Miten työsuojelu toteutuu, kun töitä tehdään etänä ja viestit virtaavat somessa? Etätyö ja sosiaalisen median käyttö tuovat uusia haasteita työpaikoille ja työsuojelutoimintaan, mitä ei ole vielä huomioitu kaikkialla. Minna Toivanen & Minna Janhonen 2014.

1. ETÄTYÖ JA SOSIAALISEN MEDIAN KÄYTTÖ
TYÖPAIKOILLA
Työsuojelupaneeli IV
Työsuojelupaneeli IV, Toivanen & Janhonen
2014
1
Minna Toivanen & Minna Janhonen
17.12.2014
11.12.2014

2. • Työsuojelupaneeli on työsuojeluhenkilöstölle suunnattu, ajankohtaisia
työelämäasioita käsittelevä kysely.
• Paneelin tarkoituksena on tuottaa tietoa työpaikoilla näkyvistä ilmiöistä,
tarpeista ja trendeistä, ja yhteiskunnallisten ilmiöiden vaikutuksista työn
tekemisen arkeen.
• Työsuojeluhenkilörekisteristä poimitulle paneeliryhmälle lähetetään 1-3 kertaa
vuodessa lyhyt sähköisen kysely kulloinkin ajankohtaisista työpaikkojen
toimintaan ja työhyvinvointiin liittyvistä asioista.
• Työsuojelupaneeli on toteutettu Työturvallisuuskeskuksen ja
Työterveyslaitoksen yhteistyönä.
• Neljäs paneeli on toteutettu lokakuussa 2014
11.12.2014
Työsuojelupaneeli IV, Toivanen & Janhonen
2014
2
Työsuojelupaneeli IV

3. 11.12.2014
Työsuojelupaneeli IV, Toivanen & Janhonen
2014
3
Juuri nyt työpaikoilla puhuttaa erityisesti
tulevaisuuden epävarmuus, laajemmat
muutokset ympärillä sekä työntekijöiden
jaksaminen (avovastaus)
Työsuojelupäälliköt ja –valtuutetut
Tulevaisuus, epävarmuus ja töiden jatkuminen (70 mainintaa)
Laajemmat muutokset toimintaympäristössä (Venäjän tilanne, sote-uudistus, lama ym) (65 mainintaa)
Hyvinvointi ja jaksaminen (60 mainintaa)
Yt-neuvottelut, lomautukset (47 mainintaa)
Muutokset työpaikalla (fuusiot, organisaatiomuutokset ym) ( 46 mainintaa)
Töiden organisointiin liittyvät haasteet (44 mainintaa)
Kiire, työajan venyminen, tehostuminen ja työn tiivistyminen (42 mainintaa)
Työturvallisuus ja työsuojelu (33 mainintaa)
Sisäilmaongelmat (32 maininta)
Työtilat ja ergonomia (27 mainintaa)
Huono ilmapiiri ja epäasiallinen kohtelu (27 mainintaa)

4. 11.12.2014
Työsuojelupaneeli IV, Toivanen & Janhonen
2014
4
Yli puolella
työpaikoista on
käytössä etätyö-
mahdollisuus.
Useimmiten
mahdollisuus on
kuitenkin vain
osalle
henkilöstöstä.
Etätyömahdollisuus työpaikoilla

5. 11.12.2014
Työsuojelupaneeli IV, Toivanen & Janhonen
2014
5
Tavallisimmin etätyötä ei käytetä, koska
se ei sovellu työn luonteen vuoksi
Työsuojelupäälliköt ja –valtuutetut (avovastaus)
Ei sovellu työn luonteen vuoksi
(102 mainintaa)
Potilastyö osastolla vaatii henkilökohtaisen läsnäolon tai ainakin se olisi
suotavaa.
Rekkaa on melko mahdotonta ajaa etänä.
Työ on sen luonteista, että tiimityöskentely on lähes välttämätöntä.
Teollisuustyö, jossa työskennellään koneistetuissa työpisteissä.
Tietoturvaan ja salassapitoon
liittyvät syyt (11 mainintaa)
Olemme alihankkijayritys ja käsittelemme asiakkaiden materiaaleja, jotka
sisältävät muun muassa tuotekehitystietoa, näin ollen emme pysty takaamaan
100 % tietoturvallisuutta jos ihmiset tekevät töitä kotoa käsin.
Tietoturva-asiat ovat toimialamme vuoksi tuottaneet eniten päänvaivaa.
Totutut tavat, kulttuuri ei tue
etätyöntekoa (8 mainintaa)
Ei ole kukaan tainnut uskaltaa edes kysyä...
Asia ei ole ollut esillä minkään tahon toimesta.
Etätyö kuntatyönantajalle on ilmeisesti vielä vieras ajatus.
Tekniset syyt (5 mainintaa) Ohjelmistot työtietokoneella, jotka eivät oikein toimi kannettavissa.

6. 11.12.2014
Työsuojelupaneeli IV, Toivanen & Janhonen
2014
6
Työsuojelulle asetettuja tavoitteita (%)
11.12.2014
Työsuojelupaneeli III, Toivanen & Janhonen
2014
6
Miksi etätyömahdollisuus on vain osalle
henkilöstöä? (avovastaus)
Työsuojelupäälliköt ja –valtuutetut
Ei sovellu kaikille työn luonteen
vuoksi (202 mainintaa)
Osa henkilöstöstä on tuotantotöissä, joita ei voi suorittaa etänä.
Osa tekee asiakaspalvelutyötä omissa tiloissamme eikä tätä työtä voi tehdä
muualla.
Kaikilla ei etätyöhön soveltuvia
laitteita (16 mainintaa)
Kaikilla ei kannettavia, eikä mahdollisuutta siten käyttää
etätyömahdollisuutta.
Luottamuksen puute (13
mainintaa)
Kuuluu joillakin ilmeisesti saavutettuihin etuihin, joillakin esimiehillä on
käsitys, että työtehokkuuus on heikko tai että henkilöt eivät tee oikeita töitä.
Halutaan vahtia työntekoa.
Harkitaan aina tapauskohtaisesti
(13 mainintaa)
Sallittu joillekin vain poikkeussyistä, yleisesti ei käytössä.
Kaikilla ei tarvetta tai halua
etätyön tekemiseen (7
mainintaa)
Kaikki eivät ole halunneet.

7. 11.12.2014
Työsuojelupaneeli IV, Toivanen & Janhonen
2014
7
Etätyötä tekee harvoin enemmistö
henkilöstöstä
(ne, joiden työpaikalla etätyömahdollisuus käytössä, %)
Yleensä etätyötä
tekee
henkilöstöstä alle
neljännes.

8. 11.12.2014
Työsuojelupaneeli IV, Toivanen & Janhonen
2014
8
Kenen tarpeista etätyömahdollisuus on
lähtöisin?
(ne, joiden työpaikalla etätyömahdollisuus käytössä, %)
Useimmiten
etätyömahdol-
lisuuden arvioitiin
olevan lähtöisin
lähinnä
työntekijöiden
tarpeista.

9. 11.12.2014
Työsuojelupaneeli IV, Toivanen & Janhonen
2014
9
Miten etätyön tekeminen vaikuttaa työ-
paikalla? Tuoko se enemmän haittaa vai
hyötyjä?
(ne, joiden työpaikalla etätyömahdollisuus käytössä, %)
Etätyön arvioitiin
vaikuttavan myön-
teisesti erityisesti
työntekijöiden hyvin-
vointiin, työtilojen
käyttöön ja työn
organisointiin.
Työntekijöiden
yhdenvertaisuuteen,
työtovereiden
välisiin suhteisiin ja
esimiestyöhön
koettiin etätyöstä
aiheutuvan haittaa.

10. 11.12.2014
Työsuojelupaneeli IV, Toivanen & Janhonen
2014
10
Etätyöhön liittyvät suurimmat hyödyt tai
edut työpaikalla (avovastaus)
Työsuojelupäälliköt ja –valtuutetut
Tuo työrauhaa ja tehokkuutta (75
mainintaa)
Työtehokkuus on parempi, kun saa keskittyä työskentelyyn/tuottavaan työhön, eikä
kaikenlaiseen ei tuottavaan puuhasteluun.
Rauhallinen ympäristö keskittymistä vaativiin tehtäviin. Ei niin paljon keskeytyksiä, hälyä.
Säästää aikaa (66 mainintaa) Kaukana toimipisteestä asuvan työntekijän aika ei kulu työmatkoihin.
Ajansäästö, kun ei tarvitse lähteä työpaikalle. Päivän ajankäytön suunnittelu oman tarpeen
mukaan.
Tuo joustavuutta ja vapautta (66
mainintaa)
Voi tehdä töitä omaan tahtiin
Joustava sopeutuminen poikkeaviin tilanteisiin
Lisää hyvinvointia ja motivaatiota
(37 mainintaa)
Osalla työmatkat ovat niin pitkät että tällä vältetään työuupumusta.
Työntekijöiden omakontrolli jaksamisestaan, etätyö helpottaa usein työkuormaa.
Työntekijöillä oma vastuu kasvaa ja motivaatio paranee.
Helpottaa työn ja muun elämän
yhteensovittamista (33 mainintaa)
Lapsiperheissä voidaan tehdä töitä lapsen sairastettua.
On helpompi sopia esim. hammaslääkäriaika, kun voi tehdä töitä ajan molemmin puolin
kotoa käsin.
Tehostaa tilankäyttöä (8
mainintaa)
Tilakustannusten säästö.
Tiloja säästyy ja työrauha useamman hengen huoneissa.

11. 11.12.2014
Työsuojelupaneeli IV, Toivanen & Janhonen
2014
11
Etätyöhön liittyvät suurimmat ongelmat
työpaikalla (avovastaus)
Työsuojelupäälliköt ja –valtuutetut
Epätasapuolisuuden kokemukset
(51 mainintaa)
Jostain syystä etätyövälineistöä ei automaattisesti ole hankittu kaikille. Ilmeisesti kovin
huutaja on saanut etätyölaitteet työnantajan kustantamana.
Tasapuolisuus, moni haluaisi tehdä, mutta kaikille mahdollisuutta ei anneta.
Se etteivät kaikki voi sitä tehdä ja se että eri esimiehillä on erilaiset säännöt niiden
tekemiseen.
Asenteet ja luottamuksen puute
(24 mainintaa)
Osa etenkin esimiehistä suhtautuu kielteisesti etätyöhön.
Ei luoteta työn tekemiseen kotona.
Tekniset ongelmat (22 mainintaa) Kaikilla paikkakunnilla verkot eivät ole riittävän nopeita tehokkaan sähköisen viestinnän
mahdollistamiseksi.
Jotkin atk-ohjelmat eivät toimi etätöissä
Töiden sujuvuus voi kärsiä,
yhteistyö (17 mainintaa)
Keskustelu ja yhteydenpito on hankalampaa puhelimella tai sähköpostilla kuin kasvotusten.
Henkilö ei ole paikalla kiireisissä tapahtumissa/ongelmissa.
Paikalla tapahtuvat muut työt jää tekemättä.
Tiimityöskentelyn dynamiikka potentiaalisesti hidastuu. Kokousten organisointi.
Muita mainittuja ongelmia: työntekijöiden tavoittamiseen liittyvät ongelmat, työn seuranta vaikeutuu, tiedonkulun
haasteet, työsuojeluun ja työturvallisuuteen liittyvät haasteet, tietoturvaongelmat, etäjohtaminen

12. 11.12.2014
Työsuojelupaneeli IV, Toivanen & Janhonen
2014
12
Etätyöhön suurimmat työsuojeluun
liittyvät haasteet (avovastaus)
Työsuojelupäälliköt ja –valtuutetut
Vastuukysymykset ja
työskentelyolosuhteiden kartoitus
ja seuranta (89 mainintaa)
Kotona olosuhteet eivät ole työnantajan tiedossa. Etätyötä voidaan tehdä vaikka oman
talon omakotityömaalla ja jos siinä sivussa sattuu tapaturma, eipä olekaan niin selvää kuka
vastaa.
Työnantajan velvollisuus valvoa työympäristöä ja olosuhteita ei toteudu.
Työsuojelun näkökulmasta mahdotonta valvoa. On jokaisen työntekijän omalla vastuulla.
Työajat (61 mainintaa) Epäselvä ajankäyttö. Tauottaminen. Työaikojen rajaus.
Työajan hallinta (liikaa tai liian vähän). Työn ja vapaa-ajan erottaminen. Ajankäytön
hallitsemattomuus, 'koko ajan töissä’.
Ergonomia (58 mainintaa) Kotona työpisteet ja valaistus eivät välttämättä ole ergonomisia.
kotona työpisteet mitä sattuu -> ergonomia ongelmia
Turvalisuus (37 mainintaa) Työtilojen turvallisuuteen ei pääse vaikuttamaan etätyöpisteiden osalta muutoin kuin
opastuksen kautta.
Tapaturmariski suurempi kotona ja on vaikeampi puuttua riskitekijöihin.
Työntekijöiden kuormittuminen
(23 mainintaa)
Henkinen työsuojelu ehkä hieman haasteellisempaa. Työn kuormittavuuden arviointi.
Kodin ja työn roolit sekoittuvat. Koti pitäisi olla lepoa varten. Voi tulla jaksamisongelmia.
Yksin työskentely (14 mainintaa) Eristyminen työyhteisöstä. Yksin puurrat-ei ihmistä jonka kanssa vaihdat ajatuksia.
Etätyötä tekevä voi olla yksin, tapaturmat ym.

13. 11.12.2014
Työsuojelupaneeli IV, Toivanen & Janhonen
2014
13
Etätyön tekemisen järjestäminen
työpaikoilla
(ne, joiden työpaikalla etätyömahdollisuus käytössä, %)

14. 11.12.2014
Työsuojelupaneeli IV, Toivanen & Janhonen
2014
14
Työnantajan laatimat ohjeistukset
etätyöntekemiselle puuttuvat monelta
työpaikalta
(ne, joiden työpaikalla etätyömahdollisuus käytössä, %)
Työpaikoilla, joissa
etätyö on käytössä,
reilu kolmannes (37 %)
työsuojeluhenkilös-
töstä arvioi, että
omalla työpaikalla ei
ole laadittu
ohjeistusta etätyön
tekemiselle.

15. 11.12.2014
Työsuojelupaneeli IV, Toivanen & Janhonen
2014
15
Vain harvalla työpaikalla käytössä etätyön-
tekijöille erilliset työsuojelun
toimintaohjeet
(ne, joiden työpaikalla etätyömahdollisuus käytössä, %)

16. 11.12.2014
Työsuojelupaneeli IV, Toivanen & Janhonen
2014
16
Työhyvinvoinnin tukemisen keinot ja
välineet etätyössä (avovastaus)
Työsuojelupäälliköt ja –valtuutetut
Hyvät tekniset välineet (55
mainintaa)
Asianmukaisten, etätyöhön sopivien työvälineiden (ICT-pohjaisten) tarjoaminen.
Yrityksen ICT on ensiluokkaista, jolloin etätyön tekeminen ja yhteydenpito on helppoa.
Opastusta ja ohjeita (18
mainintaa)
Työsuojelupäällikkö opastaa ja ohjeistaa.
HR:n ja työterveyshuollon tietoiskut.
Ergonomiaohjeistus. Etätyöhön liittyvät ohjeistukset yrityksen intrassa.
Keskustelut esimiehen kanssa (16
mainintaa)
Esimies käy kehityskeskustelussa läpi etätyön vaikutuksia jaksamiseen.
Työajan hallinnasta keskustellaan etätyöntekijöiden kanssa.
Sovittu yhteiset käytännöt (6
mainintaa)
Selkeät pelisäännöt.
Pelisääntöjä on jonkin verran määritelty joilla voidaan saada etätyötä läpinäkyvämmäksi.
Työtehtävien määrän seuranta (4
mainintaa)
Esimiehen velvollisuus vaatia etäpäiviltä suunnitelma tehtävistä töistä. Tällöin esimies voi
varmistaa työn määrän oikean mitoituksen.

17. 11.12.2014
Työsuojelupaneeli IV, Toivanen & Janhonen
2014
17
Sisäisen sosiaalisen median käyttö
työpaikoilla, kuten intranetin
keskustelupalsta tai Yammer
Noin kolmannes
työsuojeluhenkilös-
töstä arvioi, että
omalla työpaikalla
käytetään sisäistä
sosiaalista mediaa,
kuten intranetin
keskustelupalstaa.

18. 11.12.2014
Työsuojelupaneeli IV, Toivanen & Janhonen
2014
18
Miksi työpaikalla ei käytetä sisäistä
sosiaalista mediaa? (avovastaus)
Työsuojelupäälliköt ja –valtuutetut
Organisaatiokulttuuriin liittyvät
seikat (16 mainintaa)
Organisaatiokulttuurissamme ei olla herätty sosiaaliseen mediaan, jossa
jokainen voisi viestiä ja kommunikoida myös epämuodollisesti. Keinot ovat
tarjolla.
Kulttuuri on hieman vanhanaikainen, mieluummin soitetaan tai sähköpostia
käytetään.
Käyttö kielletty, tietoturva (8
mainintaa)
Tietoturvallisuus syy työnantajan mielestä.
Työpaikan pieni koko (8
mainintaa)
Työyhteisömme on pieni, 12 henkilöä. Meillä on käytössä muita tapoja viestiä.
Tekniset ongelmat (7 mainintaa) Keskustelupalstan alusta on vaikeakäyttöinen.
Intranetti ei toimi sille suunnitellulla tavalla.
Työn luonne (6 mainintaa) Ei sovi hoitotyöhön.

19. 11.12.2014
Työsuojelupaneeli IV, Toivanen & Janhonen
2014
19
Ulkoisen sosiaalisen median käyttö
työpaikoilla, kuten Facebook, Twitter,
Youtube
Noin puolet
työsuojeluhenkilös-
töstä arvioi, että
omalla työpaikalla
käytetään ulkoista
sosiaalista mediaa,
kuten Facebookia,
työhön liittyvissä
asioissa.

20. 11.12.2014
Työsuojelupaneeli IV, Toivanen & Janhonen
2014
20
Sosiaalisen median käyttö työssä
koetaan yleensä myönteisenä tai
neutraalina asiana
(ne, joiden työpaikalla sosiaalinen media käytössä, %)

21. 11.12.2014
Työsuojelupaneeli IV, Toivanen & Janhonen
2014
21
Mitkä ovat sosiaalisen median käytön
suurimmat hyödyt tai edut työpaikallasi?
(avovastaus)
Työsuojelupäälliköt
selvästi
työsuojeluvaltuutet-
tuja
myönteisempiä….
Työsuojelupäälliköt ja –valtuutetut
Tiedotustoiminta, kontaktien
ylläpito (64 mainintaa)
Asiakkaiden tavoittaminen, näkyvyys.
Nuorisonohjaaja pystyy pitämään kontaktia nuoriin sosiaalisen median kautta.
Yhtiö pystyy kertomaan toiminnastaan kuluttajalle heidän käyttämässään
mediassa.
Esim. tiedottamisessa loistava apuväline.
Markkinointi, imago, näkyvyys,
tavoitettavuus (55 mainintaa)
Avointen työpaikkojen markkinointi/mainostaminen. Tuotteiden ja
tapahtumien markkinointi.
Yritys saa näkyvyyttä lisää, mikä lisää asiakaskäyntejä, mikä edesauttaa sitä
että meillä kaikilla olisi jatkossakin työpaikka.
Nopeus (28 mainintaa) Sosiaalisessa mediassa on hyötynä tiedon kulkemisen nopeus.
Viestintä on kätevää ja nopeaa sekä yhtäaikaista.
Nopea tiedotuskanava esim. häiriöviestintään.

22. 11.12.2014
Työsuojelupaneeli IV, Toivanen & Janhonen
2014
22
Sosiaalisen median käyttöön liittyvät
suurimmat ongelmat työpaikalla
(avovastaus)
Työsuojelupäälliköt ja –valtuutetut
Epäselvät pelisäännöt (39
mainintaa)
Sosiaalisessa mediassa väärä tieto voi levitä nopeasti ja jälkikäteen sitä on
vaikea oikaista.
Some on ok, mutta jos se häiritsee työtehtävien suorittamista ja on pois esim.
asiakkaille annettavasta ajasta, on kyseessä merkittävä ongelma. Tämä tietysti
on seurausta siitä, että organisaatiossamme ei ole olemassa selkeitä ohjeita
somen käytöstä työajalla.
Syö aikaa varsinaiselta työltä,
rikkoo työpäivää (38 mainintaa)
Ajankäyttö, hektisyys, tehtävien pirstaloituminen, jatkuva läsnäolon ja
saatavuuden tunne.
Ylimääräinen työ, jonkun täytyy huolehtia päivityksistä yms.
Huvi/ siviilikäyttö (25 mainintaa) Omien asioiden hoitaminen ja viestittäminen sosiaalisessa mediassa jatkuvasti
haittaa työntekoa.
Tietoturva, yksityisyydensuoja
(18 mainintaa)
Työntekijä saattaa harkitsematta laittaa sinne tietoja, jotka ovat salassa
pidettäviä tai luottamuksellisia.

23. 11.12.2014
Työsuojelupaneeli IV, Toivanen & Janhonen
2014
23
Mitä haasteita sosiaalisen median
käyttöön liittyy erityisesti työsuojelun
näkökulmasta? (avovastaus)
Työsuojelupäälliköt
selvästi
työsuojeluvaltuutet-
tuja
myönteisempiä….
Työsuojelupäälliköt ja –valtuutetut
Epäasiallinen palaute tai sen
pelko, uhkailu, negatiivinen
palaute (48 mainintaa)
Sosiaalisen median värikkäät mielipiteet, joilta pitäisi itseään jotenkin suojata.
Ulkopuolisen tahon mahdolliset yritykseen kohdistuvat 'hyökkäykset' yksittäistä
työntekijää kohtaan.
Epäasialliset kommentit toisista työntekijöistä/työnantajasta kulkeutuvat
sosiaaliseen mediaan.
Henkinen kuormitus: infoähky,
esilläolon pakko, stressi (19
mainintaa)
Henkinen ahdistuminen kun kaiken pitää olla just nyt heti.
Yksi stressitekijä lisää, jos haluaa pitää ajantasaisina tietoja.
Ajanhallinta hankaloituu, kiire
lisääntyy (18 mainintaa)
Työmäärä lisääntyy sen myötä, mitään muuta ei saman aikaisesti kuitenkaan
lopeteta.
Tietoturvariskit, valvonnan
ongelmallisuus (16 mainintaa)
Salassapitovelvollisuuden noudattaminen.
Tietoturva ja yksilön suoja.

24. 11.12.2014
Työsuojelupaneeli IV, Toivanen & Janhonen
2014
24
Millaisia keinoja tai välineitä
työpaikallanne on käytössä, jotka koskevat
sosiaalisen median työkäyttöön liittyviä
riskejä? (avovastaus)
Työsuojelupäälliköt ja –valtuutetut
On laadittu pelisäännöt /
ohjeistus (47 mainintaa)
Ohjeistettu, miten työasioita voi ja saa kommentoida sosiaalisessa mediassa.
Työntekijöiden kanssa on sovittu pelisäännöt ja työpaikalla on selkeä roolitus
sosiaalisen median käyttöön.
Yrityksen esiintyminen sosiaalisessa mediassa hoidetaan keskitetysti
viestintäosaston toimesta.
Tietoturvasuojaus /
tietoturvarajoitukset (10
mainintaa)
Työssämme on kielletty käyttää sosiaalisia medioita operatiivisilla päätteillä
tietoturvasyistä.
Suojaukset ohjelmissa.

25. 11.12.2014
Työsuojelupaneeli IV, Toivanen & Janhonen
2014
25
Sosiaalisen median käyttöön liittyvät
periaatteet ja toimintatavat työpaikoilla
(ne, joiden työpaikalla sosiaalinen media käytössä, %)

26. • Yli puolella työpaikoista on käytössä etätyömahdollisuus. Useimmiten mahdollisuus on kuitenkin
vain osalle henkilöstöstä.
• Tavallisimmin etätyötä ei käytetä, koska se ei sovellu työn luonteen vuoksi. Myös tietoturvaan ja
salassapitoon sekä työkulttuuriin liittyvät tekijät estävät toisinaan etätyön tekemisen.
• Yleensä etätyötä tekee henkilöstöstä alle neljännes.
• Etätyön arvioitiin vaikuttavan myönteisesti erityisesti työntekijöiden hyvinvointiin, työtilojen
käyttöön ja työn organisointiin. Etätyö tuo työrauhaa ja tehokkuutta, säästää aikaa, tuo
joustavuutta ja vapautta sekä helpottaa työn ja muun elämän yhteensovittamista.
• Työntekijöiden yhdenvertaisuuteen, työtovereiden välisiin suhteisiin ja esimiestyöhön koettiin
etätyöstä aiheutuvan haittaa. Toisinaan myös töiden sujuvuus voi kärsiä.
• Useimmiten etätyömahdollisuuden arvioitiin olevan lähtöisin lähinnä työntekijöiden tarpeista.
11.12.2014
Työsuojelupaneeli IV, Toivanen & Janhonen
2014
26
Yhteenveto: Etätyön käyttö
työpaikoilla (1/2)

27. • Työpaikoilla, joissa etätyö on käytössä, reilu kolmannes (37 %) vastaajista arvioi, että
omalla työpaikalla ei ole laadittu ohjeistusta etätyön tekemiselle. Samoin vain harvalla
työpaikalla oli käytössä etätyöntekijöille erilliset työsuojelun toimintaohjeet.
• Etätyön kuormituksesta keskustelu, työnantajan tarjoama tuki hyvän ergonomian
rakentamiseen ja ajankäytön hallintaan ovat käytössä harvoilla työpaikoilla. Sen sijaan
työnantaja huolehtii useimmiten etätyön mahdollistamasta tekniikasta ja järjestää
tarvittavat välineet.
• Etätyöhön liittyvinä työsuojelullisina haasteina vastaajat kokivat vastuukysymykset sekä
työskentelyolosuhteiden kartoituksen ja seurannan. Lisäksi työaikoja hallitsemattomuus,
huono ergonomia ja työtilojen turvallisuuteen liittyvät puutteet koettiin ongelmallisina.
Esiin tuotiin myös ylipitkiin työpäiviin liittyvä työntekijöiden kuormittuminen ja
yksintyöskentelyn haitalliset seuraukset.
11.12.2014
Työsuojelupaneeli IV, Toivanen & Janhonen
2014
27
Yhteenveto: Etätyön käyttö
työpaikoilla (2/2)

28. • Noin kolmannes työsuojeluhenkilöstöstä arvioi, että omalla työpaikalla käytetään sisäistä sosiaalista
mediaa, kuten intranetin keskustelupalstaa. Useimmiten syyt sille, miksi sisäistä mediaa ei käytetty, liittyivät
organisaatiokulttuurin ”vanhanaikaisuuteen”, tietoturvaan, työpaikan pieneen kokoon, teknisiin ongelmiin
tai työn luonteeseen. Noin puolet työsuojeluhenkilöstöstä arvioi, että omalla työpaikalla käytetään ulkoista
sosiaalista mediaa, kuten Facebookia, työhön liittyvissä asioissa.
• Sosiaalisen median käyttö työssä koetaan yleensä myönteisenä tai neutraalina asiana. Suurimmiksi hyödyiksi
koettiin tiedotustoiminnan ja kontaktien ylläpidon tehostuminen, markkinointiin, imagoon ja näkyvyyteen
liittyvät myönteiset vaikutukset sekä nopeus.
• Suurimmiksi sosiaalisen median käyttöön liittyvinä haasteina tuotiin esiin epäselvät pelisäännöt, some voi
viedä aikaa varsinaiselta työltä ja sitä käytetään myös omien asioiden hoitoon. Lisäksi siihen koettiin liittyvän
tietoturvaan ja yksityisyydensuojaan liittyviä ongelmia. Työsuojeluun liittyvänä haasteena nähtiin erityisesti
epäasiallinen tai kielteinen palaute yksittäisiä henkilöitä kohtaan ja uhkailu.
• Niistä työpaikoista, joissa sosiaalinen media on käytössä, noin puolessa on tehty linjaukset sähköpostin ja
tietoverkon käytöstä henkilökohtaisten asioiden hoitoon, annettu ohjeet sosiaalisessa mediassa
esiintymisestä ja laadittu yhteiset pelisäännöt sosiaalisen median käytöstä.
• Sosiaalisen median käyttöön liittyviä kuormitustekijöitä on sen sijaan kartoitettu vain harvoilla työpaikoilla.
11.12.2014
Työsuojelupaneeli IV, Toivanen & Janhonen
2014
28
Yhteenveto: Sosiaalisen median
käyttö työpaikoilla

29. • Kyselyyn vastasi yhteensä 498 henkilöä, joista 348 toimi
työsuojeluvaltuutettuna ja 150 työsuojelupäällikkönä.
(Vastausprosentti 16 %)
• Vastaajista 54 % oli miehiä ja 46 % naisia.
• 45 % vastaajista kuului 30-50 –vuotiaiden ikäryhmään ja yli 50-
vuotiaita oli 51 %. Noin 4 % oli alle 30-vuotiaita.
• Vastaajista 37 % toimi miesvaltaisella työpaikalla, 44 % naisvaltaisella ja
19 % työpaikalla, jossa oli tasainen sukupuolijakauma.
• Valtaosa vastaajista (96 %) toimi työpaikalla, joka oli ollut toiminnassa
5 vuotta tai kauemmin.
11.12.2014
Työsuojelupaneeli IV, Toivanen & Janhonen
2014
29
Vastaajat

30. • Kerttuli Harjanne, Työturvallisuuskeskus, p. 040 716 5915 / kerttuli.harjanne@ttk.fi
• Minna Toivanen, Työterveyslaitos, p. 030 474 2665 / minna.toivanen@ttl.fi
• Minna Janhonen, Työterveyslaitos, p. 030 474 2609 / minna.janhonen@ttl.fi
• www.ttl.fi/tyosuojelupaneeli
11.12.2014
Työsuojelupaneeli IV, Toivanen & Janhonen
2014
30
Lisätietoja