Merja Kauhanen

1. | 1 | Työ, Tasa-arvo ja Julkisen Vallan Politiikka | |
WORK,INEQUALITYANDPUBLICPOLICY
Työmarkkinoiden murros – yksilön
näkökulma
VAIKUTTAJASEMINAARI
UUDEN TYÖN TEHDAS 30.11.2016
Merja Kauhanen

2. | 2 | Työ, Tasa-arvo ja Julkisen Vallan Politiikka | |
WORK,INEQUALITYANDPUBLICPOLICY
Nopea tekninen kehitys vaikuttaa työmarkkinoihin
ja yksilöiden työmarkkina-asemaan
• Teollisuus 4.0, digitalisaatio, automatisaatio ja robotisaatio – minkälaisia
vaikutuksia yksilöiden näkökulmasta?
 Kuinka vaikuttavat työpaikkojen määrään, työllisyyden rakenteeseen? Ketkä
häviäjiä ja ketkä voittajia?
 Vaikutus työn organisointitapoihin
 Vaikutus osaamisvaatimuksiin
 Vaikutus työntekemisen muotoihin
 Vaikutus työpaikan laatuun ja työoloihin

3. | 3 | Työ, Tasa-arvo ja Julkisen Vallan Politiikka | |
WORK,INEQUALITYANDPUBLICPOLICY
Digitaalinen murros muuttaa teollista tuotantoa ja
mahdollistaa uusia palveluja ja liiketoimintamalleja
Lähde: OECD 2015

4. | 4 | Työ, Tasa-arvo ja Julkisen Vallan Politiikka | |
WORK,INEQUALITYANDPUBLICPOLICY
Yksilöiden kannalta on merkitystä mitä tapahtuu
työllisyydelle teknisen kehityksen seurauksena
• Paljon aiempaa tutkimusta ICT:n vaikutuksesta työllisyyteen aggregaattitasolla:
työllisyyden polarisaatiokehitys
o Aiempi tutkimus on laajalti havainnut työllisyyden kasvun polarisaatiokehitystä
monissa maissa: työllisyys on kasvanut korkeaa osaamista vaativissa ja
korkeapalkkaisissa ammateissa sekä vähemmän osaamista vaativissa,
matalapalkkaisissa tehtävissä; sen sijaan keskipalkkaisten rutiininomaisten
ammattien työllisyysosuus on laskenut (ns. rutinisaatiohypoteesi)
o Esim. Autor, Levy and Murnane 2003, Goos et al. 2008 & 2014, Autor & Dorn
2013, Autor 2014; Suomea koskien esim. Asplund et al. 2011, Maliranta 2013,
Böckerman et al. 2014, Mazcluskij & Kauhanen 2016

5. | 5 | Työ, Tasa-arvo ja Julkisen Vallan Politiikka | |
WORK,INEQUALITYANDPUBLICPOLICY
Tutkimus entistä enemmän kiinnostunut robottien
vaikutuksesta, mutta vielä varsin vähän empiiristä
tutkimusta
• Graetz and Michaels (2015) tutkivat teollisuusrobottien vaikutusta kasvuun,
tuottavuuteen ja työllisyyteen - 17 maata & aikaperiodi 1993-2007
o Teollisuusrobotit lisäsivät vuotuista talouskasvua 0,37 prosentilla
o ja työn tuottavuutta 0,36 prosentilla
o Ei tilastollisesti merkitsevää vaikutusta kokonaistyöllisyyteen, mutta näyttöä
siitä, että syrjäyttävät matalapalkkaisia työntekijöitä ja vähäisemmässä määrin
myös keskipalkkaisia työntekijöitä.
• Kirjallisuutta, jossa ennakoidaan robottien vaikutusta työllisyyteen
tulevaisuudessa: Brynjolfsson & McAfee (2013), Ford (2009), Frey & Osborne
(2013), Frey & Osborne (2015), Rouvinen ja Pajarinen (2013) Suomea koskeva
analyysi
• Asiantuntijoille suunnattu kysely – PEW Research Center 2014: mielipiteet lähes
tasan (48% vs. 52%)

6. | 6 | Työ, Tasa-arvo ja Julkisen Vallan Politiikka | |
WORK,INEQUALITYANDPUBLICPOLICY
Arntz, Gregory and Zierahn (2016): Keskimäärin 9
% työpaikoissa on korkea automatisaation riski

7. | 7 | Työ, Tasa-arvo ja Julkisen Vallan Politiikka | |
WORK,INEQUALITYANDPUBLICPOLICY
Vaikutukset työn organisointitapoihin
• Tekninen kehitys vaikuttaa myös työn organisointitapoihin:
o Tuotantoa pilkotaan enenevästi osiin ja työt hajautuvat yhä useamman eri
organisaation toteuttamaksi (Alasoini ym. 2012).
o Organisaatiot enenevässä määrin muodostavat dynaamisia verkostoja, jotka
ovat yhteydessä toisiinsa tieto- ja viestintäteknologian avulla (Grimshaw et al.
2009).
o Informaatio- ja viestintäteknologian leviäminen on tärkeä edellytys tehtävien
ulkoistamiselle.
o Toinen tärkeä edellytys on, että tehtäviä pystytään standardisoimaan tai
mittaamaan täsmällisesti suoritusta mittaavien indikaattoreiden avulla (Huws
2012).

8. | 8 | Työ, Tasa-arvo ja Julkisen Vallan Politiikka | |
WORK,INEQUALITYANDPUBLICPOLICY
Mitä tapahtuu työntekemisen muodoille?
Perinteinen palkkatyö vs. muut

9. | 9 | Työ, Tasa-arvo ja Julkisen Vallan Politiikka | |
WORK,INEQUALITYANDPUBLICPOLICY
Työn tekemisen aika ja paikka – enemmän
vaihtoehtoja paikan ja ajan suhteen
• Uusien teknologioiden (kuten esim. pilvi- ja mobiiliteknologiat) myötä uusia
vapausasteita on enenevässä määrin tullut ja tulossa työn tekemisen aikaan ja
paikkaan. Työtä voidaan jatkossa tehdä eri organisaatioissa entistä
hajautetummin erilaisissa paikoissa ja erilaisina aikoina – työn ja muun elämän
parempi yhteensovittaminen?
• Se, että työ ei ole sidottu enää yhteen paikkaan tai tiettyyn aikaan muodostaa
myös riskin sille, että työn ja vapaa-ajan raja entisestään hämärtyy.

10. | 10 | Työ, Tasa-arvo ja Julkisen Vallan Politiikka | |
WORK,INEQUALITYANDPUBLICPOLICY
Vaikutukset osaamisvaatimuksiin – minkälaista
osaamista vaaditaan enemmän?
• STEM (Science, Technology, Engineering and Mathematics)- osaamisen merkitys
kasvaa
• Digitaalinen oppiminen – digitaalisten laitteiden käyttö, ymmärtäminen,
kontrollointi ja luominen
• Elinikäisen oppimisen merkitys
• Tiimityöskentelyn taidot sekä osaaminen, joka liittyy tiedonhallintaan ja
kommunikointitaitoihin tuotannon jakautuessa useamman eri organisaatioin
suorittamaksi (Huws 2012).
• Generalistisen osaamisen (generic skills) kysyntä tulevaisuudessa, ts. osaamisen,
joka on sertifioitu vastamaan kansainvälisiä standardeja (Huws 2012)
• Toisaalta myös hybridiosaamisen merkityksen kasvu, eli kyky hankkia
erityisosaamista usealta eri alueelta ja yhdistää niitä keskenään (Alasoini ym.
2012)

11. | 11 | Työ, Tasa-arvo ja Julkisen Vallan Politiikka | |
WORK,INEQUALITYANDPUBLICPOLICY
Vaikutukset työpaikkojen laatuun ja työoloihin?
• Robotisaation vaikutukset työhön?
o Fyysisesti kevyempää
o Vähemmän monotonista
o Tehokkaampaa
o Työnteon muotojen moninaistuminen ja yksilöllistyminen – työsuhteen ehdot,
työntekijöiden asema? -> mikä vaikutus työpaikkojen laatuun, kuka kantaa
työmarkkinariskit
• Ay-liikkeen rooli työn murroksessa? ”Towards fair digital work”
o Peter Scherrer, ETUC Deputy General Secretary: “Digitalisation is an existential challenge
for workers and the trade union movement. It cannot simply be left to the market, but
must be shaped by the EU, national and regional authorities, and employers in
negotiation and partnership with trade unions. Europe has to seize the opportunity, but
without being blind to the risks.”

12. | 12 | Työ, Tasa-arvo ja Julkisen Vallan Politiikka | |
WORK,INEQUALITYANDPUBLICPOLICY
Politiikkavalinnoilla voidaan vaikuttaa muutosvoimien
vaikutukseen tulevaisuuden työhön ja yksilöiden
työmarkkina-asemaan
• On tärkeää muistaa, että politiikkavalinnoilla voidaan vaikuttaa ja lieventää
muutosvoimien vaikutusta tulevaisuuden työhön ja yksilöiden työmarkkina-asemaan.
Jotta päästään hyvään kehitykseen, on tärkeää yhdistää sekä yritysten että yksilöiden
tarpeet (ks. ILO 2013).

13. | 13 | Työ, Tasa-arvo ja Julkisen Vallan Politiikka | |
WORK,INEQUALITYANDPUBLICPOLICY
Työ, tasa-arvo ja julkisen vallan politiikka-
konsortio (WIP)
• Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvosto:
Tasa-arvoinen yhteiskunta- ohjelman konsortio.
• Konsortion johtaja professori Matti Tuomala (TaY), varajohtaja professori Jari
vaiiomäki
• Konsortio kokoaa yhteen tutkijoita kansantaloustieteestä, taloushistoriasta,
valtio-opista, sosiaalipolitiikasta ja psykologiasta
• Konsortio selvittää eriarvoisuuden laajaa kirjoa ja miten politiikka sitä muovaa
sekä lyhyellä tähtäimellä että koko elinkaaren aikana. Tietoa tarvitaan sekä
hyvinvointijärjestelmien (koulutus, terveydenhoito, sosiaaliturva) rahoituksen
että tulojen uudelleenjaon kannalta, kun samalla säilytetään kannustimet työhön
ja vältetään tuloloukut. Tutkimme työpaikkojen polarisaation ja epätyypillisten
työsuhteiden kehityssuuntia ja seurauksia.

14. | 14 | Työ, Tasa-arvo ja Julkisen Vallan Politiikka | |
WORK,INEQUALITYANDPUBLICPOLICY
• Tuotannon tietokoneistumisen seurauksena, ammattirakenteen murros ja
mahdollinen polarisaatio, keskiluokan (työmarkkinoiden) kuihtuminen.
• Tuotannon uudelleen organisointi, joustavuus.
• Epätyypilliset työsuhteet (määräaikainen, osa-aikainen ja itsensä työllistäminen).
• Tuotamme uutta tietoa työpaikkojen polarisaation ja epätyypillisten työsuhteiden
kehityssuunnista ja seurauksista (professori ja konsortion varajohtaja Jari
Vainiomäki, TaY).
• Maczulskij & Kauhanen (2016): Where do workers from declining jobs go? (forthcoming)
• Böckerman, Laakson & Vainiomäki (2016) Are job more polarized in ICT firms?
IV Työmarkkinoiden murros ja polarisaatio