 Työsuojelupaneeli III, Toivanen & Janhonen 2014 13 Muiden yritysten/organisaatioiden työntekijöiden käytön useimmkin mainitut hyödyt ja edut (avovastaus) Työsuojelupäälliköt ja –valtuutetut Keskittyminen ydinosaamiseen, kun tietty erityisosaaminen ostetaan ulkoa (64 mainintaa) ”Asiantuntija-apu on alallamme merkittävä: ilman asiantuntijayrityksen henkilöitä jäisi tehtävät tekemättä. Siivous tai kiinteistöhuolto ei ole yrityksemme ydinliiketoimintaa” ”Jokinen osapuoli voi keskittyä vain siihen minkä parhaiten osaa ja kehittää sitä.” ”Jonkun spesifin osaamisalueen ulkoistaminen vapauttaa omia voimavaroja keskittymään ydinbisnekseen” Joustotyövoima, kiirehuippujen tasaaminen (54 mainintaa) ”Henkilöstön poissaolojen paikkaaminen onnistuu helposti.” ”Joustavuus säätää resursseja kuormituksen mukaan.” ”Äkillisten ruuhkatilanteiden purkaminen helpottuu.” Uudet näkökulmat, tietojen jakaminen (28 mainintaa) ”Uusien hyvien toimintatapojen ilmeneminen.” ”Tiedon saanti ja jakaminen, kehitystyö.” Taloudelliset syyt (20 mainintaa) ”Taloudellista tulosta tällä ryhmällä haetaan.” ”Halvemmat työvoimakustannukset.”
  • 14. 10.6.2014 Työsuojelupaneeli III, Toivanen & Janhonen 2014 14 Muiden yritysten/organisaatioiden työntekijöiden käytön yleisimmin mainitut haasteet (avovastaus) Työsuojelupäälliköt ja –valtuutetut Töiden organisointi, yhteiset toimintatavat (41 mainintaa) ”Paljon sovittavia asioita, kuka hoitaa mitäkin. Byrokratian tahtoo kasvaa ja toiminta hidastua, kun sopijapuolia on tullut lisää” Tiedonkulku (39 mainintaa) " tieto ei kulje yritysten välillä tarpeeksi alas asti " Turvallisuuden varmistaminen ( 25 mainintaa) ”Turvallisuus, etenkin satunnaisten alihankkijoiden huoltoseisokkien jne. aikaan” Perehdytys, ohjaus (25 mainintaa) ”Muistaa aina kertoa ja perehdyttää työpaikkamme kaikkiin käytänteisiin” Henkilöstön vaihtuvuus (15 mainintaa) ”vaihtuvat työntekijät, jotka eivät tunne talon tapoja" Työn laatu ja osaaminen (15 mainintaa) ”Työn jälki ei vastaa tavoitetasoa” Sitoutumattomuus, asenneongelmat (12 mainintaa) ”Eivät välttämättä sitoudu pitkäjänteiseen kehittämistyöhön. Eivät ole kiinnostuneita yhteisistä asioista” Epätasa-arvo, osallisuus (12 mainintaa) ”Heikommat työaikamääräykset alihankintatyössä. Aiheuttaa kitkaa, koska heikoimmilla ehdoilla työskentelevien halu joustaa on joskus kortilla” Kehittämistoiminta (5 mainintaa) ”Eivät välttämättä sitoudu pitkäjänteiseen kehittämistyöhön. Eivät ole kiinnostuneita yhteisistä asioista”
  • 15. 10.6.2014 Työsuojelupaneeli III, Toivanen & Janhonen 2014 15 Jos työpaikalla työskentelee muiden yritysten/organisaatioiden työntekijöitä, millaiset mahdollisuudet heillä on verrattuna omiin työntekijöihin (%)
  • 16. 10.6.2014 Työsuojelupaneeli III, Toivanen & Janhonen 2014 16 Käytössä olevia keinoja ja välineitä, jotka tukevat yhteistyötä muiden yritysten organisaatioiden työntekijöiden kanssa • palaverit ja muu säännöllinen yhteydenpito (53 mainintaa) – Yhteiset palaverit muiden organisaastioiden työsuojeluhenkilöstön kanssa. Tiedon jakaminen ja asioiden yhdessä pohtiminen. • perehdytys, ohjeistus, koulutus (46 mainintaa) – Yhteiset pelisäännöt käytännöistä. Opastetaan aina uusi firma kun tulee tontille. • yhteinen toiminta, yhteiset tilat (37 mainintaa) – Matala organisaatio. Ei pidetä kiinni hierarkioista. Keskusteleva ilmapiiri. Yhteinen pääsy käytettäviin tietokoneohjelmiin. Osittain yhteinen päivittäinen työnjohto.
  • 17. 10.6.2014 Työsuojelupaneeli III, Toivanen & Janhonen 2014 17 Muiden yritysten/organisaatioiden työntekijöiden olo omalla työpaikalla koetaan useammin myönteisenä kuin kielteisenä asiana Työsuojelupäälliköt selvästi työsuojeluvaltuutet- tuja myönteisempiä muiden yritysten/organisaa- tioiden työntekijöiden oloon omalla työpaikalla.
  • 18. • Juuri nyt työpaikoilla puhuttaa jaksaminen, yt-neuvottelut ja muut muutokset. • Työsuojelutoiminnasta laaditaan useimmiten vuosisuunnitelma. Noin kolmannes arvioi, ettei pidemmän tähtäimen suunnitelmia laadita, eikä toiminnasta laadita raporttia säännöllisesti. • Työsuojeluhenkilöstöstä lähes kolme neljästä arvioi, että työpaikalla asetetaan konkreettisia tavoitteita vuositasolla. Pidemmällä aikavälillä tavoitteita asetetaan harvemmin. • Turvallisuushavaintojen määrän seuranta sekä sairauspoissaolojen ja työtapaturmien vähentäminen työsuojelulle asetettuja tavoitteita enemmistöllä työpaikoista. • Työpaikkaselvitys, työterveys- ja turvallisuusriskien arviointi, työsuojelun toimintaohjelma ja turvallisuushavainnot yleisimpiä työsuojelutoiminnan suunnittelussa ja tavoitteiden asettamisessa hyödynnettäviä tietolähteitä. • Sairauspoissaolot, tapaturmat työpaikalla ja vaaratilanneilmoitukset tavallisimpia työsuojelutoiminnan seurannassa käytettäviä mittareita. 10.6.2014 Työsuojelupaneeli III, Toivanen & Janhonen 2014 18 Yhteenveto: Työsuojelutoiminta ja sen tavoitteellisuus
  • 19. • Työsuojeluhenkilöstöstä kaksi viidestä (40 %) arvioi, että omalla työpaikalla työskentelee vähintään satunnaisesti myös muiden kuin oman yrityksen/organisaation työntekijöitä. Tavallisimmin he tekevät siivoustyötä. • Kun työpaikalla työskentelee muiden yritysten/organisaatioiden työntekijöitä, on yhteisissä toimintatavoissa paljon kehitettävää: työpaikoista vain vajaassa kolmanneksessa seurataan heidän työtapaturmiaan säännöllisesti, ja enemmistössä työpaikoista ei keskustella muiden yritysten työsuojeluasioista vastaavien henkilöiden kanssa yhteisistä toimintatavoista. • Yhteistoimintaa edistetään palavereiden ja säännöllisen yhteydenpidon sekä perehdytyksen, ohjeistuksen ja koulutuksen avulla. Myös yhteinen toiminta ja yhteiset työtilat auttavat hallitsemaan yhteistä toimintaa. • Se, että muiden yritysten/organisaatioiden työntekijöitä työskentelee omalla työpaikalla, edesauttaa mahdollisuutta keskittyä ydinosaamiseen, lisää työvoiman joustavuutta, tuo uusia näkökulmia ja on taloudellisesti edullista. 10.6.2014 Työsuojelupaneeli III, Toivanen & Janhonen 2014 19 Yhteenveto: Verkostomainen toiminta työpaikoilla 1/2
  • 20. • Muiden yritysten/organisaatioiden työntekijöiden työskentely omalla työpaikalla tuo haasteita erityisesti työsuojelutoiminnalle, työturvallisuudelle, johtamiselle ja työn organisoinnille. Työtovereiden välisiin suhteisiin ja ilmapiiriin taas muut työntekijät tuovat tavallisemmin etuja kuin haittoja. • Muiden yritysten/organisaatioiden työntekijöillä on varsin usein heikommat mahdollisuudet kuin omilla työntekijöillä osallistua työpaikan henkilöstökoulutukseen (44 %), kuulua työyhteisöön (23 %), saada perehdytystä työoloihin ja työsuojelutoimenpiteisiin (23 %), saada tietoa turvallisuuteen liittyvistä toimintaohjeista (20 %) ja työssä esiintyvistä haitta- ja vaaratekijöistä (20 %). • Työsuojelupäälliköt arvioivat selvästi työsuojeluvaltuutettuja myönteisemmin muiden yritysten/organisaatioiden työntekijöiden olemassaolon omalla työpaikalla. 10.6.2014 Työsuojelupaneeli III, Toivanen & Janhonen 2014 20 Yhteenveto: Verkostomainen toiminta työpaikoilla 2/2
  • 21. • Kyselyyn vastasi yhteensä 558 henkilöä, joista 395 toimi työsuojeluvaltuutettuna ja 159 työsuojelupäällikkönä. (Vastausprosentti 17 %) • Vastaajista 54 % oli miehiä ja 46 % naisia. • 46 % vastaajista kuului 30-50 –vuotiaiden ikäryhmään ja yli 50- vuotiaita oli 50 %. Noin 3 % oli alle 30-vuotiaita. • Vastaajista 39 % toimi miesvaltaisella työpaikalla, 44 % naisvaltaisella ja 17 % työpaikalla, jossa oli tasainen sukupuolijakauma. • Valtaosa vastaajista (93 %) toimi työpaikalla, joka oli ollut toiminnassa 5 vuotta tai kauemmin. 10.6.2014 Työsuojelupaneeli III, Toivanen & Janhonen 2014 21 Vastaajat
  • 22. • Kerttuli Harjanne, Työturvallisuuskeskus, p. 040 716 5915 / kerttuli.harjanne@ttk.fi • Minna Toivanen, Työterveyslaitos, p. 030 474 2665 / minna.toivanen@ttl.fi • Minna Janhonen, Työterveyslaitos, p. 030 474 2609 / minna.janhonen@ttl.fi • Anne Alvesalo, Työterveyslaitos, p. 030 474 4741 / anne.alvesalo-kuusi@ttl.fi • www.ttl.fi/tyosuojelupaneeli 10.6.2014 Työsuojelupaneeli III, Toivanen & Janhonen 2014 22 Lisätietoja