Eurokorva, Yhteenvetoraportti

RAPORTTI
Eurokorvan
Toukokuu 2009
www.eurokorva.fi | www.toivoajatuspaja.fi | www.fountainpark.fi

Eurokorvan RAPORTTI • TOUKOKUU 2009 | sivu 2
Sisällysluettelo
Eurokorva.fi..............................................................................................................................2
Johdanto...................................................................................................................................4
Osallistujat...............................................................................................................................5
Tiedon analysointi...................................................................................................................6
Tulosten yhteenveto................................................................................................................7
Ehdotusten listaus.................................................................................................................11
Talous..........................................................................................................................................11
Yhtenäisyys................................................................................................................................37
Turvallisuus.................................................................................................................................63
Kulttuuri......................................................................................................................................81
Ympäristö...................................................................................................................................95
Väestö.......................................................................................................................................107
Hallinto.....................................................................................................................................116
Energia......................................................................................................................................121
Ulkopolitiikka...........................................................................................................................128
Koulutus....................................................................................................................................134
Maatalous.................................................................................................................................139
Hyvinvointi...............................................................................................................................143

Eurokorva.fi
Eurokorva.fi on Suomen Toivo –ajatuspajan hanke, jonka teknisestä toteutuksesta
vastaa Fountain Park Oy.
Suomen Toivo –ajatuspaja Fountain Park Oy
Kansakoulukuja 3, 3. krs. Hämeentie 153 B
00100 Helsinki 00560 Helsinki
Puh: +358 500 442 761 Puh: +358 10 424 3000
www.toivoajatuspaja.fi www.fountainpark.fi
Suomen Toivo -ajatuspaja pyrkii tutkimus-, koulutus- ja julkaisutoiminnallaan edistä-
mään vastuullisen markkinatalouden vahvistumista Suomessa.
Fountain Park Oy kehittää verkkopalveluita ennakoivaan ja osallistavaan
johtamiseen.
Tätä julkaisua tai sen osia saa kopioida ja levittää vapaasti. Verkkopalvelusta ja
siihen liittyvien julkaisuiden tuotannosta vastaa:

Ville Tapio
ville.tapio@fountainpark.fi
+358 40 590 9385

Johdanto
Suomen Toivo –ajatuspaja haluaa osallistaa suomalaiset keskusteluun Euroopan tulevai-
suudesta ja tuoda Euroopan Unionia lähemmäksi kansalaisiaan.
Eurokorva.fi on verkkopalvelu, jonka kautta voi nimettömästi esittää oman sekä
arvioida muiden tekemiä ehdotuksia siitä, mikä Euroopan kehittämisessä on tärkeää.
Koostamme ja raportoimme Eurokorvan tiedot Euroopan parlamentin suomalaisjäse-
nille sekä julkaisemme avoimesti raportit kaikkien vapaaseen käyttöön. Pyrimme myös
seuraamaan ja tiedottamaan mitä vaikutuksia välittämällämme kansalaismielipiteellä
on käytännön tasolla päätöksentekoon ollut.
Terveisin,
Markku Pyykkölä
Toiminnanjohtaja
markku.pyykkola@toivoajatuspaja.fi
+358 500 442 761
Osallistujat saavat omien ehdotusten esittämisen lisäksi lukea toisten tekemiä ehdotuksia viemällä
hiiren kursorin tikkataululla näkyvien ehdotuslaatikoiden päälle. Ehdotusten tärkeyteen omasta
näkökulmasta voi ottaa kantaa raahaamalla laatikon sitä lähemmäksi keskustaa, mitä tärkeämpänä
ehdotusta pitää. Ehdotukset tulevat arvioitavaksi satunnaisessa järjestyksessä ja jokaisella osallistu-
jalla on mahdollisuus lukea ja arvioida itsellensä sopiva määrä ehdotuksia.

Osallistujat
Eurokorvaan kutsutttiin osallistujia suorilla sähköpostikutsuilla sekä useissa verkkopal-
veluissa toteutettujen tiedostuskampanjoiden kautta. Esimerkiksi Facebookissa Eurokor-
van mainos näkyi yli yhdeksän miljoonaa kertaa. Eurokorvalla on myös oma Facebook-
sivunsa, jonka ympärille muodostuneeseen yhteisöön oli tätä raporttia kirjoitettaessa
liittynyt jo 340 jäsentä. Eurokorvaa pääsi käyttämään myös Euroopan politiikkaa käsitte-
levissä tilaisuuksissa, joiden järjestelyissä Suomen Toivo –ajatuspaja oli mukana.
Eurokorvaan käytiin tutustumassa 7 343 kertaa. Vierailijoista 4 441 osallistui pohdin-
taan tekemällä yhteensä 2 575 omaa ehdotusta sekä arvioimalla 28 203 ja lukemalla
97 611 kertaa toisten tekemiä ehdotuksia.
Osallistujilta kysyttiin taustatiedoiksi ikää, sukupuolta, ammattiryhmää ja kotikuntaa.
 opiskelija 12,4 %  yrittäjiä 11,9 %  työtön 4,7 %  muu 4,4 %
mies 59,3 % nainen 40,7 %
alle 25 v. 23,2 % 25-34 v. 23,4 %
 35-44 v. 17,5 %  45-54 v. 13,7 %  55-65 v. 13,5 %  yli 65 v. 8,6 %
työntekijä 43,7 %eläkeläinen 12,4 %

Tiedon analysointi
Tätä raporttia varten aikavälillä 1.4.–17.5. kertyneet yksittäiset ehdotukset jaettiin 12
luokkaan ehdotusten tekstisisältöjen samankaltaisuutta automaattisesti tulkitsevalla
ohjelmistolla. Luokittelun jälkeen laskettiin kuinka monta ehdotusta kuhunkin luokkaan
kuului, eli kuinka paljon mistäkin aiheesta osallistujien keskuudessa puhuttiin. Ehdotus-
ten määrän lisäksi laskettiin kuinka tärkeänä osallistujat pitivät keskimäärin eri luokkiin
kuuluneita ehdotuksia ja kuinka paljon hajontaa, eli erimielisyyttä, ehdotusten arvioin-
nessa esiintyi.
Yksittäinen ehdotus saattoi tulla luokitelluksi monimuotoisen sisältönsä perusteella useaankin eri
luokkaan. Kuvassa luokkien välinen viiva on sitä paksumpi, mitä enemmän sisällöllisiä ristiviittauksia
eri luokkien välille syntyi.

Tulosten yhteenveto
Euroopan Unionin talouteen ja yhtenäisyyteen liittyvät aiheet herättivät määrällisesti
eniten keskustelua. Selkeästi tärkeimpinä pidettiin kuitenkin hieman vähemmän
keskustelua herättäneitä, ympäristöön ja turvallisuuteen liittyviä aiheita. Euroopan
väestörakenteen muutokseen sekä maatalouteen liittyvä keskustelu sai aikaan eniten
erimielisyyttä.
Pallot ovat sitä suurempia mitä useampia yksittäisiä ehdotuksia luokkaan liittyy. Pallon sijainti pysty-
akselilla määräytyy luokkaan liittyvien ehdotusten tärkeyden arviointien keskiarvon mukaan. Pallon
keskipiste on sitä ylempänä mitä tärkeämpänä luokkaan liittyviä ehdotuksia on keskimäärin pidetty.
Sijainti vaaka-akselilla määräytyy luokkaan liittyvien ehdotusten tärkeyden arviointien keskihajon-
taluvun mukaan. Pallot ovat sitä enemmän oikealla mitä enemmän sen aihealueeseen liittyvien
ehdotusten arvioinneissa on ollut hajontaa (eli erimielisyyttä).

Talous
Euroopan talous nähdään hyvinvointimme ylläpitäjänä, jonka suurimpina haasteina
ovat maailmanmarkkinan kriisitilanne, muutoksessa oleva väestörakenne sekä kilpailu
USA:n ja Aasian markkina-alueiden kanssa. Euroopan talouden tärkeimpänä kehi-
tystavoitteena pidetään vakautta, jonka saavuttamiseksi ehdotetaan maanosamme
sisämarkkinoiden yhtenäistämistä ja vapaan kaupan rajoitteiden poistamista. Globaalia
kilpailukykyä parannettaan uusilla innovaatioilla, joita uskotaan syntyvän panostamalla
koulutukseen ja tutkimukseen sekä työntekemisen ja yrittämisen kannustavuuden
kehittämiseen.
Yhtenäisyys
Euroopan toivotaan kehittyvän löyhien yhteisten arvojen ja sääntöjen mukaisesti
toimivaksi yhteisöksi, jossa suvaitaan myös kulttuurillista erilaisuutta ja kunnioitetaan
yksilön vapauksia. Ihmisten, tavaroiden, palveluiden, tiedon ja rahan vapaan liikkuvuu-
den uskotaan tehostavan talousalueen tuottavuutta. Yhtenäisemmän Euroopan Unionin
toivotaan myös kykenevän olemaan vahvempi ulko- ja turvallisuuspoliittinen vaikuttaja.
Turvallisuus
Euroopan ja erityisesti Suomen turvallisuutta ei oteta itsestäänselvyytenä. Maiden
välisen rauhan ylläpitämistä ja konfliktien ehkäisemistä pidetään yhä yhtenä Euroopan
Unionin tärkeimmistä tehtävistä. Natoa ja siihen liittymistä pidetään yleisesti hyvänä
ratkaisuna Euroopan maiden puolustuskysymykseen. Sisäisen turvallisuuden kehittämi-
seksi esitetään yhteistyön tiivistämistä terrorismin ja rikollisuuden ehkäisemiseksi sekä
mm. energia- ja elintarviketurvallisuuden kehittämiseksi.
Kulttuuri
Ihmisoikeudet, sosiaalinen tasa-arvo ja yksilön vapaudet koetaan perusarvoiksi, joista
tulee pitää kiinni myös Euroopan väestörakenteen muuttuessa. Myöskään Euroopan
ulkopuolisten kumppaneiden ihmisoikeusrikkomuksia ei haluta suvaita. Euroopan
yhtenäistymisen toivotaan etenevän niin, että alueet voivat säilyttää kulttuurillisia
erityispiirteitään.
Ympäristö
Ympäristönsuojelu koetaan keskellä globaalia talouskriisiäkin Euroopan tärkeimmäksi
tehtäväksi. Ilmastonmuutoksen torjumiseksi edellytetään toimia sekä Euroopan että
koko maailman tasolla. Itämeri on suomalaisille tärkeä yksittäinen suojelukohde.
Myös paikallisen tason ympäristönsuojelua pidetään tärkeänä mm. kansaterveyden,
asuinviihtyvyyden ja elintarvikkeiden puhtauden vuoksi. Euroopan Unionilta toivotaan
tiukempaa otetta kaikkien jäsenmaidensa sitouttamiseksi ympäristönsuojeluun, jolloin
Euroopan Unioni voisi toimia tiennäyttäjänä myös unionin ulkopuolisille valtioille.

Väestö
Lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen halutaan kiinnittää erityistä huomiota. Nuorten
kielikoulutusta sekä opiskelija- että harjoittelijavaihtoa pidetään tehokkaana tapana
edistää Euroopan yhtenäistymistä. Humanitäärisen maahanmuuton hallintaan vaaditaan
selkeää muutosta. Suhteellisen pientä väestömäärää auttavan pakolaisten vastaan-
oton sijasta ehdotetaan suosittavan aktiivisempaa toimintaa kriisialueiden ongelmien
ratkaisemiseksi. Väestön ikääntyminen aiheuttaa huolta hoitoresurssien riittävyydestä.
Samalla se herättää kysymyksiä siitä, miten nuoria voitaisiin tukea paremmin perheen
perustamisen ja alkavan työelämän yhteensovittamisen kanssa.
Hallinto
Euroopan Unionin päätöksenteko koetaan kansalaisen näkökulmasta kaukaiseksi liialli-
sen byrokratian, päättäjien epäselvän vastuunjaon, kansalaisten heikkojen osallistumis-
mahdollisuuksien sekä päätösten vaikeaselkoisen viestinnän takia. Tarkoituksenmukai-
suudeltaan vaikeasti ymmärrettävät yksittäiset direktiivit ja toimintatavat heikentävät
koko unionin uskottavuutta suhteettomassa mittakaavassa. Sääntelytason järkeistä-
misellä ja päätöksentekorakenteen virtaviivaistamisella voitaisiin vähentää unionia
kohtaan esiintyvää skeptisyyttä. Avoimemmalla päätösten valmistelulla ja selkokieli-
semmällä viestinnällä unioni voisi saada merkittävyydentunnetta myös kansalaisten
arkisessa elämässä.
Energia
Euroopalta odotetaan yhtenäistä energiapolitiikkaa, joka ulko-, turvallisuus- ja ympäris-
töpoliittisista syistä tähtää omavaraisuuteen ja riippumattomuuteen fossiilisista polttoai-
neista. Käytännössä tämän uskotaan vaativan lyhyellä aikavälillä ydinvoiman tuotannon
selvää lisäämistä. Samalla uusiutuvien ja vaihtoehtoisten energialähteiden hyödyntämi-
nen koetaan tärkeäksi osaksi niin energia-, ympäristö-, kuin talouspolitiikkaakin. Talou-
dellisesti energiaa säästävien sekä energian tuotantoa tehostavien ja ympäristöhaittoja
vähentävien innovaatioiden kehittäminen nähdään yhtenä suurimmista tulevaisuuden
mahdollisuuksista parantaa Euroopan kilpailukyä.
Ulkopolitiikka
Euroopalta toivotaan yhtenäisempää ja aktiivisempaa ulkopolitiikkaa, jolla voidaan glo-
baalisti puolustaa rauhaa, demokratiaa ja ihmisoikeuksia. Energiaomavaraisuuden usko-
taan avaavan Euroopalle enemmän liikkumatilaa ulkopoliittisissa kysymyksissä. Suo-
malaisille erityisen tärkeänä ulkopoliittisena teemana pidetään Venäjän taivuttamista
vastuullisempaan ympäristöpolitiikkaan varsinkin Itämeren suojelemiseksi. Yhdysvallat
nähdään tulevaisuudessakin Euroopan Unionin tärkeimpänä kauppa- ja turvallisuuspo-
liittisena kumppanina. Vaikka USA:n kanssa ei kaikista yksittäisistä kysymyksistä aina
voitaisikaan olla samaa mieltä, uskotaan yhteisten perusarvojen toimivan pitkäjäntei-
sen yhteistyön mahdollistajina. Euroopan Unionin yhtenäisyyttä pidetään yleisesti sen
laajuutta tärkeämpänä menestystekijänä, eikä liittymiskriteereistä olla valmiita jousta-
maan unionin laajentumisen vauhdittamiseksi.

Koulutus
Kansalaisten sivistystaso nähdään Euroopan tärkeimpänä globaalina kilpailuetuna. Tasa-
arvoinen mahdollisuus kouluttautumiseen halutaan tarjota kaikille. Samalla halutaan
huolehtia opiskelijoiden hyvinvoinnista koulutuksen aikana. Kielikoulutus sekä tutkija- ja
opiskelijavaihto kaikilla koulutusasteilla nähdään keskeisinä tekijöinä Euroopan Unionin
yhtenäisyyden kehittämisessä ja uusien innovaatioiden synnyttämisessä. Työnteon ja
opiskelun välistä rajaa halutaan madaltaa kansalaisissa piilevän innovaatiokyvykkyyden
hyödyntämiseksi. Euroopan Unionilta toivotaan toimia maiden rajat ylittävän tutkimus-
ja kehitystoiminnan lisäämiseksi sekä tutkimustoiminnan jatkuvuuden takaamiseksi
myös taloudellisesti haastavina aikoina.
Maatalous
Paikallisen tuotannon luotetaan olevan paras tapa ruuan puhtauden, turvallisuuden
sekä ekologisen kestävyyden varmistamiseksi. Ruuan hintaa Suomessa haluttaisiin
alemmaksi ja samalla suosia sääntelyllä terveellisiä ja ekologisesti kestävästi tuotettuja
elintarvikkeita. Maataloutta ollaan valmiita tukemaan maakohtaisesti, mutta EU-tason
tukien jakopolitiikan oikeuden- ja tarkoituksenmukaisuus herättää epäilyksiä. Kansain-
välistä elintarviketurvallisuuden valvontaa myös haluttaisiin kehittää.
Hyvinvointi
Sosiaali- ja terveysalojen asioita ei vielä kovin yleisesti mielletä Euroopan Unionin
tasolla käsiteltäviksi teemoiksi. Eri maiden välisiä palveluja tukijärjestelmien tasoeroja
halutaan pienentää Euroopan Unionin yhtenäisyyden kehittämiseksi ja turvallisuus-
riskien ehkäisemiseksi. Erityisesti nuorten ja vanhusten henkisen hyvinvoinnin sekä
työikäisten työssä jaksamisen tukemisessa nähdään Euroopassa kehittämisen varaa. So-
siaalisten ja terveydellisten hyvinvointipalveluiden kehittämisen edellytykseksi koetaan
työllisyyden ja innovaatioiden kautta rakentuva kestävä taloudellinen kehitys.

Ehdotusten listaus
Talous 10
Yhtenäisyys 36
Turvallisuus 62
Kulttuuri 80
Ympäristö 94
Väestö 106
Hallinto 115
Energia 120
Ulkopolitiikka 127
Koulutus 133
Maatalous 138
Hyvinvointi 142
Talous
1. Työn tekemisen oltava kannattavaa (importance: 96%, disagreement: 0, evaluations: 1)
Kannustinloukut pois ja työn tekemisestä kannattavaa.
2. Yhteisvaluutan vakaus (importance: 91%, disagreement: 9, evaluations: 21)
Valuuttaunioni on luonut perustan Euroopan taloudelliselle merkityksen kasvulle.
3. Yhteinen valuutta (importance: 91%, disagreement: 10, evaluations: 13)
4. Talouden vakaus (importance: 90%, disagreement: 9, evaluations: 9)
Hyvässä kunnossa oleva vakaa talous
5. Keskituloinenko maksaa laman laskun? (importance: 90%, disagreement: 9, evaluations: 3)
Keskituloisia on määrältään eniten palkansaajista, ja he ovat perinteisesti joutuneet rahoittamaan
laman ja valtionvelan takaisinmaksun. Heidän tulonsa esim. pääkaupunkiseudun kalleuden takia
ohjautuvat pitkälti kulutukseen ja asumiseen. Myös muut tuloryhmät on tasapuolisemmin saatava
mukaan.Tämän välttämiseksi veroprogressiota on kiristettävä esim. 150 000 euroa ansaitsevilta (sis.
pääomatulot). Pääomatuloille on määrättävä progressiivinen verotus.
6. Taloudellinen vakaus (importance: 90%, disagreement: 6, evaluations: 11)
7. Yrittäjyys (importance: 90%, disagreement: 6, evaluations: 14)
Mielestäni suomalaista yrittäjyyttä on kannustettava kaikin keinoin.Esim.suurempia projekteja
tehtäessä pitäisi urakkatarjoukset olla vapaita koko EU:lle---tuntuu täysin oudolta.Vaikka EU:n
kannalla olenkin,niin jossain asioissa mennään metsään.
8. Euro (importance: 90%, disagreement: 9, evaluations: 16)
maltillinen verotus, verkostoituminen
10. Vakaa talous, yhtenäisyys ja moniarvoisuus (importance: 89%, disagreement: 8, evaluations: 16)
Euroopan talouden tulee olla vakaa, luoda työtä ja varmistaa kansalaisten hyvinvointi.
päätöksenteossa tulee pyrkiä yhtenäisyyteen ja riittävän suuriin linjoihin= asioihin joilla on todellista
merkitystä maanosan kehitykselle. Moniarvoisuuden tulee olla hyväksyttyä - tämä koskee niin
eurooppalaista alkuperää kuin muualta tulleita kansalaisia. eri uskontojen ja tapojen tulee kyetä
elämään rinnakkain, lainsäädäntöä kunnioittaen.
12. Vakaa talous alue (importance: 89%, disagreement: 6, evaluations: 11)
Mielestäni Euroopalle on tärkeää vakaa talous alue. Euroopan pitäisi päästi irti pikkuveli komleksista

suhteessa USA:han ja nähdä oma potentiaali maailman kartalla.
13. Turvatut työpaikat (importance: 89%, disagreement: 11, evaluations: 9)
Halpaa työvoimaa käyttäviin maihin siirrettävät työt kiellettävä jotta firmat eivät pääsisi vapaasti
sooloilemaan.
14. Talous ja päätöksenteko (importance: 89%, disagreement: 6, evaluations: 9)
Euroopan alueen talous yhtenäiseksi. Nyt on isoja eroja maiden suhteen. Isot EU:n maat tuntuvat
tekevän päätöksiä ilman pieniä maita. Näin ollen pienemmät maat joutuvat eriarvoiseen asemaan ja
maksumiehiksi EU:ssa.
15. Yhteinen raha (importance: 89%, disagreement: 11, evaluations: 9)
euro kaikkiin EU-maihin
16. Talous. (importance: 89%, disagreement: 13, evaluations: 12)
Edelleen kehitettävä vahvaa Eurooppalaista talousaluetta, jotta voidaan säilyttää vakaus vaikka
muualla horjuisi.
17. Talous (importance: 88%, disagreement: 5, evaluations: 6)
Suomen pitäisi saada tasapainoinen talous.Se heijastuu kaikkeen,esim.kulutukseen.
18. rauha, taloudellinen tasapaino ja hyvinvointi (importance: 88%, disagreement: 12,
evaluations: 11)
19. Yhteinen vakaa talous (importance: 88%, disagreement: 9, evaluations: 14)
Suomalaista yrittäjyyttä ja teollisuutta on tuettava siten, että ostot tapahtuvat kotimaasta. Esim.
veturit ja vaunut Otanmäestä eikä Italiasta tai jostain Timbuktusta.
21. Eu-maiden talous kuntoon. (importance: 88%, disagreement: 8, evaluations: 11)
Talouskehitys vaikuttaa kaikkiin toimintoihin. Tuotekehittely, tavaroiden kauppa, teollinen valmistus
luo pohjan hyvinvoinnille.
22. Yksityisyrittäminen (importance: 88%, disagreement: 14, evaluations: 14)
Yrittämistä pitäisi kannustaa enemmän ja tehdä siitä byrokraattisesti helpompaa. Nyt tuntuu siltä,
että yrittäjiä usein rankaistaan tekemästään työstä.
23. Talous tärkein (importance: 88%, disagreement: 8, evaluations: 11)
Nyt on EU saatava kaikin mahdollisin keinoin nostamaan Eurooppa taloudelliseen nousuun ja luotava
EU-kansalaisiin uskoa kyiseiseen asiaan. Yhteivoimin selviämme.
24. Työelämän kehittäminen (importance: 88%, disagreement: 9, evaluations: 11)
Työntekoa ja työolosuhteita on kehitettävä yksilöä arvostavaan ja työssä jaksamista edistävään
suuntaan. Uusliberalismi on heitettävä romukoppaan. Se on kelvoton toimintaperiaate kaikissa
suhteissa.
25. Taloudellinen ja poliittinen vakaus (importance: 87%, disagreement: 12, evaluations: 9)
Taloudellinen ja poliittinen vakaus ovat elinehtoja kestävälle ja pitkäjänteiselle kehittymiselle.
26. Pk-yritysten elinmahdollisuudet turvattava (importance: 87%, disagreement: 7, evaluations: 10)
PK-yritykset työllistävät suuren osan suomalaisista. Niiden rooli yhteiskunnassamme on erinomaisen
tärkeä. Edellisen taantuman hoito osoitti, miten nykyistä tilannetta ei pidä hoitaa, mikäli taantuma
tässtä vielä syvenee. Terveitä yrityksiä ei pidä kaataa valtion tuella, vaan likviditeettikriisiin
joutuneen yrityksen toimintaedellytykset on pyrittävä turvaamaan rakentamalla erilaisia rahoitus- ja
takausmalleja. Tämä siis vain toimintaedellytykset omaaville yrityksille. Toimiva ja tuottava talous
tekee meistä kilpailukykyisiä myös Euroopassa.
27. Taloudellisesti vahva Eurooppa (importance: 87%, disagreement: 14, evaluations: 15)
Euroopan tulee pystyä kilpailemaan Aasian ja Pohjois-Amerikan talouksien kanssa. Euroopan
väestökehitys tekee hyvinvoinnin ylläpitämisestä haastavaa. Talouden ja työelämän tulee olla
rakenteiltaan joustavaa ja dynaamista mutta kuitenkin oikeudenmukaista.
28. EU:n talous (importance: 87%, disagreement: 12, evaluations: 12)
Kaikesta julkisuudessa olleesta tiedottamisesta johtuen tuntuu, että EU:n virkamiehet eivät hallitse
taloudellista ajattelua. Menot paisuvat jatkuvasti, usia virkamiehiä palkataan lisää. Muistaakseni nyt
on palkattu myös taloustaitajia selvittämään rahankäyttöä. Demokratia voisi toteutua vähemmälläkin
virkamiesmäärällä.

29. Yhteinen rahapolitiikka (importance: 87%, disagreement: 9, evaluations: 21)
Jotta voimme kilpailla muiden suurien alueiden rinnalla (USA, Kiina), tulee rahan liikkuvuuden olla
mahdollisimman sujuvaa ja tapahtua alhaisilla kustannuksilla euroalueen sisällä. Tämä vaatii yhtenäistä
valuuttaa sekä soveltuvin osin yhtenäistä rahapolitiikkaa muutoin (huomioiden alueiden erot).
30. Taloudellisesti kilpailukykyisin alue maailmassa (importance: 87%, disagreement: 8,
evaluations: 13)
Euroopan pitää pystyä olemaan samalla viivalla Yhdysvaltojen, Kiinan ja Intian kanssa. Ei voida jäädä
odotteleen, että muut tekevät jotain ensin ja talous elpyy niiden jälkeen. On uskallettava rohkeasti
miettiä omat ratkaisut.
31. Työ (importance: 87%, disagreement: 16, evaluations: 10)
Ilman työtä ei ole mitään. Ei hyvinvointia eikä muutakaan.
32. Euroopan kilpailukyky (importance: 87%, disagreement: 13, evaluations: 9)
Euroopan tulisi keskittyä sen hyviin ja muusta maailmasta erilaisiin osaamisiin. Erilaistumalla
Eurooppa saavuttaa oman kilpailukykynsä huipun ei jäljittelemällä USA:ta tai Kaakkois-Aasian maita.
33. Kilpailukyky (importance: 87%, disagreement: 12, evaluations: 15)
Mikäli EU ei saa omaa kilpailukykyään nousemaan, tulee se jäämään aasian ja amerikan jalkoihin.
34. Talous nousuun (importance: 87%, disagreement: 7, evaluations: 10)
Vaikka joku köyhä onkin väittänyt, että raha ei tuo onnea, ei tuo myöskään köyhyys. Siksi on tärkeää
saada talous kuntoon koko Euroopassa.
35. Taloudellinen kasvu (importance: 86%, disagreement: 12, evaluations: 15)
Taloudenkasvu on hvin tärkeää Euroopalle - luo hyvinvointia asukkaille.
Yhteinen talouspolitiikka, jotta pärjäämme maailman isojen kyydissä (USA, Intia, Kiina, Japani)
Keskeistä on eurooppalaisen kilpailukyvyn takaaminen tulevaisuudessa.
38. Vahva talousalue (importance: 86%, disagreement: 16, evaluations: 9)
Tärkeää Euroopan tulevaisuuden kannalta on vahvan ja kilpailukykyisen talousalueen kehittäminen.
Kilpailukykyä tulisi ylläpitää korkealla osaamisella ja laadukkaalla koulutuksella.
Ihmisten kannustaminen työntekoon. Maahanmuuttajien työllistyminen ja kotouttaminen jopa
“pakkokeinoin” varsinkin nuorten kohdalla - ei ilmaista rahaa jakoon vaan töihin.
40. Taloudellinen kilpailukyky (importance: 86%, disagreement: 9, evaluations: 12)
Euroopan on laitettava kampoihin Aasian maille ja Yhdysvalloille taistossa maailman
ykköstalousmahdin paikasta.
41. Vahva valuutta (importance: 86%, disagreement: 10, evaluations: 16)
42. Työllisyys (importance: 86%, disagreement: 11, evaluations: 14)
Työpaikkoja lisää
43. Talouden vakaus ja alueen yhtenäisyys (importance: 86%, disagreement: 9,
evaluations: 13)
Vallalla oleva taloudellinen taantuma ja hyvinvoinnin heikkeneminen edellyttää kestävän
vakauden ja yhtenäsyyden aikaansaamista. Yhtenäisen Euroopan on kyettävä luomaan toimivat
markkinat muun maailman kanssa protektonismia välttäen. Terveen kysynnän synnyttäminen ja
yritystoiminnan elvyttäminen luo myös sosiaalista turvallisuutta ja hyvinvointia. Rahamaailman
on luovuttava hullunrohkeudesta ja muistettava, että todellinen vauraus ei synny tietokoneiden
merkkijonoista ja laskennallisista voitoista. Yritysten olisi myös ajateltava muutakin kuin kvartaaleja.
44. Uutta hyvinvointia ja työllisyyttä lisäävä T&K-toiminta (importance: 86%,
disagreement: 11, evaluations: 18)
Uudenlaisen innovaatiotoiminnan kehittäminen vanhan, teollisen liiketoiminnan korvaamiseksi.
Synnyttämällä uutta, luodaan uudet markkinat ja kysyntä ja samalla luodaan uutta hyvinvointia
talousalueelle.
45. Nuorten kouluttaminen ja työvoiman saatavuus (importance: 86%, disagreement: 10,
evaluations: 11)

Jokaisen on saatava riittävä koulutus joka sitä haluaa. Kielikylpyjä uusille työntekijöille jotka tulevat
muualta Euroopasta. Myös ikääntyville työntekijöille joustavuutta elääkkeelle siirtymisessä.
46. Lamasta yhdessä selviäminen. (importance: 86%, disagreement: 10, evaluations: 9)
Nyt tarvittaisiin kaikkien Euroopan valtioiden yhteispeliä, jotta lamasta selvitään. Pahimmassa
tapauksessa Eurooppa “hajoaa” , jos vain ajatellaan omaa selviämistä. Esim.Ruotsi-Suomi akselilla
jo nähtävissä ikävää peliä. em.tarkoitan Stora-Enson suunnitelmia. Pahimmassa tapauksessa
kummatkin valtiot pelaavat itsensä pahasti pussiin ja paluu????????????
47. Yhtenäinen järkevä talouspolitiikka (importance: 85%, disagreement: 14, evaluations: 13)
Valtioidenn ja kuntien talouden tasapaino, menot kuriin
48. Vakaa taloudellinen kehitys (importance: 85%, disagreement: 7, evaluations: 21)
Yhteiset normit ja säännökset sekä yksi valuutta luovan vahvan pohjan Euroopan maiden ja yritysten
talouden vakaalle kehittymiselle ja kilpailukyvylle.
49. Yhteinen raha, euro (importance: 85%, disagreement: 16, evaluations: 17)
50. Vakaa talouskehitys ja yhtenäinen talousalue (importance: 85%, disagreement: 13,
evaluations: 8)
Yhtenäinen valuutta ja talousalua, luoda vakautta. Llainsäädännön yhtenäisyys, niistä osin kuin se
on tarpeellista, mutta tarvitaan myös kansallista lainsäädäntöä. Mutta EU:ssa on huomioitava myös
pienien jäsenmaiden edut ja luonnonolosuhteet, esim. että Suomessa säilyy omavaraisuus, jos
mahdollista mahdollisimman suurena.
51. Talous ja tasapaino (importance: 85%, disagreement: 13, evaluations: 6)
52. Panostus työperäisiin maahanmuuttajiin, EI pakolaisiin. (importance: 85%, disagreement:
15, evaluations: 13)
Olisi kiva jos niin poliitikot, median edustajat kuin tavalliset tallaajatkin kykenisivät erottamaan eri
maahanmuuttajaryhmät. Työperäistä siirtolaisuutta tuskin kukaan vastustaa, kuten ei myöskään
kansainvälisten sopimusten pakottamien pakolaisten vastaanottamista sen 750 vuodessa. Mutta
kun Katainen, Thors ym eturivin poliitikot puhuvat turvapaikanhakijoista kiintiöpakolaisina tai
työperäisinä siirtolaisina niin herää kysymys tietävätkö he mistä he edes puhuvat. Mitkään kv.
sopimukset eivät pakota meitä myöntämään turvapaikkoja turvapaikanhakijoille. Ja niin kauan kun
turvapaikan saaneiden pakolaisten (huomaatteko: pakolainen on eri kuin kiintiöpakolainen. Suomen
johdolle pikku vinkki) työllisyys on tilastokeskuksen mukaan 12 prosenttia niin työvoimapulan
paikkaamisellakaan ei tämän tapaista politiikkaa voida perustella.
53. Rauha ja taloudellinen tasapaino (importance: 85%, disagreement: 18, evaluations: 13)
55. Talous,Turvallisuus,Ympäristö (importance: 85%, disagreement: 13, evaluations: 12)
56. Vakaa talous (importance: 85%, disagreement: 11, evaluations: 13)
Yhdessä kohti vakaampaa taloutta järkestämällä tukipolitiikkaa ja vähentämällä byrokratiaa
57. Nykyisten EU-maiden talouksien saattaminen kuntoon (importance: 85%,
Ennen laajentumista pitäisi mielestäni saada kaikki nykyiset maat suunnilleen samalle tasolle.
58. Talous kuntoon (importance: 85%, disagreement: 11, evaluations: 12)
Yhteinen etu on talouden järkevä hoito. Tasapuolisuus ja eettisyys kaikkien päätösten pohjaksi.
59. raha (importance: 85%, disagreement: 14, evaluations: 16)
yhteinen valuutta helpottaa matkustamista ja kanssakäymistä
60. Vapaat markkinat (importance: 84%, disagreement: 14, evaluations: 15)
Ehdottomasti tärkeintä EU:lle vapaan liikkuvuuden lisäksi on jäsenmaiden välinen mahdollisimman
vapaa kaupankäynti yhteisellä valuutalla.
Sisä markkinat
62. Tutkimus ja innovaatio (importance: 84%, disagreement: 14, evaluations: 12)
Ne ovat Euroopan kohtalonkysymykset, jos niitä ei tajuta, niin Aasia vie maailmantaloutta mielensä
mukaan muutaman vuosikymmenen päästä

63. Työllisyyden turvaaminen (importance: 84%, disagreement: 13, evaluations: 12)
Jokainen työkykyinen koulutukseen tai työhön; lisäksi tarvitsemme ns kolmannen sektorin paikkoja
heikommille ja vammaisille.
64. Toimiva talous (importance: 84%, disagreement: 16, evaluations: 13)
Vahva euro. Maksaminen eettisesti oikein tuotetusta palvelusta ja tavarasta. Kohtuus palkkaeroissa.
65. Työmarkkinat (importance: 84%, disagreement: 10, evaluations: 10)
Pitäisi rakentaa ns. työpankki, jolla voitaisiin tasoittaa tietyn alan ylikoulutusta. Eli jos Suomessa
kouluetaan liikaa esim. tradenomeja tai insinöörejä voisivat valmistuneet laittaa itsensä työpankkiin,
jossa muut unionin maiden yhtiöt voisivat hakea itselleen juuri sopivaa osaaja.
66. TYö (importance: 84%, disagreement: 15, evaluations: 21)
Työtä
67. Valuutta (importance: 84%, disagreement: 16, evaluations: 14)
Vakaa euro
68. Yhteismarkkinat (importance: 84%, disagreement: 13, evaluations: 27)
Euroopan unioni perustuu pitkälti taloudelliseen yhteistyöhön ja siitä syntyvään menestykseen.
Kuitenkin taantuma ja maiden erilaiset kehityskulut aika ajoin nostavan protektionismin, siis
kaikenlaiset vapaakaupan esteet, esille. Nyt pitäisi lähteä puolustamaan sitä miksi oikeastaan koko
unioni on syntynyt. Se, että me voimme käydä kauppaa muiden eurooppalaisten kanssa - ja he voivat
perustaa yrityksiä Suomeen, on kaikkien etu.
69. Talouspolitiikka (importance: 84%, disagreement: 14, evaluations: 10)
Euroopan Unionin jäsenvaltioiden talouspolitiikan tulee olla yhdenmukaista ja nykyistä poikkeamista
annetuista talouden ohjearvoista pitää seurata tiukemmin. Kaikkien EU-maiden tulee liittyä EMU:un ja
ottaa Euro käyttöön. Verovapaat alueet tulee poistaa.
70. Vakaa talous alue (importance: 84%, disagreement: 14, evaluations: 15)
Eurooppan tulisi nähdä oma potentiaali yhteisessä Euroopassa.
71. Joustavat työmarkkinat Euroopassa (importance: 84%, disagreement: 16, evaluations: 10)
73. Markkinat (importance: 84%, disagreement: 12, evaluations: 23)
Ihmisten ja tavaroiden vapaa kulku
74. Rahoitusmarkkinat yhtenäisiksi (importance: 84%, disagreement: 14, evaluations: 16)
Euroopan keskuspankin mahdollisuudet puuttua talouden ja rahamarkkinoiden vinoutumiin on
mahdollistettava riittävillä oikeuksilla kaikissa Euroopan maissa.
75. Yhtenäinen talousalue (importance: 84%, disagreement: 13, evaluations: 22)
Mahdollisten keskinäisten kaupantekojen ja markkinointien haittatekijät on minimoitava.
76. Tehokas talous (importance: 84%, disagreement: 10, evaluations: 10)
EU:n tasolla tulee pitaa huolta etta euroopan valtioiden yhteiset varat kaytetaan koko euroalueen
kilpailukyvyn maksimoimiseksi.
77. Työvoiman liikkuvuus (importance: 84%, disagreement: 14, evaluations: 27)
Tulisi turvata EU:n sisäinen työvoiman liikkuvuus yhteisillä säännöiillä esim. työaikaan, palkkaukseen ja
ammatillisuuden suhteen
78. Finanssilaitoksia on syytä valvoa tarkasti. (importance: 84%, disagreement: 8, evaluations: 4)
Vrt. USA:n talouden romahtaminen esim. pankkien valvonnan puututtua ilmeisesti lähes täysin.
Uusien rahoitusinstrumenttien käyttöönotossa on syytä käyttää järkeä, joten asiantuntemusta
tuotava enemmän liiketoimintaan valvonnan muodossa.
79. yhteinen valuutta (importance: 83%, disagreement: 24, evaluations: 13)
80. Innovaatiot (importance: 83%, disagreement: 9, evaluations: 13)
Eurooppalainen tieteen tekeminen ja tietynlainen laadullinen edelläkäynti tieteessä olisi syytä nostaa
korkeampaan arvoon.
Jollain tavalla pitäisi saada eurooppaan ja Suomeen enemmän tätä high end tuotekehitystä ja
esituotantoa joka on vaativaa ja kallista - tällöin meillä on myös käsissämme missä lopullinen

tuotanto on - ja se tuotanto kannattaa hajauttaa muuallekkin kuin kiinaan ?!?
82. Yrittäjyyden nousu (importance: 83%, disagreement: 16, evaluations: 12)
Olen kirjoittanut tämän englanniksi osassa “Transatlantic Vision” http://penttilahti.tripod.com
Kaikkien tulee tehdä työtä, joten työttymyys tulee karsia
Yhteisen talouden jatkuvuus. Liian suuri protektiniosmi vältettävä. Vastuullinen markkinatalous on
Euroopan vahvuus tulevaisuudessa.
85. työllisyys (importance: 83%, disagreement: 16, evaluations: 8)
Nuorten työttömyys lisääntynyt radikaalisti.
86. Yhteisvaluutta (importance: 83%, disagreement: 19, evaluations: 17)
Näin taantuman aikaan on kenties opittu, että euro on turvallinen valuutta.
87. Yhteistyö talous- ja ympäristöasioissa (importance: 83%, disagreement: 14, evaluations: 12)
- yhteinen raha vakauttaa talouselämää - ympäristökysymykset eivät tunne rajoja
88. Pk-yritysten toimintaedellytysten parantaminen (importance: 83%, disagreement: 14,
evaluations: 23)
Kansainvälitymisen tukeminen, pääomien saatavuus, työvoimakysymykset
89. Turvallisuus, taloudellinen menestyminen ja omavaraisuus (importance: 83%, disagreement:
Kaiken lähtökohtana on että saamme elää jatkossa rauhassa, ilman suuria aseellisia konflikteja.
Nythän ei ole näköpiirissä sodan tai terrorin uhkaa Euroopassa, mutta tulevaisuutta tulisi rakentaa
niin että turvallisuus ja rauha olisi taattu. En kuitenkaan tarkoita että pitäisi panostaa suuriin massa-
armeijoihin vaan että rauhaa ja turvallisuutta rakennettaisiin päättävien ihmisten välisillä suhteilla.
Globaalit markkinat vaativat yrityksiä toimimaan kansainvälisesti ja ympäri maailmaa. Yritysten pitää
pystyä luomaan suhteita ulkoimaisiin toimijoihin pysyäkseen kilpailussa mukana. Karmein osoitus
huonosta kilpailu asemasta on paperiala Suomessa. Hävityt kilpailut jätepaperista aasialaisille on
osittain ajanut paperitehtaat todella ahtaalle. Paremmilla suhteilla olisi ollut mahdollista kilpailla
jätepaperi tarjouksesta. Eurooppalaisten olisi tullut tehdä yhteistyötä siinä asiassa. Jokainen euro-maa
tulisi pyrkiä omavaraisuuteen energiassa ja ruuassa. Euroopppa ei saa antaa lisää avaimia Venäjälle
energian suhteen. Kaikkea energiaa ei tarvitsi itse valmistaa mutta siihen pitäisi olla resurssit että
kyettäisiin toimimaan ilman ulkopuolista energian tuottajaa. Ettei käy Venäjä pääse kiristämään
Eurooppaa energialla.
90. Työn teon kannattavuus & yrittäminen (importance: 83%, disagreement: 18,
evaluations: 7)
Työn tekemisen on oltava kannattavaa joka puolella Eurooppaa. Uudelleen kouluttautuminen on
ensiarvoisen tärkeää siinä tapauksessa että henkilön oma työ on siirretty toiseen maahan. Myös
yrittämisen esteet on poistettava, sillä yrittämisellä luodaan talouteen elävyyttä ja liikkumavaraa.
Yrittämisellä voidaan myös saada aikaan uusia ideoita, jotka luovat taas talouteen lisää hyvinvointia
ja uusia innovaatioita.
91. yhteinen valuutta (importance: 83%, disagreement: 11, evaluations: 9)
pitäisi saada kaikki euroopan maat euron taakse, eyyei leikittäis devalvaatiolla naapureihin nähden
92. Talous nousuun (importance: 83%, disagreement: 15, evaluations: 12)
Vaikka joku köyhä onkin väittänyt, että raha ei tuo onnea, ei tuo myöskään köyhyys. Siksi on tärkeää
saada talous kuntoon koko Euroopassa.
93. Taloudellinen pysyvyys (importance: 83%, disagreement: 12, evaluations: 12)
94. Työllisyyss (importance: 83%, disagreement: 11, evaluations: 14)
Mielestäni pitäisi saada aikaan hyvä työllisyystilanne täällä Suomessa tai vähintääkin pitää
työttömyys nykyisellä tasolla.
95. Talouslaman torjuminen yhteisin pelisäännöin (importance: 83%, disagreement: 12,
evaluations: 15)
Talouslaman torjumisessa sovitaan yhteiset pelisäännöt ja niiden toteuttamista valvotaan.
Käännetään Eurooppa uuteen nousuun. Läpinäkyvyys kaikkeen taloudelliseen toimintaan, korruptiota
ja vapaamatkustajia ei suvaita.
96. hyvä talous ja imanko (importance: 83%, disagreement: 13, evaluations: 5)

97. Yhteiskuntarauha, kestävä kehitys ja työllisyys (importance: 83%, disagreement: 14,
evaluations: 12)
Eurooppalaisten toivoisi ymmärtävän kestävän kehityksen merkityksen, ilmastonmuutoksen
huomioiden ja monipuolisen kulttuurin ja osaamisen kehittäminen.
98. Koulutus ja innovaatiot (importance: 83%, disagreement: 14, evaluations: 20)
Euroopassa tulee lisätä koulutusta ja innovaatioita , uusien tuotteiden ja palvelujen luomiseksi.
kilpailukyky perinteisillä alueilla ei enää toimi, tarvitaan uusia ratkaisuja.
99. Hyvän talouden ylläpito (importance: 83%, disagreement: 13, evaluations: 12)
Mielestäni Euroopan pitää huolehtia oman talousalueensa menestyksestä. Muiden maiden
valtioavusteisille yrityksille ei saa antaa suurta etua kiristyvillä maailmanmarkkinoilla.
100. turvallisuus ja turvattu talous (importance: 83%, disagreement: 18, evaluations: 11)
101. Ennakoitavissa oleva talous (importance: 83%, disagreement: 13, evaluations: 10)
Talouden vakaus ja ennakoitavuus on tärkeää Euroopan hyvinvoinnin turvaamiseksi ja säilyttämiseksi.
Taloudelliset lähtökohdat säätelevät kuitenkin EU:nkin tekemisiä.
102. Sisämarkkinat (importance: 83%, disagreement: 12, evaluations: 11)
Toimivat sisämarkkinat on paras tae talouden hyvinvoinnille ja sitä kautta poliittiselle vakaudelle.
103. ihmiset ja talous (importance: 83%, disagreement: 11, evaluations: 5)
104. Vakautta talouteen (importance: 83%, disagreement: 11, evaluations: 10)
Eu:n talousalue takaa vientituotteillemme menekkiä. Talouden heilahtelut voidaan vakauttaa
yhdessä.
105. Hyvä taloustilanne (importance: 83%, disagreement: 11, evaluations: 11)
106. Työllisuuden takaaminen, nimenomaan tuotannollisilla oloill (importance: 83%,
Ehdottomasti tärkein asia. Tällä varmistetaan se, että tarvittavat palvelut pystytään maksamaan.
Koko Euroopan Unionin (myöhemmin ehkä koko Euroopan) olisi hyvä ottaa yhteisvaluutta käyttöön
108. Talousongelmien hoitaminen (importance: 82%, disagreement: 12, evaluations: 13)
109. Vakaa talous Euroopassa (importance: 82%, disagreement: 11, evaluations: 13)
EU ja Euro ovat vakauttaneet Suomen taloutta. Suomi on voinut parantaa EUssa myös imagoaan
eurooppalaisempaan suuntaan. Se auttaa kaupankäyntiä myös EUn ulkopuolelle.
110. Yhteinen valuutta ja vapaasti liikkuminen EU-maasta toiseen. (importance: 82%,
Yhteinen valuutta on vaivaton ja helppo tapa asioida rahan kanssa EU-alueilla. Baltian maita tulisi
kannustaa euron käyttöönotossa.
111. Euro olisi paras valuutta kaikille EU:n jäsenille (importance: 82%, disagreement: 17,
evaluations: 12)
Voisi olla tukevampaa politiikkaa, jos kaikki jäsenmaat yltäisivät eurovaluutan tasolle.
112. Talouden normalisoituminen (importance: 82%, disagreement: 11, evaluations: 9)
113. Tasa-arvo työssä (importance: 82%, disagreement: 15, evaluations: 9)
Naisille pitää maksaa samanverran palkkaa kuin miehille kaikissa EU-maissa. Naiset ovat
työvoimavara kaikissa Euroopan maissa -työssäkäyvien naisten määrää voidaan kasvattaa tasa-
arvoisella palkkauksella.
114. talous (importance: 82%, disagreement: 18, evaluations: 15)
toimiva yhteinen talouselämä ja -alue
115. Kotimaisen maatalouden ja elintarviketeollisuuden turvaamine (importance: 82%,
Turvata asukkaiden hyvinvointi ja palvelut
117. Kilpailutus (importance: 82%, disagreement: 11, evaluations: 12)
Kilpailutuslainsäädäntöä pitää muuttaa niin, että on suositeltavinta valita ympäristöä vähiten

kuluttava lähellä tuotettu vaihtoehto.
118. Pienten yritysten kansainvälistymisen tukeminen (importance: 82%, disagreement: 15,
evaluations: 28)
EU-maiden välistä pk-yritysten kauppaa pitäisiä tukea ja helpottaa. Pienet ja keskisuuret yritykset
ovat ketterimpiä innovoimaan ja reagoimaan muuttuvaan maailmaan. Pienentämällä liiketoiminnan
kansainvälistämisen byrokraattisia haasteita ja tarjoamalla varhaisen vaiheen kansainvälistymiseen
kannustavaa tukea nuorille yrityksille saadaan Euroopan alueelle aikaiseksi uusia teollisuuden aloja ja
niillä nopeaa kasvua.
Vakaa ja yhdessä suunniteltu ja toteutettu talouspolitiikka luo turvallisuutta kaikilla sektoreilla.
120. Euro käyttöön kaikkialla Euroopan unionissa (importance: 82%, disagreement: 16,
evaluations: 21)
Euroopan sisäisen talouden vahvistaminen ja markkinoiden tehostuminen olisi erittäin tärkeää
vakaan talouskasvun kannalta ja euron käyttöönottaminen mahdollisimman monessa jäsenvaltiossa
olisi myös askel kohti yhtenäisempää Eurooppaa.
121. Järkevä rahan käyttö (importance: 82%, disagreement: 23, evaluations: 7)
Palkkaeroja ja ihmisten eriarvoisuutta tulee supistaa ja rahat tulee suunnata kouluihin,
terveydenhuoltoon ja ihmisten työllistämiseen.
122. Rauha, suvaitsevaisuus, talouden kasvu, tasa-arvo (importance: 82%, disagreement: 10,
evaluations: 8)
selviä sanoja, eivät kaipaa täsmennystä
123. Työt ja köyhyys (importance: 82%, disagreement: 24, evaluations: 11)
jos ei ole töitä vaikka kuinka haluaisi tehdä niin ei silloin voi ottaa sosiaalitukea pois. pitäisikö
lapsiperheiden vain kuolla pois kun rahat eivät meinaa millään riittää elämiseen
124. Pysyä yhtenäisenä talousalueena (importance: 82%, disagreement: 14, evaluations: 13)
125. Teollisuuden kilpailukyvyn varmistaminen (importance: 82%, disagreement: 14,
evaluations: 17)
Teollisuuden siirtyminen EU alueellaa maasta toiseen lopetettava. Kuilpailukyky ei saa perustua vain
esim. palkkatasoon. Puolassa miehen kustannus n. 400 eur / kk meillä n. 4000 eur / kk. Jotain pitää
tehdä..
Kilpailukyvystä on huolehdittava.
127. Talous turvallisuus tasapuolisuus (importance: 81%, disagreement: 10, evaluations: 12)
Ainoastaan tasapuolisella asioiden hoitamisella EU pysyy kasassa.
128. Ilmastonmuutos ja globaali kilpailukyky. (importance: 81%, disagreement: 14, evaluations: 15)
Kaikki ylikansalliset asiat, mitä vaan yksi kansa ei voi hoitaa. Pienet asiat , esimerkkinä
kurkun käyryyden mittaukset myyntikiellon aikaan saamiseksi, tulee todella lopetta.
Yksimielisistä päätöksistä tulee luopua.Demokraattisen enemmistöpäätökset voimaan. Tätkeistä
asioista(perustuslaki) voitaisiin päättää esim. 4/5 enemmistöllä.Turha matkustelu Strasbourgin
ja Brysselin välillä on ehdottomasti lopetettava.Se on veronmaksajien rahojen tuhlausta.
Demokraattinen päätöksenteko vie isoilta(R,S,I ja E)ylivallan ja toisaalta uudet jäsenmaat eivät pääse
esittämään kohtuuttomia liittymisehtoja EU:ssa jo oleville jäsenmaille. Muutewn on vaarassa koko
systeemin hajoaminen.
129. Vakaa talouspolitiikka (importance: 81%, disagreement: 18, evaluations: 13)
On tärkeää, että Eurooppa on taloudellisesti vahva alue, jonka sisällä tavaran, rahan ja ihmisten
liikkuvuus on mahdollisimman helppoa.
131. Taloudellinen kilpailukyky (importance: 81%, disagreement: 19, evaluations: 13)
Tehokas ja tuottava talous muodostaa pohjan kansalaisten hyvinvoinnille. Tämä syntyy
markkinataloudessa, jossa päätöksenteko on hajautettu kuluttajille, sijoittajille ja palveluiden/
tuotteiden tuottajille. Innovaatiot, luovuus, kekseliäisyys ja yrittelijäisyys syntyvät vain vapaassa
avoimessa moniarvoisessa yhteiskunnassa.
132. Kilpailukykyä parannettava (importance: 81%, disagreement: 13, evaluations: 16)

Missä on eurooppalainen tietokoneteollisuus, Olivetti, Siemens, Honeywell. Nokia vielä sinnittelee.
Autoteollisuus on pian ahdingossa.
133. Työnteon kannustamista lisää, lusmuilijat kuriin. (importance: 81%, disagreement: 15,
evaluations: 11)
Työn tekeminen täytyy olla kannattavaa Kansalaispalkka lisää vapaamatkustajia, joilla kyky ja
mahdollisuus elättää itsensä
134. vakaan talouden takaaminen ja aikaan saaminen (importance: 81%, disagreement: 9,
evaluations: 10)
135. Talous on tärkein. (importance: 81%, disagreement: 10, evaluations: 15)
136. Vahva talous (importance: 81%, disagreement: 13, evaluations: 14)
On tärkeää, että Eurooppa pysyy yhtenäisenä ja vahvana talousalueena.
137. Kilpailukyvyn ja toimivuuden varmistaminen (importance: 81%, disagreement: 12,
evaluations: 11)
Vanha manner on kovasti jäämässä Aasian maiden jalkoihin. Tarvitaan realistista ja aktiivista
(=Kokoomuslaista) raikasta näkemystä miten kilpailussa pärjätään. Sen viestittäminen suomalaisille
tuo Toivoa.
138. Vakaa talousalue (importance: 81%, disagreement: 14, evaluations: 14)
Että pystytään pitämään työpaikat euroopassa, eikä menetetä niitä aasian halvalle työvoimalle
140. työllisyys (importance: 81%, disagreement: 14, evaluations: 22)
Joustavat työmarkkinat
141. raha (importance: 81%, disagreement: 14, evaluations: 15)
142. Teollisuus, ympäristö ja taloustaantuma saadaan hoidettua (importance: 81%,
Suomessa koko teollisuus on tällä hetkellä hirveessä laskussa. Koko Euroopan tilanne on varmasti
menossa samaan tai on sitä jo... Itse teollisuus työntekijänä huomaan sen, että kun isot firmat ja nyt
puhun lähinnä yrityksistä jotka tekevät tuulivoimaloita, turbiineita yms. tuotteita joilla hyödynnetään
uusiutuvia energiavarojamme niin näillä kun menee huonosti niin se vaikuttaa meihin pienempiin
yrityksiin kanssa ja rankemmalla kädellä. Jokaisen valtion pitäisi NYT aloittaa tuulipuistojen yms.
suunnittelu ja valmistaminen sekä olla omalla osallaan teollisuuden pelastaja. Nyt tarvitaan valtiolta
tilauksia ja nopeasti. Se olis investointina tällä hetkellä kaikista paras koska ihmiset saisivat pitää
työnsä. Nyt tää tulee maksamaan valtioille TODELLA paljon.
143. Euroopan työllisyys (importance: 81%, disagreement: 16, evaluations: 19)
On tärkeää havaita, että niinsanotut työvoimavaltaiset alat ovat siirtymässä pois euroalueeelta,
Aasiaan halvemman kustannutason alueelle. Tarvitsemme uusia innovatiivisia ratkaisuja
täystyöllisyyden saavuttamiseksi.
Yhteinen valuutta luo yhteenkuuluvuuden tunneta
145. Työnteko ja opiskelu helpommaksi ulkomaille. (importance: 81%, disagreement: 10,
evaluations: 7)
Mielestäni on erittäin tärkeää, että mahdollissimman monessa esim. ammattikoulussa,
ammattikorkeassa, yliopistoissa annettaisiin opiskelijoille huomattavasti enemmän päästä ulkomaille
työharjoitteluun jne.. Kun sitä kansainvälisyyttä korostetaan muutenkin jatkuvasti enemmän.
146. Työn tekeminen ja opiskelu EU:n alueella (importance: 81%, disagreement: 10, evaluations: 17)
EU:n kansalaisten vapaa liikkuminen on hieno ja puolustettava arvo. Tähän liittyvät työttömyysturva-,
verotus- jne. kysymysten pitäisi olla helposti ymmärrettäviä ja hoidettavia.
147. Innovatiivisuus (importance: 81%, disagreement: 11, evaluations: 14)
148. Taloudellinen yhtenäisyys ja markkinatalouden turvaaminen (importance: 81%,
Euroopan Unionin muodostavien valtioiden tulisi yhtenäistää markkinoita sääteleviä lakeja, ja
pyrkiä protektionismin hillitsemiseen. Yhtenäinen Eurooppa voisi toimia suunnannäyttäjänä koko
maailmalle säätämällä luottolaitostoimintaa sääteleviä lakeja, jotka hillitsisivät markkinatalouden
aaltoliikettä (taantumaa jne.). Muuttamalla velkojansuojan tiukasti hakemuksen varaiseksi

luottolaitostoiminnassa, voitaisiin pitää huolta siitä, että luototusta tapahtuisi pääsääntöisesti vain
vakavaraiselta vakavaraiselle. Vain harvat ja valitut luottolaitokset saisivat velkojansuojan, mikä
merkittävästi vähentäisi niiden yrityksien/yhteisöjen määrää, jotka myötävät lainoja (eteenkin
niitä, jotka myöntävät lainoja ilman vakuuksia ja takaajia). Reaalivakuuden merkitys kasvaisi.
Kokonaisvaikutukseltaan tällaiset lait suojelisivat koko markkinataloutta talouden ylikuumenemisen
aiheuttamalta romahdukselta. Ottakaamme siis esimerkkiä Kiinasta, missä säästäväisyys hallitsee
velaksi ostamisen kustannuksella.
149. Taloudellinen toimivuus ja tasa-arvo (importance: 81%, disagreement: 17, evaluations: 12)
Eri maissa toimitaan eri tavoin, mutta toivon löytyvän edes jollakin tapaa yhteisetä kieltä käsitellä
maiden väistä taloutta.
150. EU:n talous (importance: 80%, disagreement: 15, evaluations: 9)
Talouden tulee edistää kilpailukykyä, hyvinvointia, maiden kansallisia talouksia sekä EU:n yhteistä
ylikansallista taloutta.
151. euroopan yhtenäisyys taloudellisesti ja henkisesti (importance: 80%, disagreement: 15,
evaluations: 15)
pan eurooppa liitto tyyppinen ratkaisu
Euro on kouriintuntuvin asia, jonka EU on tuonut tullessaan. Se on helpottanut huomattavasti niin
kaupankäyntiä kuin matkustamistakin. Euro käyttöön kaikissa EU-maissa!
153. Monopolien purku. (importance: 80%, disagreement: 11, evaluations: 16)
Vakuutusmarkkinat vapaiksi. Autovero yhtenäiseksi, koska se vääristää kilpailua ja luo eriarvoisuutta
muihin eurooppalaisiin nähden
154. Taantumasta selviäminen (importance: 80%, disagreement: 26, evaluations: 11)
Tässä taloustilanteessa uusia jäsenmaita ei missään nimessä pidä ottaa EU:iin. Varsinkin Afrikasta
tulevien ns. “pakolaisten” virta tulee tyrehdyttää ja säätää erittäin tiukka, erityisesti välittömän
palautuksen salliva yhtenäinen EY-sääntely. Näistä asioista pitää voida keskustella eri foorumeissa
ilman, että puhuja leimataan “rasistiksi”! Kansallisten kannattavien ja siis hyvää tulosta tekevien
yritysten siirtäminen EU:n ulkopuolisiin ns. “halpoihin maihin” tulee pääsääntöisesti estää
harmonisoivalla sääntelyllä.
155. Ikärasismi tulee kitkeä työmarkkinoilta. (importance: 80%, disagreement: 8, evaluations: 4)
Virallinen taho kannustaa tekemään pitkän työuran, nelikymppinen alkaa käytännössä olla
epäilyttävän vanha työntekijä! Lainsäädäntöön on laadittava työnantajille sanktioita ikääntyvien
syrjinnästä.
EURO on yksi tärkeimmistä EU:n saavutuksista arkisessä elämässä. Pidetään eurosta huolta
vastuulisella talouspolittikalla!
157. Vakaa talous. (importance: 80%, disagreement: 14, evaluations: 17)
Euroopassa tulee olla vakaa talous, joka kestää laman.
158. Yhteiset arvot ja talous etusijalla (importance: 80%, disagreement: 16, evaluations: 14)
Nämä EU:n alkuperäiset ydinasiat ovat edelleen tärkeimpiä. Meidän on itse huolehdittava
kansallisista eduistamme, joita EU:n ydinjoukkoon pyrkiminen ja siellä pysyminen edistää monin
tavoin. Pitää vain varoa luottamasta liikaa suurten EU-maiden kiinnostukseen meidän eduistamme
EU:n päätöksenteossa ja esim. turvallisuuspolitiikassa.
159. Työvoiman liikkuvuus (importance: 80%, disagreement: 13, evaluations: 15)
Kaikin keinoin pitäisi edistää työvoiman likkuvuutta ja poistaa siltä mahdollisuuksien mukan esteitä.
Suomen korkea verotus ja kielivaikeudet, joillekin myös ilmasto (toisille taas houkutin), ovat asioita,
joihin pitäisi puuttua. Mielestäni koulutetun työvoiman saanntia EU-maista tulisi edistää kaikin
keinoin sekä turvata myös omalle koulutetulle työvoimalle mahdollisuudet kotimaassamme sekä
myös liikkuminen ja tiedon hakeminen ulkomailta Turvapaikan hakijat tulisi hoitaa erillään tästä ja
taata heille hyvät kotoutumisen edellytykset. Vasta kielen ja kulttuurin oppimisen jälkeen he ovat
pidemmällä tähtäyksellä myös hyvää työvoimaa.
160. Vapaakauppa (importance: 80%, disagreement: 21, evaluations: 10)
Ihmisten, tavaroiden ja palvelujen tulee AIDOSTI saada liikkua vapaasti. Tätä varten pitää järjestää
tiedostusta (jatkuvaa), neuvontaa sekä kampanjointia. Kauppaan liittyen kaikkialla täytyy valtioiden
sitoutua kertomaan kansalaisilleen, mitkä vapaakaupan hyödyt ovat.

161. luonto, yhdessä olo kesä ja kärpäset. Raha euroina euroo (importance: 80%, disagreement:
Meille eurooppalaisille etenkin suomalaisille on tärkeää puhdas luonto ja vaihtelevat vuoden ajat.
Nautimme keväästä ja kesästä koska se on kovin lyhyt meillä suomessa. Viherpeukalot kasvattavat
sisätiloissa kukkasia , vihanneksia niin että keritään nauttia sitten kesällä sadosta ja kukka loistosta.
Rahalla ei saa kaikkea kaunista luontoa, solisivia puroja ja lapin erämaan rauhaa.
162. Toimivat sisämarkkinat (importance: 80%, disagreement: 16, evaluations: 18)
Myös verotuksen harmonisointi ainakin osittain olisi tärkeää, jotta veroparatiisit EU:n sisällä eivät saisi
kohtuutonta kilpailuetua. Palveluiden alv:t pitäisi olla samat kaikkialla.
163. Työttömyyskehityksen pysäyttäminen -töitä työhaluisil (importance: 80%, disagreement:
164. Yhteisen talousalueen vahvistuminen (importance: 80%, disagreement: 19, evaluations: 15)
EU:n ydintehtävä.
165. Vakaa talous (importance: 80%, disagreement: 20, evaluations: 12)
Riittävän yhtenäisellä talous- ja veropolitiikalla luomme yhteistä turvallisuutta arkeen.
166. Vakaa talous - vakaa veroäyri. Rauha ja tasainen talouskehi (importance: 80%,
167. Taloudellinen pysyvyys (importance: 80%, disagreement: 15, evaluations: 10)
Euroalueen talouden hoitaminen järkevästi. USA on antanut huonon esimerkin; tavoitteena tulee olla
fiskaalinen tasapaino. Palveluja pitää olla ja suojaverkon toimia, mutta täytyy olla myös maksamaan
veroja sen eteen.
168. Euroopan kilpailukykyä parannettava (importance: 80%, disagreement: 23, evaluations: 13)
EU:n tulee kaikissa päätöksissään selvittää, mitä ne vaikuttavat Euroopan kilpailukykyyn suhteessa
USA:han ja kehittyneisyytensä osalta, ei siis pelkästään hintojen osalta, nouseviin Aasian
talousmahteihin nähden. Yritysten tuotekehitystomintaa tulee stimuloida aktiivisemmaksi ja sen
aktivoimiseksi pitää miettiä hyviä porkkanoita. Porkkanoiden ei tule olla suoranaista rahallista
tukea, mutta esim. veronmaksun viivästyminen mm. poistosäännöksin voisi olla hyvä porkkana.
Pakkosäädöksiä on luotava erittäin harvoissa tilanteissa ja niiden tilanteiden todelliset hyödyt on
huolellisesti ja perustellusti laskettava. Pakkosäädökset eivät usenkaan sovellu koko siihen kenttään,
johon ne on tehty, vaan aiheuttavat osalle vahinkoa. Ympäristöasiat ovat tärkeitä, mutta niitäkin
koskevat direktiivit ja lait eivät saa olla yksioikoisesti velvoittavia, vaan ohjaus tulee tapahtua kepein
ja porkkanoin, jotka sitten vaikuttavat normaalien markkinalakien mukaisesti. Porkkanat ja kepitkin
on laadittava aina kilpailukykymme huomioon ottaen.
169. Talouden ja siihen pohjautuvan hyvinvoinnin varmistaminen (importance: 80%,
Eurovaluuttaa ei saisi päästää liikaa inflatoitumaan. Keskuspankin setelirahoitusta tulee välttää
viimeiseen asti, vaikka esim USA ja Britannia stitä tekisivätkin. Jäsenvaltioiden velkaantumista tulee
rajoittaa ja hillitä ( koskee myös Suomea ). >Ei pelkästään rahamääräisetä velkaantumista,vaan myös
velkaantumisvauhtia (valtionvelan vuotuista kasvuprosenttia) tulisi jopa rajoittaa ja sanktioida.
170. Harmonisointi ja toimivat sisämarkkinat (importance: 80%, disagreement: 15, evaluations: 14)
EUn talouden onnistuminen näinä kriisiaikoina riippuu siitä kuinka hyvin unioni pystyy realisoimaan
toimivat sisämarkkinat koko EUn alueella. Se on ainoa keino pärjätä globaalissa kilpailussa ja luoda
uutta kasvua.
Mielestäni euroopalle on tärkeää saada kaikki jäsenvaltiot yhteisen valuutan piiriin. Eräiden maiden
sooloilu, tässäkin asiassa, vain heikentää Euroopan Unionin vaikutusvaltaa.
172. Talouspolitiikka (importance: 80%, disagreement: 17, evaluations: 15)
Talouspolitiikassa on ehdottamsti pidettävä kiini sovituista rajoista ,eikä niistä saa yksikään maa
lipsua. Oli sitten suuri valtio tai pieni valtio. Sakkomaksuja pitää niille maille korottaa,jotka eivät
noudata yhteisiä sopimuksia,ei mitään lipsumisia.
173. Verotus (importance: 80%, disagreement: 14, evaluations: 25)
Tuloverotus harmonisoitava
174. Työttömyyden hallinta (importance: 79%, disagreement: 16, evaluations: 12)
Mielestäni talouden tasapaino pitäisi ennakoida paremmin, ettei tule suurtyöttömyyttä Eurooppaan.

Talouden epävakauden tuoma työttömyys tuo mukanaan syrjäytymistä, kasvavia sairauksia ja
niiden kuluja. Kulut, sosiaaliset ongelmat ja kurjistuminen ovat suorassa yhteydessä työttömyyteen.
Maailmahan on täynnä tekemätöntä työtä, mutta sen järjestäminen, että ihminen voisi saada
siitä jokapäiväisen toimeentulonsa, on päättäjien ratkaistava yhtälö eikä vain kasvattaa vain hyvin
toimeentulevien hyvinvointia.
175. Taloudellisesti vakaa Eurooppa (importance: 79%, disagreement: 18, evaluations: 11)
Euroaluetta tulisi laajentaa, mikä luonnollisesti tapahtuu sitä mukaa kuin siihen liittyvät maat
täyttävät kriteerit. On ollut erittäin hyvä, että Suomi kuuluu euroalueeseen. Tavattoman ikävät
devalvaatiot ovat ohi.
176. Talous ja kilpailukyky kuntoon (importance: 79%, disagreement: 16, evaluations: 16)
EU:n ensisijainen aktiivisuuden kohde on saada EU-alueen talous kuntoon. Eräänä osana tästä voisi
olla tietynlaisen yhteisen rahoitustarkastuksen luominen siten, että sillä on toimivalta kaikissa
jsäenmaissa. Tällä ehkä estettäisiin nykysien kaltaisen tilanteen syntyminen ja vahvistettaisiin
mahdollisuuksia tästä notkosta nousuun. Tämä merkitsee myös rahamarkkinoiden säännöstelyä. EU-
alueen kilpailukyvyn turvaaminen ja parantaminen on ensisijaista, jotta Eurooppa pärjää kilpailussa
Kauko-Idän valtioden ja jonkin ajan kuluttua jaloilleen nousevan USA:n kansaa.
177. Kansainvälinen kauppa (importance: 79%, disagreement: 24, evaluations: 13)
Kielitaito Suomessa on hyvä. Riittävästi ei kauppasuhteita solmittaessa kiinnitetä huomiota vieraan
maan kulttuuriin. Korkeakouluissa mm. kaupallisten aineiden opiskelussa tulisi tämä puoli ottaa
korostuneesti mukaan opinto-ohjelmiin ja kaikin tavoin edistää eri kulttuurien tuntemusta.
178. Tasainen Talous (importance: 79%, disagreement: 13, evaluations: 11)
Taantuma taitettava yhteisesti tasaisella taludella ilman protektionismin piirteitä.
Maailman laajuinen finanssikriisi on vienyt kaikki euroopan maat syvään taloudelliseen suohon,
siihen ei ole mitään muuta apua kun uusien asioiden kehittäminen ja työpaikkojen luominen, tällä
hetkellä uskon että moni muu asia jää tämän varjoon.
180. Yritä, jos valtio antaa yrittää (importance: 79%, disagreement: 17, evaluations: 8)
Suomessa on yrittämisen estävää toimintaa. Valtio itse ja kunnat sekä kaupungit toimivat omilla
liiketoimillaan estäen vapaata kilpailua ja yrittämistä vääristäen. Liikelaitokset toimivat arvonlisävero
vapaassa ympäristössä ilman konkurssiriskiä, reilua hei.... Suomen valtio puuhastelee monilla
liiketoiminnan alueilla ; mikä se Valtion tehtävä aidosti on?
Vakaa talous, yhteinen valuutta, stabiilit markkinat.
182. Verotus yhtenäiseksi (importance: 79%, disagreement: 22, evaluations: 13)
Kyllähän tietysti jäsenmailla on oikeus verottaa omalla tavallaan, mutta kun tämä syrjii esim.
suomalaisia ihan kohtuuttomasti. Käsittääkseni on mahdollista tehdä verolinjaukset siten, että
niitä voidaan lähes täysin noudattaa jokaisessa EU maassa.Suomen ns. himoverotus tulee saattaa
kohtuulliselle tasolla mahdollisimman pian. Verokanta on erityisen paha esim. alkoholissa,
ravintolapalvleuissa, marginaaliverossa, autoverotuksessa vain muutaman räikeän esimerkin
mainitakseni.
183. Taloudellisesti ja henkisesti vahva Eurooppa (importance: 79%, disagreement: 19,
evaluations: 15)
voi lisätä hyvinvointia ja tasa-arvoa kehitysmaissa
184. Yhteisestä talouspolitiikasta kiinni pitäminen (importance: 79%, disagreement: 14,
evaluations: 10)
185. Työnteon helpottuminen Euroopassa (importance: 79%, disagreement: 16, evaluations: 11)
Työntekijät pystyisivät tekemään töitä vapaasti ja helposti koko Euroopassa, tämä tuo lisää
kokemuksia ja työuramahdollisuuksia
186. Globalisaatio vahvuudeksi (importance: 79%, disagreement: 17, evaluations: 14)
Regulaation on ohjattava siten, että Euroopassa tehdään sitä missä ollaan hyviä tai missä halutaan
tulla hyviksi. Bulkkia meidän ei kannata tehdä eikä tukea. Tehdään tuottavasti myyvää laatua
toisillemme ja pidetään kasvu Euroopassa. Jätetään halpistuotteiden valmistus ja ostaminen muille
maanosille.
187. Yhtenäinen turvallisuus-, talous- ja ympäristöpolitiikka (importance: 79%, disagreement:

1) Turvallisuus Viime kädessä NATO turvaa EU-alueen. Turvaamisen tulisi koskea kaikkia jäsenmaita.
2) Talous Taloudessa kaikkien maiden tulisi olla tasaveroisia, niin periaatteissa kuin käytännön
toteutuksessakin. Toteutukseen tulee saada myös vielä EU:n ulkopuolella olevat Norja, Islanti
ja Sveitsikin. Tasapuolisen toteutuksen tulee koskea myös maatalouspolitiikkaa. 3) Ympäristö
Tasapuolisuuden tulee koskea kaikkia - niin vlimerellisiä kuin pohjoisiakin jäseniä.
188. Vapaa työvoiman liikkuvuss (importance: 79%, disagreement: 16, evaluations: 14)
Työvoiman on voitava liikkua vapaasit sinne missä on mahdollisuuksia ja voimavaroja
189. Talous kuntoon kaikissa EU-maissa (importance: 79%, disagreement: 13, evaluations: 11)
Lamantappotalkoot käyntiin!
190. Euroopasta taloudellinen ja poliittinen auktoriteetti (importance: 79%, disagreement: 12,
evaluations: 10)
Euroopasta tulee luoda taloudellisesti ja poliittisesti merkittävä tekijä Yhdysvaltain sekä Aasian
vaikutusvaltaisimpien maiden vastapainoksi.
191. Euro (importance: 79%, disagreement: 25, evaluations: 16)
EU:n tulee toimia, jotta mahdollisimman suuri osa euroopan maisita saadaan käyttämään
euro-valuuttaa.
192. Talouden vakauttaminen (importance: 79%, disagreement: 13, evaluations: 11)
194. Vakaa valuutta (importance: 79%, disagreement: 18, evaluations: 20)
195. Kilpailukyky globaaleilla markkinoilla (importance: 79%, disagreement: 16, evaluations: 15)
196. Innovaatiot (importance: 78%, disagreement: 11, evaluations: 17)
Pienissä yrityksissä tehdyt innovaatiot esiin. Nykyään siirtyvät liian herkästi suuryrityksille.
197. yhteinen raha (importance: 78%, disagreement: 22, evaluations: 15)
hienoa, että on yhteinen raha
198. Öljyriippuvuuden vähentäminen > Sähköautot markkinoille (importance: 78%,
Tulevien öljykriisien välttämiseksi olisi hyödyllistä vähentää riippuvuutta öljystä kehittelemällä
viimeinkin esim sähköautot finaaliin, niin että jengi alkais niitä ostamaan. Kaikki tietävät, ettei
öljy ole loputon luonnonvara. Siksi olisikin tärkeää hoitaa hommat kuntoon ennen kuin OPEC-maat
taas näyttää länsimaille kuinka riippuvaisia me olemme mustasta kullasta. Euroopan tulisi näyttää
muille esimerkkiä ja olla edelläkävijä näissä asioissa! Hyödyllistä tietoa: http://fi.wikipedia.org/
wiki/Vaihtoehtoiset_energianlähteet_öljylle http://fi.wikipedia.org/wiki/Sähköauto http://
fi.wikipedia.org/wiki/Öljykriisi http://www.taloussanomat.fi/porssi/2008/05/11/joko-tama-on-
kolmas-oljykriisi/200812816/170?rss=4 http://www.tekniikkatalous.fi/kommentit/article37400.ece
http://www.hs.fi/autot/artikkeli/Uusi+öljykriisi/HS20080427SI1VS06amt http://www.vihrealanka.
fi/node/894 http://www.energia.fi/fi/sahko/sahkontuotanto/uudetenergiantuotantotekniikat/
fuusioenergia http://ec.europa.eu/research/leaflets/fusion/page_89_fi.html http://www.stuk.fi/
sateilytietoa/ukk/ydinturvallisuus/fi_FI/ydin5/
199. autoverotus (importance: 78%, disagreement: 19, evaluations: 10)
se vitun jyrki-boy kusetti taas - autoverolle lasketaan arvonlisävero ja laskun jälkeen nimi muutetaan
autoveroksi
200. Euroopan kilpailukyvyn ylläpitäminen (importance: 78%, disagreement: 12, evaluations: 9)
201. Protektionismin välttäminen (importance: 78%, disagreement: 18, evaluations: 12)
Tässä taloustilanteessa on mielestäni entistä tärkeämpää että päätöksentekijät ottavat vastuunsa
eivätkä sorru populistiseen protektionismiin, joka olisi lopullinen kuolinisku taloudelle ja sen myötä
hyvinvoinnille.
202. Talouskasvu (importance: 78%, disagreement: 18, evaluations: 15)
Vain kasvun kautta syntyy uutta jaettavaa, taantumasta on noustava ja haettava tulevaisuuden aloja
joissa Eurooppa voi olla vahva vaikuttaja.
203. Taloudellinen yhdentyminen (importance: 78%, disagreement: 12, evaluations: 12)
Periaatteessa yhtenäisasiakirjan neljä vapautta (ihmisten, tavaroiden, palveluiden ja pääoman

vapaa liikkuvuus yli kansallisten rajojen) ovat olleet voimassa jo pitkään, mutta käytännössä monet
tekijät rajoittavat niitä edelleen. Nykyisessä taantumassa on taas kerran nähty, kuinka protektionismi
nostaa rumaa päätään. EU:n kaikkein keskeisin tehtävä olisi tehdä neljästä vapaudesta käytännön
todellisuutta niin, että kansalliset rajat unionin sisällä lopullisesti häviäisivät.
204. Suomen elinkeinoelämä (importance: 78%, disagreement: 13, evaluations: 14)
Suomessa on tällä hetkellä hyvin valvottua tuotantoa ja siksi olisi hyvä turvata jatkossakin oma
tuotantomme, niin maataloudessa, kuin teollisuudessa.
205. Pankkien valvonta tiukemmaksi (importance: 78%, disagreement: 14, evaluations: 13)
Pankkikriisien torjunta. Luomalla yhteiset valvonta ja tarkastusmenetelmät. Tulospalkkioille ja
optioille selvät ylärajat ja avoin valvonta.
206. Kaikilla Eu mailla yhteinen valuutta (importance: 78%, disagreement: 20, evaluations: 12)
Yhteinen valuutta helpottaisi huomattavasti esim. matkailua.
207. Talouden taantuman kehittäminen (importance: 78%, disagreement: 15, evaluations: 12)
Talouden taantuman kehittäminen ja sisämarkkinoiden toimivuuden varmistaminen ja kehittäminen
kuuluvat unionin perustaan.
208. Euro yhteiseksi valuutaksi (importance: 78%, disagreement: 18, evaluations: 11)
Todellakin, euro kaikkialle.
209. Yhteinen veropolitiikka (importance: 78%, disagreement: 17, evaluations: 10)
Mielestäni on käsittämätöntä, että Suomessa kannetaan muista jäsenvaltioista poikkeavaa korkeaa
autoveroa. Tutkitusti Suomessa tästä syystä on melko vanha autokanta. Tämän huomaa erityisesti
pikkukaupungeissa ja maaseudulla, ei pääkaupunkiseudulla. Unionin keskeinen päämäärä
on ympäristönsuojelussa, vanhat autot saastuttavat moninkertaisesti. Ruuan arvonlisäveroa
ollaan alentamassa, suuntaus on ehdottomasti oikea. Verotus ylipäänsä tulisi harmonisoida
samankaltaiseksi kaikissa jäsenvaltioissa.
210. Työn tekemisen arvo kunniaan. (importance: 78%, disagreement: 15, evaluations: 14)
211. Yhteiset, selkeät päämäärät taloudelliselle pärjääm (importance: 78%, disagreement: 13,
evaluations: 9)
Miten saada Euroopasta maailman paras toimialue ja yritysten mallimaanosa? Edelleen parantaa
perusasioiden vapaata liikkuvuutta. Pelisäännöt WTO:n toiminnan tehostamiseksi luotava Ihmisten
hyvinvointi lähtee kuitenkin hyvinvoivista yrityksistä.
212. Rahojen siirtäminen veroparatiisiyhtiöihin estettävä. (importance: 78%, disagreement: 29,
evaluations: 9)
Veroparatiisiin rahan siirto on yhteiskunnan rakentamisen vesitystä ja vapaamatkustamista
palkansaajien kustannuksella. Suomelta jää saamatta vuosittain huimia summia verorahaa esim.
palvelujen kustantamiseksi. Valtion verorahoja nauttivat yritykset eivät missään tapauksessa saa
kiertää verotusta veroparatiisien kautta. Kummallista esimerkkiä...
213. Fuusioenergian T&K -toiminnan rahoittaminen (importance: 78%, disagreement: 13,
evaluations: 16)
Energiapolitiikka on osittain myös turvallisuuspolitiikkaa etenkin näiden maakaasujupakoiden
takia. Eurooppa on käsittääkseni maailman johtava taho fuusioenergian tutkimuksessa, mutta
teknologisten ongelmien ratkaisemiseksi mittavat panostukset koereaktoreihin ovat välttämättömiä;
mikäli Eurooppa mielii huolehtia jäsenvaltioidensa energiansaannista puhtaasti, tehokkaasti ja
turvallisesti tulevaisuudessa. Fuusioenergia on 40-50 vuoden päässä ja teknologian valjastamiseksi
käyttöön riittävä investoiminen fuusioreaktoreihin on erittäin kannattavaa. Mietitäänpä esimerkiksi
millainen vaikutus standardiksi muodostuneella fuusiovoimalaitoksella ja sen myymisellä
olisi Euroopan taloudelle - valtava. Lähde: http://www.energia.fi/fi/sahko/sahkontuotanto/
uudetenergiantuotantotekniikat/fuusioenergia
214. Yhteiset työehdot (importance: 78%, disagreement: 13, evaluations: 10)
Pitäisikö sopia yhteiset työehdot euroopan valtioille. etteivät yritykset pysty kilpailemaan ja
käyttämään euroopan sisällä halvempaa työvoimaa hyväksi ja ihmisten olisi turvallista liikkua
euroopassa ja vaihtaa työpaikkaa, kun tietää työehtojen pysyvän samana. esim irtisanomistilanteet,
palkanlasku, loma-ajat.
215. talouden integraatio (importance: 78%, disagreement: 15, evaluations: 10)
216. taloussääntöjen johdonmukaisuus (importance: 78%, disagreement: 14, evaluations: 15)

taloussäädösten yhtenäiset noudattamisperiaatteet ja talousrikosten torjunta ja rangaistukäytännöt
Pyritään edelleen tasaamaan talouden heilahteluja. Tukiasiat.
218. Yksi rahayksikkö (importance: 78%, disagreement: 16, evaluations: 15)
Tekee EU-kansalaisten liikkumista helpommaksi, ymmärrämme myös toisten talousasioita
paremmin.
219. Sisämarkkinat, liikkuvuus, vahvuus globaalitaloudessa (importance: 78%, disagreement:
EU perusideologian, subsidiariteetin mukaan tulisi kaikkien unionin maiden ja kansalaisten
toimintaympäristön lähentyä ja harmonisoitua, jotta liikkuvuus ja keskinäinen ymmärtäminen
lisääntyisi. Näin syntyy voimaa, jolla yhteiset ongelmat ratkaistaan ja vahvistetaan maanosamme
hyvinvointia ja globaalia asemaa. Sisämarkkinoiden vahvuutta on lisännyt huomattavasti
tietoyhteiskuntaa tukeneet hankkeet, esim. yksikertaisesti toteutetulla verkkokaupalla on ylitetty
monta aikaisempaa tuonti- ja vientibyrokratian ja kuljetuksen koukeroa. Tietoverkoissa toimivat
kaupan esteet ovatkin sitten toisenlaisia: huijaustapaukset, yrityksen kotipaikan todentamiset jne...
mutta uskon kuitenkin että pääsääntöisesti eurooppalaiset bisnestavat ovat reiluja ja kuluttajat
oppivat entistä enemmän toimimaan verkottuneilla sisämarkkinoilla. Niiden helppous huojentaa
myös kilpailutilannetta ja eurooppalaiset markkinat koetaan kotimarkkinoiksi.
220. Yhteiset sisämarkkinat (importance: 78%, disagreement: 15, evaluations: 12)
Mielestäni Europpalle ja Euroopan unionille on erittäin tärkeää ylläpitää ja kehittää yhteisiä
sisämarkkinoita, koska sitä kautta koko unioni vaurastuu
221. työntekoon kannustaminen (importance: 77%, disagreement: 17, evaluations: 9)
223. Eurooppa tarvitsee työvoimaa (importance: 77%, disagreement: 15, evaluations: 12)
Eurooppa tarvitsee lisää työvoimaa ja se voi saada sitä vain maahanmuuton kautta. Eurooppalaista
siirtolaispolitiikkaa tulisi ohjata pitkälti siitä näkökulmasta että pyrkisimme houkuttelemaan
unionin alueelle työkykyistä ja -haluista väkeä. Heille pitää myös taata perheineen hyvät olot ja
mahdollisuudet kotoutua ja sosiaalistua uuteen kotimaahansa. Työperusteinen siirtolaisuus ei ole
ristiriidassa humanitaaristen velvotteiden kanssa. On kuitenkin muistettava että vain tuottavaa
työtä tekemällä voimme rahoittaa myös humaanit teot kuten pakolaisten tai omien yhteiskunnasta
syrjäytyneiden kansalaistemme tukemisen.
Ilman yhteistä sopimusta kohtuullisesta kasvusta ja toimivista toimenpiteistä ylikuumien kuplien
estämiseksi ei meillä ole suht rauhallista tulevaisuutta.
225. Taloudellinen liitto! (importance: 77%, disagreement: 16, evaluations: 12)
Keskeisintä on toimivat yhteismarkkinat ja klilpailukyky!
226. Työn tekeminen kunniaan kaikkialla Euroopassa (importance: 77%, disagreement: 25,
evaluations: 13)
Hyvinvointi maksetaan työn tekemisellä. Työtä tekevää, tätä yhteiskuntaa ylläpitävää ihmistä pitää
kunnioittaa. Työn verottaminen alemmaksi!
227. EU:n talous kuntoon. (importance: 77%, disagreement: 11, evaluations: 10)
Talous on tärkeä asia. Kun se on kunnossa voidaan keskittyä muihin asioihin. mm ilmastonmuutos,
tasa-arvo yms asioihin.
228. Yhtenäinen talouspolitiikka (importance: 77%, disagreement: 16, evaluations: 7)
Ei edes laman varjolla protektionismia.
229. Päästä talouskriisistä ohi (importance: 77%, disagreement: 13, evaluations: 15)
Ettei tarvitse ryhtyä sosiaalietuuksien leikkeuksiin Pankkien täytyy antaa selonteko kaikista
epävarmoista saamisista ja sijoituksista Kaikki maat ovat samassa veneessä, Yhteistoimintaa
tarvitaan - pitää kehittää yhteisiä normeja kaikille maille Pankkitoimintaan saatava läpinäkyvät
sijoituskohteet - eli onko niillä katetta? Turvallisuus maailmassa - miten ?
230. Veroparatiisit kuriin (importance: 77%, disagreement: 19, evaluations: 9)
Veroparatiisit ovat parasiitteja, jotka imevät rahaa hyvinvointivaltioilta pois ja tekevät
hyvinvointivaltioiden olemassaolon uhatuksi.

231. Järjettömän kasvun ihannoinin lopettaminen (importance: 77%, disagreement: 21,
evaluations: 18)
On tullut aika unohtaa nopean talouskasvun vaihe. Fossiilisen energian tuoma kasvu on taittunut
hitaasti 70-luvulta alkaen - maailmantalouden hullut vuodet ovat ohi. Vaihe kesti 1940-luvun lopulta
lähelle nykyhetkeä ja oli historiallisesti ainutlaatuinen eikä se enää palaa. Yhteiskunnan on syytä
sopeutua hitaamman kasvun aikaan. Talouskasvua ruokkisi eriarvoisuuden väheneminen - nobelisti
Krugmanin tutkimusten mukaan tuloerojen tietoinen kasvattaminen 70-luvulta alkaen on hidastanut
talouskasvua. 1000 euroa 300 sadalle opettajalle ruokkii kasvua tehokkaammin kuin 300 000
yhdelle yritysjohtajalle.
232. Euro tasapainottaa finanssielämää (importance: 77%, disagreement: 20, evaluations: 15)
Euron on vahva valuttaa ja sellaisena pysyy.
233. Yhteinen rahavaluutta (importance: 77%, disagreement: 20, evaluations: 10)
Voi liikkua Europaassa eikä tarvitse miettiä rahanvaihtoja.
234. Järkevä taloudenhoito (importance: 77%, disagreement: 15, evaluations: 11)
Euroopan Unionin maiden pitää hoitaa paremmin ja järkevämmin talouttaan: palvelut (eritoten
sosiaali- ja terveyspalvelut ja kulttuuripalvelut) on ulkoistettava yksityiselle sektorille, sillä
tehokkuus, palkat ja laatu paranisi tuntuvasti kilpailun vuoksi. Koulutus on myös yritettävä siirtää
mahdollisimman yksityiseksi, ja jokaisen koulun on erikoistuttava tiettyyn alaan tai aiheeseen, jotta
tasapäistämistä ei synny. Parhaat saapuvat maaliin ensimmäisinä ja heikoimmat myöhemmin.
235. Elinkeinopolitiikka (importance: 77%, disagreement: 13, evaluations: 12)
Talouden kehittäminen EU:ssa siten, että nykyisestä lamasta selvitään ja sen seurauksena
yritystoimintaa edistetään. Tässä tulee olla tarkkana, että taloudellista toimeliaisuutta ei lannisteta
direktiiveillä, vaan edistetään EU:n sekä sisäistä että ulkoista kauppaa (G20). Sekä rahoitussektori
että yritystoiminta vaativat kuitenkin selkeät pelisäännöt, jotta globalisaation kielteisiä seurauksia
voidaan lievittää.
236. innovaatioita palkittava paremmin (importance: 77%, disagreement: 22, evaluations: 11)
EU:n alueella keksintöjen patentointi helpommaksi.Kannustetaan keksimään ja yrittämään.
Veropolitiikkaa tulisi yhtenäistää verokilpailun estämiseksi. Sosiaalista eurooppaa tulisi kehittää.
Työvoima pysyy mielummin kotimaassaan se ei liiku niin liukkaasti kuin raha.
238. TYÖVOIMAN LIIKKUMINEN (importance: 77%, disagreement: 13, evaluations: 16)
Työvoiman vapaa liikkuminen on tärkeää, mutta samalla on tärkeää pitää huolta siitä, että tästä
liikkumisesta johtuvat lieveilmiöt eivät pääse riistäytymään käsistä.
Rahan arvo ja ihmisten ostovoima säilyy hyvänä
240. Talousrealismi (importance: 77%, disagreement: 15, evaluations: 12)
Unohdetaan jo sumutus kilpailukyvystä ja ikuisesta kasvusta - kasvu loppuu ja kilpailukykyä
rakennetaan hyvinvoinnille ja eurooppalaisten tasa-arvolle: ei bonuksille, optioille, heikommalle
irtisanomissuojalle tai ikuiselle mantralle tehokkuudesta. Rakennetaan Eurooppaan malliksi muille
kestävä talous niin ekologisesti kuin demografisesti.
241. Yhteisen rahan velvoitus kaikille jäsenille. (importance: 77%, disagreement: 15, evaluations: 16)
Oman rahan säilyttäminen vaikeuttaa toisten unionin jäsenten talouspolitiikkaa.
242. Vapaus liikkua ja työskennellä sekä yrittää Euroopassa (importance: 77%, disagreement:
EU antaa mahdollisuudet toimia monella tapaa Euroopan alueella ja erityisen hyvä asia on että
koko alue on yhtä markkinatalousaluetta. Useimmissa maissa on sama valuutta, euro joka antaa
mahdollisuuden verrata hintoja suoraan eri puolilla Eurooppaa. Vapaa kilpailu on tervetullutta ja
liikkuminen maasta toiseen on helppoa. Passeja ja muita matkustusasiakirjoja ei vaadita rajoilla joka
on nopean liikkumisen este. Samoin on hyvä asia että EU:n sisällä ei ole tullirajoja joka mahdollistaa
myös tavaroiden vapaan liikkumisen. EU mahdollistaa myös sen että turvallisuusasiat ovat koko
Euroopan yhteisiä eikä esim. Venäjä voi enää uhata Suomea yksittäisenä maana kuin että jos Suomi
olisi vain yksittäinen valtio ilman liittoutumista.
243. Tärkeää Euroopalle (importance: 77%, disagreement: 13, evaluations: 13)
Yhtenäinen talous ja kulttuuri, Eu-maalaisilla liikkumisvapaus, myös työnhaussa.

244. Eurooppalaiseen pankkijärjestelmään yhteiset säännöt (importance: 77%, disagreement:
245. Kauppapolitiikka (importance: 77%, disagreement: 18, evaluations: 13)
Rationaalinen liberaali kauppapolitiikka (siis tullimuurit alas ja tuet pois!)
246. Kilpailukyky maailmalla (importance: 77%, disagreement: 16, evaluations: 12)
Minusta eurooppalaisen valtioiden ei pitäisi kilpailla tuotteilla kovasti keskenään vaan yhdistää
rivimme kasvavaa itää ja Amerikkaa vastaan.
247. Talouden tasapaino (importance: 77%, disagreement: 14, evaluations: 12)
Lamasta on päästävä nopeasti ja työllisyyttä parannettava!
248. yhteiset toimet taantuman voittamiseksi (importance: 76%, disagreement: 13, evaluations: 9)
249. rahaliitto (importance: 76%, disagreement: 21, evaluations: 10)
250. T&K strategia (importance: 76%, disagreement: 16, evaluations: 13)
Innovaatiotoiminnan tärkeyttä tulee edelleen korostaa. Nykyisessä kilpailutilanteessa erityisesti
kannaattaa tuloksiin pyrkiä innovaatioiden kautta. Euroopan innovaatiostrategian kirkastamista on
jatketta ja luoda näin pohjaa yrityksille näiden kehittäessä t&k strategioitaan.
251. Myös Eurooppa tarvitsee työnteon arvostamista (importance: 76%, disagreement: 14,
evaluations: 11)
On tärkeää, että teema kaiken työn arvokkuudesta myös eurooppalaisessa mittakaavassa tulee
voimakkaasti esille. Miten saisimme eurooppalaisiin sitä tekemisen meininkiä mihin USAn tulevakin
nousu pohjautuu? Miten saada näistä vanhoillisista arvoista muodikkaita? Miten liittää työn
tekemisen arvokkuuden uudella lailla kestävyyteen, ympärsitöön, pehmeisiin arvoihin?
252. Talouden nousuun kääntäminen (importance: 76%, disagreement: 17, evaluations: 14)
EU:lle on ensiarvoisen tärkeää kääntää uhkaava lama mahdollisuuksiksi. Selvää lienee se, että kaikki
perinteiset teollisuuden alat eivät tule olemaan Euroopan kilpailukyvyn mukaisia. Pitäisi löytää ne
vahvuudet, joilla EU pystyy kilpailemaan muiden kanssa vähintään tasapäisesti
253. työ (importance: 76%, disagreement: 25, evaluations: 13)
työpaikkojen lisääminen
254. Europpan kilpailukyky (importance: 76%, disagreement: 16, evaluations: 15)
Tutkimuspanokset hajoavat Euroopassa liian pieniksi sirpaleiksi. Vakavasti otettavat ja riittävästi
resurssoidut tutkimushankkeet EUn budjetissa ykkössijalle. Rahaa voi ottaa maataloustukiaisista.
Maataloustuotannon siirtyinen Euroopasta vaikkapa Afrikkaan olisi sitä paitsi aitoa ja oikeaa
kehitysapua, ei rahan kaataminen keinotekoisiin projekteihin. Nyt tuemme keinotekoisesti
eurooppalaisen elintarviketuotannon kilpailukykyä verorahojen kautta EUn kanavoimana. Järjetöntä!
255. Työelämä/arvomaailma (importance: 76%, disagreement: 21, evaluations: 10)
Mielestäni koko eurooppalainen yhteisö ylikorostaa työn, talouden ja kilpailukyvyn merkitystä. Se
johtaa nykyisenlaisiin ahdistaviin, materialistisiin ja hengettömiin yhteiskuntiin. Haluan, että jatkossa
tehdään vähemmän ja löysemmin työtä, eletään myös muutoin kuin työn kautta. Se on vain elannon
ansaitsemista varten. Voimme pärjätä vähemmälläkin. Jos siinä kilpailukyky menee, niin ollaan sitten
vähemmän kilpailukykyisiä!
256. talouden tasapaino (importance: 76%, disagreement: 16, evaluations: 18)
Jatketaan tiukkaa taloudene pitoa
257. Työn ja perhepolitiikan yhteensovittaminen tuloloukutta (importance: 76%, disagreement:
15, evaluations: 8)
258. Työvoiman vapaata liikkumista maasta toiseen vahvistetaan. (importance: 76%,
Pyritään yhtenäistämään valtioiden välisiä virka- ja työehtosopimuskäytäntöjä, jotta saavu-
tamme mahdollisimman tasa-arvoiset ja oikeudenmukaiset työelämän säännöstöt.Pyrimme
vastaanottamaan ulkomaisen työvoiman ilomielin ja hyväksymään synergiaedut.
259. Työpaikkojen varmistaminen (importance: 76%, disagreement: 15, evaluations: 11)
Euroopassa on varmistettava tasapuolisesti mahdollisimman korkea työllistymisen aste. On
kehitettävä menetelmiä, joilla oppilaitoksista ja korkeakouluista valmistuvat integroituvat
työelämään helpommin ja varmemmin.

260. Vallan ja talouden tasapaino (importance: 76%, disagreement: 13, evaluations: 13)
Valta ei saa keskittyä EU:n suurimmille maille, vaan kaikilla valtioilla tulee olla tosiasiallisia
vaikutusmahdollisuuksia Eurooppaa, sen erilaisia alueita ja valtioita koskeviin päätöksiin. Taloudellista
hyvinvointia tulee tasapainottaa ja jakaa oikeudenmukaisesti siten, että köyhyys vähenee ja
hyvinvointierojen kuilu kapenee. Järjestäytyneeseen talousrikollisuuteen ja harmaaseen talouteen
pureutumiseksi tulee kehittää lainsäädäntöä, varmistaa voimavarat ja keksiä keinot.
261. Talouden yhtenäistäminen, hintataso samanlaiseksi Euroopas (importance: 76%,
262. Yhtenäiset verotusratkaisut (importance: 76%, disagreement: 17, evaluations: 14)
EU:n jäsenmaiden verotusta tulisi yhtenäistää
263. Kannattamattomuuden tukeminen on viime vuosituhannen juttu (importance: 76%,
Euroopan unioinin on luovuttava tehottoman maatalouden tukemisesta. Nykyinen järjestelmä
saastuttaa Itämeren ja pitää kehitysmaat köyhinä. Kaiken lisäksi lasku lankeaa veronmaksajille.
“Onhan se kivaa ihastella edullisia elintarvikkeita, kun niistä on jo veroissa osa maksettu” Samalla
tavalla kuin yritystenkin välillä: “jollakin on aina suhteellinen etu tietyllä alalle toiseen toimijaan
nähden”, pätee se, että eurooppalaisilla on suhteellinen etu joidenkin alojen parissa. Maatalous ei
voi kuulua tähän, sillä etelämmäs mentäessä satojen määrä kasvaa. Eurooppalaisen maatalouden
tulevaisuus on markkinaehtoinen luomu, joka onkin ainut maatalouden muoto, jonka markkinaosuus
on kasvussa. Maatalouden lisäksi kaiken muun kannattamattoman taloudellisen toiminnan
tukeminen julkisin varoin vääristää kilpailua ja luo tehottomuutta (mm. telakat) Sitäpaitsi, ei
utsjokelaista kioskiyritäjääkään auteta verovaroista, jos kioski on pystytetty kanattamattomaan
paikkaan.
264. Talous. Luterilaisuus. (importance: 76%, disagreement: 18, evaluations: 11)
265. Vastavoima Yhdysvalloille (talous!) (importance: 76%, disagreement: 20, evaluations: 9)
266. Uusien innovatiivisten ajatusten ja yhteisöjen tukeminen (importance: 76%, disagreement:
Ei niin että pelkästään kangistuneet kaavat rullaavat
Talouslaman aikana on jokaisen Euroopan maan keskityttävä työllisyyden hoitoon. Ensin kuntoon
oman maan asiat, sitten voi auttaa muita.
268. Nuorten työttömyys on erityisen huolestuttavaa (importance: 76%, disagreement: 16,
evaluations: 7)
Tänä vuonna moni nuori huomasi esim. tammikuussa armeijasta kotiuduttuaan olevansa työtön.
Koskam moni tutkinnonkin suorittanut on työtön, heidän on erityisen vaikeaa saada työtä
lama-Suomessa.
269. Markkinatalouden vaaliminen (importance: 76%, disagreement: 12, evaluations: 10)
Euroopan on lopetettava talouden säätely ja antaa talouden pyörittää talouttaa. Talous on tehty
ihmistä varten.
270. Yhtenäinen talouspolitiikka ja turvallisuus. (importance: 75%, disagreement: 13,
evaluations: 14)
Luonnon olosuhteitten vaikutus talouspolitiikkaan. Kriisien hallinta ja niiden torjunta mahdollisimman
varhaisessa vaiheessa. Painostustoimet unionin ulkopuolelle ei unionin jäseniin. Neuvotteluyhteys
säilyttettävä kaikissa sisäisissä tilanteissa.
271. Taloudellinen kilpailykyky turvattava (importance: 75%, disagreement: 21, evaluations: 12)
Euroopan taloudellinen kilpailukyky Amerikkaan ja Aasiaan verrattu tulee kaikin tavoin turvata.
Kehityssatsausten vaikuttavuuteen tulee kiinnittää enemmän huomiota. Nyt rahaa jaetaan runsaasti,
mutta tulokset ovat heikonlaiisa. Jakoa läheisyysperiaatteella voitaisiin kehittää. Suomessa TEKES
voisi olla R&D-hankkeiden EU-rahoituksen jakajana.
272. Työvoiman todellinen liikkuvuus (importance: 75%, disagreement: 17, evaluations: 15)
Työpaikan hakeminen EU-alueen muista maista pitäisi olla todella mahdollinen vaihtoehto.
Yritys,joka kykenee työlistämään ihmisiä ja siten lisäämään veronmaksajia olisi ansainnut
yritykselleen verovapauden, varsinkin jos mahdollisen voiton investoi yrityksen kehittämiseen.

274. Laman jälkeen on elämää (importance: 75%, disagreement: 18, evaluations: 13)
Tällä hetkellä näyttää siltä, että usko huomiseen on mennyt. Vaikeampiakin aikoja on ollut. On
uskottava, että koittaa vielä parempi aika ja pyrittävä sinnittelemään vaikeuksista huolimatta.
275. talouden integraatio (importance: 75%, disagreement: 16, evaluations: 9)
276. Yrittäjyys ja työvoima. (importance: 75%, disagreement: 25, evaluations: 14)
Kansalaisia on kannustettava tekemään lapsia. Perhepolitiikka on siis tärkeätä. Työvoimapula ei ole
maassamme vastaisuudessakaan mikään merkittävä ongelma. Jos työvoimasta on puutetta, niin
sitä on saatavissa ulkomailta. On harjoittava valikoivaa siirtolaispolitiikkaa. Tuodaan maahan sellaisia
siirtolaisia, joista meille on hyötyä. Näinhän muuallakin on tehty. Nykyinen tasavallan presidentti on
riittävän tyhmä ollakseen ymmärtämättä tällaista tosiasiaa Hyvinvointi ja tulevat eläkkeet voidaan
turvata sillä että meillä on vastaisuudessakin riittävästi ammattitaitoisia tekijöitä. Panostetaan
koulutukseen ja mm. siirtolaisten parempaan kotouttamiseen. Maahanmuuttopolitiikassa tulisi olla
selkeät pelisäänöt. Jokaiselle siirtolaiselle on kerrottava kuinka Suomessa eletään ja käyttäydytään.
Jos näitä pelisääntöjä ei hyväksytä, niin maasta pois. Vihreä teknologia antaa maallemme
mahdollisuuksia. Aurinkoenergian mahdollisuuksia on huonosti ymmärretty maassamme. Ruotsissa
aurinkopaneeleja on suhteellisestikin katsoen kymmenkertainen määrä Suomeen verrattuna ja
Saksassa 40-kertainen määrä. Kysymys pn tietämättömyydestä.
277. Liian tiukat rajat poistetaan elinkeinoelämältä (importance: 75%, disagreement: 23,
evaluations: 10)
On otettava huomioon kunkin valtion erikoisolosuhteet ja maantieteellinen sijainti. Ei ole mitään
järkeä pitää maatalouden tilakokoja tai sallittuja tuotantoeläinmääriä yhtä suurina kaikkialla.
Hölmöydet, esimerkkinä kurkkujen maksimi tai minimipituudet poistettava. Lapissa saattaa
poronhoito kärsiä ja ihmisten elinkeino vaarantua kun ylläpidetään lukumääräkiintiöitä.
278. Elintason parantaminen EU:n sisällä (importance: 75%, disagreement: 9, evaluations: 9)
EU:n köyhimpiä maita on autettava EU:n ulkopuolisen viennin parantamisessa.
279. Onko innovaatioita ja vapaata yrittämistä ? (importance: 75%, disagreement: 14,
evaluations: 7)
Suomen valtio pitäytyy perustehtävässään. Suomen valtio luopuu liiketoimintaa vääristävistä
yhtiöistään ja osakeomistuksistaan.
280. Pk-yrittäjien kansainvälistymisen tukeminen (importance: 75%, disagreement: 17,
evaluations: 14)
Euroopan unioni tarjoaa pienille ja keskisuurille yrittäjille laajat ja yhtenäiset markkinat, joilla
innovatiiviset yritykset yhteistyössä tasokkaiden tutkimuskeskusten kanssa luovat hyvinvointitasosta
kiinnipitämiseksi välttämätöntä taloudellista kasvua ja paikkaavat globaalisaation haasteiden parissa
kamppailevien suuryritysten kasvun hiipumista.
281. EURO on Pop - sen globaalia roolia on vahvistettava (importance: 75%, disagreement: 14,
evaluations: 13)
Euro on hyvä valuutta. Se kestää maailman talousheilahtelut paremmin kuin usea pikkuvaluutta. EU:n
olisi hyvä raijata Euroa Dollarin tilalle kansainväliseksi reservivaluutaksi ja öljykaupan valuutaksi.
282. Tuotannon siirtäminen ulkomaille lopetettava. (importance: 75%, disagreement: 22,
evaluations: 4)
Vrt. lyhytjännitteisen kvartaalitalouden kriisi.
283. EU:n talousaluetta vahvistettava (importance: 75%, disagreement: 22, evaluations: 7)
EU:n olisi ehkä lisättävä omavaraisuuttaan, globaali talous on osoittautunut hyvin ongelmalliseksi.
Teollisuus pakotettava pysymään Euroopassa? Suojatulleja käyttöön? Yhtiöiden tilinpäätökset olisi
tehtävä maittain, jotta satoja miljardeja euroja eurooppalaista potentiaalia verorahaa ei vietäisi
verotuksen ulottumattomiin. Palkansaajille suositellaan tuloneuvotteluissa nollalinjaa samaan aikaan
kun optio- ja bonusjärjestelmät ovat käytössä monopoliyrityksissä (Suomessa esim. Fortumissa).
lukion lehtorille 5 euroa ja Fortumin tiedottajalle 500 000 euroa? Kaikki mukaan lamatalkoisiin.
284. Talous ja yksilö (importance: 75%, disagreement: 10, evaluations: 10)
Myös pienimuotoiselle maatalousyrittämiselle taattava mahdollisuus toimeentuloon
Koko unionin pitää uudistua niin, että sen alueella toimivat yritykset säilyttävät kilpailukykynsa
globaaleilla markkinoilla. Unionin pitää myös puolustaa kansainvälisen kaupan vapautta.

Talouden tasapainon aikaansaaminen ja työpaikkojen säilyttäminen takaa turvallisemman ja
kehittämiskyvykkään tulevaisuuden, niin suomessa kuin euroopassa laajemminkin.
287. yhtenäinen talousalua (importance: 74%, disagreement: 26, evaluations: 8)
288. Raha (importance: 74%, disagreement: 19, evaluations: 12)
Inflaatiota pitää hidastaa!
289. Fuusioenergian T&K -toimintaan investoiminen (importance: 74%, disagreement: 16,
evaluations: 16)
Fuusioenergia on 40-50 vuoden päässä, mutta teknologian valjastamiseksi käytäntöön tarvitaan
todellisia tekoja. Näin vähennettäisiin myös riippuvuutta öljystä energiamuotona. Vielä kun saisi
sähköautot markkinoille, niin fuusiolla tuotetulla energialla autojen lataaminen kävisi puhtaasti ja
turvallisesti. Sitten kun öljy yhtäkkiä loppuu ja OPEC-maat näyttävät meille taas minkälaisia kääpiöitä
olemme ilman öljyä, niin kyllä sitten alkavat puheet vaihtoehtoisten energiamuotojen etsinnästä.
Meidän tulee toimia nyt yhdessä ja järjestää Euroopan yhteisiä hankkeita esim korkeakouluissa,
yrityksissä ja tutkimuslaitoksissa. Eurooppa on johtava taho fuusioenergian tutkimuksessa, mutta
siihen ei pidä tuudittautua, vaan meidän tulee myös toimia kuin edelläkävijät eli luottaa uuteen
teknologiaan ja investoida sen kehittämiseen. Fuusioenergia olisi Euroopan taloudelle onnistuessaan
jättipotti = kaikki haluaisivat ostaa maahansa fuusiovoimalaitoksen.
290. Taloudellinen tasa-arvoisuus (importance: 74%, disagreement: 33, evaluations: 11)
291. Työskentely EU:ssa (importance: 74%, disagreement: 25, evaluations: 11)
Pienten maiden tulisi liittoutua tekemään yhteisiä päätöksiä. Silloin saataisiin parempi vastavoima
Saksan, Ranskan ja Englannin ylivallallle.
292. Työvoiman vapaan liikkuvuuden parantaminen (importance: 74%, disagreement: 15,
evaluations: 10)
Mahdollistettava ulkomaille töihin meno: kannustus, helppous yms.
293. Ympäristöverotus (importance: 74%, disagreement: 12, evaluations: 10)
- Paljon hiilidioksiidia aiheuttavia toimintoja tulisi verottaa koko EU:n alueella raskaasti Tältä osin
verotus tulisi yhtenäistää.
294. Oikeaa kilpailua monelle alalle (importance: 74%, disagreement: 18, evaluations: 13)
Suomessa ei ole kilpailua, ja täällä on myös lakeja ja säädöksiä jotka estävät kilpailun, esteet tulisi
raivata tieltä ja panostaa siihen että yrittämiselle on mahdollisuus
295. Säilyttää kilpailukyky (importance: 74%, disagreement: 27, evaluations: 16)
Eurooppalaisia on noin 500 miljoonaa, eli melko pieni osuus maailman väestöstä. Pitää olla
kannattavaa tehdä työtä myös Euroopan alueella, jotta ei kaikki perusteollisuus, maanviljely jne.
siirry muille mantereille. Toisaalta kannattataa pitää kiinni hyvästä koulutuksesta, jotta pärjäämme
ylivoimaisella osaamisella.
296. Työllisyyskysymykset (importance: 74%, disagreement: 17, evaluations: 13)
297. Yhteismarkkina-alue (importance: 74%, disagreement: 17, evaluations: 14)
Euroopan työpaikat eivät synny ostamalla Aasilaisia tuotteita. Amerikka on järjestelmällisesti
suojannut omia markkinoitaan, Euroopan tulisi tehdä samoin. Sen voisi aloittaa yksittäisistä maista ja
sitten se luultavasti laajenisi koko EU -alueele.
298. Positiivinen talouskehitys ja yhteinen sotilas puolustus (importance: 74%, disagreement:
Positiivinen yhteinen talouskehitys ja yhteinäinen sotilaallinen puolustus ovat mielestäni Euroopan
tulevaisuuden kulmakiviä.
299. Kauppa ja tulliliitto (importance: 74%, disagreement: 17, evaluations: 12)
Euroopan unionin tärkein tehtävä on taata kaupankäynnin vapaus ja esteettömyys euroopan sisällä
ja käydä pelisääntöneuvotteluja muiden suurten toimijoiden kanssa. Laajentuminen ja poliittiset
tavoitteet on täysin toisarvoisia ja niihin ei pidä kiinnittää liikaa huomiota, sillä ne todennäköisesti
johtavat sarjaan huonoja kompromisseja, joiden seurauksena elintaso laskee ja talouskasvu hidastuu.
300. vapaa talous (importance: 73%, disagreement: 20, evaluations: 15)
parhaiten ihmisten olot paranevat hyvällä taloudella. Vapaalla taloudella tarkoitan oikeasti vapaita
markkinoita ilman pankki salaisuuksia ja veroparatiiseja.
301. Työvoimaa on, mutta ei osaamista. (importance: 73%, disagreement: 17, evaluations: 8)

Eurokorva, Yhteenvetoraportti

Empfohlen

Empfohlen

Weitere ähnliche Inhalte

Was ist angesagt?

Was ist angesagt? (19)

Ähnlich wie Eurokorva, Yhteenvetoraportti

Ähnlich wie Eurokorva, Yhteenvetoraportti (13)

Eurokorva, Yhteenvetoraportti