Pedagogisia toimintamalleja ja tulevaisuuden näkymiä 19.82013
•Als PPTX, PDF herunterladen•
2 gefällt mir•1,047 views
Empfohlen
Weitere ähnliche Inhalte
Was ist angesagt?
Was ist angesagt? (20)
Andere mochten auch
Ähnlich wie Pedagogisia toimintamalleja ja tulevaisuuden näkymiä 19.82013
Ähnlich wie Pedagogisia toimintamalleja ja tulevaisuuden näkymiä 19.82013 (20)
Mehr von Sirpa Pursiainen
Mehr von Sirpa Pursiainen (20)
Pedagogisia toimintamalleja ja tulevaisuuden näkymiä 19.82013
- 1. Pedagogisia toimintamalleja ja tulevaisuuden näkymiä Sirpa Pursiainen, YTM Tampereen seudun ammattiopisto EDU.FI/AMMATTIPEDA TOPLAAJA.PUROT.NET Yksilölliset opintopolut & Laajennettu työssäoppiminen
- 2. Tulevaisuudessa Osaamisen vienti? Yritystoiminnan kehittäminen Osaamisen jatkuva kehittäminen Ikäihmisten määrän kasvu Valmiudet yrittäjyyteen Innovatiivisuuden tukeminen
- 3. Tulevaisuudessa Avoin ammattiopisto? Nuorisotakuu Riittävästi osaavaa työvoimaa Kokonaisvaltaisuus opiskelussa
- 4. AMIS Tulevaisuudessa Rakenteelliset ratkaisut? Osaamisperustaisuus Rakenteellisten ratkaisujen testaus Rakenteellisten ratkaisujen mallintaminen Rakenteellisten ratkaisut osaksi toimintastrategiaa Yksilölliset opintopolut
- 5. Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen Vapaasti valittavat tutkinnon osat VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT AMMATILLINEN TUTKINNON OSA AMMATILLINEN TUTKINNON OSA tai tai O H J A U S Esimerkki ammatillisesta perustutkinnosta tutkinnon perusteiden uudistuksen myötä Työprosessi Työprosessi Työprosessi Työprosessi Vapaasti valittavat tutkinnonosat AmmatillisettutkinnonosatYhteiset tutkinnon osat AMMATILLINEN TUTKINNON OSA AMMATILLINEN TUTKINNON OSA Tutkinto = 180 osaamispistettä Työprosessi Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Viestintä –ja vuorovaikutus osaaminen Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen Sirpa Pursiainen, Terhi Puntila
- 6. Tulevaisuuden tarpeita Yksilölliset opintopolut (ja laajennetun työssäoppimisen yksilölliset polut) tulee mahdollistaa (rakenteet, strategia johtaminen) ja ottaa osaksi toimintakulttuuria
- 7. Rakenteelliset ratkaisut Rakenteellisia ratkaisuja tarvitaan • Pedagoginen johtajuus • Strateginen suunnittelu • Toimintatapojen muutokset
- 8. Mitä vaatii opettajuudelta? Uudistuvan opettajuuden tunnuspiirteitä Opiskelijan elämän kokonaisvaltaisuuden huomioiminen Aikuisen roolimallina Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Miksi opetan sitä mitä opetan? • Työelämän tarpeet • Opiskelijan tarpeet Voimauttavaa Valtaistavaa Osaamisen ja tiedon jakaminen Aitojen yksilöllisten opintopolkujen suunnittelu, toteutus, ohjaus Tutkinnon perusteiden tulkinta Oppimisympäristöjen laaja hyödyntäminen Osaamisen päivittäminen Awareness In Action Guidance Steering Direction Navigation Yhteisöllisyys Being part of Sharing results Sirpa Pursiainen, YTM Uudistavaa
- 9. Yhteistyö omalla koulutusalalla Oppimisympäristön & Toimintamallin käytettävyyden varmistaminen Toimintamallin testaus Pedagoginen tuki Uudistuva opettajuus Koulutus Muutosohjaus Yksilöllisten opintopolkujen ja niihin liittyvien pedagogisten toimintamallien levittäminen Opiskelijoiden kokemukset Työelämän kokemukset Pedagoginen johtaminen Palaute & arviointi StrategiaPalautteen keruu järjestelmä Uusi pedagoginen toimintamalliKV-yhteistyö Alueellinen yhteistyö Vaikuttavuus alan työpaikkoihin Rakenteelliset ratkaisut Välineet Resurssit Pedagogiset toimintalinjaukset Heino Aki Pursiainen Sirpa 12.12.12
- 10. Puretaan tutkinnon perusteet työprosesseiksi Liitetään ammattitaidon osaamisen arviointikriteerit työprosesseihin Tarkastellaan, mitä osaamista ei voida näyttää työelämässä (tutkinnon perusteiden mukaisuus) Suunnitellaan jaetun opettajuuden ja ohjauksen toteutus (tehtävänkuvat, resurssit, käytännön toteutus) Suunnitellaan oppilaitoksessa opiskeltavien työprosessien opetus ja ohjaus Suunnitellaan työelämässä opiskeltavien työprosessien opetus ja ohjaus Kartoitetaan opettajien ja ohjaajien osaaminen (tutkinnon perusteiden tunteminen, työelämälähtöisyys) Suunnitellaan organisaation pedagoginen johtaminen ja nimetään vastuu aluuet (Organisaation johto johtaa opetussuunnitelmatyötä: tutkinnon perusteiden mukaisuuden varmistaminen) Saara-Leena Kytömäki, Anne Patana, Sirpa Pursiainen 2013 Tutkinnon perusteiden mukaisen opetuksen suunnittelu Laaditaan opiskelijoiden kanssa HOPS
- 11. TYÖPROSESSI TYÖPROSESSI TYÖPROSESSI TYÖPROSESSI TYÖPROSESSI JAETTU OPETTAJUUS JA OHJAAJUUS JAETTU OPETTAJUUS OPPILAITOS TYÖPAIKKA TUTKINNON PERUSTEET Opiskelija 1 HOPS Opiskelija 2 HOPS Osaaminen, jota ei voida näyttää työelämässä OPETUKSEN TOTEUTUS AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Sirpa Pursiainen, Terhi Puntila, Sirpa Saari, Minna Taivassalo- Salkosuo 2013
- 12. TUTKINNON PERUSTEET HOPS Kartoitetaan: • Oppimis- valmiudet • Osaaminen • Työelämä- valmiudet • Tarpeet • Toiveet • Oppimistyylit Valmisteluvaihe H O P S Oppilaitokset Työpaikat Sirpa Pursiainen & Minna Taivassalo-Salkosuo 2013 Koulutuksen järjestäminen ja opiskelu työprosessilähtöisesti (avoin ammattiopisto) OHJAUS & ERITYINEN TUKI Aloitusryhmä A Aloitusryhmä B Aloitusryhmä C Verkkoympäristöt Työprosessi1/ tutkinnonosa Työprosessi2/ tutkinnonosa Työprosessi4/ tutkinnonosa Työprosessi3/ tutkinnonosa Opintojen ohjaus- ryhmä, -t Muut oppimisympäristöt
- 13. OPISKELURYHMÄ Työpaikkarekisteri: • Mitä voidaan opiskella • Opiskelijan tarpeet TYÖSSÄOPPIMISEN OHJAUKSESSA VARMISTETTAVA: - Ohjauksen suunnitelmallisuus - Oppimisen dokumentointi - Ohjausprosessin hoitaminen - Oppimisen arviointi O H J A U S E R I V U O S I R Y H M I L T Ä Yhden ryhmän opetus Esim. 1 pv oppilaitoksessa + 4 pv työelämässä + Ajoittain pidempi intensiivinen opiskelu oppilaitoksessa Tutkinnon perusteet työprosesseina Jaettu opettajuus Ryhmänohjaaja vastaa yksilöllisen opintopolun suunnittelusta Työpaikkojen kartoitusTutkinnon perusteiden tulkinta 13 opiskelijaa + oppisopimusopiskelijat Mitä ei voida opiskella työelämässä + Ryhmäyttäminen + Vertaistuen tarjoaminen Työpaikkaohjaajalle tuki ohjaukseen & arviointiin YKSILÖLLISEN TYÖSSÄOPPIMISEN JÄRJESTÄMINEN RYHMÄSSÄ Sirpa Pursiainen, Terhi Puntila, Sirpa Saari , Minna Taivassalo-Salkosuo 2013 TUTKINNON PERUSTEET AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ - Osaamisen arviointi OPPILAITOS TYÖPAIKKA H O P S TYÖSSÄOPPIMINEN Tutkinnon perusteet työprosesseina
- 14. Samaa perustutkintoa opiskelevat yhtenä ryhmänä Ryhmän koko esim. 21-30 opiskelijaa 1.-3. vuoden opiskelijat, sisäänotto 7-10 opiskelijaa vuodessa Ammatilliset tutkinnonosat + ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat Ammattitaito & Osaamisvaatimukset Työprosessit joissa osaaminen saavutetaan Henkilökohtaistaminen Yksilöllinen opintopolku Ammattitaito ja osaaminen suhteessa Sisältäen yksilöllisesti toteutetun työssäoppimisen kuhunkin työprosessiin Oppimisympäristöt joissa työprosessit ja niihin liittyvät työtehtävät opitaan Työsalit yms. 2/3 ajasta Ohjaus Työpaikat 1/3 ajasta opettaja, työpaikkaohjaaja, ammatillinen ohjaaja, opinnoissa pidemmällä olevat opiskelijat vertaisohjaajina Mattila Kaija, Pursiainen Sirpa 2013 Osaamisen kartoittaminen Opintojen sisältö ja tavoitteet Työelämävalmiudet Tuen tarpeet
- 15. Salkun vartija: Selkeä tehtäväkuvaus ja tehtävän vaativuuden määrittely (lainsäädännön ja tutkinnon perusteiden tunteminen, ennakointi, verkostoituminen, muuto sjohtaminen, rahoituksen hakeminen) Toimiva idean/aloitteen mukainen tulospalkkaus Opettajasta projektitoimijaksi: Koulutusalalta tieto kehittämistyöhön/salkun sisälle Projektitoimijasta projektipäälliköksi Projektipäälliköstä projektitoimijaksi: Jalkauttaminen KOULUTUSALA KEHITTÄMISTYÖ/SALKKU 1 STRATEGIA Mitä osaamista tarvitaan? SALKKU 2 SALKKU 3 BUDJETOINTI Keskeiset strategiset kehittämistoimet viedään läpi lisärahoituksesta riippumatta Vaihtuva projektipäällikkö Sirpa Pursiainen 2013 SALKKU 4 Pysyvä projektipäällikkö
- 16. TUTKINNON PERUSTEIDEN MUKAISEN OPETUKSEN VARMISTAMINEN - Opetussuunnitelmat - Työprosessien mukaisen opetuksen toteuttamisen kehittämishankkeet - Jaettua opettajuutta tukevat kehittämishankkeet - Osaamisperusteisen opetuksen varmistamiseen liittyvät hankkeet - Pedagogisen tuen varmistamiseen liittyvät hankkeet TYÖELÄMÄ YHTEISTYÖ JA TYÖELÄMÄLÄHTÖINEN OPETUS - Työpaikalla järjestettävä koulutus (mitkä työprosessit opiskellaan työelämässä) - Työpaikkaohjaajien koulutus - Opettajien työelämäjaksot - Yrityksille myytävä koulutus JOHTAMISTA JA OSAAMISEN VIENTIÄ TUKEVAT KEHITTÄMISHANKKEET - Pedagogisen johtamisen prosessien kehittäminen - Palautejärjestelmät - Tietojärjestelmiin liittyvät kehittämishankkeet YKSILÖLLISET OPINTOPOLUT - HOPS käytänteet - Rakenteelliset ratkaisut yksilöllisten opintopolkujen turvaamiseksi - Ohjaukseen liittyvät kehittämishankkeet - Osaamisen tunnistamisen tunnistamisen varmistamisen käytänteiden kehittäminen Sirpa Pursiainen 2013 HANKE SALKKUJEN JAKAUTUMINEN
- 18. Työssäoppimisen laajentaminen – valtakunnallinen koordinointi Valtakunnallinen koordinointi Koulutuksen järjestäjien kokeilut Tiedotus Tutor- ja tuotteistamisryhmät Mallintaminen Vertaiskehittäminen OPH:n linjaukset Valtionavustukset Seminaarit, työleirit Tiimit Verkostoituminen
- 19. Valtakunnallisen koordinoinnin myötä: • Valtakunnallinen laaja verkosto (30 koulutuksen järjestäjää mukana) • Tiivis yhteistyö OPH:n kanssa • Tieto säädös ja toiminnan muutostarpeista välittyy OKM:lle (koontiraportit, tulosraportit, tapaamiset)
- 20. Tutorointi ja tuotteistaminen laajennetussa työssäoppimisessa Valtakunnallinen koordinointi Tutor- ja tuotteistamisryhmät Nopeat Hitaat,tuetut Yritysyhteistyö Ryhmämallit Oppisopimus Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat työssöoppien Yksilölliset polut Koulutuksen järjestäjien kokeilut
- 22. Ryhmämalli Yksilöllisesti ryhmässä: Teoreettisen tiedon ja käytännön kokoaminen Henkilökohtainen ohjaus yhteydet ja tehtävät, kirja amiset Opiskelijapalvelut Veli-Pekka Körkkö
- 23. Ryhmämalli KENELLE? • kaikille halukkaille • motivoituneille • toisen tutkinnon omaaville • kouluallergisille • työorientoituneille • haasteita haluaville • oman tien kulkijoille EDU.FI/AMMATTIPEDA Tutor- ja tuotteistamisryhmän vetäjä: Veli-Pekka Körkkö, Tavastia Yksilöllisesti ryhmässä • ryhmällä yhteinen suunnitelma ja päämäärä • yhteiset toimintamallit • yhteisiä kiintopisteitä: • perehdytykset ja orientaatiot • lähiopetusjaksot • ammatitaitoa täydentävien opintojen jaksot ja ammattitaitoa täydentävien opintojen integroinnit • opetusmateriaalit/oppimistehtävät • sosiaalisen median ryhmät • oppimisalusta esim: Wikispaces, Purot, Moodle • arvioinnin ja palautteen jaksotus
- 26. Nuorten tutkintoon johtava oppisopimuskoulutus OPPILAITOS Vastuuopettaja: - Perehdytys - Ohjaus - Arviointi - Opetus - HOPS / HEO Tukipalvelut Liisa Uusitalo, Tampereen ammattiopisto KRITEERIT: - Resurssit - Rakenteet ja käytönnöt - Pedagoginen johtaminen OPISKELIJA - Tekee ansiotyötä - Suorittaa teoriaopinnot oppilaitoksessa - Tekee opinnäytetyön yritykseen - Valmistuu KRITEERIT: - Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat suoritettu - Itsenäinen & vastuullinen - Riittävät työelämävalmiudet KRITEERIT: - Monipuoliset työtehtävä - Koulutettu työpaikkakouluttaja TYÖPAIKKA Työpaikkakouluttaja: - Perehdyttäminen työturvallisuuteen ja työtehtäviin - Ohjaa, tukee ja arvioi työn oppimista - Näyttöjen arviointi - Työssäoppimisen arviointi OPPISOPIMUSKESKUS Koulutustarkastaja: - Oppisopimuksen solmiminen - Arvioi työpaikan - Seuraa oppisopimuksen toteumista - Tuottaa tutkintotodistuksen yhdessä oppilaitoksen kanssa Oppisopimus ilman oppisopimuskeskusta - Oppilaitos vastaa ja tuottaa tutkintotodistuksen
- 27. Viimeinen vuosi oppisopimuksella OPISKELU OPPILAITOKSESSA -Perusammattitaidot -Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osa -Työssäoppimista -Ammattiosaamisen näyttöjä OPPISOPIMUS- OPISKELU 4 – 12 kk - Opiskelu työpaikalla - Lähipäivät oppilaitoksessa - Ammattiosaamisen näytöt tutkinto 120 ovn. 80 ov
- 28. Oppisopimus - Olennaisin ero on siinä, että laajennettu osa on opiskelijalle palkallista työtä. Opiskelija on työsuhteessa.
- 29. Oppisopimus - Tässä muodossa toteutettava laajentaminen voidaan toteuttaa yksittäiselle opiskelijalle, osaryhmälle tai kokonaiselle ryhmälle. - Koulutuksen järjestäjä voi päättää laajennuksesta myös koulutusohjelmittain tai tutkintonimikkeittäin. EDU.FI/AMMATTIPEDA Tutor- ja tuotteistamisryhmän vetäjät: Liisa Uusitalo, Tredu & Jaakko Lainio TAOS
- 31. Yksilölliset polut: Nopeutettu polku KENELLE? • motivoitunut opiskelija • nopea oppimaan • ylioppilaat • ammatillinen perustutkinto • toisen asteen opintoja suorittanut • työkokemusta omaava • opintoihin uudelleen palaaja TARVE: RAKENTEELLISET MUUTOKSET
- 32. PEDAGOGINEN JOHTAMINEN HOPS KOTISATAMA VAKIO-JOLLA NOPSA OPS HENKILÖKUNTA HOPS Sirpa Pursiainen, Annika Lithe`n, Päivi Suotunen, Hillevi Kivelä, Eija Vesterinen, Kaisa Ukkonen, Tomi Rönkkö 2013 Nopea polku työssäoppien
- 33. Yksilölliset polut: Nopeutettu polku MITÄ LAAJENTAMINEN VOI MERKITÄ? • Opintoviikko ei ole 40h nopealla opiskelijalla • Työssäoppimista tavallista enemmän • Opiskelija voi oppia kahta tai useampaa eri tutkinnon osaa samanaikaisesti työtehtävistä riippuen • Työssäoppimisen laajentaminen keskiössä • Työn tekeminen korostuu • opiskelijalla voi olla jo ennalta työpaikka • laajennettu työssäoppiminen tukee työllistymistä • Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat työssäoppien • Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat suoritettu • Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osia koskevat testit; opiskelija osoittaa osaamisensa, ei tarvitse osallistua opetukseen
- 34. Yksilölliset polut: Nopeutettu polku MITÄ LAAJENTAMINEN VOI MERKITÄ? • käy työssä opiskelun ohessa • alan harrastustoiminta • kansainvälinen vaihto • loma- ja vapaa-aikojen hyödyntäminen • huomioi nuoren työntekijän suojelu • koulutus pysyy ajan tasalla osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen korostuvat
- 35. Rakenteet • tutkintojen perusteiden moduloiminen ja rakenteistaminen • opettajan työnkuvan muuttuminen valmentajaksi ja tuki-ihmiseksi • työssäoppimisen paikkojen soveltuvuuden ja laaduntarkistaminen • modulointi tehty siten, että hopsaaminen onnistuu nopeutetusti (opintopolut) Yksilölliset polut: Nopeutettu polku
- 36. Rakenteita voisi kehittää A) Isompi ryhmä tekee laajennettua työssäoppimista, jolloin opettajalle voidaan resurssoida ohjaukseen aikaa (opetus tapahtuu esim. 5 ov tasolla työpaikoilla ja resurssoidaan samassa suhteessa kuin opetus luokassa resurssoitaisiin) Yksilölliset polut: Nopeutettu polku
- 37. Rakenteita voisi kehittää B) Yhdelle opettajalle voidaan resurssoida lukuvuodeksi kerrallaan työssäoppimisen suunnittelu ja ohjaus • opettaja ei ole kiinni oppitunneissa, vaan aikatauluttaa suunnittelun ja ohjauksen tarveperustaisesti • ohjausta voidaan jakaa opiskelijan tarpeiden mukaan • opettaja tuntee tutkinnon perusteet ja mahdollisuudet • työelämäyhteistyötaidot ovat hyvät ja kehittyvät • arviointi on tasapuolista Työnkierrolla varmistetaan, että koko opettajakunnan työelämäosaaminen vahvistuu Yksilölliset polut: Nopeutettu polku
- 38. Rakenteita voisi kehittää C) Lähiopetuksen tuntimäärän tarvepohjainen käyttö esimerkiksi 1pv/vk • opettajalle kohdennetaan aikaa laajennetun työssäoppimisen suunnitteluun ja ohjaukseen • opiskelijoille kohdennetaan aikaa • työssäoppimiseen • henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman tekemiseen • näyttösuunnitelman tekemiseen • oppimistulosten kirjaamiseen • oppimispäiväkirjan tekemiseen • mahdolliset tehtävät ja testit (esim. atto testit, puuttuvat opinnot) • puuttuvien opintojen opiskelu, valinnaisten opintojen opiskelu ja tukiopetus Yksilölliset polut: Nopeutettu polku
- 39. Yksilölliset polut: Nopeutettu polku Läpäisyn tehostuminen parantaa: - tuloksellisuutta - työllistymistä Tilastointipäivät eivät yksin ratkaise! EDU.FI/AMMATTIPEDA Tutor- ja tuotteistamisryhmän vetäjä: Eija Vesterinen, OSAO
- 41. Yksilölliset polut: Hitaampi, tuettu polku Opiskelu ryhmässä Ohjaus Henkilökoh- taistaminen TYÖPAIKKA Laajennettu työssäoppiminen Perehdytys Ohjaus Yhteistyö vanhempien kanssa Tutkinnon perusteiden tulkinta Annetaan tarvittava tuki Työllistyminen Esko-Asikainen Pirkko, Miettinen Pekka, Pursiainen
- 42. Kenelle? Mistä syystä? o Tekemällä oppija o Koulumuotoinen ei sovellu o Opintojen täydentäjä o Erilainen oppija o Oma uratavoite
- 43. Yksilölliset polut: Hidas, tuettu polku Mikä laajenee • Työssäoppimisaika pitenee • Työssäoppimisen ajankohdat laajenevat • Opiskeltavat sisällöt laajenevat • Valinnaisuus opinnoissa laajenee • Oppimisympäristö laajenee • Ohjausresurssien tarve kasvaa • Ohjausta antava henkilöstö kasvaa moniammatilliseksi EDU.FI/AMMATTIPEDA Tutor- ja tuotteistamisryhmän vetäjä: Pirkko Esko-Asikainen, Hyria
- 44. Työpaikan valinta: onnistumisen mahdollisuus? • Täyttyvätkö ammattitaitovaatimukset? • Työpaikan tehtävät vaatimustasoltaan opiskelijalle sopivia? • Opiskelija hyväksyy työpaikan? • Työpaikkaohjaaja perehdytetty laajennettuun työssäoppimiseen ja opetussuunnitelmaan • Otetaanko huomioon opiskelijan erityisyys?
- 46. Yksilölliset polut: Yritys yhteistyö EDU.FI/AMMATTIPEDA Kuvat Hanna Toijala WIN-WIN-WIN Maarit Kuosa
- 47. Yksilölliset polut: Yritys yhteistyö EDU.FI/AMMATTIPEDA Tutor- ja tuotteistamisryhmän vetäjä: Maarit Kuosa, Salpaus KENELLE? • Yleensä aktiiviset, motivoituneet ja mahdollisesti nopeutetusti etenevät opiskelijat. • Kenelle tahansa, jolle löytyy sopiva yritysyhteistyökumppani. MISTÄ KYSE? • Opiskelija voi perustaa oman yrityksen tai toiminimen ja toimia alihankkijana yritykselle. • Voi toteutua osana Nuori Yrittäjyys- tai osuuskuntatoimintaa. • Yritysyhteistyössä voidaan hyödyntää myös tilaajamallia, jossa yritys “tilaa” opiskelijoita työssäoppimaan silloin kun yrityksessä on perustutkinnon tavoitteisiin nähden mielekkäitä työtehtäviä tarjolla.
- 49. Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmä • Laskentapäiviin perustuva rahoitus ja nuorten oppisopimuskoulutuksen rahoitusmalli eivät tue laajennettua työssä oppimista. • Nuori opiskelija tarvitsee pääsääntöisesti enemmän ohjausta ja tukea kuin aikuinen oppisopimusopiskelija, jolla usein on aiemmin hankittua osaamista. • Rahoituksen muuttaminen, kun opiskelija valmistuu aikaisemmin eli on niin sanotun nopean polun opiskelija. Opiskelija saattaa valmistua kesken vuoden, eikä ole tuolloin laskentapäivänä enää opiskelija: tämä on koulutuksenjärjestäjälle tappiollista. • Tuloksellisuusmittarit eivät kaikin tavoin kannusta laajennetun työssäoppimisen kehittämiseen (esim. nopeutetut polut). • ”Porkkana rahoituksen” kehittäminen koulutuksen järjestäjille yksilöllisten työvaltaisten opintopolkujen mahdollistamisesta. Muutos- ja kehittämistarpeita
- 50. Opettajan työehto- ja virkaehtokysymykset • Työaikakysymykset uudistuvan opettajuuden myötä. Oppituntien pitämiseen perustuva palkkausjärjestelmä ei vastaa opettajan nykyaikaista työnkuvaa. • Opetustyön resurssit eivät saisi vaihdella oppimisympäristön mukaan eli luokassa pidettävä opettaminen ei saa olla arvokkaampaa kuin työpaikalla tapahtuva opettaminen ja työpaikalla tapahtuvan oppiminen ohjaaminen. • Hanketyö on OVTES:n mukaan muuta työtä, jolloin osassa liitteissä yhtä (1) maksettua työtuntia kohden tulee tehdä työtä 1,5 tuntia, joka koetaan epäoikeudenmukaisena. Muutos- ja kehittämistarpeita
- 51. Oppilaitokseen opiskelijaksi hakeutuminen • Jatkuva hakumenettely opiskelijaksi, jotta oppilaitos voi ottaa kesken vuoden lisää opiskelijoita opiskelijan valmistuessa tavallista nopeammin. Sosiaaliturvaetuudet • Jos opiskelija on oppilaitoksessa vain kaksi päivää viikossa ja kolme päivää työssäoppimassa omalla paikkakunnallaan, ei hän saa KELAn koulumatkatukea. Opiskelijan myöhemmän työllistymisen kannalta olisi kuitenkin usein tärkeää saada työssäoppimispaikka omalta asuinpaikkakunnaltaan. Muutos- ja kehittämistarpeita
- 52. Sähköiset järjestelmät • Käytössä tulee olla sähköinen HOPS, joka helpottaa yksilöllisten työvaltaisten opintopolkujen suunnittelua. • Valtakunnallinen sähköinen järjestelmä työpaikkarekisteriksi helpottaisi koulutuksen järjestäjiä työpaikkarekisterien ylläpidossa. Muutos- ja kehittämistarpeita
- 53. Tutkinnon perusteet • Osassa tutkinnon perusteissa on päällekkäisyyttä eli samaa asiaa opiskellaan monessa eri tutkinnonperusteen osassa, osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen tulisi näissä tilanteissa ratkaista sekä ohjeistaa osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta (sinänsä päällekkäisyydet ovat ymmärrettäviä, sillä pohja-ajatuksena on myös tutkinnon osan suorittamisen mahdollisuus, jolloin ammattiin liittyvä keskeinen osaaminen voi liittyä useaan tutkinnon osaan). • Koska tutkinnonperusteet ovat olemassa, ei liene koulutuksenjärjestäjän tarpeen tehdä koulutusorganisaatiokohtaista opetussuunnitelmaa siltä osin, kuin kyse on suoraan tutkinnonperusteista, vaan kuvata pikemminkin koulutusorganisaation toimintaan keskeisesti liittyvät seikat, jotka poikkeavat muiden käytänteistä (poissaolot, järjestyssäännöt yms.) sekä kuvata, mallintaa ja ohjeistaa, miten valinnaisuus ja erilaiset opintopolut mahdollistetaan kyseisessä koulutusorganisaatiossa. Muutos- ja kehittämistarpeita
- 54. Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat • Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien kriteerien sisällöt sellaisiksi, että ne ovat aidosti ammattitaitoa täydentäviä opintoja ja että ne voidaan suorittaa työssäoppien. • Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat voitaisiin tarjota kurssimuotoisena erityisesti niille, jotka ovat valmistumisen jälkeen jatkamassa opintojaan. • Näiden vaihtoehtojen lisäksi ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat voitaisiin suorittaa myös myöhemmin työelämässä täydennyskoulutuksena, jotta valmistuminen ammattiin ei jää kenelläkään kiinni ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien vuoksi ja toisaalta tämän avulla tiedot päivittyisivät haettaessa jatko-opintoihin Muutos- ja kehittämistarpeita
- 55. Ammatillisen koulutuksen käsitteistön selkeyttäminen • Työelämän edustajille edelleen vaikeaselkoista (esim. ammattiosaamisen näyttökriteeristöt). • Käsitteiden epäselvyys ja kirjavuus (esim. merkitys koulutusmuodosta riippuen: nuorten tutkintoon johtava koulutus, aikuiskoulutus, oppisopimuskoulutus nuorten tutkintoon johtavana koulutuksena ja aikuisten oppisopimuksena). Käytettäviä käsitteitä tulisi muuttaa lainsäädännössä ja käytännössä yhteneväisiksi, sillä työelämälle erilaiset käsitteet ja niistä kumpuavat hieman erilaiset käytänteet luovat haasteita. • ammattiosaamisen näyttö/tutkintotilaisuus, • henkilökohtainen opiskelusuunnitelma/opintojen yksilöllistäminen/ • Käytännöt ja termit: tutkintotodistus, näyttötodistus • Ennen kuin lainsäädäntöä saadaan muutettua, tulisi tehdä nuorten tutkintoon johtavasta oppisopimuksesta ja aikuispuolen oppisopimuksesta oma erityissanasto väärinkäsitysten välttämiseksi. Tämä sisältäisi: HOPS, HOJKS, opintoviikot, opinnäytetyö, ammattitaitoa täydentävät opinnot, ammattiosaamisen näytöt sekä tietoja siitä, mitä pitää olla suoritetun koulutuksen perusteella myönnetyssä tutkintotodistuksessa ja mitä taas näyttötutkintoperusteisessa tutkintotodistuksessa. Muutos- ja kehittämistarpeita
- 56. Opetuksen järjestäminen rakenteet ja niiden joustavuus • yksilölliset työvaltaiset opintopolut osaksi strategiaa, opetussuunnitelmaa ja toimintatapaa • pysyvät ratkaisut resursointiin, työnjakoon ja oppilaitoksen rakenteisiin • tiukasti moduuleihin ja jaksoihin sidottu opetuksen suunnittelu asettaa haasteita työssäoppimisen laajentamiselle ja aidosti yksilöllisille opintopoluille • yhteneväiset käytänteet koko koulutusorganisaatiotasolle • joustamattomat lukujärjestystekniset ratkaisut usein joustavien ratkaisujen esteenä • kesäajan ja loma-aikojen hyödyntäminen opiskelussa • työelämän tarpeiden huomioiminen työssäoppimista laajentaessa (sesongit, työajat, tilaukset) • ammattitaitoja täydentävien tutkinnon osien integrointi laajennettuun työssäoppimiseen Muutos- ja kehittämistarpeita
- 57. Työpaikalla tapahtuvan oppimisen ja yhteistyön laaja-alainen kehittäminen • kehittämistyö oppilaitosten sisällä, oppilaitosten kesken ja yhdessä työelämän edustajien • yhteistyökehittäminen kuntasektorin kanssa (nuorisotoimi, sosiaalitoimi) nuorisotakuun toteutumisen tueksi • ennakointi: työssäoppimisen laajentamisen edellyttää työvoimapoliittista suunnittelua • työssäoppimisrekisterien systemaattinen ylläpito oppilaitoksen ja työelämän yhteistyönä • työpaikkaohjaajakoulutuksen toteuttaminen jatkuvana toimintana osana opiskelijoiden työpaikkaohjausta • työelämän ohjaus-, ja arviointitaitojen varmistaminen on tärkeä osa laadunvarmistusta laajentaessa työssäoppimista Muutos- ja kehittämistarpeita
- 58. Opettajien täydennyskoulutustarpeet: • osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen • henkilökohtaisten opiskelusuunnitelmien tekeminen • tutkinnon perusteiden tunteminen • uudistuva opettajuus • verkko- ja mobiiliohjaukseen liittyvä osaaminen, verkosto-osaaminen ja opetusmenetelmäkoulutus Työpaikkaohjaajien koulutus/osaamisen kehittämistarpeet: • opiskelijoiden erilaiset valmistumisajat • työpaikalla tapahtuvan oppimisen laaja-alaisempi hyödyntäminen • ohjausprosessi • arviointi Muutos- ja kehittämistarpeita
- 59. Kehittämisrahoitusta ja koulutusta tarvittaisiin koulutuksenjärjestäjien johdolle: • rakenteiden muuttaminen yksilölliset työvaltaiset opintopolut mahdollistaviksi: johto mukaan kehittämistyöhön, kun rakenteita kehitetään ja muutetaan • pedagoginen johtaminen, strateginen johtaminen • oppimisen ja ohjauksen dokumentointi • uudistuva opettajuus • joustavat polut eri koulutuksen järjestämismuotojen välillä • koulutusjärjestämismuotojen välinen yhteistyö • kuntasektorin ja koulutuksen järjestäjän välinen yhteistyö etenkin koskien nuorisotakuuta • hankkeiden tulosten jatkokehittäminen ja toimintamallien levittäminen koko koulutusorganisaation käyttöön Muutos- ja kehittämistarpeita
- 60. Opettajakoulutuksen kehittämistarpeet: • sen ammattialan työssäoppimisjakson sisällyttäminen opintoihin, minkä alan opiskelijoita tulee opettamaan • uudistuva opettajuus • elämänhallintataidoissa tukeminen ja aikuisen roolimallina olo • sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmä ja palveluihin ohjaaminen seuraavilta osin: mielenterveyspalvelut, päihdepalvelut, sosiaalityö • osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen • henkilökohtaisten opintopolkujen suunnittelu käytännössä • eri koulutuksen järjestämismuodot • työelämäyhteistyö • verkko- ja mobiiliohjaukseen liittyvä osaaminen, verkosto-osaaminen ja opetusmenetelmäkoulutus Muutos- ja kehittämistarpeita
- 61. Ohjataan alanvaihdon suunnittelijat, jotka epävarmoja uudesta alasta ”Uusi startti” – tila Nuorisotakuuta tukeva moniammatillinen toimintatila Ohjataan keskeyttämisvaarassa olevat Henkilökohtaisten opintosuunnitelmien työstäminen: opintojen ohjaaja Aikaisemman osaamisen opinnollistaminen: opintojen ohjaaja + opettajat Integroitua työpajatoimintaa oppilaitoksen tiloissa Uraohjausta Ryhmä- ja yksilökeskusteluja: elämänhallintaidot Palveluohjaus ja palvelupäätökset Kunnan työntekijä (esim. sosionomi/nuorisotyöntekijä) työskentelee esim. 1 pv/vk Työvoimapalvelujen työntekijä työskentelee esim. 1 pv/vk Mielenterveyspalvelujen työntekijä työskentele esim. 1 pv/2vk Päihdetyöntekijä työskentelee esim. 1 pv/2vk Sosiaalityöntekijä työskentelee esim. 1 pv/kk Järjestöjen antama panos (esim. kokemusasiantuntijat) Moniammatillinen yhteistyö korostuu Ohjataan nuorisotakuun piirissä olevia Käytännön toimenpide-ehdotus nuorisotakuun toteuttamiseksi
- 62. Opiskelija löytää uuden koulutusalan Opiskelijan osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan = opiskeluaika lyhenee Opiskelija voi tehdä työkokeiluja eri aloilla Opiskelija aloittaa oppisopimusopimuksen Opiskelija työllistyy Opiskelija saa tukea elämänhallintaan Opiskelija saa tarvitsemansa palvelut ja tuen ”Uusi startti” – tila Nuorisotakuuta tukeva moniammatillinen toimintatila
- 63. • Käytännössä tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi: • Luotaisiin koulutusorganisaatioiden yhteyteen kautta maan ammattistarttiluokkia/uusistarttiluokkia, joissa työskentelisi kunnan ja työvoimapalvelujen työntekijöitä. • Käytännössä tällaisella luokalla voisi olla ammatillista työpajatoimintaa, jossa jo opinnollistetaan työskentelyä ja opintojenohjausta sekä uraohjausta. Eli autetaan jokaista nuorta löytämään se oma polkunsa työllistymiseksi. • Lisäksi kunnan työntekijä esim. sosiaalityöntekijä tai sosionomi voisi kartoittaa, mitä palveluja nuori tarvitsee. Palkanmaksajana toimisi edelleen kunta tai TEM (Työvoimatoimisto), mutta työpäivä toteutettaisiin uusistartti luokassa. Käytännössä kyseessä ovat samat asiakkaat. • Kun keskeyttämisvaarassa olevat saadaan pidettyä oppilaitoksessa ja opiskelijat lasketaan oppilaitoksen opiskelijoiksi, mahdollistetaan koulutusorganisaation näkökulmasta toiminnan rahoitus. Tämä voi olla myös käytännön vastaus siihen, ettei nykyiset säästötoimenpiteet ole niin laajoja koulutuksenjärjestäjille, mutta toiminnan painopiste muuttuu osittain. • Ecvet:n myötä yksilölliset opintopolut ja osaamisperustaisuus lisääntyy, joten koulutuksenjärjestäjiltä voi vapautua tiloja ko. toiminnan järjestämiseen.
- 64. • Tällaisella uusistartti-luokalla erityistä huomioita kiinnitettäisiin elämänhallintataihoihin. Osana tällaista toimintaa voitaisiin tarjota matalankynnyksen keskusteluapua yms. • Tämän tyyppisen luokan opiskelijoiden olisi helppoa käydä tutustumaan eri aloille, sekä aloittaa ammatilliset opinnot siinä vaiheessa, kun oma ala ja elämänhallinta ovat riittävät. • Yhtälailla luokalta voisi laittaa valmiuksien mukaan työharjoitteluihin ja työkokeiluihin opiskelijoita sekä ohjata nuorten oppisopimukseen niitä nuoria, joilla on siihen valmiudet. • Tämän tyyppinen luokka toimisi myös "kopin ottajana" niille nuorille, jotka ovat tipahtamassa opinnoista, ovat alanvaihtajia ja tarvitsevat uraohjausta tai joilla tulee sairastumisen yms. vuoksi pitkiä poissaoloja ja jotka ovat palaamassa opintojen pariin.
- 65. Sirpa Pursiainen, YTM Kehittämistyö Projektipäällikkö • Edu.fi pedagogiset toimintamallit "Yksilölliset polut" • Nappiparisto - vertaisvoimaa oppimisympäristöjen kehittämisen • Laajennetun työssäoppimisen kokeilun valtakunnallinen koordinointihanke • Opas koulutuksen järjestäjille työpaikalla tapahtuvan oppimisen toteuttamiseen -kirjoitustyöstä vastaaminen • Työpaikalla tapahtuvan oppimisen oppaan sähköinen versio Tampereen seudun ammattiopisto Tredu Åkerlundinkatu 8, 33100 Tampere puh. 050 576 1363, vaide 03 3155 51 sirpa.pursiainen(a)tampere.fi www.tredu.fi
Hinweis der Redaktion
- Voit käyttää tätä tiedostoa kuva-albumin aloitustiedostona.
- Voit käyttää tätä tiedostoa kuva-albumin aloitustiedostona.
- Voit käyttää tätä tiedostoa kuva-albumin aloitustiedostona.
- Voit käyttää tätä tiedostoa kuva-albumin aloitustiedostona.
- Voit käyttää tätä tiedostoa kuva-albumin aloitustiedostona.
- Voit käyttää tätä tiedostoa kuva-albumin aloitustiedostona.
- Voit käyttää tätä tiedostoa kuva-albumin aloitustiedostona.
- Voit käyttää tätä tiedostoa kuva-albumin aloitustiedostona.