Esitelmä Mikkelin Uusi Koulu -seminaarissa 14.3.2024. Keskisenä sisältönä oppimisen ja hyvinvoinnin suhde, opettajuuden käsite ja peruskoulun tulevaisuustyöhön liittyvät kysymykset.
Uusi Koulu Tulevaisuutta Rakentamassa. Katse 2040-luvulla
1. Uusi Koulu Tulevaisuutta
Rakentamassa
Juvenilitas-foorumin 12.9.2023 ja Educan dialogien 26.1.2024 terveisiä oppimisen ja hyvinvoinnin liitosta
Minna Riikka Järvinen, KT
Toiminnanjohtaja
Kehittämiskeskus Opinkirjo
Uusi Koulu –seminaari Mikkeli 14.3.2024 klo 13.30-14.15
2. Draaman kaari tänään
• Juvenilitas-foorumin sanomaa
- hissipuhujien ydinviestit
- kannanotto dialogien pohjalta
• Dialogit Educassa Juvenilitas-foorumin ja
opeopiskelijoiden dialogien jatkoksi,
dialogien sanomaa
• Kuinka tästä eteenpäin? Peruskoulun
tulevaisuustyö. Visio 2040
4. Mikä
Juvenilitas?
Lasten ja nuorten oppimisen ja hyvinvoinnin aloilla
työskentelevien ammattilaisten dialoginen foorumi
MIKSI HYVINVOINTI JA OPPIMINEN KOULUN
KONTEKSTISSA?
• Heikkenevät oppimistulokset, heikko hyvinvointi,
pirulliset ongelmat kiusaaminen, pudokkuus,
demografiset haasteet
MIKSI DIALOGI?
• Tarve ymmärryksen lisäämiseen siilojen yli, ohi
• Tarve rakentavaan moniääniseen
moninäkökulmaiseen tiedonvaihtoon
• Tulevaisuudesta ei ole faktaa: on tehtävä yhteisiä
valintoja arvojen pohjalta, kansakunnan visio?
5. Menetelmä
• Hissipuheet
• Erätauko-dialogit pöytäkunnissa
hissipuheiden pohjalta
• Litteroinnit ja tallenteet
• Koosteet
• Kannanotto, Itä-Suomen
Aluehallintoviraston tiedote
7. 7
13.3.202
4
Elina Pekkarinen,
lapsiasiavaltuutettu: Sosiaaliset
ja sivistykselliset perusoikeudet
• Taloudellisesti ja sosiaalisesti
puutteellisissa olosuhteissa kasvava lapsi
ei täysimääräisesti voi omaksua myöskään
sivistyksellisiä oikeuksiaan.
• Ja päinvastoin: sivistys on elinehto
taloudelliselle vauraudelle ja sosiaaliselle
oikeudenmukaisuudelle.
• Taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset
oikeudet luovat paitsi
hyvinvointiyhteiskunnan myös
ihmisyyden perustan.
8. Kaija Puura,
lastenpsykiatrian professori,
ylilääkäri, Tay ja Tays :
Lapsen ja opettajan suhde
• Opettajan velvollisuus on opettaa ja oppilaan
velvollisuus on oppia (Hansen, Citation2001)
• Opettajan ja oppilaan suhde on aikuisen ja
lapsen/nuoren välinen suhde ja siten
lähtökohtaisesti epäsymmetrinen
9. Kaija Puura: Lapsen ja opettajan suhteen
merkitys lapsen hyvinvoinnille
Huono suhde opettajan ja lapsen välillä on riskitekijä lapsen psykososiaaliselle
hyvinvoinnille
- hyvinvoivillakin lapsilla, jos lapsella on jo perheeseen tai omaan terveyteen liittyviä
riskitekijöitä
- etnisiin tai muihin vähemmistöön kuuluvilla lapsilla
Hyvä suhde opettajan ja lapsen välillä
- voi tukea lapsen psykososiaalista hyvinvointia silloin, kun lapsella on perheeseen tai
omaan terveyteen liittyviä riskitekijöitä
- ei merkittävää vaikutusta vaikeammista ongelmista tai psyykkisistä häiriöistä kärsivien
lasten psyykkiseen vointiin
Opettajien innostava suhtautuminen ja tuki oppilaille lisää oppilaiden kouluun ja
kaveriporukkaan kuulumisen tunnetta, millä puolestaan on kiusaamista ehkäisevä
vaikutus - tärkeää etenkin maahanmuuttajataustaisille lapsille
Kelly, R. M., Hills, K. J., Huebner, E. S., & McQuillin, S. D. (2012). The Longitudinal Stability and Dynamics of Group Membership in the Dual-Factor Model of Mental Health: Psychosocial Predictors of Mental Health. Canadian Journal of School Psychology, 27(4),
337–355. https://doi.org/10.1177/0829573512458505
Nouwen, W., & Clycq, N. (2019). The Role of Teacher–Pupil Relations in Stereotype Threat Effects in Flemish Secondary Education. Urban Education, 54(10), 1551–1580. https://doi.org/10.1177/0042085916646627
Govorova E, Benítez I, Muñiz J. Predicting Student Well-Being: Network Analysis Based on PISA 2018. International Journal of Environmental Research and Public Health. 2020; 17(11):4014. https://doi.org/10.3390/ijerph17114014
10. Kaija Puura: Lapsen ja opettajan suhteen merkitys
lapsen oppimiselle
Huono opettajan ja lapsen välinen suhde on yhteydessä lapsen
huonompiin oppimistuloksiin ja käytösongelmiin
Hyvä opettajan ja lapsen välinen suhde on yhteydessä
parempiin oppimistuloksiin – kaikkialla
Välittävänä tekijänä lapsen prososiaalisen käytöksen
vahvistuminen, “committed compliance”
Fowler, L. T. S., Banks, T. I., Anhalt, K., Der, H. H., & Kalis, T. (2008). The Association between Externalizing Behavior Problems, Teacher-
Student Relationship Quality, and Academic Performance in Young Urban Learners. Behavioral Disorders, 33(3), 167–183.
https://doi.org/10.1177/019874290803300304
Longobardi, C., Settanni, M., Lin, S., & Fabris, M. A. (2021). Student–teacher relationship quality and prosocial behaviour: The mediating role
of academic achievement and a positive attitude towards school. British Journal of Educational Psychology, 91(2), 547-562.
Lei, H., Wang, X., Chiu, M. M., Du, M., & Xie, T. (2023). Teacher-student relationship and academic achievement in China: Evidence from a
three-level meta-analysis. School Psychology International, 44(1), 68-101.
11. Kaija Puura:
Mitä lapset
toivovat
opettajilta?
• Ystävällisyys, joustavuus, huumori
• Innostunut aiheestaan – “kun
opettaja on satsannut opetukseen,
mekin haluamme oppia” 3.
• Hyvän huomaaminen kussakin
lapsessa, lasten mielipiteiden
kuunteleminen
• Henkilökohtainen suhde kuhunkin
lapseen
• Välittäminen – opettaja huomaa, jos
lapsi on ollut poissa, kysyy mitä
lapselle kuuluu
• Hyvä työrauha luokassa, sääntöjen
rikkomiseen tai huonoon käytökseen
opettaja puuttuu rauhallisesti eikä
huuda
• Luokan ilmapiiri on rento ja opettaja
saa kaikki lapset mukaan
• Opettaja kohtelee kaikkia lapsia
tasapuolisesti ja reilusti
Marsh, H. (2012). Relationships for learning: using pupil voice to
define teacher− pupil relationships that enhance pupil engagement.
Management in Education, 26(3), 161-163.
13-vuotiaan kuvaus hyvästä
vanhemmasta
• Oikeudenmukainen
• Huumorintajuinen
• Pitää rajat
• Tykkää lapsesta
| 11
12. Lasten ja nuorten hyvinvointityö on
toimialoittain siiloutunut ja
sirpaloitunut. Järjestelmä on muutettava
monialaiseksi, yhdessä toteutettavaksi
palvelujärjestelmäksi.
Oppilaitosten henkilöstö on
hahmotettava monista eri toimijoista
koostuvaksi kasvattajayhteisöksi,
jossa panostetaan hyvinvointityöhön.
Opettajankoulutukseen tulee
lisätä kohtaamisen ja
ryhmänhallintataitojen
vahvistamista. Valmistuvat
opettajat ansaitsevat koulutuksen,
joka tuottaa valmiudet lasten ja
ryhmän hyvinvoinnin tukemiseen
koulutyössä.
13. Educa 2024: NYT KUOHUU!
Mihin opettajuus on menossa?
Hissipuheet
Dialogit pöytäkunnissa
Tallenteet, litteroinnit
Litterointien pohjalta yhteenvedot tekoälysovellusta apuna käyttäen
15. Opettajuus on
kasvattajan professio.
Tulevaisuuden opettaja on:
• Kokonaisvaltainen kasvattaja: Tulevaisuuden opettaja ymmärtää ja kunnioittaa
kasvatusvastuunsa merkitystä. Hän on enemmän, kuin tiedon ja taitojen opettaja:
Hän on mukana oppijoiden henkilökohtaisessa ja emotionaalisessa kehityksessä.
• Tulevaisuudensuunnittelun ohjaaja ja tukija: Opettaja kykenee tukemaan
nuoria heidän tulevaisuuspäätöksissään, auttaa näkemään moninaiset
mahdollisuudet ja ohjaa valintojen tekemisessä.
• Reflektoiva ja itseään kehittävä ammattilainen: Opettaja kehittää ja reflektoi
omaa osaamistaan ja toimintaansa. Hän on avoin uusille opetusmenetelmille ja
jatkuvalle oppimiselle.
• Yhteisöllisyyden ja yksilöllisyyden tasapainottaja: Opettaja luo oppimiselle
ilmapiirin, jossa jokainen oppilas tuntee itsensä arvostetuksi ja kuulluksi. Samalla
hän tunnistaa ja arvostaa jokaisen oppijan yksilöllisyyttä.
• Dialogin ja kohtaamisen taitaja: Opettaja kehittää omia kommunikointi- ja
vuorovaikutustaitojaan. Hän pystyy rakentamaan merkityksellisiä suhteita
oppilaisiin ja luomaan turvallisen ilmapiirin, jossa oppiminen ja kasvu voi
tapahtua. On tärkeää, että opettajat ovat oppijoille esikuvia ja mentoreita, jotka
ohjaavat sekä akateemisessa osaamisessa että henkilökohtaisessa kasvussa.
• Resilienssin ja elämäntaitojen opettaja: Opettajan rooliin kuuluu resilienssin
ja elämäntaitojen opettaminen, jotta oppijat pystyvät kohtaamaan tulevaisuuden
haasteet ja menestymään muuttuvassa maailmassa.
• Keskusteluissa korostuivat myös yhteistyö lasten huoltajien kanssa ja digitaalisten
teknologioiden hyödyntäminen kasvatustehtävän onnistumiseksi.
16. Teknologia
• Teknologia tukemaan oppimista perinteisten opetusmetodien rinnalle
• Käytetään teknologiaa, joka edistää vuorovaikutusta ja yhteistyötä
• Hyödynnetään teknologiaa oppilaiden omien kiinnostusten kohteiden ja
luovuuden tukemiseen
• Opettajien ja oppilaiden tulisi oppia yhdessä, miten teknologiaa voidaan
käyttää eettisesti ja vastuullisesti oppimisen tukena
• Digitalisaatio ja sosiaalinen media vaikuttavat oppilaiden keskittymiskykyyn ja
oppimiseen
17. Sivistys
• Sivistys on ymmärrettävä moniulotteisena sekä tietoon että ”sydämen
sivistykseen” liittyvänä tekijänä, jonka merkitys kasvaa
monikulttuurisessa yhteiskunnassa
• Sivistys on kykyä kohdata erilaiset ihmiset hyväksyvästi
• Sivistyksen tulisi näkyä koulun toimintakulttuurissa opettajien ja
oppilaiden välisessä vuorovaikutuksessa ja kohtaamisessa, sekä
opetuksen sisällöissä ja menetelmissä
18. Huoltajien rooli ja sitoutuminen
• Avoin viestintä ja yhteistyön lisääminen ovat avainasemassa
• Huoltajien tulisi osallistua aktiivisesti koulutukseen, on tärkeää, että
lapsia rohkaistaan myös kotona oppimiseen
• Nousi huoli, että jos kasvatusvastuuta siirretään liikaa koululta perheille
esim. resurssipulan takia, polarisaatio ja epätasa-arvo voivat lisääntyä
19. Opettajan rooli
• Opettajan rooli muuttuu tiedon välittäjästä oppilaiden henkilökohtaiseen ja
sosiaaliseen kehitykseen ohjaajaksi
• Opettajuus siirtyy kohti kokonaisvaltaista kasvatusta, jossa huomioidaan
oppilaiden henkinen, emotionaalinen ja sosiaalinen hyvinvointi
• Opettaja kykenee toimimaan opetusympäristön muuttuvissa olosuhteissa
• Opettaja on tärkeä aikuinen ja kasvattaja oppilaiden elämässä
• Opettajan rooliin kuuluu resilienssin ja elämäntaitojen opettaminen
• Tulevaisuuden opettajan tulee ymmärtää fyysisen ja sosiaalisen
oppimisympäristön merkitys oppimiselle ja osata muokata sitä edistämään
oppilaiden oppimista ja hyvinvointia
• Opettajan ammatillinen kehitys ja itsereflektio on tärkeä; opettajan rooli
kasvattajana ja oppilaiden kohtaajana korostuu
-> Opettajan tehtävä tarkasteltava uudestaan tai koulun sisäiset
toimijuudet ajateltava uudestaan = kasvattajayhteisö
21. Nykyisten koulutusjärjestelmien ongelmat
• Eivät pysty vastaamaan yksilöiden,
yhteiskuntien tai maapallon syvimpiin
tarpeisiin
• Nykyjärjestelmien kasvavat kustannukset
samaan aikaan heikkenevien tulosten kanssa
• Turhautuneet, tyytymättömät opettajat ja
opetustyön ammattilaiset, joita ei aina kohdella
ammattilaisina
• Kyvyttömyys hyödyntää digitaalisia
teknologioita
• Kyvyttömyys tuottaa arvoperustansa mukaista
toimintaa ja tulosta (tasa-arvo, yhdenvertaisuus)
• Kognitiivis-analyyttiset kyvykkyydet korostuvat
sosio-emotionaalisten kyvykkyyksien (empatia)
ja kädentaitojen kustannuksella
Disruptiot
Epälineaarisuus
Kompleksisuus
VUCA
A. MacKay & V. Hannon: CSE Leading
Education Series #04 2021
Sukupuuttoaalto, ilmaston lämpeneminen, elinymäristöjen pilautuminen tulevat aiheuttamaan ihmisten siirtymistä elinkelpoisille alueille. Elinkelpoisuutta määrittää erityisesti puhdas vesi.
Suomeen on viime vuonna tullut 60 000 ihmistä työperäisen maahanmuuton tuloksena. Vielä 2000-luvun alussa 60000 oli vuotuinen syntyneiden lasten ikäluokka Suomessa. Ensin tulevat ihmiset, joilla on siihen kyky ja taloudelliset edellytykset. Heitä seuraavat ihmiset, joiden on pakko lähteä. Lähtijät ovat nuorta väkeä.
Risto Linturi: Tulevaisuudessa – ja puhutaan lähivuosikymmenestä – ei ole mitään työtä, jota tekoäly ja robotit eivät tekisi paremmin ja halvalla. Toki yhteiskunta voi päättää, ettei niitä saa käyttää, ja ihmiset voivat päättää, etteivät halua maksaa esim. urheilijoille, jotka ovat robotteja. Koululaitoskin on sellainen, että jatkossa jokainen saa paremman opetuksen kotirobotilta kuin koulusta.
Elinikäinen uteliaisuus?
Raappana ja Pihkala 2022. Kyky työskennellä paineen alla ja kyky toteuttaa projekteja.
Valmentava opettajuus?