Neuropatía diabética - Dra. Alicia A. Kassian Rank (Centro Nacional de Capacitación en Terapia del Dolor)

1. NNEEUURROOPPAATTÍÍAA DDIIAABBÉÉTTIICCAA
DRA ALICIA A. KASSIAN RANK
CENTRO NACIONAL DE CAPACITACIÓN EN
TERAPIA DEL DOLOR

2. DDEEFFIINNIICCIIÓÓNN

3. NNEEUURROOPPAATTÍÍAA DDIIAABBÉÉTTIICCAA
M. A. VIDAL ET AL. Rev. Soc. Esp. del Dolor, Vol. 11, N.º 8, Diciembre 2004

4. NNEEUURROOPPAATTÍÍAA DDIIAABBÉÉTTIICCAA
M. A. VIDAL ET AL. Rev. Soc. Esp. del Dolor, Vol. 11, N.º 8, Diciembre 2004

5. EEPPIIDDEEMMIIOOLLOOGGIIAA DDEE LLAA
NNEEUURROOPPAATTÍÍAA DDIIAABBÉÉTTIICCAA
M. A. VIDAL ET AL. Rev. Soc. Esp. del Dolor, Vol. 11, N.º 8, Diciembre 2004

6. TEORÍAS SOBRE LLAA FFIISSIIOOPPAATTOOLLOOGGÍÍAA
NNEEUURROOPPAATTÍÍAA DDIIAABBÉÉTTIICCAA

7. FFIISSIIOOPPAATTOOLLOOGGÍÍAA
M. A. VIDAL ET AL. Rev. Soc. Esp. del Dolor, Vol. 11, N.º 8, Diciembre 2004

8. FISIOPATOLOGÍA DEL DOLOR (METABOLICA)

9. FISIOPATOLOGÍA

10. FISIOPATOLOGÍA (VASCULAR)

11. FFIISSIIOOPPAATTOOLLOOGGÍÍAA ((IInnmmuunnoollóóggiiccaa))

12. NNeeuurrooppaattííaa ddiiaabbééttiiccaa:: ppaattooggeenniiaa

13. CCOOMMPPLLIICCAACCIIOONNEESS DDMM

14. CCaammbbiiooss HHiissttoollóóggiiccooss
CCaammbbiiooss vvaassccuullaarreess
Thomas , Asbury and Fields 1984:

15. CCaammbbiiooss HHiissttoollóóggiiccooss

16. PPoolliinneeuurrooppaattííaass yy mmoonnoonneeuurrooppaattííaass

17. NNEEUURROOPPAATTÍÍAA
DDIIAABBÉÉTTIICCAA DDOOLLOORROOSSAA

18. CCLLAASSIIFFIICCAACCIIÓÓNN NNDD

19. CCLLAASSIIFFIICCAACCIIÓÓNN CCLLÍÍNNIICCAA

20. NNeeuurrooppaattííaa ddiiaabbééttiiccaa ppeerriifféérriiccaa

21. PPRREESSEENNTTAACCIIÓÓNN CCOOMMOO
MMOONNOONNEEUURROOPPAATTÍÍAA

22. NNeeuurrooppaattííaa ddiiaabbééttiiccaa ppeerriifféérriiccaa
NNeeuurrooppaattííaa mmoottoorraa

23. AAMMIIOOTTRROOFFIIAA DDIIAABBÉÉTTIICCAA
Said et al 1997

24. PPOOLLIINNEEUURROOPPAATTÍÍAA
DDIIAABBÉÉTTIICCAA

25. PPoolliinneeuurrooppaattííaa ssiimmééttrriiccaa ddiissttaall

26. NNeeuurrooppaattííaa ddee llaass ppeeqquueeññaass
ffiibbrraass

27. NNeeuurrooppaattííaa ffooccaall

28. PPIIEE DDIIAABBÉÉTTIICCOO
Deficit sensorial y motor
Ulceras Perforantes
Neuropatía
autonómica
Degeneración axonal con disfunción de celulas de Schwann
Lleva a degeneración de celulas ganglionares
Microangopatía diabetica asociada. de fibras mielinizadas y amilínicas
Fibras
Brown et al

29. NNeeuurrooppaattííaa aauuttoonnóómmiiccaa

30. MMEECCAANNIISSMMOOSS MMOOLLEECCUULLAARREESS DDEE NNOOCCIICCEEPPCCIIÓÓNN
AINES
Julius and Basbaum, Nature 413: 203-210, 2001
FARMACOS

31. 1.- TRANSDUCCION
(Estimulo)
4.- INTEGRACION
(S.N.C.)
PROCESOS DDEE LLAA TTRRAANNSSMMIISSIIOONN
Pain 2002 an updated review, IASP Press, páginas 3-7
2.-CONDUCCION
(Fibras “A” delta y “C”)
3.MODULACION (Sust. P)

32. FFFFeeeennnnóóóómmmmeeeennnnoooo ddddeeee SSSSeeeennnnssssiiiibbbbiiiilllliiiizzzzaaaacccciiiióóóónnnn
Lesión continua y persistente
Incremento de respuesta en las células
del asta dorsal (Fenómeno wind-up)
SENSIBILIZACIÓN CENTRAL

34. SSEENNSSIIBBIILLIIZZAACCIIÓÓNN CCEENNTTRRAALL
NNeeuurroonnaa ddeell CCuueerrnnoo DDoorrssaall
FFiibbrraa CC tteerrmmiinnaall
IInntteerr--nneeuurroonnaa
IInnhhiibbiiddoorraa
AMPA
NMDA
Ca++
Substancia P
GGlluuttaammaattoo
GABA
Glicina
PPKKCC
P
P
(+)
(+)
(+)
CCOOXX--22
PGE22
(-)
PGE22 Na+
GABAPENT
INA
CANALES Na
gabaergicos
Opioides,
antideprsivos
triciclicos

35. MMOODDIIFFIICCAACCIIÓÓNN DDEE NNEEUURROONNAASS CCEENNTTRRAALLEESS
MMuueerrttee ddee
iinntteerrnneeuurroonnaass
IInnhhiibbiiddoorraass
NNuueevvaass ffiibbrraass AA
FFoorrmmaannddoo
AMPA
NNeeuurroonnaa ddeell CCuueerrnnoo DDoorrssaall
FFiibbrraa CC
tteerrmmiinnaall
AMPA
NMDA
Ca++
Substancia P
GGlluuttaammaattoo
PPKKCC
P
P
(+)
(+)
(+)
CCOOXX--22
iinndduucccciióónn
PGE22
PGE22 Na+
ssiinnaappssiiss
P
P
PPéérrddiiddaa ddee eeffeeccttooss
iinnhhiibbiiddoorreess ddee
iinntteerrnneeuurroonnaass
EEssttaabblleecciimmiieenntt
oo
DDee ccoonneexxiioonneess
eexxcciittaattoorriiaass
aabbeerrrraanntteess
eenn ssiinnaappssiiss

36. VVííaass ddeesscceennddeenntteess

37. PPLLAASSTTIICCIIDDAADD NNEEUURROONNAALL YY DDOOLLOORR
Las Neuronas que detectan y transmiten dolor,
muestran “plasticidad que depende de la actividad
neuronal”
· Capacidad de cambiar su función , perfil
químico o estructura
· Respuesta a estímulos dolorosos e
inflamación
· Todo ello contribuye a modificar la
sensibilidad al dolor
Woolf and Salter, Science 288: 1765-1768, 2000

38. DDOOLLOORR NNEEUURROOPPÁÁTTIICCOO
MMeeccaanniissmmooss ppoossiibblleess

39. DDOOLLOORR NNEEUURROOPPÁÁTTIICCOO
DDiiaaggnnóóssttiiccoo

40. DDOOLLOORR NNEEUURROOPPÁÁTTIICCOO
CCaarraacctteerrííssttiiccaass ccllíínniiccaass

41. DDOOLLOORR NNEEUURROOPPAATTIICCOO

42. DDOOLLOORR NNEEUURROOPPAATTIICCOO
CCuuaaddrroo CCllíínniiccoo

43. GGuuííaa ddee VVaalloorraacciióónn DDiiaaggnnóóssttiiccaa ddeell
DDoolloorr NNeeuurrooppááttiiccoo

44. SSIINNTTOOMMAATTOOLLOOGGÍÍAA

45. DDOOLLOORR NNEEUURROOPPÁÁTTIICCOO
DDiiaaggnnóóssttiiccoo
Merskey H, Bougduk N. 2nd ed. Seattle: IASP Press, 1994

46. NNeeuurrooppaattiiaa PPeerriifféérriiccaa ddiissttaall
DDiiaaggnnoossttiiccoo ddiiffeerreenncciiaall

47. TTRRAATTAAMMIIEENNTTOO

48. TTRRAATTAAMMIIEENNTTOO

49. EEdduuccaacciióónn ddeell ppaacciieennttee
Broadstone VL, Cyrus J, Pfeifer MA, Greene DA. Diabetic peripheral neuropathy, part I: sensorimotor
neuropathy. The Diabetes Educator. 1987; 13:30-35.

50. FFAARRMMAACCOOSS

51. FFAARRMMAACCOOSS

52. OOTTRROOSS TTRRAATTAAMMIIEENNTTOOSS

53. OOTTRROOSS TTRRAATTAAMMIIEENNTTOOSS

54. TTRRAATTAAMMIIEENNTTOO IINNVVAASSIIVVOO
BLOQUEOS
NERVIOSOS DIFERENCIALES
BLOQUEOS LÍTICOS ????( NEUROMAS)
SIMPATICO-LITICOS
INFUSORES PERIDURALES
ESPINALES
ESTIMULACION ESPINAL Y DE CORTEZA

55. TTRRAATTAAMMIIEENNTTOO
NNEEUURROOPPAATTIIAA AAUUTTOONNÓÓMMIICCAA

56. TTRRAATTAAMMIIEENNTTOO
NNEEUURROOPPAATTIIAA AAUUTTOONNÓÓMMIICCAA

57. NNeeuurrooppaattííaa aauuttoonnóómmiiccaa

58. DDoolloorr NNeeuurrooppááttiiccoo
TTTTrrrraaaattttaaaammmmiiiieeeennnnttttoooo ffffaaaarrrrmmmmaaaaccccoooollllóóóóggggiiiiccccoooo
 Antidepresivos Tricíclicos
1. Imipramina ( 10-75 mgs )
2. Amitriptilina ( 25-75 mgs )
3. Clorimipramina ( 25-75 mgs )
OTROS…Venfalaxina
Duloxetina, desimipramina

59. RRoollee ooff GGlluuttaammaattee,, GGAABBAA,, aanndd NNaa++
CChhaannnneellss iinn CCNNSS DDiissoorrddeerrss
GABA
Manic-depressive
disorder
Sodium Channels
Glutamate
Seizures Seizures
Neuropathic pain Neuropathic pain
Neurotoxicity Migraine
Neurodegenerative
disorders
Migraine
Seizures
Neuropathic pain
Neurotoxicity
Neurodegenerative
disorders
Manic-depressive
disorder

60. DDoolloorr NNeeuurrooppááttiiccoo
TTTTrrrraaaattttaaaammmmiiiieeeennnnttttoooo ffffaaaarrrrmmmmaaaaccccoooollllóóóóggggiiiiccccoooo
 Anticonvulsivantes
1. Carbamazepina ( 100-800 mgs )
2. Pregabalina
3. Oxcarbazepina ( 300-1200 mgs)
4. Gabapentina ( 300-900 mgs )
5. Ac. Valproico ( 250-2000 mgs )
6. Clonazepam ( 1-4 mgs )
7. Lamotrigina ( 25-300 mgs )
8. Topiramato ( 50-200 mgs )

61. TTRRAATTAAMMIIEENNTTOO FFAARRMMAACCOOLLOOGGIICCOO
ANESTÉSICOS LOCALES
1.- LIDOCAÍNA ENDOVENOSA
(1-5 mg /kg)
2.- MEXILETINA
(150- 300 mg. Diarios)

62. EESSTTRRAATTEEGGIIAASS FFAARRMMAACCOOLLOOGGIICCAASS
APLICACIÓN TOPICA.
LA LIDOCAINA Y LA CAPSAICINA
HAN DEMOSTRADO BENEFICIO EN
AL CONTROL DEL DOLOR URENTE Y
LA HIPERALGESIA.

63. DDOOLLOORR NNEEUURROOPPÁÁTTIICCOO
TTrraattaammiieennttoo FFaarrmmaaccoollóóggiiccoo
AGENTES SIMPÁTICOLÍTICOS
1- Clonidina ( 0.2-0.8 mgs /día)

64. DDoolloorr NNeeuurrooppááttiiccoo
AAnnaallggééssiiccooss OOppiiooiiddeess

65. DDoolloorr NNeeuurrooppááttiiccoo
AAnnttaaggoonniissttaass ddeell NNMMDDAA

66. DDOOLLOORR NNEEUURROOPPÁÁTTIICCOO
AAnnttiiddee--
pprreessiivvooss
BBllooqquueeaann rreeccaappttuurraa ddee SStt yy NNEE..MMoodduullaa llaa
iinnhhiibbiicciióónn nnoocciicceeppttiivvaa ddeesscceennddeennttee
EEffeeccttooss
aannttiiccoolliinnéérrggiicc
ooss
CCaarrbbaammaacceeppii
BBllooqquueeaa ccaannaalleess ddee SSooddiioo aattaaxxiiaa
nnaa GGaabbaappeennttiinnaa BBllooqquueeaaddoorr CCaa ++22 SSoommnnoolleenncciiaa
PPrreeggaabbaa--
BBllooqquueeaa ccaannaalleess ddee CCaa vvoollttaajjee
lliinnaa
DDeeppeennddiieennttee pprreessiinnaappttiiccoo
SSoommoonnooll
eenncciiaa
LLaammoottrrii--
ggiinnaa
BBllooqquueeaaddoorr ccaannaalleess NNaa yy
NNMMDDAA
RRaasshh
aattaaxxiiaa
OOxxccaarrbbaa--
cceeppiinnaa
BBllooqquueeoo ccaannaalleess NNaa
BBllooqquueeoo ccaannaalleess CCaa
NNaaúússeeaa
mmaarreeoo

67. DDOOLLOORR NNEEUURROOPPAATTIICCOO
CClloonniiddiinnaa
AAllffaa aaddrreenneerrgg..
AAnnttaaggoonniissmmoo
ppaarrcciiaall AAllffaa
AAddrreenneerrggiiccoo
HHiippootteennssiióónn
oorrttoossttááttiiccaa
KKeettaammiinnaa
DDeexxttrroommeettoorrffaann
BBllooqquueeoo NNMMDDAA SSeeddaacciióónn
LLiiddooccaaíínnaa BBllooqquueeoo ccaannaalleess
ddee NNaa..
RReeqquuiieerree
mmoonnoottoorreeoo
OOppiiooiiddeess AAcccciióónn ssoobbrree
rreecceeppttoorreess
CCoonnssttiippaacciióónn,,
lleettaarrggiiaa,, nnaaúússeeaa

68. DDoolloorr nneeuurrooppááttiiccoo
TTrraattaammiieennttooss
Low Pa and Dotson Rm Symptomatic Treatment of Painful Neuropathy. JAMA1998;280:1831-1836.

69. AAMMAANNTTAADDIINNAA
Amantadina es el antagonista oral del receptor NMDA más
comúnmente utilizado. Fue originalmente desarrollado como un
compuesto antiviral, también se ha utilizado para tratar reacciones
extrapiramidales por drogas y la enfermedad de Parkinson en humanos.
La dosis estándar utilizada para bloquear los receptores en perros y gatos
es de 3-5 mg/kg SID.

70. OOTTRROOSS PPRROODDUUCCTTOOSS
Uridina y Citidina
NUCLEO CMP FORTE
Ac Tióctico.
THIOCTACID

73. AACC TTIIOOCCTTIICCOO
El ácido tióctico actua en las fibras
nerviosas, neutralizando la acción de
moléculas llamadas radicales libres, que a
concentraciones adecuadas y fisiológicas
son benéficas e indispensables, pero en
cantidades excesivas son tóxicas ya que
alteran y desencadenan trastornos del
metabolismo celular

74.  Clinical experience with thioctacid (thioctic acid) in the
treatment of distal symmetric polyneuropathy in Korean
diabetic patients.
Hahm JR, Kim BJ, Kim KW.
Department of Internal Medicine, College of Medicine, Gyeongsang
Institute of Health Science, Gyeongsang National University, Jinju,
South Korea.
OBJECTIVE: This open-label study was performed to evaluate the
efficacy and safety of oral treatment with the antioxidant alpha-lipoic
acid (ALA, thioctic acid) in Korean diabetic patients with
distal symmetric polyneuropathy (DSP).). Overall efficacy rated as
"good/fair" was 86.8% by the physician and 76.3% by the patients at
the end of an 8-week treatment period. Eleven episodes (18.0%) of
adverse events (possibly, probably, definitely related) were
reported in seven patients (11.5%). CONCLUSION: These findings
indicate that oral treatment with thioctic acid at a dose of 600 mg

75. GGUUÍÍAA PPAARRAA EELL MMAANNEEJJOO

76. EEnnffooqquueess ppaarraa eell TTrraattaammiieennttoo
EEnnffooqquueess ppaarraa eell TTrraattaammiieennttoo
ddeell DDoolloorr NNeeuurrooppááttiiccoo
ddeell DDoolloorr NNeeuurrooppááttiiccoo

77. EEEEnnnnffffooooqqqquuuueeee ddddeeeellll DDDDoooolllloooorrrr NNNNeeeeuuuurrrrooooppppááááttttiiiiccccoooo
eexxcciittaabbiilliiddaadd ppeerriifféérriiccaa,, sseennssiibbiilliizzaacciióónn cceennttrraall,,
rreeoorrgg ssiinnááppttiiccaa// ffeennoottííppiiccaa ddeessiinnhhiibbiicciióónn
ttrraauummaa mmeettaabb iissqquuéémmiiccoo ttooxx ccoommpprreessiióónn iinnmmuunnee iinnffeecc..
C. Wolfe 3/01
DDoolloorr NNeeuurrooppááttiiccoo
SSíínnddrroommee
SSíínnttoommaass
Mecanismos
EEnnffeerrmmeeddaadd
DDoolloorr eessppoonnttáánneeoo DDoolloorr eevvooccaaddoo

78. TTrraattaammiieennttoo ppoorr
TTrraattaammiieennttoo ppoorr
ccaarraacctteerrííssttiiccaass ddeell DDoolloorr
ccaarraacctteerrííssttiiccaass ddeell DDoolloorr
Adaptado de Portnoy and Kanner, 1996.

79. MMeeccaanniissmmoo ddee aacccciióónn
ddee llooss nneeuurroommoodduullaaddoorreess
MMeeccaanniissmmoo ddee aacccciióónn
ddee llooss nneeuurroommoodduullaaddoorreess
Cerebro
IInnhhiibbiicciióónn
ddeesscceennddeennttee
AADDTTss
IISSRRSSss
IISSRRNNss
LLeevvooddooppaa
TTrraammaaddooll
OOppiiooiiddeess
::NNEE//55HHTT
::RReecceeppttoorreess
ooppiiooiiddeess
SSeennssiibbiilliizzaacciióónn
CCeennttrraall
CCaa++++ ::GGBBPP;; OOXXCCpprreeggaa
NNMMDDAA ::KKeettaammiicciinnaa
DDeexxttrroommeettoorrffaannoo
MMeettaaddoonnaa
AAMMPPAA ::TTPPMM
Médul
a
espinal
SSeennssiibbiilliizzaacciióó
nn ppeerriifféérriiccaa
SSNNPP
NNaa++
CCBBZZ
OOXXCC
PPHHTT
AADDTT
LLTTGG
MMeexxiilleettiinnaa
LLiiddooccaaíínnaa
OOttrrooss
CCaappssaaiicciinnaa ((VVRR--11))
AAIINNEEss
IInnhhiibbiiddoorreess CCOOXX--22 Beydoun, 2002

80. MMeeccaanniissmmoo ddee aacccciióónn
ddee llooss nneeuurroommoodduullaaddoorreess
MMeeccaanniissmmoo ddee aacccciióónn
ddee llooss nneeuurroommoodduullaaddoorreess
Cerebro
IInnhhiibbiicciióónn
ddeesscceennddeennttee
AADDTTss
IISSRRSSss
IISSRRNNss
LLeevvooddooppaa
TTrraammaaddooll
OOppiiooiiddeess
::NNEE//55HHTT
::RReecceeppttoorreess
ooppiiooiiddeess
SSeennssiibbiilliizzaacciióónn
CCeennttrraall
CCaa++++ ::GGBBPP;; OOXXCC
NNMMDDAA ::KKeettaammiicciinnaa
DDeexxttrroommeettoorrffaannoo
MMeettaaddoonnaa
AAMMPPAA ::TTPPMM
Médul
a
espinal
SSeennssiibbiilliizzaacciióó
nn ppeerriifféérriiccaa
SSNNPP
NNaa++
CCBBZZ
OOXXCC
PPHHTT
AADDTT
LLTTGG
MMeexxiilleettiinnaa
LLiiddooccaaíínnaa
OOttrrooss
CCaappssaaiicciinnaa ((VVRR--11))
AAIINNEEss
IInnhhiibbiiddoorreess CCOOXX--22 Beydoun, 2002

81. MMeeccaanniissmmoo ddee aacccciióónn
ddee llooss nneeuurroommoodduullaaddoorreess
MMeeccaanniissmmoo ddee aacccciióónn
ddee llooss nneeuurroommoodduullaaddoorreess
Cerebro
IInnhhiibbiicciióónn
ddeesscceennddeennttee
AADDTTss
IISSRRSSss
IISSRRNNss
LLeevvooddooppaa
TTrraammaaddooll
OOppiiooiiddeess
::NNEE//55HHTT
::RReecceeppttoorreess
ooppiiooiiddeess
SSeennssiibbiilliizzaacciióónn
CCeennttrraall
CCaa++++ ::GGBBPP;; OOXXCC
NNMMDDAA ::KKeettaammiicciinnaa
DDeexxttrroommeettoorrffaannoo
MMeettaaddoonnaa
AAMMPPAA ::TTPPMM
Médul
a
espinal
SSeennssiibbiilliizzaacciióó
nn ppeerriifféérriiccaa
SSNNPP
NNaa++
CCBBZZ
OOXXCC
PPHHTT
AADDTT
LLTTGG
MMeexxiilleettiinnaa
LLiiddooccaaíínnaa
OOttrrooss
CCaappssaaiicciinnaa ((VVRR--11))
AAIINNEEss
IInnhhiibbiiddoorreess CCOOXX--22 Beydoun, 2002

82. MMeeccaanniissmmoo ddee aacccciióónn
ddee llooss nneeuurroommoodduullaaddoorreess
MMeeccaanniissmmoo ddee aacccciióónn
ddee llooss nneeuurroommoodduullaaddoorreess
Cerebro
IInnhhiibbiicciióónn
ddeesscceennddeennttee
AADDTTss
IISSRRSSss
IISSRRNNss
LLeevvooddooppaa
TTrraammaaddooll
OOppiiooiiddeess
::NNEE//55HHTT
::RReecceeppttoorreess
ooppiiooiiddeess
SSeennssiibbiilliizzaacciióónn
CCeennttrraall
CCaa++++ ::GGBBPP;; OOXXCC
NNMMDDAA ::KKeettaammiicciinnaa
DDeexxttrroommeettoorrffaannoo
MMeettaaddoonnaa
AAMMPPAA ::TTPPMM
Médul
a
espinal
SSeennssiibbiilliizzaacciióó
nn ppeerriifféérriiccaa
SSNNPP
NNaa++
CCBBZZ
OOXXCC
PPHHTT
AADDTT
LLTTGG
MMeexxiilleettiinnaa
LLiiddooccaaíínnaa
OOttrrooss
CCaappssaaiicciinnaa ((VVRR--11))
AAIINNEEss
IInnhhiibbiiddoorreess CCOOXX--22 Beydoun, 2002

83. BBLLOOQQUUEEOO CCIIÁÁTTIICCOO
Extremidad inferior
 N. Ciático
 N. Femoral
 N. Femorocutáneo

87. BBllooqquueeoo NNeerrvviioossoo
CCllaassiiffiiccaacciióónn TTooppooggrrááffiiccaa
GGaanngglliioo SSiimmppááttiiccoo lluummbbaarr

88. GRACIAS

89. Neuropatía ddiiaabbééttiiccaa ppeerriifféérriiccaa::
EEvvaalluuaacciióónn mmoottoorraa
 Maniobra del abanico: si hay atrofia de
esp.interóseos indica afectación de músc.
interóseos y lumbricales, ver dedos en garra o
martillo
 Maniobra del empuje: presionar cabeza
metatarsianos o falanges para ver si corrige la
deformación (garra flácida) o no (garra rígida)
· Fuerza muscular dedos pies piernas, valorando
movilidad de las articulaciones en dirección
dorsal y plantar. Grado 0 (normal)
cuando puede mover articulación contra
gravedad y contra resistencia de mano
observador

90. NNeeuurrooppaattííaa ddiiaabbééttiiccaa ppeerriifféérriiccaa
· NNeeuurrooppaattííaa sseennssoorriiaall
 Predominio fibras tipo A: asociadas con propiocepción,
sensación tacto ligero, presión y vibración, e inervación
motora de músc Secuela clínica: ataxia, debilidad
músculos intrínsecos pie, disminución ROT y de
umbrales dolorosos y vibratorios, pérdida sentido
posición. Frecuente. osteoartropatía Charcot y mal
perforante plantar.
Predominio fibras tipo C: asociadas con terminaciones
nerviosas libres que detectan dolor y temperatura.
Secuela clínica: pérdida sensación protectora , dolor,
ardor, hiperalgesia y parestesias, alodinia. El dolor
desaparece con pérdida fibras C (fase hipoalgesia e
hipoestesia) con alteración umbrales térmicos,
sensación superficial reducida . Falla detección cargas.
Mayor frecuencia: úlceras.

91. NNeeuurrooppaattííaa ddiiaabbééttiiccaa:: EEttaappaass
SSccoorree sseennssiittiivvoo

92. CRITERIOS PARA DEFINIR LLOOSS EESSTTAADDIIOOSS DDEE
PPOOLLIINNEEUURROOPPAATTIIAA DDIIAABBEETTIICCAA
Dyck PJ. Muscle Nerve 1988;11:21-32.

93. CCLLAASSIIFFIICCAACCIIOONN DDEE LLAA
PPOOLLIINNEEUURROOPPAATTIIAA DDIIAABBEETTIICCAA
Dyck PJ. Muscle Nerve 1988;11:21-32.

94. Neuropatía diabética periférica: score
cualitativo sensitivo