SlideShare ist ein Scribd-Unternehmen logo
1 von 11
Kiertotaloudesta liiketoimintaa
Miten tähdätä kiertotalousbisnekseen?
Parempi kilpailukyky
Pienemmät
operatiiviset kustannukset
Houkuttelevuus rahoittajille
Suhteiden vahvistaminen:
• asiakkaat (brändi)
• työntekijät
(houkuttelevuus)
• alihankkijat
Miksi yritykset siirtyvät kiertotalouteen?
Kiertotalouden
periaatteet
Tuotteet palveluna
Kierrätettävät & uusiutuvat
materiaalit + energia
Korkeat käyttöasteet
Pitkät tuote-elinkaaret
Materiaalien uudelleenkäyttö
+ energia- ja materiaali-
tehokkuus
Riskejä
Mahdollisuuksia
Hyödykkeiden
korkeat hinnat
Markkinariskit:
Ympäristövaikutukset,
ilmastonmuutos, regulaatio
Muokattu lähteestä: wbcsd 2017
biljoonaa
dollaria
Arvioita kiertotalouden liiketoimintapotentiaalista
+4,5
Globaali talouden lisätuotos
vuoteen 2030 mennessä
1
+25 biljoonaa
dollaria
Globaali talouden lisätuotos
vuoteen 2050 mennessä
1
biljoonaa
euroa1,8
Nettohyöty Euroopalle
vuoteen 2030 mennessä
3
600 miljardia
euroa
Säästöt EU-maissa toimiville
yrityksille
4
2-3 miljardia
euroa
Vuosittainen
liiketoimintapotentiaali
Suomessa kuudella
sektorilla vuoteen 2040
mennessä
2
Lähteet:
1 Lacy & Rutqvist, 2015. Waste to Wealth. Accenture Strategy.
2
Sitra & McKinsey, 2015. The opportunities of a circular economy for Finland.
2
Sitra & Gaia Consulting, 2015. The economic value and opportunities of nutrient cycling for Finland.
3
Ellen MacArthur Foundation, 2015. Growth within: a circular economy vision for a competitive Europe.
4
European Commission, 2015. Circular economy package.
Kiertotalouden viisi liiketoimintamallia
Tuote-elinkaaren pidentäminen
Tuotteita pidetään alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan mahdollisimman pitkään tai useita käyttökertoja mm.
korjaamisen ja kunnostuksen keinoin, jolloin uusien tuotteiden ostamisen ja valmistamisen tarve vähenee.
Tuote palveluna
Asiakas maksaa tietystä toiminnosta tai suorituskyvystä ja välttyy omistamisen riskeiltä. Omistajuuden
kokonaiskustannukset säilyvät palveluntarjoajalla, ja tuloja kertyy esim. liisaus- tai vuokrasopimuksesta.
Jakamisalustat
Digipohjaisilla alustoilla edistetään tavaroiden ja resurssien käyttöasteiden kasvattamista ja elinkaaren
pidentämistä mm. vuokrauksen, myymisen, jakamisen ja uudelleenkäytön myötä.
Uusiutuvuus
Tuotteissa ja niiden suunnittelussa suositaan uusiutuvia, kierrätettäviä ja biohajoavia materiaaleja sekä
ekosuunnittelun periaatteita. Fossiilisia energianlähteitä korvataan uusiutuvilla.
Resurssitehokkuus & kierrätys
Teknologinen kehitys mahdollistaa resurssitehokkuuden kasvun arvoketjuissa, prosesseissa ja tuotteissa sekä
tehokkaamman kierrätyksen. Sivuvirrat ovat arvokasta raaka-ainetta uusiotuotteisiin ja -materiaaleihin.
TUOTE PALVELUNA
Asiakas maksaa tietystä toiminnosta tai suorituskyvystä. Tuotteiden omistamisen kokonaiskustannukset
säilyvät palvelua tarjoavalla tuottajalla tai jälleenmyyjällä. Se motivoi huolehtimaan tuotteen koko elinkaaresta, ja
kehittämään kilpailuetua myös muita kiertotalouden toimintatapoja hyödyntäen. Niihin kuuluvat esimerkiksi
tuotteiden pitkäikäisyydestä, uudelleenkäytettävyydestä, korjattavuudesta ja korkeasta käyttöasteesta
huolehtiminen.
Esimerkkejä palvelusopimuksen erilaisista muodoista:
• Maksetaan käytöstä, esimerkiksi ajetuista kilometreistä tai käytetyistä tunneista.
• Liisauksessa asiakkaalla on oikeus tuotteen käyttöön pidempään, vuokrauksessa alle 30 päivää.
• Maksetaan etukäteen sovitusta ja määritetystä palvelusta tai lopputuloksesta, esimerkiksi puhtaasta sisäilmasta.
Asiakasvuorovaikutus on tiiviimpää: asiakas nähdään käyttäjänä, ei kuluttajana. Usein lisäarvoa luodaan
myös digitaalisilla ratkaisuilla. Ne mahdollistavat yrityksen oppimisen mm. asiakkaiden käyttäytymisestä ja
aineettomien palveluiden kehittämisen. Tuotteen omistamiseen verrattuna riskit ja usein kustannukset ovat
asiakkaalle pienemmät. Palveluntarjoaja saa tulovirtaa perinteistä pidemmällä ajanjaksolla, ja saa mahdollisuuksia
lisämyyntiin tuntiessaan asiakkaat paremmin.
UUSIUTUVUUS
Kiertoja edistävät materiaalit ja energia ovat täysin uusiutuvia, kierrätettäviä tai
biohajoavia. Kiertotaloudessa niillä korvataan neitseellisiä ja usein myrkyllisiä, saastuttavia ja
ei-kierrätettäviä raaka-aineita enenevässä määrin. Esimerkiksi biokemikaaleilla ja -muoveilla
voidaan korvata öljyä lukuisissa tuotteissa. Uusiutuvalla energialla, kuten aurinko- ja
tuulivoimalla korvataan fossiilisia energianlähteitä kuten hiiltä ja maakaasua yhteiskunnassa.
Toimintamalli on keskeinen rajallisten resurssien maailmassa. Irtautuessaan niukkenevista
raaka-aineista yksittäinen toimija tukeutuu pitkällä aikavälillä kestäviin ja
kustannustehokkaisiin materiaali- ja energialähteisiin omissa prosesseissaan sekä asiakkaille
tarjotuissa tuotteissa ja palveluissa. Näin yritys voi saavuttaa kilpailuetua kasvavassa
asiakasjoukossa, joka haluaa vähentää hintaheilahteluihin ja vastuullisuuteen liittyviä riskejä.
JAKAMISALUSTAT
Digitaalisiin ja usein verkkopohjaisiin palveluihin perustuvat jakamisen sovellusalustat
mahdollistavat vajaakäytöllä olevien tavaroiden ja resurssien hyödyllisen käytön lisäämisen ja
elinkaaren pidentämisen.
Alustat yhdistävät kysynnän tarpeeseen, kun yksilöt ja organisaatiot saavat mahdollisuuden
hyödyntää toisten tuotteita ja resursseja. Alustat mahdollistavat mm. second hand -kaupan,
vuokraamisen, lainaamisen, vaihtamisen ja jakamisen käyttäjien kesken. Näin uusien
tuotteiden valmistamisen tarve vähenee. Alustoja hyödynnetään esimerkiksi myös vuokraus-
tai leasing-palveluissa yhteiskäytön hallintaan.
Alustojen taustalla oleva liiketoiminta perustuu tyypillisesti transaktioista perittäviin
palvelumaksuihin tai esimerkiksi peruspalvelun ohella tarjottaviin lisäpalveluihin ja
mainostuloihin. Kuluttajat ja käyttäjät hyötyvät alustoista joustavan valikoiman ja
monipuolisen tarjoaman sekä edullisten hintojen kautta.
TUOTE-ELINKAAREN PIDENTÄMINEN
Tuotteet säilyvät alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan mahdollisimman pitkään tai useita
käyttökertoja. Se vähentää tarvetta ostaa ja valmistaa uusia tuotteita sekä siten myös ympäristöhaittoja.
Keinoja siihen ovat:
• Tuotteiden suunnittelu pitkäkestoisiksi, laadukkaiksi ja korjattaviksi (esim. modulaarisuus, ekodesign).
• Tuotteiden huoltaminen ja korjaaminen.
• Päivittäminen (esim. uudet ominaisuudet tai ulkonäkö).
• Tuotteiden kunnostaminen tai uudelleenvalmistaminen uuden veroisiksi.
• Uudelleenmarkkinointi, jälleenmyynti ja uudelleenkäyttö.
• Yhteiskäyttö ja jakaminen.
Yritykset ja loppukäyttäjät voivat saavuttaa merkittäviä talous- ja ympäristöhyötyjä kun tuotteiden elinkaarta
pidennetään. Kun uusien tuotteiden valmistus- ja ostotarve vähenee, säästyy energiaa ja materiaaleja. Arvoketjun eri
vaiheiden aikana tuotteisiin työnä, energiana ja materiaalina sitoutunut arvo hyödyttää liiketoimintaa pidempään, ja
samalla valmistajien riippuvuus niukkenevista resursseista vähenee. Loppuasiakkaat saavat edullisempia tuotteita.
RESURSSITEHOKKUUS JA KIERRÄTYS
Resurssitehokkuus ja kierrätys ja ovat kiertotalouden peruspilareita. Arvoa luodaan materiaalivirtojen
sivutuotteista ja jätteistä sekä käyttäjiltä palautuvista tuotteista. Valmistusprosesseissa, tuotteissa ja
arvoketjuissa kiinnitetään huomiota resurssitehokkuuteen eli energia- ja materiaalitehokkuuden optimointiin.
Uuden toimintatavan mahdollistavat etenkin uudet teknologiat sekä tehokas käänteinen logistiikka.
Kierrätyksen ja palautumisen myötä materiaaleja voidaan
• käyttää korkeamman arvon tuotteiden tekemiseen (upcycling; esim. jätteestä valmistetut komposiitit),
• kierrättää takaisin raaka-aineeksi alkuperäistä käyttötarkoitusta varten (esim. muovi), tai
• siirtää alempiarvoiseen käyttöön (downcycling; esim. jätteen polttaminen energiaksi).
Yritykset säästävät jäte-, materiaali- ja energiakustannuksissa ja vähentävät ympäristövaikutuksia.
Resurssitehokkuuden ja kierrätyksen ja edistäminen tuo uutta liiketoimintaa, ja joillekin se on
ydinliiketoimintaa. Teollisessa symbioosissa yritys hyödyntää toisen toimijan tuotantoprosessin sivuvirtoja
raaka-aineena omassa tuotannossaan.
Käyttämättömistä tuotteista on helppo päästä eroon: esimerkiksi noutopalvelut, keräyspisteet sekä
takaisinosto- ja lähetysohjelmat yleistyvät. Myös kierrätysmateriaaleista valmistettujen tuotteiden valikoima
kasvaa.
Työkaluja kiertotalousliiketoiminnan
kehittämiseen
Sitralta ja kumppaneilta
• Bio- ja kiertotalouden kasvupolku ® 2019 pk-yrityksille
• Business Finlandin ja Teollisuussijoituksen rahoitusohjelmat
• Kiertotalouden työkirja yrityksille (Playbook)
• Kiertotalous- ja yrittäjyyspeli Circula
• Kiertotalouskiihdyttämö LOOP Ventures kasvu- ja suuryrityksille
• Kestävien ratkaisujen Shift-markkinointimalli
• Kuluttajien motivaatioprofiilit liiketoiminnan suunnittelun tukena
• Yritysten rooli Suomen kiertotalouden tiekartalla
Työkaluja maailmalta
• BSI 8001 –standardi kiertotalouden periaatteiden käyttöönottamiseksi organisaatioissa
• CirculAbility- ja Circularity Check -työkalut tuotteiden ja palveluiden arviointiin
• Circular Design Guide –suunnitteluopas kiertotalousinnovaatioille
sitra.fi | seuraavaerä.fi
@sitrafund

Weitere ähnliche Inhalte

Ähnlich wie Miten tähdätä kiertotalousbisnekseen?

Joutsenmerkin kriteerien toteuttaminen hotelliympäristössä
Joutsenmerkin kriteerien toteuttaminen hotelliympäristössäJoutsenmerkin kriteerien toteuttaminen hotelliympäristössä
Joutsenmerkin kriteerien toteuttaminen hotelliympäristössäJoutsenmerkki
 
Kuntien ja yritysten ilmastoyhteistyo - yrityksille.pdf
Kuntien ja yritysten ilmastoyhteistyo - yrityksille.pdfKuntien ja yritysten ilmastoyhteistyo - yrityksille.pdf
Kuntien ja yritysten ilmastoyhteistyo - yrityksille.pdfMotiva
 
Kuntien ja yritysten ilmastoyhteistyo - yrityksille.pptx
Kuntien ja yritysten ilmastoyhteistyo - yrityksille.pptxKuntien ja yritysten ilmastoyhteistyo - yrityksille.pptx
Kuntien ja yritysten ilmastoyhteistyo - yrityksille.pptxMotiva
 
Kuntien ja yritysten ilmastoyhteistyo - yrityksille.pdf
Kuntien ja yritysten ilmastoyhteistyo - yrityksille.pdfKuntien ja yritysten ilmastoyhteistyo - yrityksille.pdf
Kuntien ja yritysten ilmastoyhteistyo - yrityksille.pdfMotiva
 
Kuntien ja yritysten ilmastoyhteistyo - yrityksille.pptx
Kuntien ja yritysten ilmastoyhteistyo - yrityksille.pptxKuntien ja yritysten ilmastoyhteistyo - yrityksille.pptx
Kuntien ja yritysten ilmastoyhteistyo - yrityksille.pptxMotiva
 
Kiertotalous ja ympäristömerkit niina tanskanen
Kiertotalous ja ympäristömerkit   niina tanskanenKiertotalous ja ympäristömerkit   niina tanskanen
Kiertotalous ja ympäristömerkit niina tanskanenJoutsenmerkki
 
Kiertotalous - kohti resurssiviisaampaa taloutta
Kiertotalous - kohti resurssiviisaampaa talouttaKiertotalous - kohti resurssiviisaampaa taloutta
Kiertotalous - kohti resurssiviisaampaa talouttaAnnukka Berg
 
Maa- ja metsätalousministeriö kiertotalouden toimijana
Maa- ja metsätalousministeriö kiertotalouden toimijanaMaa- ja metsätalousministeriö kiertotalouden toimijana
Maa- ja metsätalousministeriö kiertotalouden toimijanaMaa- ja metsätalousministeriö
 
Rakentamisen ja aluesuunnittelun aamukahvi 21.5.2015 messman
Rakentamisen ja aluesuunnittelun aamukahvi 21.5.2015 messman Rakentamisen ja aluesuunnittelun aamukahvi 21.5.2015 messman
Rakentamisen ja aluesuunnittelun aamukahvi 21.5.2015 messman Virpi Messman
 
FIGBC:n jäsenten viestejä, WGB-viikko 2011
FIGBC:n jäsenten viestejä, WGB-viikko 2011FIGBC:n jäsenten viestejä, WGB-viikko 2011
FIGBC:n jäsenten viestejä, WGB-viikko 2011GBC Finland
 
Alueelliset resurssivirrat -seminaari 27.10.2014: Yhteenveto ryhmätyöskentelystä
Alueelliset resurssivirrat -seminaari 27.10.2014: Yhteenveto ryhmätyöskentelystäAlueelliset resurssivirrat -seminaari 27.10.2014: Yhteenveto ryhmätyöskentelystä
Alueelliset resurssivirrat -seminaari 27.10.2014: Yhteenveto ryhmätyöskentelystäSitra / Ekologinen kestävyys
 
Pariisin sopimus ja cleantech
Pariisin sopimus ja cleantechPariisin sopimus ja cleantech
Pariisin sopimus ja cleantechKaisa Hernberg
 
Jorma Mikkonen - T&T Jätteestä energiaksi & materiaaliksi 2016
Jorma Mikkonen - T&T Jätteestä energiaksi & materiaaliksi 2016Jorma Mikkonen - T&T Jätteestä energiaksi & materiaaliksi 2016
Jorma Mikkonen - T&T Jätteestä energiaksi & materiaaliksi 2016Lassila & Tikanoja Oyj
 
Resurssitehokas yritys -tietoisko, 23.10.2014 Keski-Suomen Talo, Jyväskylä
Resurssitehokas yritys -tietoisko, 23.10.2014 Keski-Suomen Talo, JyväskyläResurssitehokas yritys -tietoisko, 23.10.2014 Keski-Suomen Talo, Jyväskylä
Resurssitehokas yritys -tietoisko, 23.10.2014 Keski-Suomen Talo, JyväskyläSitra / Ekologinen kestävyys
 

Ähnlich wie Miten tähdätä kiertotalousbisnekseen? (20)

Joutsenmerkin kriteerien toteuttaminen hotelliympäristössä
Joutsenmerkin kriteerien toteuttaminen hotelliympäristössäJoutsenmerkin kriteerien toteuttaminen hotelliympäristössä
Joutsenmerkin kriteerien toteuttaminen hotelliympäristössä
 
EcoModules-palvelu - tuotteiden elinkaaristen ympäristövaikutusten arviointi ...
EcoModules-palvelu - tuotteiden elinkaaristen ympäristövaikutusten arviointi ...EcoModules-palvelu - tuotteiden elinkaaristen ympäristövaikutusten arviointi ...
EcoModules-palvelu - tuotteiden elinkaaristen ympäristövaikutusten arviointi ...
 
EcoModules-palvelu - tuotteiden elinkaaristen ympäristövaikutusten arviointi ...
EcoModules-palvelu - tuotteiden elinkaaristen ympäristövaikutusten arviointi ...EcoModules-palvelu - tuotteiden elinkaaristen ympäristövaikutusten arviointi ...
EcoModules-palvelu - tuotteiden elinkaaristen ympäristövaikutusten arviointi ...
 
Kuntien ja yritysten ilmastoyhteistyo - yrityksille.pdf
Kuntien ja yritysten ilmastoyhteistyo - yrityksille.pdfKuntien ja yritysten ilmastoyhteistyo - yrityksille.pdf
Kuntien ja yritysten ilmastoyhteistyo - yrityksille.pdf
 
Kuntien ja yritysten ilmastoyhteistyo - yrityksille.pptx
Kuntien ja yritysten ilmastoyhteistyo - yrityksille.pptxKuntien ja yritysten ilmastoyhteistyo - yrityksille.pptx
Kuntien ja yritysten ilmastoyhteistyo - yrityksille.pptx
 
Kuntien ja yritysten ilmastoyhteistyo - yrityksille.pdf
Kuntien ja yritysten ilmastoyhteistyo - yrityksille.pdfKuntien ja yritysten ilmastoyhteistyo - yrityksille.pdf
Kuntien ja yritysten ilmastoyhteistyo - yrityksille.pdf
 
Kuntien ja yritysten ilmastoyhteistyo - yrityksille.pptx
Kuntien ja yritysten ilmastoyhteistyo - yrityksille.pptxKuntien ja yritysten ilmastoyhteistyo - yrityksille.pptx
Kuntien ja yritysten ilmastoyhteistyo - yrityksille.pptx
 
Kiertotalous ja ympäristömerkit niina tanskanen
Kiertotalous ja ympäristömerkit   niina tanskanenKiertotalous ja ympäristömerkit   niina tanskanen
Kiertotalous ja ympäristömerkit niina tanskanen
 
Kiertotalous - kohti resurssiviisaampaa taloutta
Kiertotalous - kohti resurssiviisaampaa talouttaKiertotalous - kohti resurssiviisaampaa taloutta
Kiertotalous - kohti resurssiviisaampaa taloutta
 
Maa- ja metsätalousministeriö kiertotalouden toimijana
Maa- ja metsätalousministeriö kiertotalouden toimijanaMaa- ja metsätalousministeriö kiertotalouden toimijana
Maa- ja metsätalousministeriö kiertotalouden toimijana
 
Rakentamisen ja aluesuunnittelun aamukahvi 21.5.2015 messman
Rakentamisen ja aluesuunnittelun aamukahvi 21.5.2015 messman Rakentamisen ja aluesuunnittelun aamukahvi 21.5.2015 messman
Rakentamisen ja aluesuunnittelun aamukahvi 21.5.2015 messman
 
FIGBC:n jäsenten viestejä, WGB-viikko 2011
FIGBC:n jäsenten viestejä, WGB-viikko 2011FIGBC:n jäsenten viestejä, WGB-viikko 2011
FIGBC:n jäsenten viestejä, WGB-viikko 2011
 
Alueelliset resurssivirrat -seminaari 27.10.2014: Yhteenveto ryhmätyöskentelystä
Alueelliset resurssivirrat -seminaari 27.10.2014: Yhteenveto ryhmätyöskentelystäAlueelliset resurssivirrat -seminaari 27.10.2014: Yhteenveto ryhmätyöskentelystä
Alueelliset resurssivirrat -seminaari 27.10.2014: Yhteenveto ryhmätyöskentelystä
 
Biokaasusta kasvua
Biokaasusta kasvuaBiokaasusta kasvua
Biokaasusta kasvua
 
Uudelleenvalmistus osana kiertotaloutta – VTT Technology 207
Uudelleenvalmistus osana kiertotaloutta – VTT Technology 207Uudelleenvalmistus osana kiertotaloutta – VTT Technology 207
Uudelleenvalmistus osana kiertotaloutta – VTT Technology 207
 
Pariisin sopimus ja cleantech
Pariisin sopimus ja cleantechPariisin sopimus ja cleantech
Pariisin sopimus ja cleantech
 
Jorma Mikkonen - T&T Jätteestä energiaksi & materiaaliksi 2016
Jorma Mikkonen - T&T Jätteestä energiaksi & materiaaliksi 2016Jorma Mikkonen - T&T Jätteestä energiaksi & materiaaliksi 2016
Jorma Mikkonen - T&T Jätteestä energiaksi & materiaaliksi 2016
 
Kiertotalous
Kiertotalous Kiertotalous
Kiertotalous
 
Resurssitehokas yritys -tietoisko, 23.10.2014 Keski-Suomen Talo, Jyväskylä
Resurssitehokas yritys -tietoisko, 23.10.2014 Keski-Suomen Talo, JyväskyläResurssitehokas yritys -tietoisko, 23.10.2014 Keski-Suomen Talo, Jyväskylä
Resurssitehokas yritys -tietoisko, 23.10.2014 Keski-Suomen Talo, Jyväskylä
 
WoodCircus White Paper 2040
WoodCircus White Paper 2040WoodCircus White Paper 2040
WoodCircus White Paper 2040
 

Mehr von Sitra the Finnish Innovation Fund

Esitysmateriaali Millä suosituksilla? Kohti elinikäisen oppimisen Suomea -sel...
Esitysmateriaali Millä suosituksilla? Kohti elinikäisen oppimisen Suomea -sel...Esitysmateriaali Millä suosituksilla? Kohti elinikäisen oppimisen Suomea -sel...
Esitysmateriaali Millä suosituksilla? Kohti elinikäisen oppimisen Suomea -sel...Sitra the Finnish Innovation Fund
 
Esitysmateriaali Miten osaajat liikkuvat alueilla 27.10.2021
Esitysmateriaali Miten osaajat liikkuvat alueilla 27.10.2021Esitysmateriaali Miten osaajat liikkuvat alueilla 27.10.2021
Esitysmateriaali Miten osaajat liikkuvat alueilla 27.10.2021Sitra the Finnish Innovation Fund
 
Kuntamarkkinat tietoisku 16.9.2021: Sitran vuorovaikutteisen tilannekuvan toi...
Kuntamarkkinat tietoisku 16.9.2021: Sitran vuorovaikutteisen tilannekuvan toi...Kuntamarkkinat tietoisku 16.9.2021: Sitran vuorovaikutteisen tilannekuvan toi...
Kuntamarkkinat tietoisku 16.9.2021: Sitran vuorovaikutteisen tilannekuvan toi...Sitra the Finnish Innovation Fund
 
6.9.2021 esitysmateriaali miten työssä ja vapaa ajalla kertyvä osaaminen saad...
6.9.2021 esitysmateriaali miten työssä ja vapaa ajalla kertyvä osaaminen saad...6.9.2021 esitysmateriaali miten työssä ja vapaa ajalla kertyvä osaaminen saad...
6.9.2021 esitysmateriaali miten työssä ja vapaa ajalla kertyvä osaaminen saad...Sitra the Finnish Innovation Fund
 
Esitysmateriaali Yhteislähtö osaaminen näkyviin -viikoille
Esitysmateriaali Yhteislähtö osaaminen näkyviin  -viikoilleEsitysmateriaali Yhteislähtö osaaminen näkyviin  -viikoille
Esitysmateriaali Yhteislähtö osaaminen näkyviin -viikoilleSitra the Finnish Innovation Fund
 
Esitysmateriaali perehdytys erätauko dialogiin osaamisen huomaamisesta
Esitysmateriaali perehdytys erätauko dialogiin osaamisen huomaamisestaEsitysmateriaali perehdytys erätauko dialogiin osaamisen huomaamisesta
Esitysmateriaali perehdytys erätauko dialogiin osaamisen huomaamisestaSitra the Finnish Innovation Fund
 
Perehdytys Erätauko-dialogiin osaamisen huomaamisesta 18.8.2021
Perehdytys Erätauko-dialogiin osaamisen huomaamisesta 18.8.2021Perehdytys Erätauko-dialogiin osaamisen huomaamisesta 18.8.2021
Perehdytys Erätauko-dialogiin osaamisen huomaamisesta 18.8.2021Sitra the Finnish Innovation Fund
 
5.5.2021: Portfolios for system transformation by Giulio Quaggiotto (UNDP)
5.5.2021: Portfolios for system transformation by Giulio Quaggiotto (UNDP)5.5.2021: Portfolios for system transformation by Giulio Quaggiotto (UNDP)
5.5.2021: Portfolios for system transformation by Giulio Quaggiotto (UNDP)Sitra the Finnish Innovation Fund
 

Mehr von Sitra the Finnish Innovation Fund (20)

Reilun datatalouden tahtotila.pptx
Reilun datatalouden tahtotila.pptxReilun datatalouden tahtotila.pptx
Reilun datatalouden tahtotila.pptx
 
Esitysmateriaali Millä suosituksilla? Kohti elinikäisen oppimisen Suomea -sel...
Esitysmateriaali Millä suosituksilla? Kohti elinikäisen oppimisen Suomea -sel...Esitysmateriaali Millä suosituksilla? Kohti elinikäisen oppimisen Suomea -sel...
Esitysmateriaali Millä suosituksilla? Kohti elinikäisen oppimisen Suomea -sel...
 
Esitysmateriaali Miten osaajat liikkuvat alueilla 27.10.2021
Esitysmateriaali Miten osaajat liikkuvat alueilla 27.10.2021Esitysmateriaali Miten osaajat liikkuvat alueilla 27.10.2021
Esitysmateriaali Miten osaajat liikkuvat alueilla 27.10.2021
 
Kuntamarkkinat tietoisku 16.9.2021: Sitran vuorovaikutteisen tilannekuvan toi...
Kuntamarkkinat tietoisku 16.9.2021: Sitran vuorovaikutteisen tilannekuvan toi...Kuntamarkkinat tietoisku 16.9.2021: Sitran vuorovaikutteisen tilannekuvan toi...
Kuntamarkkinat tietoisku 16.9.2021: Sitran vuorovaikutteisen tilannekuvan toi...
 
6.9.2021 esitysmateriaali miten työssä ja vapaa ajalla kertyvä osaaminen saad...
6.9.2021 esitysmateriaali miten työssä ja vapaa ajalla kertyvä osaaminen saad...6.9.2021 esitysmateriaali miten työssä ja vapaa ajalla kertyvä osaaminen saad...
6.9.2021 esitysmateriaali miten työssä ja vapaa ajalla kertyvä osaaminen saad...
 
Saa osaamisesi näkyviin -esitysmateriaali 30.8.21
Saa osaamisesi näkyviin -esitysmateriaali 30.8.21Saa osaamisesi näkyviin -esitysmateriaali 30.8.21
Saa osaamisesi näkyviin -esitysmateriaali 30.8.21
 
Esitysmateriaali Yhteislähtö osaaminen näkyviin -viikoille
Esitysmateriaali Yhteislähtö osaaminen näkyviin  -viikoilleEsitysmateriaali Yhteislähtö osaaminen näkyviin  -viikoille
Esitysmateriaali Yhteislähtö osaaminen näkyviin -viikoille
 
Esitysmateriaali perehdytys erätauko dialogiin osaamisen huomaamisesta
Esitysmateriaali perehdytys erätauko dialogiin osaamisen huomaamisestaEsitysmateriaali perehdytys erätauko dialogiin osaamisen huomaamisesta
Esitysmateriaali perehdytys erätauko dialogiin osaamisen huomaamisesta
 
Perehdytys Erätauko-dialogiin osaamisen huomaamisesta 18.8.2021
Perehdytys Erätauko-dialogiin osaamisen huomaamisesta 18.8.2021Perehdytys Erätauko-dialogiin osaamisen huomaamisesta 18.8.2021
Perehdytys Erätauko-dialogiin osaamisen huomaamisesta 18.8.2021
 
Ylä-Savon tilannekuvan julkistus 1606211
Ylä-Savon tilannekuvan julkistus 1606211Ylä-Savon tilannekuvan julkistus 1606211
Ylä-Savon tilannekuvan julkistus 1606211
 
Varsinais-Suomen tilannekuvan julkistus 1606211
Varsinais-Suomen tilannekuvan julkistus 1606211Varsinais-Suomen tilannekuvan julkistus 1606211
Varsinais-Suomen tilannekuvan julkistus 1606211
 
Seinäjoen ja ilmajoen tilannekuvan julkistus 160621
Seinäjoen ja ilmajoen tilannekuvan julkistus 160621Seinäjoen ja ilmajoen tilannekuvan julkistus 160621
Seinäjoen ja ilmajoen tilannekuvan julkistus 160621
 
Raahen seudun tilannekuvan julkistus 160621
Raahen seudun tilannekuvan julkistus 160621Raahen seudun tilannekuvan julkistus 160621
Raahen seudun tilannekuvan julkistus 160621
 
Pirkanmaan tilannekuvan julkistus 1606211
Pirkanmaan tilannekuvan julkistus 1606211Pirkanmaan tilannekuvan julkistus 1606211
Pirkanmaan tilannekuvan julkistus 1606211
 
Lapin tilannekuvan julkistus 1606211
Lapin tilannekuvan julkistus 1606211Lapin tilannekuvan julkistus 1606211
Lapin tilannekuvan julkistus 1606211
 
Hämeenlinnan tilannekuvan julkistus 1606211
Hämeenlinnan tilannekuvan julkistus 1606211Hämeenlinnan tilannekuvan julkistus 1606211
Hämeenlinnan tilannekuvan julkistus 1606211
 
Etelä-Savon tilannekuvan julkistus 1606211
Etelä-Savon tilannekuvan julkistus 1606211Etelä-Savon tilannekuvan julkistus 1606211
Etelä-Savon tilannekuvan julkistus 1606211
 
Kainuun tilannekuvan julkistus 1606211
Kainuun tilannekuvan julkistus 1606211Kainuun tilannekuvan julkistus 1606211
Kainuun tilannekuvan julkistus 1606211
 
Alueiden osaamisen aika foorumi 160621
Alueiden osaamisen aika foorumi 160621Alueiden osaamisen aika foorumi 160621
Alueiden osaamisen aika foorumi 160621
 
5.5.2021: Portfolios for system transformation by Giulio Quaggiotto (UNDP)
5.5.2021: Portfolios for system transformation by Giulio Quaggiotto (UNDP)5.5.2021: Portfolios for system transformation by Giulio Quaggiotto (UNDP)
5.5.2021: Portfolios for system transformation by Giulio Quaggiotto (UNDP)
 

Miten tähdätä kiertotalousbisnekseen?

  • 2. Parempi kilpailukyky Pienemmät operatiiviset kustannukset Houkuttelevuus rahoittajille Suhteiden vahvistaminen: • asiakkaat (brändi) • työntekijät (houkuttelevuus) • alihankkijat Miksi yritykset siirtyvät kiertotalouteen? Kiertotalouden periaatteet Tuotteet palveluna Kierrätettävät & uusiutuvat materiaalit + energia Korkeat käyttöasteet Pitkät tuote-elinkaaret Materiaalien uudelleenkäyttö + energia- ja materiaali- tehokkuus Riskejä Mahdollisuuksia Hyödykkeiden korkeat hinnat Markkinariskit: Ympäristövaikutukset, ilmastonmuutos, regulaatio Muokattu lähteestä: wbcsd 2017
  • 3. biljoonaa dollaria Arvioita kiertotalouden liiketoimintapotentiaalista +4,5 Globaali talouden lisätuotos vuoteen 2030 mennessä 1 +25 biljoonaa dollaria Globaali talouden lisätuotos vuoteen 2050 mennessä 1 biljoonaa euroa1,8 Nettohyöty Euroopalle vuoteen 2030 mennessä 3 600 miljardia euroa Säästöt EU-maissa toimiville yrityksille 4 2-3 miljardia euroa Vuosittainen liiketoimintapotentiaali Suomessa kuudella sektorilla vuoteen 2040 mennessä 2 Lähteet: 1 Lacy & Rutqvist, 2015. Waste to Wealth. Accenture Strategy. 2 Sitra & McKinsey, 2015. The opportunities of a circular economy for Finland. 2 Sitra & Gaia Consulting, 2015. The economic value and opportunities of nutrient cycling for Finland. 3 Ellen MacArthur Foundation, 2015. Growth within: a circular economy vision for a competitive Europe. 4 European Commission, 2015. Circular economy package.
  • 4. Kiertotalouden viisi liiketoimintamallia Tuote-elinkaaren pidentäminen Tuotteita pidetään alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan mahdollisimman pitkään tai useita käyttökertoja mm. korjaamisen ja kunnostuksen keinoin, jolloin uusien tuotteiden ostamisen ja valmistamisen tarve vähenee. Tuote palveluna Asiakas maksaa tietystä toiminnosta tai suorituskyvystä ja välttyy omistamisen riskeiltä. Omistajuuden kokonaiskustannukset säilyvät palveluntarjoajalla, ja tuloja kertyy esim. liisaus- tai vuokrasopimuksesta. Jakamisalustat Digipohjaisilla alustoilla edistetään tavaroiden ja resurssien käyttöasteiden kasvattamista ja elinkaaren pidentämistä mm. vuokrauksen, myymisen, jakamisen ja uudelleenkäytön myötä. Uusiutuvuus Tuotteissa ja niiden suunnittelussa suositaan uusiutuvia, kierrätettäviä ja biohajoavia materiaaleja sekä ekosuunnittelun periaatteita. Fossiilisia energianlähteitä korvataan uusiutuvilla. Resurssitehokkuus & kierrätys Teknologinen kehitys mahdollistaa resurssitehokkuuden kasvun arvoketjuissa, prosesseissa ja tuotteissa sekä tehokkaamman kierrätyksen. Sivuvirrat ovat arvokasta raaka-ainetta uusiotuotteisiin ja -materiaaleihin.
  • 5. TUOTE PALVELUNA Asiakas maksaa tietystä toiminnosta tai suorituskyvystä. Tuotteiden omistamisen kokonaiskustannukset säilyvät palvelua tarjoavalla tuottajalla tai jälleenmyyjällä. Se motivoi huolehtimaan tuotteen koko elinkaaresta, ja kehittämään kilpailuetua myös muita kiertotalouden toimintatapoja hyödyntäen. Niihin kuuluvat esimerkiksi tuotteiden pitkäikäisyydestä, uudelleenkäytettävyydestä, korjattavuudesta ja korkeasta käyttöasteesta huolehtiminen. Esimerkkejä palvelusopimuksen erilaisista muodoista: • Maksetaan käytöstä, esimerkiksi ajetuista kilometreistä tai käytetyistä tunneista. • Liisauksessa asiakkaalla on oikeus tuotteen käyttöön pidempään, vuokrauksessa alle 30 päivää. • Maksetaan etukäteen sovitusta ja määritetystä palvelusta tai lopputuloksesta, esimerkiksi puhtaasta sisäilmasta. Asiakasvuorovaikutus on tiiviimpää: asiakas nähdään käyttäjänä, ei kuluttajana. Usein lisäarvoa luodaan myös digitaalisilla ratkaisuilla. Ne mahdollistavat yrityksen oppimisen mm. asiakkaiden käyttäytymisestä ja aineettomien palveluiden kehittämisen. Tuotteen omistamiseen verrattuna riskit ja usein kustannukset ovat asiakkaalle pienemmät. Palveluntarjoaja saa tulovirtaa perinteistä pidemmällä ajanjaksolla, ja saa mahdollisuuksia lisämyyntiin tuntiessaan asiakkaat paremmin.
  • 6. UUSIUTUVUUS Kiertoja edistävät materiaalit ja energia ovat täysin uusiutuvia, kierrätettäviä tai biohajoavia. Kiertotaloudessa niillä korvataan neitseellisiä ja usein myrkyllisiä, saastuttavia ja ei-kierrätettäviä raaka-aineita enenevässä määrin. Esimerkiksi biokemikaaleilla ja -muoveilla voidaan korvata öljyä lukuisissa tuotteissa. Uusiutuvalla energialla, kuten aurinko- ja tuulivoimalla korvataan fossiilisia energianlähteitä kuten hiiltä ja maakaasua yhteiskunnassa. Toimintamalli on keskeinen rajallisten resurssien maailmassa. Irtautuessaan niukkenevista raaka-aineista yksittäinen toimija tukeutuu pitkällä aikavälillä kestäviin ja kustannustehokkaisiin materiaali- ja energialähteisiin omissa prosesseissaan sekä asiakkaille tarjotuissa tuotteissa ja palveluissa. Näin yritys voi saavuttaa kilpailuetua kasvavassa asiakasjoukossa, joka haluaa vähentää hintaheilahteluihin ja vastuullisuuteen liittyviä riskejä.
  • 7. JAKAMISALUSTAT Digitaalisiin ja usein verkkopohjaisiin palveluihin perustuvat jakamisen sovellusalustat mahdollistavat vajaakäytöllä olevien tavaroiden ja resurssien hyödyllisen käytön lisäämisen ja elinkaaren pidentämisen. Alustat yhdistävät kysynnän tarpeeseen, kun yksilöt ja organisaatiot saavat mahdollisuuden hyödyntää toisten tuotteita ja resursseja. Alustat mahdollistavat mm. second hand -kaupan, vuokraamisen, lainaamisen, vaihtamisen ja jakamisen käyttäjien kesken. Näin uusien tuotteiden valmistamisen tarve vähenee. Alustoja hyödynnetään esimerkiksi myös vuokraus- tai leasing-palveluissa yhteiskäytön hallintaan. Alustojen taustalla oleva liiketoiminta perustuu tyypillisesti transaktioista perittäviin palvelumaksuihin tai esimerkiksi peruspalvelun ohella tarjottaviin lisäpalveluihin ja mainostuloihin. Kuluttajat ja käyttäjät hyötyvät alustoista joustavan valikoiman ja monipuolisen tarjoaman sekä edullisten hintojen kautta.
  • 8. TUOTE-ELINKAAREN PIDENTÄMINEN Tuotteet säilyvät alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan mahdollisimman pitkään tai useita käyttökertoja. Se vähentää tarvetta ostaa ja valmistaa uusia tuotteita sekä siten myös ympäristöhaittoja. Keinoja siihen ovat: • Tuotteiden suunnittelu pitkäkestoisiksi, laadukkaiksi ja korjattaviksi (esim. modulaarisuus, ekodesign). • Tuotteiden huoltaminen ja korjaaminen. • Päivittäminen (esim. uudet ominaisuudet tai ulkonäkö). • Tuotteiden kunnostaminen tai uudelleenvalmistaminen uuden veroisiksi. • Uudelleenmarkkinointi, jälleenmyynti ja uudelleenkäyttö. • Yhteiskäyttö ja jakaminen. Yritykset ja loppukäyttäjät voivat saavuttaa merkittäviä talous- ja ympäristöhyötyjä kun tuotteiden elinkaarta pidennetään. Kun uusien tuotteiden valmistus- ja ostotarve vähenee, säästyy energiaa ja materiaaleja. Arvoketjun eri vaiheiden aikana tuotteisiin työnä, energiana ja materiaalina sitoutunut arvo hyödyttää liiketoimintaa pidempään, ja samalla valmistajien riippuvuus niukkenevista resursseista vähenee. Loppuasiakkaat saavat edullisempia tuotteita.
  • 9. RESURSSITEHOKKUUS JA KIERRÄTYS Resurssitehokkuus ja kierrätys ja ovat kiertotalouden peruspilareita. Arvoa luodaan materiaalivirtojen sivutuotteista ja jätteistä sekä käyttäjiltä palautuvista tuotteista. Valmistusprosesseissa, tuotteissa ja arvoketjuissa kiinnitetään huomiota resurssitehokkuuteen eli energia- ja materiaalitehokkuuden optimointiin. Uuden toimintatavan mahdollistavat etenkin uudet teknologiat sekä tehokas käänteinen logistiikka. Kierrätyksen ja palautumisen myötä materiaaleja voidaan • käyttää korkeamman arvon tuotteiden tekemiseen (upcycling; esim. jätteestä valmistetut komposiitit), • kierrättää takaisin raaka-aineeksi alkuperäistä käyttötarkoitusta varten (esim. muovi), tai • siirtää alempiarvoiseen käyttöön (downcycling; esim. jätteen polttaminen energiaksi). Yritykset säästävät jäte-, materiaali- ja energiakustannuksissa ja vähentävät ympäristövaikutuksia. Resurssitehokkuuden ja kierrätyksen ja edistäminen tuo uutta liiketoimintaa, ja joillekin se on ydinliiketoimintaa. Teollisessa symbioosissa yritys hyödyntää toisen toimijan tuotantoprosessin sivuvirtoja raaka-aineena omassa tuotannossaan. Käyttämättömistä tuotteista on helppo päästä eroon: esimerkiksi noutopalvelut, keräyspisteet sekä takaisinosto- ja lähetysohjelmat yleistyvät. Myös kierrätysmateriaaleista valmistettujen tuotteiden valikoima kasvaa.
  • 10. Työkaluja kiertotalousliiketoiminnan kehittämiseen Sitralta ja kumppaneilta • Bio- ja kiertotalouden kasvupolku ® 2019 pk-yrityksille • Business Finlandin ja Teollisuussijoituksen rahoitusohjelmat • Kiertotalouden työkirja yrityksille (Playbook) • Kiertotalous- ja yrittäjyyspeli Circula • Kiertotalouskiihdyttämö LOOP Ventures kasvu- ja suuryrityksille • Kestävien ratkaisujen Shift-markkinointimalli • Kuluttajien motivaatioprofiilit liiketoiminnan suunnittelun tukena • Yritysten rooli Suomen kiertotalouden tiekartalla Työkaluja maailmalta • BSI 8001 –standardi kiertotalouden periaatteiden käyttöönottamiseksi organisaatioissa • CirculAbility- ja Circularity Check -työkalut tuotteiden ja palveluiden arviointiin • Circular Design Guide –suunnitteluopas kiertotalousinnovaatioille

Hinweis der Redaktion

  1. Kiertotalouden valtavirtaistuu kovaa vauhtia globaalisti (G7 (Ranska) ja G20 (Japani) vievät asiaa eteenpäin. Kiertotalous globaalia liiketoimintaa (jotain lukuja globaali ja Suomesta (talous, vientipotentiaali, tiekartta Mckinsey) Suomen edelläkävijäasema on tunnustettu kansainvälisesti. Kilpailu parhaista ratkaisuista kiristyy kuitenkin koko ajan – ei ole itsestään selvää, että pelissä pysytään mukana. Accenturen tutkimuksen mukaan kiertotalous voi luoda vuoteen 2030 mennessä 4,5 biljoonan Yhdysvaltain dollarin taloudellisen lisätuotoksen. Lähde: Lacy & Rutqvist, 2015. Waste to Wealth. Accenture Strategy. Vuoteen 2030 mennessä kiertotalouden arvonlisä Suomen kansantalouteen voisi olla vähintään kolme miljardia euroa vuosittain kuudella eri esimerkkisektorilla (koneiden ja laitteiden valmistus, metsäsektori, ruokasektori, rakentaminen, yksityinen kulutus sekä ravinteiden kierto)