Pedagogisia toimintamalleja

1. Pedagogisia toimintamalleja ja
tulevaisuuden näkymiä
Sirpa Pursiainen, YTM
Tampereen seudun ammattiopisto
EDU.FI/AMMATTIPEDA
TOPLAAJA.PUROT.NET
Yksilölliset opintopolut &
Laajennettu työssäoppiminen

2. Tulevaisuudessa
Osaamisen vienti?
Yritystoiminnan
kehittäminen
Osaamisen jatkuva kehittäminen
Ikäihmisten määrän kasvu
Valmiudet yrittäjyyteen
Innovatiivisuuden tukeminen

3. Tulevaisuudessa
Avoin ammattiopisto?
Nuorisotakuu
Riittävästi osaavaa työvoimaa
Kokonaisvaltaisuus opiskelussa

4. AMIS Tulevaisuudessa
Rakenteelliset ratkaisut?
Osaamisperustaisuus
Rakenteellisten
ratkaisujen testaus
Rakenteellisten ratkaisujen
mallintaminen
Rakenteellisten ratkaisut
osaksi toimintastrategiaa
Yksilölliset
opintopolut

5. Sosiaalinen ja
kulttuurinen
osaaminen
Vapaasti valittavat
tutkinnon osat
VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT
AMMATILLINEN
TUTKINNON OSA
AMMATILLINEN
TUTKINNON OSA
tai
tai
O H J A U S
Esimerkki ammatillisesta perustutkinnosta
tutkinnon perusteiden uudistuksen myötä
Työprosessi
Työprosessi
Työprosessi
Työprosessi
Vapaasti
valittavat
tutkinnonosat
AmmatillisettutkinnonosatYhteiset
tutkinnon
osat
AMMATILLINEN
TUTKINNON OSA
AMMATILLINEN
TUTKINNON OSA
Tutkinto = 180 osaamispistettä
Työprosessi
Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen
Viestintä –ja vuorovaikutus osaaminen
Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen
Sirpa Pursiainen 2013

6. Tulevaisuuden tarpeita
Yksilölliset opintopolut
(ja laajennetun työssäoppimisen
yksilölliset polut)
tulee mahdollistaa
(rakenteet, strategia johtaminen)
ja ottaa osaksi
toimintakulttuuria

7. Rakenteelliset ratkaisut
Rakenteellisia ratkaisuja
tarvitaan
• Pedagoginen johtajuus
• Strateginen suunnittelu
• Toimintatapojen
muutokset

8. Tutkintojen perusteet
-
Opetussuunnitelmat
Ja miten nämä näyttäytyvät kokonaisuutena?

9. 4 ov
Sirpa Pursiainen 2013
Nykyinen tilanne
Tutkinnon perusteet esim. tutkinto x
Tutkinnon perusteet esim. tutkinto y
Tutkinnon osa Tutkinnon osa Tutkinnon osa
Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelma
1 ov 1 ov 1 ov 1 ov
3 ov
1 ov
Tutkinnon osa
Tutkinnon
osa
Tutkinnon osa
1 ov1 ov1 ov
1,5 ov
1 ov
1 ov
Tutkinnon
osa
Tutkinnon osa
1,5 ov4 ov
3 ov
0,5 ov 1 ov
Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelma
Koulutuksen järjestäjän jaksotus
Jakso 1 Jakso 1 Jakso 1 Jakso 1

10. Työprosessi
Sirpa Pursiainen 2013
Tavoiteltava tilanne
Tutkinnon perusteet esim. tutkinto x
Tutkinnon perusteet esim. tutkinto y
Tutkinnon osa Tutkinnon osa Tutkinnon osa
Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelma
Työprosessi TyöprosessiTyöprosessi
Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelma
Koulutuksen järjestäjän jaksotus
Jakso 1 Jakso 1 Jakso 1 Jakso 1
Tutkinnon osa
Työprosessi Työprosessi
Tutkinnon osaTutkinnon osa Tutkinnon osaTutkinnon osa
Työprosessi Työprosessi Työprosessi Työprosessi Työprosessi

11. Yksilöllisten opintopolkujen suunnitteluun ja
toteutukseen tarvitaan uusia työkaluja.
Mitä nämä työkalut voisivat olla?

12. Opettajien osaamisprofiilipohjainen opetustoiminnan johtamisen työkalu
Kerättäviä tietoja mm.
opettajan työkokemus
mitä opettaja on opettanut: tietokanta
työelämäosaamisjaksot
koulutus
työprosessitaidot
osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen osaaminen
HOPS taidot
Sirpa Pursiainen, Leena Joensivu, Helminen Elisa 2013
Opintopolku.fi
Tutkinnon perusteet
Ammatilliset tutkinnon osat
Ehdotettu työnjako sähköisten tutkinnonperusteiden pohjalta
sekä opettajien osaamisprofiilin pohjalta
Opettajan
osaaminen
Ammatilliset
tutkinnon osat
Tutkintoon sisältyvät työprosessit
Täydennyskoulutussuunnitelma
eTyökalu

13. Työelämän osaamisprofiilipohjainen opetustoiminnan johtamisen työkalu
Kerättäviä tietoja mm.
• työssäoppimispaikkojen tiedot ja tutkintokohtaiset työprosessit
(huomioiden mahdollisuudet opiskella eri tutkintojen
työprosesseja)
• koulutetut työpaikkaohjaajat ja koulutuksen ajankohdat
• työpaikalla opiskelleet opiskelijat
Sirpa Pursiainen 2013
Opintopolku.fi
Tutkinnon perusteet
Ammatilliset tutkinnon osat
Osaamistavoitteet täyttävän työssäoppimispaikan ehdotus
Työelämän
osaaminen ja
mahdollisuudet
Ammatilliset
tutkinnon osat
Tutkintoon sisältyvät työprosessit
eTyökalu
Opiskelijoiden ja opettajien palaute työpaikoista (kokoaa koonti
arvion työpaikasta, tähän arviointi kriteerit
Työelämän tarpeita vastaavien yksilöllisten
opintopolkujen/osaamisen sisällön suunnittelu (esim. opintoja eri
tutkinnoista)
Täydennyskoulutussuunnitema
Arvio työpaikan halukkuudesta ja soveltuvuudesta ottaa opiskelija
oppisopimukseen tai työllistää opiskelija
Työssäoppimisen laadunhallinta

14. Osaamistarvepohjainen opetuksen järjestämisen työkalu
Sirpa Pursiainen 2013
Opintopolku.fi
Tutkinnon perusteet
Ammatilliset tutkinnon osat
Opiskelijan
osaaminen
Ammatilliset
tutkinnon osat
Tutkintoon sisältyvät työprosessit
eTyökalu
Työprosessilähtöisen opetuksen tarjoaminen taloudelliset
reunaehdot huomioiden kulloisenkin tarpeen mukaan (=maarä
x:llä tarve kyseisen työprosessin tai ammatillisen tutkinnon
osan opiskeluun)
Työkalu kokoaa tietoa, mitä osaamistarpeita opiskelijoilla on
suhteessa tutkinnon perusteiden työprosesseihin
Opiskelijoiden opetuksen suunnittelu eri tutkinnot huomioiden
Yksilöllisten opintopolkujen toteutuksen suunnittelu
Opiskelijoiden osaamistavoitteet
Opiskelijoiden osaamisen dokumentointi
Opiskelijoiden osaamistarpeiden kartoitus

15. Mitä vaatii opettajuudelta?
Uudistuvan opettajuuden tunnuspiirteitä
Opiskelijan elämän
kokonaisvaltaisuuden
huomioiminen
Aikuisen
roolimallina
Osaamisen
tunnistaminen ja
tunnustaminen
Miksi opetan sitä mitä opetan?
• Työelämän tarpeet
• Opiskelijan tarpeet
Voimauttavaa
Valtaistavaa
Osaamisen ja tiedon
jakaminen
Aitojen yksilöllisten
opintopolkujen suunnittelu,
toteutus, ohjaus
Tutkinnon
perusteiden
tulkinta
Oppimisympäristöjen
laaja hyödyntäminen
Osaamisen
päivittäminen
Awareness
In Action
Guidance
Steering
Direction
Navigation Yhteisöllisyys
Being part of
Sharing results
Sirpa Pursiainen, YTM
Uudistavaa

16. Yhteistyö omalla
koulutusalalla
Oppimisympäristön & Toimintamallin
käytettävyyden varmistaminen
Toimintamallin testaus
Pedagoginen tuki
Uudistuva opettajuus
Koulutus
Muutosohjaus
Yksilöllisten opintopolkujen ja niihin liittyvien
pedagogisten toimintamallien levittäminen
Opiskelijoiden
kokemukset
Työelämän
kokemukset
Pedagoginen
johtaminen
Palaute &
arviointi
StrategiaPalautteen keruu järjestelmä
Uusi pedagoginen
toimintamalliKV-yhteistyö
Alueellinen
yhteistyö
Vaikuttavuus alan
työpaikkoihin
Rakenteelliset
ratkaisut
Välineet
Resurssit
Pedagogiset
toimintalinjaukset
Heino Aki
Pursiainen Sirpa
12.12.12

17. Puretaan tutkinnon perusteet työprosesseiksi
Liitetään ammattitaidon osaamisen arviointikriteerit työprosesseihin
Tarkastellaan, mitä osaamista ei voida näyttää työelämässä
(tutkinnon perusteiden mukaisuus)
Suunnitellaan jaetun opettajuuden ja ohjauksen toteutus
(tehtävänkuvat, resurssit, käytännön toteutus)
Suunnitellaan oppilaitoksessa opiskeltavien
työprosessien opetus ja ohjaus
Suunnitellaan työelämässä opiskeltavien
työprosessien opetus ja ohjaus
Kartoitetaan opettajien ja ohjaajien osaaminen
(tutkinnon perusteiden tunteminen, työelämälähtöisyys)
Suunnitellaan organisaation pedagoginen johtaminen ja nimetään vastuu aluuet
(Organisaation johto johtaa opetussuunnitelmatyötä:
tutkinnon perusteiden mukaisuuden varmistaminen)
Saara-Leena Kytömäki, Anne Patana, Sirpa Pursiainen 2013
Tutkinnon perusteiden mukaisen
opetuksen suunnittelu
Laaditaan opiskelijoiden kanssa HOPS

18. TYÖPROSESSI TYÖPROSESSI TYÖPROSESSI TYÖPROSESSI TYÖPROSESSI
JAETTU OPETTAJUUS JA OHJAAJUUS
JAETTU OPETTAJUUS
OPPILAITOS TYÖPAIKKA
TUTKINNON PERUSTEET
Opiskelija 1
HOPS
Opiskelija 2
HOPS
Osaaminen, jota ei
voida näyttää
työelämässä
OPETUKSEN TOTEUTUS
AMMATTIOSAAMISEN
NÄYTTÖ
Sirpa Pursiainen, Terhi Puntila, Sirpa Saari, Minna Taivassalo- Salkosuo 2013

19. Millaisille opintopoluille tarve?
Keskivauhtinen
LÄHTÖKOHDAT
Nopea polku
Syvyys
Hidas, tuettu polkuAIKATAULULLISESTI
Mitä eri näkökulmat
huomioidaan?
SISÄLLÖLLISESTI
Osatutkinto
”Perus”tutkinto
Laajempitutkinto
Laajuus
Valinnaisuus=
Lahjakkuus
Erityisen tuen tarve
Elämänhallinta Motivoituneisuus
Osaaminen
Oppimisvalmiudet
Työelämävalmiudet
Miten koulutus järjestetään?
Osaamisen
tunnistaminen ja
tunnustaminen
Sirpa Pursiainen, YTM

20. Erilaiset oppimisympäristöt
Opiskelu
Mitä opiskellaan?
Missä opiskellaan?
Miten ohjataan?
Osaamisen näyttäminen
Missä näytetään?
Miten näyttö mahdollistetaan?
Miten osaamisen arviointitilanne
järjestetään?
Esim.
Itsenäisen opiskelun
mahdollistaminen
Työn ja muun elämän
yhteensovittaminen
Lasten kotihoito ja
opiskelu
Kuntoutus ja opiskelu
Interaktiivinen
oppimateriaali
Miten oppimista seurataan?
Sosiaalinen media, blogit, videot ym.
Erilaisen osaamisen
yhdistäminen osaksi
tutkintoa
Miten yksilölliset opintopolut mahdollistuvat?
Mitä ei voida
opiskella
luokkahuoneen
ulkopuolella?
Sirpa Pursiainen, YTM

21. Erilaiset oppimisympäristöt
Työpaikalla tapahtuva
oppiminen
Miten yksilölliset opintopolut mahdollistuvat?
Mitä ei voida
opiskella
työelämälähtöisesti
/työelämässä?
Laajennettu työssäoppiminen
Työelämä oppimisympäristönä
Koulutuksen järjestäjän
tulee varmistaa mm.:
Opiskelijan oppimisprosessin kokonaisohjaaminen
Sisältöjen ja toteutuksen suunnittelu
Työelämän ohjaus ja arviointitaidot
Nuorten tutkintoon johtava
oppisopimus
Työturvallisuuden kartoittaminen ja noudattaminen
Laadun varmistaminen
Menetelmät?
Välineet?
Tutkinnon
perusteiden
tunteminen?
Henkilökohtaisten
opintopolkujen
suunnittelutaito?
Sirpa Pursiainen, YTM
Pedagoginen
ohjaus?

22. Erilaiset oppimisympäristöt
Työelämäkumppanuudet
Opiskelija hyötyy:
Työelämäosaaminen
Työelämäverkostot
Työllistymismahdollisuudet
Miten yksilölliset opintopolut mahdollistuvat?
Mitä ei voida
opiskella
työelämälähtöisesti
/työelämässä?
Työelämä hyötyy:
Työelämän tarpeiden ja toiveiden huomioiminen
Koulutuksen järjestäjä hyötyy:
Työelämäosaamisen vahvistuminen
Mahdollinen koulutuksen ja palvelujen myyminen
Sirpa Pursiainen, YTM

23. Yhteistyö Fyysiset etäisyydet
Oppilaitokset
Eri koulutuksen järjestämismuodot
Mitkä seikat vaikuttavat ratkaisuihin?
Kuntasektorin kanssa
tehtävä yhteistyö
Työelämäkumppanuudet
Pedagogiset ja strategiset valinnat
Koulutuksen järjestäjän koko
Käytettävät
oppimisympäristöt
Käytettävät
ohjausmenetelmät,
laitteet
Rakenteet, resurssi
t
Pedagoginen johtaminen
Osaaminen
Opetuksen/ohjauksen
resurssoinnin tarve ei
vähene opiskeltaessa
enemmän
työelämässä
Sirpa Pursiainen, YTM

24. TUTKINNON PERUSTEET
HOPS
Kartoitetaan:
• Oppimis-
valmiudet
• Osaaminen
• Työelämä-
valmiudet
• Tarpeet
• Toiveet
• Oppimistyylit
Valmisteluvaihe
H
O
P
S
Oppilaitokset
Työpaikat
Sirpa Pursiainen & Minna Taivassalo-Salkosuo 2013
Koulutuksen järjestäminen ja opiskelu työprosessilähtöisesti
OHJAUS & ERITYINEN TUKI
Aloitusryhmä
A
Aloitusryhmä
B
Aloitusryhmä
C
Verkkoympäristöt
Työprosessi1/
tutkinnonosa
Työprosessi2/
tutkinnonosa
Työprosessi3/
tutkinnonosa
Opintojen
ohjaus-
ryhmä, -t
Muut oppimisympäristöt
Työprosessi4/
tutkinnonosa

25. OPISKELURYHMÄ
Työpaikkarekisteri:
• Mitä voidaan opiskella
• Opiskelijan tarpeet
TYÖSSÄOPPIMISEN OHJAUKSESSA
VARMISTETTAVA:
- Ohjauksen suunnitelmallisuus
- Oppimisen dokumentointi
- Ohjausprosessin hoitaminen
- Oppimisen arviointi
O
H
J
A
U
S
E
R
I
V
U
O
S
I
R
Y
H
M
I
L
T
Ä
Yhden ryhmän opetus
Esim. 1 pv oppilaitoksessa +
4 pv työelämässä
+
Ajoittain pidempi
intensiivinen opiskelu
oppilaitoksessa
Tutkinnon perusteet työprosesseina
Jaettu opettajuus
Ryhmänohjaaja vastaa
yksilöllisen opintopolun
suunnittelusta Työpaikkojen
kartoitusTutkinnon
perusteiden tulkinta
13 opiskelijaa +
oppisopimusopiskelijat
Mitä ei voida opiskella
työelämässä
+ Ryhmäyttäminen
+ Vertaistuen tarjoaminen
Työpaikkaohjaajalle tuki
ohjaukseen & arviointiin
YKSILÖLLISEN TYÖSSÄOPPIMISEN JÄRJESTÄMINEN RYHMÄSSÄ
Sirpa Pursiainen, Terhi Puntila, Sirpa Saari , Minna Taivassalo-Salkosuo 2013
TUTKINNON PERUSTEET
AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ
- Osaamisen arviointi
OPPILAITOS TYÖPAIKKA
H
O
P
S
TYÖSSÄOPPIMINEN
Tutkinnon perusteet työprosesseina

26. OPISKELIJA
YKSILÖLLISET OPINTOPOLUT
OPISKELIJAKESKEISELLÄ
PEDAGOGIIKALLA
Osaaminen
Tarpeet
Toiveet
Edellytykset
Sirpa Pursiainen, YTM

27. YHTEISÖLLISYYS
Yhdessä oppiminen
OPISKELU OPPIMINEN OSAAMINENOpiskelijan
verkostot
UUDISTUVA
OPETTAJUUS
OPPIMISYMPÄRISTÖT
OHJAUS
Oppimisen arviointi
Vertaistutorointi
OSAAMISEN
NÄYTTÄMINEN
ARVIOINTI
Osaamisen
arviointi
OPISKELIJAKESKEINEN
PEDAGOGIIKKA
YKSILÖLLISET
OPINTOPOLUT
Osaaminen
Tarpeet
Osaamisen tunnistaminen &
tunnustaminen
Tutkinnon
perusteet
Ammatti-
osaaminen
Tutkinnon
sisältö
Tutkinnon
suorittamiseen
kuluva aika
ToiveetEdellytykset TYÖELÄMÄÄN TYÖVALTAISEN OPISKELUN KAUTTA
Elämänhallintataidot
Ammattiosaaminen
Elinikäisen oppimisen
avaintaidot
Työelämävalmiudet
Osallisuuden tunteen kasvaminen + Kasvaminen yhteiskunnan aktiiviseksi jäseneksi
Ammatilliset
verkostot
YKSILÖLLISET OPINTOPOLUT
OPISKELIJAKESKEISELLÄ
PEDAGOGIIKALLA
Sirpa Pursiainen, YTM

28. 20 hlö
5 ov = 140 h opiskelija
5ov = 210 h opettaja
20 hlö
5 ov = 140 h opiskelija
5ov = 210 h opettaja
20 hlö
5 ov = 140 h opiskelija
5ov = 210 h opettaja
20 hlö
5 ov = 140 h opiskelija
5ov = 210 h opettaja
20 hlö
5 ov = 140 h opiskelija
5ov = 210 h opettaja
20 hlö
5 ov = 140 h opiskelija
5ov = 210 h opettaja
20 hlö
5 ov = 140 h opiskelija
5ov = 210 h opettaja
YKSILÖLLISET
OPINTOPOLUT
20 OPISKELIJALLE
Ohjaukseen
käytettävissä
210 h opettajan työtä
Ohjaus mahdollistuu
yhteisopettajuuden
kautta
Keskimäärin 10,5 h/
opiskelija
Vapautuva tila
Sirpa Pursiainen, YTM

29. Sirpa Pursiainen, YTM
YKSILÖLLISET
OPINTOPOLUT
20 OPISKELIJALLE
Tarvitsen ohjausta paljon
= 15 h
Tarvitsen ohjausta
vähän
= 6 h
Resurssi jaetaan ohjaus- ja arviointitarpeiden mukaan
ja tarpeet määritellään
Esimerkiksi kahden opiskelijan kesken on käytettävissä
ohjausresurssia 2 x 10,5 h = 21 h.

30. Uuden käytettävissä olevan tilan hyödyntäminen:
Erilaisissa oppimisympäristöissä
opiskelevat tapaavat toisiaan
ohjauksen näkökulmasta tässä tilassa
Ohjaamotila, jossa
tukea erityisopiskelijoille
+ mahdollisuus tehdä hopsausta
+ mahdollisuus näyttää ja arvioida
oppimista/näyttövalmiuksia
Jaetaan tila kahta
käyttötarkoitusta
varten
Jaetaan tila kahta
käyttötarkoitusta
varten
Avoin
oppimisympäristötila,
jonne voidaan lähettää
”luokista” opiskelijoita
Lisää opiskelijoita
Tila
myydään/vuokrataan
”Uusi startti” – tila
Nuorisotakuuta tukeva
moniammatillinen
toimintatila
Sirpa Pursiainen, YTM

31. Ohjataan alanvaihdon
suunnittelijat, jotka
epävarmoja uudesta alasta
”Uusi startti” – tila
Nuorisotakuuta tukeva
moniammatillinen toimintatila
Ohjataan
keskeyttämisvaarassa
olevat
Henkilökohtaisten opintosuunnitelmien työstäminen: opintojen ohjaaja
Aikaisemman osaamisen opinnollistaminen: opintojen ohjaaja + opettajat
Integroitua työpajatoimintaa oppilaitoksen tiloissa
Uraohjausta
Ryhmä- ja yksilökeskusteluja: elämänhallintaidot
Palveluohjaus ja palvelupäätökset
Kunnan työntekijä (esim. sosionomi/nuorisotyöntekijä) työskentelee
esim. 1 pv/vk
Työvoimapalvelujen työntekijä työskentelee esim. 1 pv/vk
Mielenterveyspalvelujen työntekijä työskentele esim. 1 pv/2vk
Päihdetyöntekijä työskentelee esim. 1 pv/2vk
Sosiaalityöntekijä työskentelee esim. 1 pv/kk
Järjestöjen antama panos (esim. kokemusasiantuntijat)
Moniammatillinen yhteistyö korostuu
Ohjataan
nuorisotakuun piirissä
olevia
Käytännön toimenpide-ehdotus nuorisotakuun toteuttamiseksi

32. Opiskelija löytää uuden koulutusalan
Opiskelijan osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan =
opiskeluaika lyhenee
Opiskelija voi tehdä työkokeiluja eri aloilla
Opiskelija aloittaa oppisopimuksen
Opiskelija työllistyy
Opiskelija saa tukea elämänhallintaan
Opiskelija saa tarvitsemansa palvelut ja tuen
”Uusi startti” – tila
Nuorisotakuuta tukeva moniammatillinen toimintatila
MIKSI?
= KOKONAISVALTAISTA
VAIKUTTAVUUTTA
Sirpa Pursiainen, YTM

33. Käytännössä tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi:
• Luotaisiin koulutusorganisaatioiden yhteyteen kautta maan
ammattistarttiluokkia/uusistarttiluokkia, joissa työskentelisi kunnan ja
työvoimapalvelujen työntekijöitä.
• Käytännössä tällaisella luokalla voisi olla ammatillista työpajatoimintaa, jossa
jo opinnollistetaan työskentelyä ja opintojenohjausta sekä uraohjausta. Eli
autetaan jokaista nuorta löytämään se oma polkunsa työllistymiseksi.
• Lisäksi kunnan työntekijä esim. sosiaalityöntekijä tai sosionomi voisi
kartoittaa, mitä palveluja nuori tarvitsee. Palkanmaksajana toimisi edelleen
kunta tai TEM (Työvoimatoimisto), mutta työpäivä toteutettaisiin uusistartti
luokassa. Käytännössä kyseessä ovat samat asiakkaat.
• Kun keskeyttämisvaarassa olevat saadaan pidettyä oppilaitoksessa ja
opiskelijat lasketaan oppilaitoksen opiskelijoiksi, mahdollistetaan
koulutusorganisaation näkökulmasta toiminnan rahoitus. Tämä voi olla myös
käytännön vastaus siihen, ettei nykyiset säästötoimenpiteet ole niin laajoja
koulutuksenjärjestäjille, mutta toiminnan painopiste muuttuu osittain.
• Ecvet:n myötä yksilölliset opintopolut ja osaamisperustaisuus lisääntyy, joten
koulutuksenjärjestäjiltä voi vapautua tiloja ko. toiminnan järjestämiseen.

34. • Tällaisella uusistartti-luokalla erityistä huomioita kiinnitettäisiin
elämänhallintataihoihin. Osana tällaista toimintaa voitaisiin
tarjota matalankynnyksen keskusteluapua yms.
• Tämän tyyppisen luokan opiskelijoiden olisi helppoa käydä
tutustumaan eri aloille, sekä aloittaa ammatilliset opinnot siinä
vaiheessa, kun oma ala ja elämänhallinta ovat riittävät.
• Yhtälailla luokalta voisi laittaa valmiuksien mukaan
työharjoitteluihin ja työkokeiluihin opiskelijoita sekä ohjata
nuorten oppisopimukseen niitä nuoria, joilla on siihen
valmiudet.
• Tämän tyyppinen luokka toimisi myös "kopin ottajana" niille
nuorille, jotka ovat tipahtamassa opinnoista, ovat alanvaihtajia
ja tarvitsevat uraohjausta tai joilla tulee sairastumisen yms.
vuoksi pitkiä poissaoloja ja jotka ovat palaamassa opintojen
pariin.

35. Samaa perustutkintoa opiskelevat yhtenä ryhmänä
Ryhmän koko esim. 21-30 opiskelijaa 1.-3. vuoden opiskelijat, sisäänotto 7-10 opiskelijaa vuodessa
Ammatilliset tutkinnonosat + ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat
Ammattitaito & Osaamisvaatimukset
Työprosessit joissa osaaminen saavutetaan
Henkilökohtaistaminen Yksilöllinen opintopolku
Ammattitaito ja osaaminen suhteessa Sisältäen yksilöllisesti toteutetun työssäoppimisen
kuhunkin työprosessiin
Oppimisympäristöt joissa työprosessit ja niihin liittyvät työtehtävät opitaan
Työsalit yms. 2/3 ajasta Ohjaus
Työpaikat 1/3 ajasta opettaja, työpaikkaohjaaja, ammatillinen ohjaaja,
opinnoissa pidemmällä olevat opiskelijat vertaisohjaajina
Mattila Kaija, Pursiainen Sirpa 2013
Osaamisen kartoittaminen
Opintojen sisältö ja
tavoitteet
Työelämävalmiudet Tuen tarpeet

36. Salkun vartija:
Selkeä tehtäväkuvaus ja tehtävän vaativuuden
määrittely
(lainsäädännön ja tutkinnon perusteiden
tunteminen, ennakointi, verkostoituminen,
muutosjohtaminen, rahoituksen hakeminen)
Toimiva idean/aloitteen
mukainen tulospalkkaus
Opettajasta projektitoimijaksi:
Koulutusalalta tieto
kehittämistyöhön/salkun sisälle
Projektitoimijasta
projektipäälliköksi
Projektipäälliköstä projektitoimijaksi:
Jalkauttaminen
KOULUTUSALA
KEHITTÄMISTYÖ/SALKKU 1
STRATEGIA
Mitä osaamista
tarvitaan?
SALKKU 2 SALKKU 3
BUDJETOINTI
Keskeiset strategiset
kehittämistoimet viedään läpi
lisärahoituksesta riippumatta
Vaihtuva
projektipäällikkö
Sirpa Pursiainen 2013
SALKKU 4
Pysyvä projektipäällikkö

37. TUTKINNON PERUSTEIDEN MUKAISEN
OPETUKSEN VARMISTAMINEN
- Opetussuunnitelmat
- Työprosessien mukaisen opetuksen
toteuttamisen kehittämishankkeet
- Jaettua opettajuutta tukevat
kehittämishankkeet
- Osaamisperusteisen opetuksen
varmistamiseen liittyvät hankkeet
- Pedagogisen tuen varmistamiseen liittyvät
hankkeet
TYÖELÄMÄ YHTEISTYÖ JA
TYÖELÄMÄLÄHTÖINEN OPETUS
- Työpaikalla järjestettävä koulutus (mitkä
työprosessit opiskellaan työelämässä)
- Työpaikkaohjaajien koulutus
- Opettajien työelämäjaksot
- Yrityksille myytävä koulutus
JOHTAMISTA JA OSAAMISEN VIENTIÄ
TUKEVAT KEHITTÄMISHANKKEET
- Pedagogisen johtamisen prosessien
kehittäminen
- Palautejärjestelmät
- Tietojärjestelmiin liittyvät
kehittämishankkeet
YKSILÖLLISET OPINTOPOLUT
- HOPS käytänteet
- Rakenteelliset ratkaisut yksilöllisten
opintopolkujen turvaamiseksi
- Ohjaukseen liittyvät kehittämishankkeet
- Osaamisen tunnistamisen tunnistamisen
varmistamisen käytänteiden kehittäminen
Sirpa Pursiainen 2013
HANKE SALKKUJEN JAKAUTUMINEN

38. Esimerkki valtakunnallisesta
koordinoinnista
Laajennettu
työssäoppiminen

39. Työssäoppimisen laajentaminen –
valtakunnallinen koordinointi
Valtakunnallinen
koordinointi
Koulutuksen järjestäjien kokeilut
Tiedotus
Tutor- ja tuotteistamisryhmät
Mallintaminen
Vertaiskehittäminen
OPH:n linjaukset
Valtionavustukset
Seminaarit, työleirit
Tiimit
Verkostoituminen

40. Valtakunnallisen koordinoinnin myötä:
• Valtakunnallinen laaja verkosto (30
koulutuksen järjestäjää mukana)
• Tiivis yhteistyö OPH:n kanssa
• Tieto säädös ja toiminnan muutostarpeista
välittyy OKM:lle
(koontiraportit, tulosraportit, tapaamiset)

41. Tutorointi ja tuotteistaminen laajennetussa
työssäoppimisessa
Valtakunnallinen
koordinointi
Tutor- ja tuotteistamisryhmät
Nopeat
Hitaat,tuetut
Yritysyhteistyö
Ryhmämallit
Oppisopimus
Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat
työssöoppien
Yksilölliset polut
Koulutuksen järjestäjien kokeilut

42. Laajennettu
työssäoppiminen
Tulevaisuudessa:
Yksilöllisesti ryhmässä?

43. Ryhmämalli
Yksilöllisesti ryhmässä:
Teoreettisen tiedon ja
käytännön kokoaminen
Henkilökohtainen
ohjaus
yhteydet ja
tehtävät,
kirjaamiset
Opiskelijapalvelut
Veli-Pekka Körkkö

44. Ryhmämalli
KENELLE?
• kaikille halukkaille
• motivoituneille
• toisen tutkinnon
omaaville
• kouluallergisille
• työorientoituneille
• haasteita haluaville
• oman tien kulkijoille
EDU.FI/AMMATTIPEDA
Tutor- ja tuotteistamisryhmän vetäjä:
Veli-Pekka Körkkö, Tavastia
Yksilöllisesti ryhmässä
• ryhmällä yhteinen suunnitelma ja
päämäärä
• yhteiset toimintamallit
• yhteisiä kiintopisteitä:
• perehdytykset ja orientaatiot
• lähiopetusjaksot
• ammatitaitoa täydentävien
opintojen jaksot ja ammattitaitoa
täydentävien opintojen
integroinnit
• opetusmateriaalit/oppimistehtävät
• sosiaalisen median ryhmät
• oppimisalusta esim:
Wikispaces, Purot, Moodle
• arvioinnin ja palautteen jaksotus

45. Veli-Pekka Körkkö

46. Laajennettu
työssäoppiminen
Nuorten tutkintoon
johtava
oppisopimuskoulutus

47. Nuorten tutkintoon johtava oppisopimuskoulutus
OPPILAITOS
Vastuuopettaja:
- Perehdytys
- Ohjaus
- Arviointi
- Opetus
- HOPS / HEO
Tukipalvelut
Liisa Uusitalo,
Tampereen ammattiopisto
KRITEERIT:
- Resurssit
- Rakenteet ja käytönnöt
- Pedagoginen johtaminen
OPISKELIJA
- Tekee ansiotyötä
- Suorittaa teoriaopinnot
oppilaitoksessa
- Tekee opinnäytetyön yritykseen
- Valmistuu
KRITEERIT:
- Ammattitaitoa täydentävät
tutkinnon osat suoritettu
- Itsenäinen & vastuullinen
- Riittävät työelämävalmiudet
KRITEERIT:
- Monipuoliset työtehtävä
- Koulutettu
työpaikkakouluttaja
TYÖPAIKKA
Työpaikkakouluttaja:
- Perehdyttäminen työturvallisuuteen ja
työtehtäviin
- Ohjaa, tukee ja arvioi työn oppimista
- Näyttöjen arviointi
- Työssäoppimisen arviointi
OPPISOPIMUSKESKUS
Koulutustarkastaja:
- Oppisopimuksen solmiminen
- Arvioi työpaikan
- Seuraa oppisopimuksen toteumista
- Tuottaa tutkintotodistuksen yhdessä oppilaitoksen
kanssa
Oppisopimus ilman oppisopimuskeskusta
- Oppilaitos vastaa ja tuottaa tutkintotodistuksen

48. Viimeinen vuosi oppisopimuksella
OPISKELU OPPILAITOKSESSA
-Perusammattitaidot
-Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osa
-Työssäoppimista
-Ammattiosaamisen näyttöjä
OPPISOPIMUS-
OPISKELU 4 – 12 kk
- Opiskelu työpaikalla
- Lähipäivät
oppilaitoksessa
- Ammattiosaamisen
näytöt
 tutkinto
120 ovn. 80 ov

49. Oppisopimus
- Olennaisin ero on siinä, että laajennettu
osa on opiskelijalle palkallista työtä.
Opiskelija on työsuhteessa.

50. Oppisopimus
- Tässä muodossa toteutettava laajentaminen
voidaan toteuttaa yksittäiselle
opiskelijalle, osaryhmälle tai kokonaiselle
ryhmälle.
- Koulutuksen järjestäjä voi päättää
laajennuksesta myös koulutusohjelmittain
tai tutkintonimikkeittäin.
EDU.FI/AMMATTIPEDA
Tutor- ja tuotteistamisryhmän vetäjät:
Liisa Uusitalo, Tredu & Jaakko Lainio TAOS

51. Laajennettu
työssäoppiminen
Yksilöllisesti nopea
polku

52. Yksilölliset polut: Nopeutettu polku
KENELLE?
• motivoitunut opiskelija
• nopea oppimaan
• ylioppilaat
• ammatillinen perustutkinto
• toisen asteen opintoja suorittanut
• työkokemusta omaava
• opintoihin uudelleen palaaja
TARVE: RAKENTEELLISET MUUTOKSET

53. PEDAGOGINEN
JOHTAMINEN
HOPS
KOTISATAMA
VAKIO-JOLLA
NOPSA
OPS
HENKILÖKUNTA
HOPS
Sirpa Pursiainen, Annika Lithe`n, Päivi Suotunen, Hillevi Kivelä, Eija Vesterinen, Kaisa Ukkonen, Tomi Rönkkö 2013
Nopea polku työssäoppien

54. Yksilölliset polut: Nopeutettu polku
MITÄ LAAJENTAMINEN VOI MERKITÄ?
• Opintoviikko ei ole 40h nopealla opiskelijalla
• Työssäoppimista tavallista enemmän
• Opiskelija voi oppia kahta tai useampaa eri tutkinnon osaa
samanaikaisesti työtehtävistä riippuen
• Työssäoppimisen laajentaminen keskiössä
• Työn tekeminen korostuu
• opiskelijalla voi olla jo ennalta työpaikka
• laajennettu työssäoppiminen tukee työllistymistä
• Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat työssäoppien
• Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat suoritettu
• Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osia koskevat testit;
opiskelija osoittaa osaamisensa, ei tarvitse osallistua opetukseen

55. Yksilölliset polut: Nopeutettu polku
MITÄ LAAJENTAMINEN VOI MERKITÄ?
• käy työssä opiskelun ohessa
• alan harrastustoiminta
• kansainvälinen vaihto
• loma- ja vapaa-aikojen hyödyntäminen
• huomioi nuoren työntekijän suojelu
• koulutus pysyy ajan tasalla
osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen korostuvat

56. Rakenteet
• tutkintojen perusteiden moduloiminen ja
rakenteistaminen
• opettajan työnkuvan muuttuminen valmentajaksi
ja tuki-ihmiseksi
• työssäoppimisen paikkojen soveltuvuuden ja
laaduntarkistaminen
• modulointi tehty siten, että hopsaaminen
onnistuu nopeutetusti (opintopolut)
Yksilölliset polut: Nopeutettu polku

57. Rakenteita voisi kehittää
A) Isompi ryhmä tekee laajennettua
työssäoppimista, jolloin opettajalle voidaan
resurssoida ohjaukseen aikaa (opetus tapahtuu
esim. 5 ov tasolla työpaikoilla ja resurssoidaan
samassa suhteessa kuin opetus luokassa
resurssoitaisiin)
Yksilölliset polut: Nopeutettu polku

58. Rakenteita voisi kehittää
B) Yhdelle opettajalle voidaan resurssoida lukuvuodeksi
kerrallaan työssäoppimisen suunnittelu ja ohjaus
• opettaja ei ole kiinni oppitunneissa, vaan
aikatauluttaa suunnittelun ja ohjauksen
tarveperustaisesti
• ohjausta voidaan jakaa opiskelijan tarpeiden mukaan
• opettaja tuntee tutkinnon perusteet ja
mahdollisuudet
• työelämäyhteistyötaidot ovat hyvät ja kehittyvät
• arviointi on tasapuolista
Työnkierrolla varmistetaan, että koko
opettajakunnan työelämäosaaminen vahvistuu
Yksilölliset polut: Nopeutettu polku

59. Rakenteita voisi kehittää
C) Lähiopetuksen tuntimäärän tarvepohjainen käyttö
esimerkiksi 1pv/vk
• opettajalle kohdennetaan aikaa laajennetun
työssäoppimisen suunnitteluun ja ohjaukseen
• opiskelijoille kohdennetaan aikaa
• työssäoppimiseen
• henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman tekemiseen
• näyttösuunnitelman tekemiseen
• oppimistulosten kirjaamiseen
• oppimispäiväkirjan tekemiseen
• mahdolliset tehtävät ja testit (esim. atto testit, puuttuvat
opinnot)
• puuttuvien opintojen opiskelu, valinnaisten opintojen
opiskelu ja tukiopetus
Yksilölliset polut: Nopeutettu polku

60. Yksilölliset polut: Nopeutettu polku
Läpäisyn tehostuminen
parantaa:
- tuloksellisuutta
- työllistymistä
Tilastointipäivät eivät yksin ratkaise!
EDU.FI/AMMATTIPEDA
Tutor- ja tuotteistamisryhmän vetäjä:
Eija Vesterinen, OSAO

61. Laajennettu
työssäoppiminen
Yksilöllisesti hitaampi,
tuettu polku

62. Yksilölliset polut: Hitaampi,
tuettu polku
Opiskelu
ryhmässä
Ohjaus
Henkilökoh-
taistaminen
TYÖPAIKKA
Laajennettu
työssäoppiminen
Perehdytys
Ohjaus
Yhteistyö vanhempien kanssa
Tutkinnon perusteiden tulkinta
Annetaan tarvittava tuki
Työllistyminen
Esko-Asikainen
Pirkko, Miettinen
Pekka, Pursiainen

63. Kenelle? Mistä syystä?
o Tekemällä oppija
o Koulumuotoinen ei sovellu
o Opintojen täydentäjä
o Erilainen oppija
o Oma uratavoite

64. Yksilölliset polut: Hidas, tuettu polku
Mikä laajenee
• Työssäoppimisaika pitenee
• Työssäoppimisen ajankohdat
laajenevat
• Opiskeltavat sisällöt laajenevat
• Valinnaisuus opinnoissa laajenee
• Oppimisympäristö laajenee
• Ohjausresurssien tarve kasvaa
• Ohjausta antava henkilöstö kasvaa
moniammatilliseksi
EDU.FI/AMMATTIPEDA
Tutor- ja tuotteistamisryhmän vetäjä:
Pirkko Esko-Asikainen, Hyria

65. Työpaikan valinta: onnistumisen mahdollisuus?
• Täyttyvätkö ammattitaitovaatimukset?
• Työpaikan tehtävät vaatimustasoltaan
opiskelijalle sopivia?
• Opiskelija hyväksyy työpaikan?
• Työpaikkaohjaaja perehdytetty laajennettuun
työssäoppimiseen ja opetussuunnitelmaan
• Otetaanko huomioon opiskelijan erityisyys?

66. Laajennettu
työssäoppiminen
Yritysyhteistyö

67. Yksilölliset polut: Yritys yhteistyö
EDU.FI/AMMATTIPEDA
Kuvat Hanna Toijala
WIN-WIN-WIN
Maarit Kuosa

68. AJANKOHTAISETTYÖTEHTÄVÄT
YRITYS OPPILAITOS
Tilaus
Oppiminen
TUTKINNONPERUSTEET
Ryhmä 1
Ryhmä 2
Ryhmä1+Ryhmä2:Opetusyhdessä
Valitaanopiskelijat
HOPS: mm.
työelämä-
valmiudet, os
aamis-
tarpeet
Mitäosaamistatarvitaan,
kuinkamontavoidaanottaa?
Ohjaavaopettaja
Sirpa Pursiainen 2013
Yrityksen tarpeisiin
pohjautuva
työssäoppiminen

69. Yksilölliset polut: Yritys yhteistyö
EDU.FI/AMMATTIPEDA
Tutor- ja tuotteistamisryhmän vetäjä:
Maarit Kuosa, Salpaus
KENELLE?
• Yleensä aktiiviset, motivoituneet ja
mahdollisesti nopeutetusti etenevät
opiskelijat.
• Kenelle tahansa, jolle löytyy sopiva
yritysyhteistyökumppani.
MISTÄ KYSE?
• Opiskelija voi perustaa oman yrityksen tai toiminimen ja toimia
alihankkijana yritykselle.
• Voi toteutua osana Nuori Yrittäjyys- tai osuuskuntatoimintaa.
• Yritysyhteistyössä voidaan hyödyntää myös tilaajamallia, jossa
yritys “tilaa” opiskelijoita työssäoppimaan silloin kun yrityksessä
on perustutkinnon tavoitteisiin nähden mielekkäitä työtehtäviä
tarjolla.

70. Pedagogiset
toimintamallit
Toiminnan
juurruttaminen
Vertaiskehittäminen
Toimintamallin
levittäminen
Yhteneväiset käytänteet
MITEN?

71. Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmä
• Laskentapäiviin perustuva rahoitus ja oppisopimuskoulutuksen rahoitusmalli
eivät tue parhaalla mahdollisella tavalla nuorten laajennettua työssä
oppimista.
• Nuori opiskelija tarvitsee pääsääntöisesti enemmän ohjausta ja tukea
kuin aikuinen oppisopimusopiskelija, jolla usein on aiemmin hankittua
osaamista.
• Rahoituksen muuttaminen, kun opiskelija valmistuu aikaisemmin eli on
niin sanotun nopean polun opiskelija. Opiskelija saattaa valmistua kesken
vuoden, eikä ole tuolloin laskentapäivänä enää opiskelija: tämä on
koulutuksenjärjestäjälle tappiollista.
• Tuloksellisuusmittarit eivät kaikin tavoin kannusta laajennetun
työssäoppimisen kehittämiseen (esim. nopeutetut polut).
• ”Porkkana rahoituksen” kehittäminen koulutuksen järjestäjille yksilöllisten
työvaltaisten opintopolkujen mahdollistamisesta.
Muutos- ja kehittämistarpeita

72. Opettajan työehto- ja virkaehtokysymykset
• Työaikakysymykset uudistuvan opettajuuden myötä. Oppituntien pitämiseen
perustuva palkkausjärjestelmä ei vastaa opettajan nykyaikaista työnkuvaa.
• Opetustyön resurssit eivät saisi vaihdella oppimisympäristön mukaan eli
luokassa pidettävä opettaminen ei saa olla arvokkaampaa kuin työpaikalla
tapahtuva opettaminen ja työpaikalla tapahtuvan oppiminen ohjaaminen.
• Hanketyö on OVTES:n mukaan muuta työtä, jolloin osassa liitteissä yhtä (1)
maksettua työtuntia kohden tulee tehdä työtä 1,5 tuntia, joka koetaan
epäoikeudenmukaisena.
Muutos- ja kehittämistarpeita

73. Oppilaitokseen opiskelijaksi hakeutuminen
• Jatkuva hakumenettely opiskelijaksi, jotta oppilaitos voi ottaa kesken vuoden
lisää opiskelijoita opiskelijan valmistuessa tavallista nopeammin.
Sosiaaliturvaetuudet
• Jos opiskelija on oppilaitoksessa vain kaksi päivää viikossa ja kolme päivää
työssäoppimassa omalla paikkakunnallaan, ei hän saa KELAn
koulumatkatukea. Opiskelijan myöhemmän työllistymisen kannalta olisi
kuitenkin usein tärkeää saada työssäoppimispaikka omalta
asuinpaikkakunnaltaan.
Muutos- ja kehittämistarpeita

74. Sähköiset järjestelmät
• Käytössä tulee olla sähköinen HOPS, joka helpottaa yksilöllisten työvaltaisten
opintopolkujen suunnittelua.
• Valtakunnallinen sähköinen järjestelmä työpaikkarekisteriksi helpottaisi
koulutuksen järjestäjiä työpaikkarekisterien ylläpidossa.
Muutos- ja kehittämistarpeita

75. Tutkinnon perusteet
• Osassa tutkinnon perusteissa on päällekkäisyyttä eli samaa asiaa opiskellaan
monessa eri tutkinnonperusteen osassa, osaamisen tunnistaminen ja
tunnustaminen tulisi näissä tilanteissa ratkaista sekä ohjeistaa osaamisen
tunnistamisesta ja tunnustamisesta (sinänsä päällekkäisyydet ovat
ymmärrettäviä, sillä pohja-ajatuksena on myös tutkinnon osan suorittamisen
mahdollisuus, jolloin ammattiin liittyvä keskeinen osaaminen voi liittyä useaan
tutkinnon osaan).
• Koska tutkinnonperusteet ovat olemassa, ei liene koulutuksenjärjestäjän
tarpeen tehdä koulutusorganisaatiokohtaista opetussuunnitelmaa siltä
osin, kuin kyse on suoraan tutkinnonperusteista, vaan kuvata pikemminkin
koulutusorganisaation toimintaan keskeisesti liittyvät seikat, jotka poikkeavat
muiden käytänteistä (poissaolot, järjestyssäännöt yms.) sekä kuvata, mallintaa
ja ohjeistaa, miten valinnaisuus ja erilaiset opintopolut mahdollistetaan
kyseisessä koulutusorganisaatiossa.
Muutos- ja kehittämistarpeita

76. Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat
• Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien kriteerien sisällöt sellaisiksi, että
ne ovat aidosti ammattitaitoa täydentäviä opintoja ja että ne voidaan suorittaa
työssäoppien.
• Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat voitaisiin tarjota kurssimuotoisena
erityisesti niille, jotka ovat valmistumisen jälkeen jatkamassa opintojaan.
• Näiden vaihtoehtojen lisäksi ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat
voitaisiin suorittaa myös myöhemmin työelämässä täydennyskoulutuksena,
jotta valmistuminen ammattiin ei jää kenelläkään kiinni ammattitaitoa
täydentävien tutkinnon osien vuoksi ja toisaalta tämän avulla tiedot
päivittyisivät haettaessa jatko-opintoihin
Muutos- ja kehittämistarpeita

77. Ammatillisen koulutuksen käsitteistön selkeyttäminen
• Työelämän edustajille edelleen vaikeaselkoista (esim. ammattiosaamisen
näyttökriteeristöt).
• Käsitteiden epäselvyys ja kirjavuus (esim. merkitys koulutusmuodosta
riippuen: nuorten tutkintoon johtava koulutus, aikuiskoulutus,
oppisopimuskoulutus nuorten tutkintoon johtavana koulutuksena ja aikuisten
oppisopimuksena). Käytettäviä käsitteitä tulisi muuttaa lainsäädännössä ja
käytännössä yhteneväisiksi, sillä työelämälle erilaiset käsitteet ja niistä
kumpuavat hieman erilaiset käytänteet luovat haasteita.
• ammattiosaamisen näyttö/tutkintotilaisuus,
• henkilökohtainen opiskelusuunnitelma/opintojen yksilöllistäminen/
• Käytännöt ja termit: tutkintotodistus, näyttötodistus
• Ennen kuin lainsäädäntöä saadaan muutettua, tulisi tehdä nuorten tutkintoon
johtavasta oppisopimuksesta ja aikuispuolen oppisopimuksesta oma
erityissanasto väärinkäsitysten välttämiseksi. Tämä sisältäisi: HOPS, HOJKS,
opintoviikot, opinnäytetyö, ammattitaitoa täydentävät opinnot,
ammattiosaamisen näytöt sekä tietoja siitä, mitä pitää olla suoritetun
koulutuksen perusteella myönnetyssä tutkintotodistuksessa ja mitä taas
näyttötutkintoperusteisessa tutkintotodistuksessa.
Muutos- ja kehittämistarpeita

78. Opetuksen järjestäminen rakenteet ja niiden joustavuus
• yksilölliset työvaltaiset opintopolut osaksi strategiaa, opetussuunnitelmaa ja
toimintatapaa
• pysyvät ratkaisut resursointiin, työnjakoon ja oppilaitoksen rakenteisiin
• tiukasti moduuleihin ja jaksoihin sidottu opetuksen suunnittelu asettaa
haasteita työssäoppimisen laajentamiselle ja aidosti yksilöllisille opintopoluille
• yhteneväiset käytänteet koko koulutusorganisaatiotasolle
• joustamattomat lukujärjestystekniset ratkaisut usein joustavien ratkaisujen
esteenä
• kesäajan ja loma-aikojen hyödyntäminen opiskelussa
• työelämän tarpeiden huomioiminen työssäoppimista laajentaessa (sesongit,
työajat, tilaukset)
• ammattitaitoja täydentävien tutkinnon osien integrointi laajennettuun
työssäoppimiseen
Muutos- ja kehittämistarpeita

79. Työpaikalla tapahtuvan oppimisen ja yhteistyön laaja-alainen kehittäminen
• kehittämistyö oppilaitosten sisällä, oppilaitosten kesken ja yhdessä työelämän
edustajien
• yhteistyökehittäminen kuntasektorin kanssa (nuorisotoimi, sosiaalitoimi)
nuorisotakuun toteutumisen tueksi
• ennakointi: työssäoppimisen laajentamisen edellyttää työvoimapoliittista
suunnittelua
• työssäoppimisrekisterien systemaattinen ylläpito oppilaitoksen ja työelämän
yhteistyönä
• työpaikkaohjaajakoulutuksen toteuttaminen jatkuvana toimintana osana
opiskelijoiden työpaikkaohjausta
• työelämän ohjaus-, ja arviointitaitojen varmistaminen on tärkeä osa
laadunvarmistusta laajentaessa työssäoppimista
Muutos- ja kehittämistarpeita

80. Opettajien täydennyskoulutustarpeet:
• osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen
• henkilökohtaisten opiskelusuunnitelmien tekeminen
• tutkinnon perusteiden tunteminen
• uudistuva opettajuus
• verkko- ja mobiiliohjaukseen liittyvä osaaminen, verkosto-osaaminen ja
opetusmenetelmäkoulutus
Työpaikkaohjaajien koulutus/osaamisen kehittämistarpeet:
• opiskelijoiden erilaiset valmistumisajat
• työpaikalla tapahtuvan oppimisen laaja-alaisempi hyödyntäminen
• ohjausprosessi
• arviointi
Muutos- ja kehittämistarpeita

81. Kehittämisrahoitusta ja koulutusta tarvittaisiin koulutuksenjärjestäjien johdolle:
• rakenteiden muuttaminen yksilölliset työvaltaiset opintopolut
mahdollistaviksi: johto mukaan kehittämistyöhön, kun rakenteita kehitetään ja
muutetaan
• pedagoginen johtaminen, strateginen johtaminen
• oppimisen ja ohjauksen dokumentointi
• uudistuva opettajuus
• joustavat polut eri koulutuksen järjestämismuotojen välillä
• koulutusjärjestämismuotojen välinen yhteistyö
• kuntasektorin ja koulutuksen järjestäjän välinen yhteistyö etenkin koskien
nuorisotakuuta
• hankkeiden tulosten jatkokehittäminen ja toimintamallien levittäminen koko
koulutusorganisaation käyttöön
Muutos- ja kehittämistarpeita

82. Opettajakoulutuksen kehittämistarpeet:
• sen ammattialan työssäoppimisjakson sisällyttäminen opintoihin, minkä alan
opiskelijoita tulee opettamaan
• uudistuva opettajuus
• elämänhallintataidoissa tukeminen ja aikuisen roolimallina olo
• sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmä ja palveluihin ohjaaminen
seuraavilta osin: mielenterveyspalvelut, päihdepalvelut, sosiaalityö
• osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen
• henkilökohtaisten opintopolkujen suunnittelu käytännössä
• eri koulutuksen järjestämismuodot
• työelämäyhteistyö
• verkko- ja mobiiliohjaukseen liittyvä osaaminen, verkosto-osaaminen ja
opetusmenetelmäkoulutus
Muutos- ja kehittämistarpeita

83. Mitä vien osaksi
omaa toimintaa?

84. Sirpa Pursiainen, YTM
Kehittämistyö
Projektipäällikkö
• Edu.fi pedagogiset toimintamallit "Yksilölliset polut"
• Nappiparisto - vertaisvoimaa oppimisympäristöjen
kehittämisen
• Laajennetun työssäoppimisen kokeilun
valtakunnallinen koordinointihanke
• Opas koulutuksen järjestäjille työpaikalla tapahtuvan
oppimisen toteuttamiseen -kirjoitustyöstä
vastaaminen
• Työpaikalla tapahtuvan oppimisen oppaan sähköinen
versio
Tampereen seudun ammattiopisto Tredu
Åkerlundinkatu 8, 33100 Tampere
puh. 050 576 1363, vaide 03 3155 51
sirpa.pursiainen(a)tampere.fi www.tredu.fi