1. 1
Jaetut
eväät
–
jumalanpalveluspäivät
”Ihan
ihmiselle
mahollista”
13.2.2015
Kati
Jansa
ja
Timo
Vikman
ihmisellemahollista@googlegroups.com
lähetä
s-‐postiosoitteesi,
pääset
mukaan
jatkokeskusteluun
s-‐postiryhmässä
”Soi
riemuviesti
Jumalan”,
Toivakan
seurakunta
Kuinka
Jumalan
riemuviesti
soi?
Kristityt
ovat
olleet
kautta
aikojen
etujoukoissa
viestin
eteenpäin
viejinä.
Meidän
pitää
keksiä
uutta,
kuinka
viesti
välittyy
tänä
päivänä.
Toivakassa
on
mietitty
jumalanpalveluksen
viestintää.
Toivakan
seurakunnan
strategiatyöskentelyn
tuloksena
tavoitteeksi
tuli
rikas
jumalanpalveluselämä
ja
saada
ihmiset
rukoilemaan
yhdessä.
Messun
suunnittelu
yhdessä
seurakuntalaisten
kanssa:
musiikissa,
esirukouksessa,
kolehdissa,
eri-‐
ikäiset
yhdessä
jumalanpalveluksessa.
Epävirallisia
jumalanpalveluryhmiä
on
syntynyt.
Seurakuntalaisilta
kysyttiin
mikä
on
muuttunut,
mikä
on
nyt
paremmin?
Jumalanpalveluksesta
saa
voimaa
ja
messujen
tekeminen
yhdessä
on
koettu
seurakuntalaisten
joukossa
hyvältä.
Kuinka
viestiä
on
viety
ulospäin,
mitä
uutta?
Seurakunnan
pitää
olla
mukana
kaikessa
uudessa
mitä
viestinnässä
on.
Sosiaalinen
media,
ihmiset
saavat
tiedon
sieltä,
missä
muutenkin
ovat.
Paikallislehti
kertoo
syvällisemmin
seurakunnan
tapahtumista,
ei
vain
ilmoituksia
tapahtumista.
Lehdessä
on
ollut
ennakkojuttuja
tulevista
tapahtumista.
Perinteinen
ilmoitustaulu,
taulun
paikka
on
tärkeä,
siellä
missä
ihmiset
muutenkin
kulkevat,
esim.
kaupan
ilmoitustaulun
yhteydessä.
Tekniikka
on
tärkeä,
tekniikka
kuntoon!
Kirkon
äänentoisto
on
uusittu.
Kirkkoon
kunnon
iso
valkokangas,
kuvat,
laulujen
sanat
yms.
mahdollistuvat.
Oppia
on
otettu
vapailtasuunnilta.
Haasteita
vielä
on.
Pieni
seurakunta,
samat
ihmiset
suunnittelevat,
toteuttavat
ja
myös
viestivät
tapahtumista.
Toisaalta
tämä
mahdollistaa
nopean
ja
dynaamisen
viestinnän,
mutta
toiminnan
lisääntyessä
viestintä
käy
raskaammaksi.
Viestintä
on
samojen
ihmisten
harteilla,
on
haavoittuvaa.
Toiminnan
kasvaessa
viestintä
vaatii
uutta
strategiaa.
Viestintää
voi
olla
myös
liikaa.
Kuinka
perusmessu,
onko
siinä
mitään
mainostettavaa?
Perusmessu
on
kuitenkin
helmi
ja
rakas.
Vielä
jää
mietittävää:
”soiko
riemuviesti
Jumalan?”
Messumatkailu
avartaa!
Kangasniemen
seurakunta
Seurakunta
on
ollut
mukana
Jumalanpalvelus-‐kehittämishankkeessa
mukana.
Hankkeen
päättyessä
piispan
kehotuksesta
hyvä
jumalanpalveluskokemukset
laitettiin
jakoon.
2. 2
Hiippakunnallinen
jumalanpalvelus-‐tiimi
kokoontui.
Mitä
voisimme
tehdä,
että
hyviä
jp-‐käytäntöjä
saadaan
jaetuksi.
Ei
enää
uusia
seminaareja!
Syntyi
ajatus
”messumatkailusta”.
Yhteiskyydit
järjestettiin
eripuolelta
hiippakuntaa.
Päivän
ohjelma:
messu
paikalliseen
tapaan,
kirkkokahvit,
jatkot
ja
lounas
ja
yhteistä
keskustelua.
Mukana
matkassa
olivat
seurakuntien
työntekijöitä
ja
vapaaehtoisia
seurakuntalaisia,
kokemusten
jakamista.
Hiippakunnallinen
messumatkailu:
1. Jaetaan
messukokemus
muiden
kanssa
2. Saadaan
vaikutteita
3. Sovelletaan
oman
seurakunnan
elämään
Yhden
seurakunnan
messumatkailu
1. Kerran
vuodessa
messumatka
jonkun
seurakunnan
kirkkoon
2. Sovi
vierailusta
srk:n
kanssa
etukäteen
3. Varaa
matkarahat
budjettiin
4. Kerää
matkalaisten
kokemukset
oman
srk:
n
käyttöön
Pielisensuun
seurakunta,
Joensuu
”Kirkkorohkeus”,
-‐ nuorilta
löytyy
-‐ kirkosta
nuorten
oma
paikka
-‐ isoskoulutuksessa
pakko
osallistua
kaikenlaisiin
messuihin,
nuoret
mukana
messujen
toteutuksessa
”Ilmapiiri”
-‐ lämmin,
sydämellinen
-‐ adventtina
toteutettiin
Hoosianna-‐bingo
”Yhteinen
pappeus”
-‐ Seurakuntalaisiin
luotetaan,
kaikki
saavat
toimia
messussa
omilla
lahjoilla,
esirukous…
”Pyhä
spontaanius”
-‐ lapset
ja
nuoret
oppivat,
että
kanttori
pyytää
ennen
messua
soittamaan
esim.
kannelta,
joskus
jopa
urkuja
Kehittämishankkeen
myötä
muutos
tapahtui:
avoimuus
lisääntyi,
kiinnipitämisestä
luopumista,
keskeneräisyyden
ja
rosoisuuden
sietämistä,
moninaisuudesta
iloitsemisesta.
TORITYÖSKENTELYN
KYSYMYKSET:
1. Viestintä,
soiko
riemuviesti?
Some?
Miten
kieli
ja
murre
palvelevat
jumalanpalveluksessa,
sekä
ulkoinen
että
seurakunnan
sisäinen
viestintä.
-‐ oma
murre,
messusta
lämpimämpi
tunne,
maailmojen
messu
(jokainen
käyttää
omaa
kieltään)
-‐ jokaisen
työntekijän
vastuu
tiedotuksesta
seurakunnan
nettisivuilla
-‐ some-‐maailma,
messusta
(ei
ehkä
aina)
voidaan
tehdä
fb:iin
oma
tapahtuma
3. 3
-‐ valkokangas
mahdollistaa
paremman
saavutettavuuden,
virsien
tekstit
riittävän
suurella
valkokankaalle,
myös
messun
runko
näkyville
seurakuntalaisille
-‐ virtuaalikirkko,
videot
netissä
katsottavissa,
suorat
lähetykset
jos
mahdollista
-‐ netissä
olevat
saarnat
esim.
koulujen
uskonnonopetuksen
materiaalina
-‐ kolehtikohteesta
tietoa
valkokankaalle
keräämisen
aikana
2. Jumalanpalvelusryhmät,
toiminta
ja
käynnistäminen,
kirkkokahvit
ja
pullanmurut?
-‐ Jumalanpalvelusryhmät
Kangasniemellä
o prosessi
kesti
kaikkiaan
10
kuukautta
o vastuuryhmä
koolle,
mietittiin
ketkä
voisivat
olla
yhteyshenkilöitä
o kirkkoherra
soitti
yhdyshenkilöille,
suostuivat
tehtävään,
kirkkoherran
valtuutus
tehtävään
o koulutus
yhdyshenkilöille
o adventtimessussa
esiteltiin
yhteyshenkilöt
ja
kerrottiin,
että
he
kokoavat
nyt
jumalanpalvelusryhmiä,
ryhmät
mahdollisimman
heterogeenisiä,
myös
lapset
mukaan
ja
erityisryhmistä
ihmisiä
mukaan,
eri
herätysliikkeistä
myös
ihmisiä
mukana,
myös
eri
ammattiryhmistä,
tavoite
välttää
”sisäpiirisyys”
o yhdyshenkilöistä
huolen
pitämistä,
kokoontuminen
2
kertaa
vuodessa,
ideoiden
ja
kokemusten
jakamista
o messuryhmäläisille
kokoontuminen
kerran
vuodessa
o kirkkokahvit
joka
sunnuntaina
onnistuu
messuryhmien
ansiosta,
kirkkokahvien
järjestäminen
on
messuryhmien
vastuulla,
kirkkokahvien
järjestäminen
mahdollisimman
yksinkertaiseksi,
pystykahvit
mahdollistaa
kulkemisen
ja
ihmisten
tapaamisen,
työntekijöille
ja
ryhmäläisillä
vastuu
keskustella
tuntemattomien
kanssa,
tavoite
on,
ettei
kukaan
juo
kahvejaan
yksin
3. Kirkkorohkeus,
ilmapiiri,
yhteinen
pappeus,
pyhä
spontaanius
-‐ pyhä
spontaanius
o ei
ole
suunnittelematonta
kaaosta,
vaan
iloista
liikkeelle
lähtöä
o voiko
virsitoiveita
kerätä
messun
alussa
o kaikille
ei
sovi
spontaanius,
ketään
ei
voi
pakottaa
o monet
kirkkoon
tulijat
odottavat
rutiineja
o kuinka
saadaan
esim.
tekstinlukuun
innokkuutta
o messun
kesto,
perusosien
karsimista
ja
tuunaamista
o iloa
o uskaltaako
pappi
lähteä
liikkumaan
kesken
saaren,
lupa
tehdä
niin,
jos
siltä
tuntuu
o jumalanpalvelus
on
aina
jumalanpalvelus,
tapahtui
siellä
jotain
tai
ei
o suunniteltu
yllätys
o voiko
kolehdin
kerääjät
pyytää
juuri
ennen
sen
keräämistä
4. Messumusiikki
-‐ messun
alkuun
rauhoittavaa
musiikkia
ennen
messun
alkua
-‐ tilanteeseen
sopiva
virsien
toteutustapa
innostaa
osallistumaan
-‐ musiikkimatineat
messun
jälkeen,
esim.
kirkkokahvilla
-‐ mitä
on
pyhyys,
miten
messun
pyhyys
voisi
tuntua
myös
musiikissa
-‐ kaikki
aistit
käyttöön
4. 4
-‐ monipuolista
musiikkia
eri
soittimilla
5. Eri-‐ikäiset
ja
messu,
sukupolvien
kohtaaminen,
keski-‐ikäiset
miehet…
-‐ lapset
ja
nuoret
o enkelikirkko
klo
15
o lasten
nurkkaus
ja
leikkipaikka
kirkossa,
samassa
tilassa
o lapset
ja
nuorten
osuus
esirukouksessa
o lapset
eht.avustajan
tehtävässä
o rauhan
tervehdys,
kolehdin
kerääminen
o pehmeät
penkit
o messun
alkamisaika,
klo
10
sopiiko
perheille?
o kun
lapset
ovat
mukana
messussa,
he
tuovat
vanhemmat,
isovanhemmat,
kummit
mukaan
o lapset
ja
nuoret
mukaan
messun
suunnitteluun
o kun
lapset
viihtyvät,
kaikki
viihtyvät
o kuinka
meillä
on
taitoja
kohdata
lapset
ja
nuoret
6. Miten
motivoida
kirkkoherra,
työntekijät,
luottamushenkilöt
messuun
-‐ kaiken
työn
pitää
lähteä
rukouksesta,
rukous
tärkeä
-‐ seurakuntalaisten
rukouspalvelu
-‐ jumalanpalveluksen
puolesta
rukoileminen
-‐ messuun
pitää
rakastua,
kasvaa
rakastamiseen,
kokemus
messun
tärkeydestä,
messussa
voi
kohdata
Jumalan
-‐ jumalanpalvelus
ei
ole
työmuoto
vaan
seurakunnan
elämää,
jossa
kaikki
ovat
mukana
-‐ myös
työntekijät
kaipaavat
koulutusta,
opastusta
messusta