2. Esityksen sisältö
• Kansainväliset suhteet ja globaali köyhyys herättävät paljon keskustelua
• Harvemmin tulkitaan kapitalismin kontekstissa
• Kysymys: miten Rosa Luxemburg (1871-1919) tulkitsi siirtomaavaltaa? Mitä
merkitystä teorialla on tänä päivänä?
• Luxemburgin teorian ydin: tarvitsemme kapitalismin käsitteistöä selittämään
siirtomaavaltaa. Kyse ei myöskään ole kapitalismin kieroutumasta.
• Die Akkumulation des Kapitals 1913
3. Köyhyyden mysteeri
• Miksi köyhyys vähenee ja ei vähene?
• Jatkuvat uutiset: nälkämellakat, pakotettu siirtolaisuus, alistaminen
• Maailmanpankin data: köyhien määrä vähenee dramaattisesti
• Mikä on Maailmanpankin virhe? Vai onko sitä?
4. Muodonmuutos
• Mitä tapahtuu, kun köyhyys vähenee?
• Kaksi erilaista yhteiskuntamuotoa joita ei voi verrata: “esikapitalistinen” ja
“kapitalistinen” (toki ikinä ei näin suoraan)
• Kapitalismissa olennaista: yhteismitallinen raha. “Samalle asteikolle
pakottaminen”. Kapitalistien hyväksymä raha.
• Rahan tarve, velkasuhteet
5. Mistä kapitalismi tulee?
• Mutta mikä saa nämä ihmiset siirtymään enemmän kapitalististen suhteiden
piiriin?
• Kauppasuhteiden lisääntyminen. Mutta ei koskaan spontaanisti.
• Kapitalismin sisäsyntyinen kasvu. Mutta miksi kapitalismi on niin erilaista
kuin kapitalismin ydinmaissa?
• Kapitalististen suhteiden lisääntymisen taustalla on siis jonkinlainen
kapitalismin ydinten aktiivisuus. Miten sitä voidaan selittää?
6. Luxemburgin imperialismiteoria
• Taustalla kysymys kapitalismin uusintamisesta
• Kun kapitalismi kasvaa, kapitalistien täytyy investoida voittonsa. Mutta
kenelle uusi tuotanto suunnataan?
• Täytyy olla ”kolmas osapuoli” -> esikapitalistiset maat ja alueet
• Näitä maita tarvitaan siis tuottamaan kysyntää kapitalistien tuotteille
7. Kysyntä
• Taloustieteen perusongelma: mistä löytyy kysyntää vastaamaan tarjontaan?
• Sayn laki: kysyntä ei ongelma
• Luxemburg: kysynnän täytyy syntyä kapitalistisen kierron ulkopuolella,
kapitalismi tarvitsee ulkopuolistaan sfääriä
• Siirtomaat: kysynnän tarjoaja
• Johtajien kysyntä investoinneille ja talonpoikien muuttaminen
kuluttajaluokaksi (luonnollisesta taloudesta kapitalistisiin suhteisiin)
8. Siirtomaavalta: kaksi vaihetta
• Perinteinen rosvous. Kunnia, Jumala, “kartan väritys”.
• Kapitalistinen imperialismi: keskusmaiden kysyntävajeen paikkaaminen
9. Kapitalismi tarvitsee esikapitalismia
• Esikapitalismin alueille voidaan tuottaa uutta kysyntää.
• Luxemburgin aikaan suurin osa maailman maista esikapitalistisia
• Kapitalismi ”käy kylässä” ja jättää jälkeensä sosiaalisten suhteiden myllerrystä
ja kapitalistien hyväksymän arvomitan (”köyhyys vähenee”)
• Suurin osa ihmisistä kohtaa kapitalismin näin, ei ”sisäsyntyisenä”
• Esikapitalismin despoottiset järjestelmät myös auttavat nopeissa
yhteiskunnallisissa muutoksissa
10. Kansainväliset lainat
• Mutta miten ”esikapitalistisissa maissa” on varaa ostaa kapitalistien tuotteita?
• Kansainväliset lainat kehittyivät osaksi kauppajärjestelmää; jopa niiden
edellytykseksi ->kaupan ja rahoituksen yhteenkietoutuminen
• Rautatiet ym projektit
• Lainat myös sitovat kapitalistien rahaan: lainan takaisinmaksuun tarvitaan
ulkomaista valuuttaa (raaka-aineiden vienti)
11. Valtaamisesta pehmeään valtaan
• ”Luonnollinen talous” ei tarvitse kapitalismia
• Valtaaminen ei ole kapitalistisessa hallinnassa välttämätöntä - tai edes
toivottavaa
• Hallitsijoilla enemmän valtaa alamaisiinsa, “esikapitalistinen” järjestys
• Esimerkiksi Egypti: paikallisen hallitsijan käyttö, tarvittaessa voi syrjäyttääkin.
• Nykyisin IMF, mutta jatkumoa
12. Kehitysmaan kuva tänäkin päivänä
• Lainavetoinen infrastruktuuri
• Pysyvä velkaloukku, pakko viedä ylihalpoja raaka-aineita ”kovan” valuutan
saamiseksi
• Hallitukset usein despoottisia, kansainvälisen lainaamisen verkostojen ansioista
• Velkojien valta sanelee politiikkaa huomattavasti, ulkomainen velka keskeinen
poliittinen kysymys
• Velka tulee joka tasolle, valtionvelasta kylätasolle (esim Intia)
• Myös valtaamisen kuva (esim Irak)
13. Kapitalismin eteneminen
• Viime kädessä erääntyvät velat siirretään paikallisten talonpoikien
maksettavaksi
• Kysynnän lähteiden luominen siirtyy seuraavaan valtioon
• Mitä tapahtuu kun laajenemisala loppuu?
• ”Kolmansien osapuolten” loppu vs kamppailu primitiivistä taloutta vastaan
14. Mitä väliä tänä päivänä?
• Maailma on jossain mielessä ”täynnä”. Kapitalistisen hyödyntämisen
reunavyöhykkeitä näkyy, mutta enää marginaalisilla alueilla.
• Toisaalta, kapitalismi on kyennyt laajentumaan yhä uusille alueille (kulttuuri, tieto,
ilmasto) ja toisaalta luomaan yhteismaita hyödynnettäväkseen (tulevaisuus ja
finanssispekulaatio)
• Luxemburgin teoria edelleen relevantti kysyttäessä, mikä on ihmiskunnan
enemmistön tulevaisuus: voiko kapitalismi pysyä yllä, onko heidän tuhouduttava
lainaorjuuteen, voiko despooteista vapautua jne.
• Kapitalististen suhteiden maantieteellinen hajautuminen (Kiina yms)
15. Tulkintoja kapitalismista
• “Loinen”: kapitalismi vie järjestelmästä elinvoimaa. ”Riistämme kehitysmaita”
• ”Syöpä”: kapitalismi tuhoaa omat uusintamisehtonsa. Kolmannet osapuolet
loppuvat
• Historian dynamiikka: kapitalismi luo suhteellisen vakaita kapitalistisia
suhteita yhä uusiin maihin, esim velkojen mitätöinnit luovat vakautta
