2. YMPÄRISTÖTIETO
Tehdään kokeiluja
kasvattamalla
kasveja.
Tutustutaan
ravinnontuotantoo
n ja juomaveden
alkuperään.
1-2 lk
YMPÄRISTÖTIETO
Laaditaan kasvio ohjatusti.
Tutkitaan kokeellisesti kasvien
kasvua.
Tutustutaan ravintoketjuihin,
eläinten ja kasvien lisääntymiseen,
ravinnon tuotantoon ja ruoan
reitteihin sekä metsien
hyötykäyttöön.
Pohditaan oman toiminnan
vaikutuksia eläinten hyvinvointiin,
luontoon ja yhteiskuntaan.
Ilmastonmuutos ja sen
hillitseminen, luonnonvarojen
kestävä käyttö.
YHTEISKUNTAOPPI
Perehdytään työntekoon,
ammatteihin, talouden hoitoon ja
vastuulliseen kuluttamiseen.
Tutustutaan käytännön tilanteiden
kautta paikallisen talouden
toimintaan, kuten lähiympäristön
yrityksiin ja työpaikkoihin.
3-4 lk
BIOLOGIA
Painotetaan vastuullista luonnossa liikkumista, lajintuntemusta sekä
metsien ja muiden ekosysteemien tutkimista ja vertailua.
Painotetaan suomalaisen metsäekosysteemien rakenteeseen ja toimintaan
sekä ihmisen toiminnan vaikutuksiin niissä.
Kasvatetaan kasveja.
Pohditaan luonnonvarojen kestävänkäytön ekologisia, sosiaalisia,
taloudellisia ja eettisiä periaatteita, kestävää ruuantuotantoa sekä eläinten
hyvinvointia.
MAANTIETO
Tarkastellaan elämän perusedellytyksiä kuten puhdasta ilmaa, vettä ja
ravintoa, niiden esiintymistä ja kestävää käyttöä.
Keskitytään luonnonvarojen kestävään käyttöön ja biotalouden
mahdollisuuksiin Suomessa ja muualla maailmassa. Tutkitaan tuotteiden
elinkaaria sekä pohditaan omia kulutusvalintoja ja toimintaa vastuullisena
kansalaisena. Perehdytään ympäristönmuutoksiin, erityisesti
ilmastonmuutokseen ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemiseen.
Käsitellään ympäristön tilaan ja yhteistyömahdollisuuksia Itämeren alueella.
KEMIA
Kestävä luonnonvarojen käyttö ja tuotteiden elinkaariajattelu. Tutustutaan
erilaisiin koulutuspolkuihin ja ammatteihin, joissa tarvitaan kemian
osaamista.
KOTITALOUS
Aterioiden suunnittelu ja toteutus tähtäävät ruokaan ja syömiseen liittyvien
valintojen ja tottumusten pohtimiseen ravitsemussuositusten,
ruokaturvallisuuden, ruokaketjun, elintarviketuntemuksen,
taloudellisuuden, eettisyyden ja ruokaan liittyvän luotettavan tiedon
näkökulmasta.
7-9 lk
3. Maatalousyrittäjän
osaamisalueet
Lainsäädäntö ja
yhteiskunnallinen
ohjaus
Työympäristöt
työnantajat
Kulttuurinen
kestävyys
Sosiaaliset
taidot
Tieto luonnosta ja
luonnonvaroista
Teknologian
hyödyntäminen
omat arvot ja
ammattietiikka
Työsuojelu ja -
hyvinvointi
yhteistyö ja
verkottuminen
henkisen ja fyysisen
hyvinvoinnin ylläpito
turvalliset työtavat
ja välineet
asenne
suvaitsevaisuus,
monikulttuurisuuden
kohtaaminen
työmenetelmät
ja käsityötaidot
kasvien ja eläinten
biologia
luonnonjärjestelmien
toiminta
luonnon
monimuotoisuus
maatalouspolitiikka
metsänhoito ja hyödyntäminen
ympäristötuet
eläintensuojelu
lupamenettelyt
työsuojelu
jokamiehen-
oikeudet
maankäytön säätely
vesiensuojelu
ympäristönsuojelu
(päästöt, jätteet, vaaralliset
aineet, haju, melu ym.)
energia- ja
ainevirrat
Taloudellinen
kestävyys
elinkaariajattelu ja
investoinnit
oma suhde luonnonvaroihin
laatu- ja ympäristö-
järjestelmät
kokonaisuuksien
hahmottaminen
oppimisen taidot
maaseudun
elinvoimaisuus
oman työn arviointi
ja kehittäminen
asiakaspalvelu
oman identiteetin
kehittäminen
kriittinen ajattelu
muutosvalmius
luonnonvarojen käyttö
elintarvike-
hygienia
työlainsäädäntö
ergonomia
sosiaalisen kestävyyden
edistäminen
metsälainsäädäntö
sosiaali- ja
verolainsäädäntö
yrittäjyys
ympäristö-
viestintätaidot
tapojen
vaaliminen
kulttuuriympäristön
tuntemus
Ammattiosaamisennäytötkäyttöönluonnonvara-allaYhteenvetokoulutuksenryhmätyöstä,EL/OKKA-säätiö
neuvonta
järjestöt
tuotteistaminen
tietotekniikka
lähiruoka
markkinointi
tuotantoketjut ja -prosessit
viljelykasvien
viljeleminen ja
viljelymenetelmien
tunteminen
kotimaan ja
ulkomaan kauppa
kuluttajat
maatilat ja
maaseutuyritykset
hygienia
paikalliset
erikoistuotteiden
tuntemus
elintarviketeollisuus
esimiestaidot
yrittäjyys
esiintymisen
taidot
sähköinen
markkinointi
kunnat
oppilaitokset
koneiden,
laitteiden ja
työvälineiden
käyttö- ja
kunnossapito-
osaaminen
biomateriaalien käyttö
some
maisema-
psykologia
riskien arviointi ja hallinta
eläinten
hyvinvointi
tietokoneteknologia
jäljitettävyys
tutkimus
hallinto
4. 4
Strateginen tieto- ja verkosto-osaaminen
Toimintaympäristötieto-osaaminen
Strategisen johtamisen osaaminen
Verkosto-osaaminen
Kiertotalousosaaminen
Ympäristöosaaminen
Resurssitehokkuusosaaminen
Vastuu- ja turvallisuusosaaminen
Eettinen osaaminen
Ruokaturvallisuusosaaminen
Jäljitettävyysosaaminen
Kansainvälinen monikanavaosaaminen
Monikanavaosaaminen
Kansainvälisyysosaaminen ja
kansainvälisen kaupan osaaminenAsiakaslähtöinen
Tuotekehitysosaaminen
Tutkimus- ja tuotekehitysosaaminen
Kuluttajaymmärrysosaaminen
Brändi- ja konseptiosaaminen
Teknologiaosaaminen
Robotiikkaosaaminen
Digiosaaminen
Logistiikkaosaaminen
MAATILA 2.0
6. Luonnonvara-alan koulutuksen
kehittäminen
Opetusmaatilojen
kehittäminen
Ammatillisen koulutuksen
reformin tuki OPH
Ravinne- ja energiatehokas
maatila MMM
Maatila 2.0 SITRA
Biotalouden
erikoistumiskoulutus OKM
AMK & yliopistot
Koulutuksen kehittämisen hankkeet
Teemat:
- Biokaasu
- Energiatehokkuuden
mittaaminen
- Kiinteät biopolttoaineet
- Kompostointi
- Lantalogistiikka
- Omalannoitteet
- Valkuaisomavaraisuus
- Vesiensuojelu ja
ravinnepäästöt
Teemat:
- Henkilökohtaistaminen + osaamisen
tunnistaminen ja tunnustaminen
- Osaamisen arviointi
- Osaamisperusteiset oppimisratkaisut ja
–ympäristöt, koulutuksen ja tutkintojen
järjestäminen sekä yhteisöllisyyden
vahvistaminen
- Tulevaisuusorientoituneet kokeilut ml
digitalisaation edistäminen
Osaamistavoitteet:
- Osaa muodostaa uusia biomassojen tuotanto- ja käyttöprosesseja sekä hallita tuotantoon liittyvät
pääbiomassavirrat sekä sivujakeet + käyttöpotentiaalit
- Tunnistaa ja ottaa käyttöön uusia biotalouden tutkimustuloksia ja soveltuvia teknologioita
- Jakaa biomassoja hyödyntävät yrityksen toiminnot tuotantoprosesseiksi ja kehittää yrityksellle
uusia prosesseja tai yritysaihioita sivuvirtojen hyödyntämiseksi
- Kykenee suunnittelemaan toimintakokonaisuuksia alueiden tarpeiden pohjalta, yhdistämään
olemassa olevia prosesseja ja verkottamaan toimijoita
- Tunnistaa, arvioi ja kehittää biotalouden uusia liiketoimintakokonaisuuksia
- Kestävä ruuantuotanto tulevaisuuden maatilalla
Metsäopetus ry:n perustaminen
kokoaa yhteen työnantajat ja toimijat sekä koulutuksenjärjestäjät työskentelemään
osaamisen kehittämiseksi ja yhteisten kehittämishankkeiden edistämiseksi
parantaa koulutuksen asemaa, arvostusta ja vaikuttavuutta
koordinoi koulutuksen markkinointia yhdessä jäsenten ja yhteistyökumppanien
kanssa
luo ja levittää jäsentensä kautta oppimateriaaleja sekä parhaimpia
opetusmenetelmiä ja koulutustuotteita sekä niiden hallintaa ja yhteiskäyttöä
Ruokaketjun
osaamistarpeet
7. Taitaja 2017 – näytöslaji Kaupunkiviljely
• Vaihtoehtona näytöslaji tai lajinäytös
• Näytöslaji –
• kustannukset korvataan – lajivastaava?
• Alue kilpailualueelta varattu
• Esim. 8-10 tunnin kilpailu + ständi, joka
esittelee alaa
• Kilpailujohtaja Sari Karjalainen
8. Miten työ etenee nyt alkuun
1. Perustetaan työryhmä
2. Osallistutaan lajivastaa ja varavastaava
koulutuspäiviin ( seuraava 23.8.2016 )
3. Laaditaan lajikuvaus
4. Laaditaan kilpailutehtävä
- Suoritusaika voi olla esim. 10 – 20 h
- Tehtävä voi olla useammasta modulista
- Arviointi tapahtuu subjektiivisesti; laatua
arvioimalla ja objektiivisesti; mittaamalla,
toteamalla onko oikein vain väärin.
9. Esimerkkitehtävä
1. Laadi hyötypuutarhasta suunnitelma Pasilan rautatieaseman vallille
tai pystyseinälle.
- Vallista / pystyseinästä tulee olla rakenne kuva mittoineen
- Voidaan luetella kasvit, joita suunnitelmassa tulee olla
- Voidaan kertoa asiakkaasta enemmän
- Voidaan määrittää työlle sen rakentamisaika
2. Toteuta suunnitelma
- Voidaan tehdä myös niin, että kilpailijoiden laatimat suunnitelmat
arvotaankin uudelleen jaettavaksi kaikille kilpailijoille, jolloin kukaan ei
toteuta omaa suunnitelmaansa.
Kilpailualueen ohessa voi olla esitteillä kaupunkiviljelyn esimerkkejä, alan uusia
suuntauksia ja yrittäjiä kertomassa tulevaisuuden ideoista jne.
11. Anjalan koulutila (Anjalankoski)
Kouvolan seudun ammattiopisto
• Biosampo: oppimis- ja tutkimusympäristö (mm. bio- ja
puukaasu, biodiesel, monipoltto-ainekattila, veden
puhdistus)
• Yhteistyöhankkeet KyAMK:n kanssa: TKI-
energiakeskittymä, energia-alan opinpolku
Louen opetusmaatila (Tervola)
Ammattiopisto Lappia
• Uusiutuva energia ja bioenergia
• Arktinen biotalous
• Yrittäjyys
• Luomutuotanto
• Green Care
• Metsätalous
Lapin AMK
Oulun AMK
Seppälän koulutila (Kajaani)
Kainuun ammattiopisto
• Luonnontuoteala
• Green Care
• Luontomatkailu
• Yrittäjyys
• Bioenergia
• Puurakentaminen
• Itäsuomenkarjan geenipankki, maitotuotteiden jalostus
Centria AMK
Oulun YO
Muuruveden koulutila (Juankoski)
Toivalan metsä- ja ympäristö-opetuksen yksikkö
(Siilinjärvi)
Savon ammatti- ja aikuisopisto
• Luomu- ja lähituotanto
• Luontomatkailu
• Bioenergia
• Metsätalous
Tarvaalan opetusmaatila (Saarijärvi)
Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto
• Biotalouskampus-hanke JAMK:n biotalousinstituutin
kanssa
• Puun/metsäenergian hyödyntäminen
• Maatilatalous, maidontuotanto
• Luontoala, Green Care
• Ravinnekierrot
Erkkilän koulutila (Haapajärvi)
Haapajärven ammattiopisto
• Bioenergia (biokaasu, puukaasu ja biodiesel)
• Kiertotalous
• Automatisoitu maidontuotanto
• Metsätalous
Jyväskylän
AKMAhlmanin koulutila
(Tampere)
Ahlmanin ammattiopisto
• Lähiruuan tuotantoketju: maidontuotanto,
tilameijeri, juustola, opetusravintola, tilapuoti
• Yrittäjyys ja verkostot
• Uusiutuva energia
• Green Care
• Itä- ja länsisuomenkarjan geenipankki
Savonia AMK
Opetus- ja tutkimusmaatila Tuorla (Kaarina)
Ammattiopisto Livia
• Peltokasviviljely (koetila)
• Bioenergiatuotanto (biodiesel, biokaasu, hake)
• Ravinnekierrot
• Matkailu, Green Care
• Puutarhatalous
• Karjatalous
• Luonnontuoteala
• Metsätalous (Paimion yksikkö)
• Kalatalous (Parainen)
Mustiala (Tammela)
Hämeen ammatti-instituutti (HAMI), Hämeen AMK
• AMK-tutkimuksen kytkentä opetusmaatilan
toimintaan, mm. biotalous, järkivihreä maatila
• Kiertotalous
• Elintarvikeyrittäjyys
• Metsäopetus (Evo)
• Puutarha-ala (Lepaa)
• Opetusmeijeri (Sairio, H:linna)
Hämeen AMK
HAMI metsä (Evo)
HAMI opetusmeijeri
(Sairio, H:linna)
HAMI puutarha
(Lepaa)
Asikkalan
koulutila (Salpaus)
SAKKY metsäopetus
(Toivala)
Hyvinkään
koulutila
(Hyria)
Kannus (KPEDU)
Koivikko (OSAO)
Seinäjoen AMK
Ilmajoen koulutila
Seinäjoen ammattiopisto
• Kestävä maataloustuotanto
• Yrittäjyys ja innovaatiot (mm. Green Care, lähiruoka)
• Robotiikka ja esineiden internet
• Ravinnekierrot
• Bioenergian hankintaketju
Livia kalatalous (Parainen)
Kymenlaakson AMK
Kurejoki (JEDU)
Auvila (Jämsän ammattiopisto)
Opetusmaatilat, joilla on tällä hetkellä parhaat valmiudet
kehittämiskeskuksiksi
Samaan oppilaitokseen kuuluva yksikkö, joka tukee
kehittämiskeskuksen toimintaa
Opetusmaatilat, joilla on potentiaalia nousta tulevaisuudessa
kehittämiskeskuksiksi
Luonnonvara-alan oppilaitosten kestävän tulevaisuuden
kehittämiskeskusverkosto
Lähtötilanteen kartoitus: opetusmaatilojen biotalousalan vahvuudet
Erkka Laininen, OKKA-säätiö
Susanna Tauriainen, MTK
Livia metsä (Paimio)
Yksiköllä on kestävän kehityksen sertifikaatti (OKKA-
säätiö)
Ruukin maaseutu-
opisto
Korkeakoulut, joiden kanssa opetusmaatiloilla on
biotalousyhteistyötä
Ypäjän hevosopisto
Ver. 1, 20.8.2015
Hingunniemi (YSAO)
Kauhajoen koulutila
(Suupohjan ammatti-
instituutti)
12. 9.6.2016
• Haasteet
• Ammatillisia toimipisteitä yhteishakuun perustuen 53 luonnonvara-alalla
• 29 metsäalan toimipistettä
• 28 maatalousalan toimipistettä
• 13 metsä + maatalous
• Metsäalan pt:n aloituspaikat 632, 504 1.sij. Hakijaa, 1483 yht (kevät 2016)
• 5 AMK:a + 1 ruotsinkiel AMK, 2 yliopistoa
• Plussat
• AMKien kesken aloitettu jo hyvä yhteinen opetuksen kehittämisen yht työ
• AMKien opiskelijahankinnassa on onnistuttu 2016 hyvin
• Aloittajatarpeen lisäystä (ammatillinen + AMK)
• Ammatill.PT: 537 => 980
• AMK: 259 => 280
• Jos osaamiskeskittymien luomisessa/vakuuttamisessa onnistutaan => niitä
rahoitetaan
• Metsäkonekoulut vetovoimaisia
• Osa ammattiopistoista jo kiinteästi yhteistyössä vahvan maatalousverkoston
kanssa
• Yhteisiä hankkeita meneillään, esim Biotalouden erikoistumiskoulutus
Metsäkoulutus ry:n lähtökohdat
13. • Haasteet
• Toisen asteen reformi
• Rahoituspohja muuttuu
• Lainsäädäntö yhdistää aikuiskoulutuksen ja nuorten koulutuksen
• Yksilölliset ja joustavat opintopolut
• Tutkintojen, koulutustoimikuntajärjestelmän ja tutkintotoimikuntien
uudistuminen
• AMK:ien tulosneuvottelut
• Rahoitukseen uusi strategisen rahoituksen instrumentti
• Profiloituminen
• Lapin AMK: Luonnonvarojen älykkään käytön edistäminen
• OAMK: Energia, luonnonvarat ja ympäristö
• HAMK: Biotalous
• Metropolia: Cleantech ja biotalous
• JAMK: Biotalous
• MAMK: Metsä
• KyAMK: metsä (KARELIA: Kestävät energiaratkaisut ja materiaalit)
• Yliopisto
• Maisteriohjelmien uudistaminen
• Säästöt ja hallinnollinen uudistaminen
Metsäkoulutus ry:n lähtökohdat
14. 9.6.2016
• Hankerahoitukset suosivat yhä suurempia verkostoja
• Opintojen nivelvaiheen kehittäminen => luva:lla yksi suurimmista osuuksista jatkaa
pt:n pohjalta AMK:iin nuorten osalta (ei aikuisten)
Yhteistyötä tehdään, mutta uraohjaus ja nivelvaiheesta huolehtiminen ei ole runsasta
• Yhteistyö nähdään tärkeänä
• Ammatillisesta AMK:iin
• AHOT
• Oppimisympäristöjen kehittäminen
• Koulutuksen markkinointi
• => yhteistyö edellyttää strategista yhteistä tahtotilaa – halua on, mutta yhteiset
tavoitteet puuttuvat
• Työelämän kehittämisessä koulutusasteiden välinen yhteistyö vähäistä
• Osaaminen ja koulutustarpeiden ennakointi
• Hankkeet & projektit
• AMK:ien mukaan yhteistyötä edistää hyvät henkilösuhteet ja säännöllinen
yhteydenpito, yhteiset hankkeet ja niiden kautta tietoisuus toisen organisaation
koulutussisällöistä ja toiminnasta
• Yhteistyötä ehkäisee eniten taloudellinen tilanne ja siitä aih resurssipula
Metsäkoulutus ry:n lähtökohdat
Conclusions: Tuottajan hyvinvointi
Vuonna 2025 Jussin maatilan toiminta on monipuolistunut ja toimintaperiaate muuttunut merkittävästi. Tämä on vaikuttanut myös Jussin ja hänen perheensä jaksamiseen ja hyvinvointiin. Automaation ja robotisoinnin myötä Jussilla on nyt enemmän aikaa keskittyä ydinliiketoimintaansa ja sen kehittämiseen. Myös ammattitaitoista vuokratyövoimaa on nopeasti saatavilla tarvittaessa maatilan manpower-palvelun kautta. Jussin ei tarvitse myöskään itse osata ja tehdä enää kaikkea, vaan hän pystyy hankkimaan erilaisia palveluita asiantuntijaorganisaatiolta, esimerkiksi lannoite- ja tuholaispalveluilta alan asiantuntijoilta. Näin hänen ei itse enää tarvitse toimia maatalouden moniosaajana vaan hän pystyy keskittymään varsinaiseen liiketoimintaansa. Myös maatilan liiketoiminnan kehittämiseen on saatavilla tukea ja palveluita.
Jussin liiketoiminnan monipuolistumisen, tulorakenteen muutos sekä alan yleinen kehitys ovat pienentäneet Jussin liiketoimintaan kohdistuvia riskejä. Esimerkiksi osittain joukkorahoitettu maatila takaa monipuolisen rahoituslähteen. Lisäksi yhteisomistajuus ja erilaiset leasing-palvelut pienentävät maatilan toimintakykyyn kohdistuvaa riskiä. Maatilan työt eivät esimerkiksi jää tekemättä traktorin rikkoutuessa.
Alkutuottajana toimiminen ei enää myöskään vaadi välttämättä maaseudulla asumista. Tästä voidaan esimerkkinä mainita Jussin naapuri Paula, joka on vuokrannut omat maatilarakennuksensa maatilamatkailuun erikoistuneelle Hassanille. Myös maatilojen välinen verkosto on aktiivista ja esimerkiksi sosiaalisen median kautta on paljon erilaisia ryhmiä ja yhteisöjä niin maatilan omistajille kuin heidän perheilleen.
Lopetus
Tässä esityksessä on käyty läpi erilaisten esimerkkien avulla niitä mahdollisuuksia, joilla maataloutta voidaan kehittää ympäristöpositiivisempaan suuntaan. Esimerkeissä on käsitelty muun muassa ravinnekierron edistämistä, energiaomavaraisuutta sekä erityisesti maatalouden mahdollisuuksia monipuolisempaan tuotevalikoimaan ja tulorakenteeseen. Huomionarvoista on myös erilaiset yhteistyömahdollisuudet niin maatilojen välillä kuin eri alojen toimijoiden kanssa. Valitut esimerkit kuvaavat mahdollista maatalouden kehityssuuntaa, mutta vaativat tukipolitiikkaa joka kannustaa maatiloja kehittämään toimintaansa.