Esitelmä Satakunnan Vasemmiston pyynnöstä "Kansantalouden koko kuva" -seminaarissa, Rauma marraskuu 2013.

1. KANSANTALOUDEN KOKO
KUVA
Satakunnan Vasemmisto, 9.11.2013
Teppo Eskelinen

2. Nykytilanne – missä mennään?
* Talouden taantuma, työpaikkojen kato jne
* Koko Euroopan laajuinen talouskriisi (myös
Yhdysvallat)
* Kriisin taustalla toisaalta finanssikriisi, toisaalta
euron rakenne, toisaalta epäonnistunut
kriisipolitiikka
* Kyse on myös ”normaalitilasta”: finanssoitunut
talous, inflaatiotavoitteet

3. Globalisaatio?

Työpaikkojen maantieteellinen siirtyminen ei ole
luonnonlaki

Myös täystyöllisyydestä luopuminen on
poliittinen valinta: valtion uudelleen
orientoituminen, inflaatiotavoitteet

Pitkällinen poliittinen prosessi, ei automaatio

Tuotanto ei liiku samalla tavoin kuin raha

4. Finanssikriisi

Yhdysvaltojen finanssikriisi 5 vuotta sitten
laukaisi spekulatiivisen kuplan

Hermostuneisuus levisi Eurooppaan, missä
finanssimarkkinat ”testaavat” euroaluetta

5. Euron ongelmat

EKP:n mandaatti:

Inflaationtorjunta, ei suoraa jäsenmaiden
rahoitusta (tosin nyt OMT)

Ongelma ei missään vaiheessa ollut julkisen
rahankäytön määrä, vaan korkotaso

Huomattavat epätasapainot maiden välillä

Kukaan ei ota vastuuta kysynnästä: pitkään
velkavetoinen (”kapitalismin paradoksi”)

6. Ratkaisuyrityksiä – ja
epäonnistumisia

Pyrkimys kriisimaiden ongelmien ratkaisemiseen
leikkaamalla

”Säästämisen paradoksi”: ongelmat pahenevat

Kaikki alkavat myöntää tilanteen - paitsi komissio

Suomi ollut vaatimassa leikkauksia – ja maksaa nyt
siitä

Vallan siirtäminen komissiolle

Epätasapainoja ei ole pyritty korjaamaan

Muutokset pankkien asemaan kosmeettisia, valtavat
pelastussummat

7. Finanssoituminen

Finanssi-intressien ensisijaistuminen:

Osakkeiden arvon ensisijaisuus

Lyhyen tähtäimen arvonmuodostus

Tulonjaon vääristymät (”finanssi-inflaatio”)

Julkisten vakuutusten finanssivetoisuus
monessa maassa

Yritykset saavat rahoituslaitosten piirteitä

Kulujen karsinnan ensisijaisuus

8. Uusliberalismi

Valtion vetäytyminen tuotannosta

Luopuminen täystyöllisyystavoitteesta

Julkisen sektorin ”uusi julkishallinta” ja uudet
prioriteetit

9. Miksi näin on käynyt?
1 Talousteoria ja politiikan piilottaminen faktoihin
2 Politiikan ”reunaehtojen” vahvistuminen
->yhteistä: talouden selittäminen politiikasta
erilliseksi

10. Talousteoria ja politiikan
piilottaminen faktoihin
* Uusklassinen teoria: Täydelliset, tasapainoiset
markkinat, päämäärien hylkääminen
* Monetarismi, marginalismi
* Kuluttajien preferenssit, muut ”reunaehtoja”
* Kuvaa ainoastaan kysyntää ja tarjontaa, ei
rahoitusta
* Rahan arvon vakaus investointien
houkuttelemiseksi välttämätön

11. Politiikan reunaehtojen
kaventuminen
* Poliittinen päätöksenteko vapaata, mutta
tiettyjen reunaehtojen rajoissa
*EU-sopimuksia budjettivajeiden rajoittamiseksi
jne.
* Nämä reunaehdot vahvistuvat jatkuvasti ja
kaventavat politiikan tilaa

12. Virkamiesvalta
* Valtiovarainministeriö: julkinen kulutus aina
ongelma
* Mallien ongelmallisuus: menot aina pysyviä ja
tulot aina epävarmoja
* Kansan valistaminen, opastaminen,
sitoutumisen vaatimus
* Auktoriteetit toiset kansainväliset järjestöt,
luottoluokittajat jne

13. Rahoituslaitosten valta
* Valtioiden ottaessa velkaa ilman keskuspankin
takausta, luottoluokittajat ratkaisevat valtioiden
kohtalon
* Luottoluokitus suoraa politiikkaa: vaatimuksia
yksityistäminen, julkisten menojen
supistaminen, kv kilpailun helpottaminen jne
* Tottelematta jättäminen voi johtaa IMF-
rahoitukseen

14. Punavihreä yhteiskunta?

Lähtökohta: kestävyydelle ei ole vaihtoehtoja →
romahdukset, ei normaalitila

Onko talous ja ympäristönsuojelu asetettava
vastakkain?

Kestävämmän yhteiskunnan rakentaminen
edellyttää valtavasti investointeja: radat,
peruskorjaukset, sähköntuotanto ja jakelu...

Hyväksytäänkö julkisten investointien politiikka?

15. ...vai eikö ole varaa?

Ympäristön suojelematta jättämiseen ei ole
varaa

”Kun huolehditaan työllisyydestä, budjetti
huolehtii itsestään”

Vastuu elvytyksestä ei voi olla kansallinen