Empfohlen
Weitere ähnliche Inhalte
Empfohlen
Empfohlen (20)
Lääkekorvausjärjestelmän kehittäminen
- 1. www.helsinki.fi/yliopisto Kansallinen Diabetesfoorumi 2017 Lääkekorvausjärjestelmän kehittäminen Heikki Ruskoaho Farmakologian ja lääkehoidon osasto Farmasian tiedekunta 1
- 2. Kela
- 3. Suomen Lääketilasto 2016 Fimea & Kela Lääkekorvaukset korvausluokittain vuosina 2000-2016
- 4. Lääkekorvausjärjestelmän eräitä muutoksia 1964-2017 • Osittain (50 %) ja kokonaan korvattavat (100 %) lääkkeet, sairauksia 27 (1964) • Kokonaan korvattavia sairauksia vuonna 1972 47 kpl • Uusi korvausluokka, alempi erityiskorvaus (90 %) 1986 – Tähän luokkaan siirrettiin verenpainetauti, sydämen vajaatoiminta, reumaattiset niveltulehdukset, keuhkoastma ja krooninen virtsatietulehdus – Uusia sepelvaltimotauti, sydämen rytmihäiriöt, haavainen paksunsuolen tulehdus ja Chronin tauti • Alempi erityiskorvaus 1992 90 % > 80 % • Alempi erityiskorvaus 1994 80 % > 75 % – Tähän luokkaan siirrettiin kokonaan korvattavista kihti ja sidekudostaudit – Krooninen virtsatietulehdus peruskorvattavaksi • Alempi erityiskorvaus 1994 75 % > 72 % • Alempi erityiskorvaus 2013 72 % > 65 % • Alempi erityiskorvaus 2017 65 % – Tähän luokkaan siirrettiin kokonaan korvattavista diabeteslääkkeistä muut kuin insuliinivalmisteet
- 5. Alemman erityiskorvausryhmän (65 %) sairaudet • Krooninen sydämen vajaatoiminta – Noin 50 % kuolee 6 vuoden kuluessa diagnoosista – ACE:n estäjiä tai angiotensiinireseptorin salpaajia ja beetasalpaajia tulee käyttää kaikille potilaille systolisen sydämen vajaatoiminnan lääkehoidossa • Verenpainetauti – Korkea keuhkovaltimopaine (pulmonaaliarteriahypertensio, PAH) – Esim. bosentaani • primaarissa (idiopaattisessa ja perinnöllisessä) keuhkovaltimoiden verenpainetaudissa • sklerodermasta aiheutuneessa sekundaarisessa keuhkovaltimoiden verenpainetaudissa, johon ei liity merkitsevää interstitiaalista keuhkosairautta • synnynnäiseen sentraaliseen oikovirtaukseen ja Eisenmengerin oireyhtymään liittyvän keuhkovaltimoiden verenpainetaudin hoidossa
- 6. Alemman erityiskorvausryhmän (65 %) sairaudet • Krooniset sydämen rytmihäiriöt – Amiodaroni • Kaikentyyppiset symptomaattiset takyarytmiat, kuten ventrikulaarinen ja supraventrikulaarinen takyarytmia Wolff- Parkinson-Whiten oireyhtymän yhteydessä. • Paroksysmaalinen eteislepatus/-värinä, kammiovärinä, kun muu lääkitys ei tehoa tai on aiheuttanut haittavaikutuksia, tai kun leikkaus tai katetri-interventiot ovat kontraindisoidut tai eivät ole auttaneet • Periytyvät rasva-aineenvaihdunnan vaikea-asteiset häiriöt – Familiaalinen hyperkolesterolemia – Statiinit
- 7. Diabetes Käypä hoito –suositus 2016 • Elämäntapahoito ja -ohjaus on aina keskeistä diabeteksen kokonaishoidossa ja erityisesti ehkäisyssä • Makrovaskulaarikomplikaatiot ovat diabeetikoiden tärkein kuoleman ja sairastavuuden syy. Niiden ehkäisemiseksi tarvitaan kokonaisvaltaista riskitekijöiden (dyslipidemia, kohonnut verenpaine, tupakointi, hyperglykemia) hoitoa terveellisten elämäntapojen ja lääkkeiden avulla • Hyperglykemian hoidon tärkeimpänä tavoitteena on estää ketoasidoosi ja kuolema insuliininpuutosdiabeetikoilla – ehkäistä mikrovaskulaarikomplikaatioita (retinopatia, nefropatia, neuropatia) – parantaa potilaan hyperglykemiasta johtuvat oireet – tukea potilaan fyysistä ja psyykkistä jaksamista
- 8. Terhi Kurko, Katri Aaltonen, Hanna Rättö, Jaana Martikainen
- 9. Toimeksiannon tavoitteet 1. Lääkekorvausjärjestelmän kehittäminen nykyjärjestelmän pohjalta – järjestelmän selkeyttäminen (korvausluokat, niiden taso ja sisältö ja miten niitä jatkossa tarkastellaan) – korvausjärjestelmän laajuus (korvattavuuden edellytykset) 2. Lääkekorvausjärjestelmän kehittämistarpeet muuttuvassa toimintaympäristössä ja rajapinnat – Sote-uudistuksen huomioiminen (esim. monikanavarahoituksen yksinkertaistaminen) – uudistuva myyntilupamenettely (EMA:n mahdolliset toimintamallit) – uudet ja kalliit lääkkeet, harvinaislääkkeet – rationaalinen lääkehoito (esim. lääkkeettömät hoitovaihtoehdot) 3. Arvio mahdollisista lääkekorvausjärjestelmän toimenpiteistä lääkekustannusten hallitsemiseksi Loppuraportti 31.5.2018 mennessä
- 10. Muuttuva lääkehoito • Lääkehoidon merkitys kasvaa terveyden- ja sairaanhoidossa • Lääkehoitojen mahdollisuudet lisääntyvät sairauksissa, joihin ei ole vielä tehokasta hoitoa (mm. harvinaissairauksien tutkimus ja lääkekehitys) • Lääkkeen määritelmä muuttuu – Uudenlaiset biologiset lääkkeet, geenien toimintaan ja proteiinien tuotantoon vaikuttavat valmisteet, geeni- ja soluterapiatuotteet, kudosmuokkaustuotteet, lääke-laiteyhdistelmät • Lääkkeiden – määrä kasvaa – uudet vaikutusmekanismit – poikkeavat turvallisuusongelmat – käyttöaiheiden tarkentuminen – kustannusvaikuttavuus • Monilääkitys
- 11. 11 Yksilöllistetty lääkehoito Syövän toteaminen Lääkeherkkyystutkimus Lääkehoidon valinta potilaskohtaisesti Hoidon tehon ja siedettävyyden seuranta
- 12. Lääkekorvausjärjestelmän tavoitteita • Parhaiden käytäntöjen mukainen lääkehoito kaikille sitä tarvitseville • Turvaa erityisesti paljon lääkkeitä käyttävien ja pienituloisten henkilöiden asianmukaisen lääkehoidon • Mahdollistaa uusien innovatiivisten lääkkeiden käyttöönoton • Kannustaa edullisempien valmisteiden käyttöön
- 13. Keskeisiä tarkasteltuja aihealueita • Nykyisen sairausperusteisen lääkekorvaus- järjestelmän kehittäminen • Hilan ja Kelan tehtävät • Lääkekorvausjärjestelmän rahoitus • Lääkkeen määräämisen ohjaaminen ja keinot • Erityisen kalliiden ja innovatiivisten lääkkeiden sekä harvinaissairauksien lääkkeiden korvattavuus Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistiota 2017:40 Selvityshenkilön väliraportti 30.9.2017
- 14. Lääkkeiden käyttöönotto sekä korvattavuus- ja hintasääntely • Hilan tehtävänä olisi jatkossakin valtakunnallinen lääkkeiden hinnanvahvistusmenettely • Yksiportainen päätöksenteko, kustannusvaikuttavuusarviointi ja ohjaus • Yhdenvertaisuus maakuntien kesken lääkehoidossa • Yhtenäinen kansallinen lääkkeiden hoidollisen arvon arviointi, ohjaus ja kustannusvaikuttavuusarviointi tulisi tehdä kattavasti kansallisella tasolla kaikille lääkkeille lääkemuodosta (per os, iv) riippumatta
- 15. Korvauspäätösten toimeenpano • Kelan tehtävänä olisi päätökset korvausoikeuksien lääketieteellisistä edellytyksistä ja asiakkaiden korvausoikeuksista myös uudistetussa Sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä • Näin asiakkaat voivat hankkia tarpeelliset lääkkeensä mahdollisimman joustavasti ja saavat lääkekorvauksen ostaessaan lääkkeet kuten nykyisinkin • On tärkeää, että toimeenpanojärjestelmää edelleen kehitetään muuttuvissa palvelurakenteissa
- 16. Erityisen kalliit lääkkeet • Innovatiiviset lääkkeet, ”Unmet medical need”- valmisteet, PRIME/Breakthrough-valmisteet, harvinaislääkkeet • Selvitystyössä on tarkastelu mahdollisuutta laajentaa ehdollisen korvattavuuden mallia (riskinjakomalli, hallitun käyttöönoton sopimus) mahdollistamaan erityisen kalliiden ja innovatiivisten lääkkeiden hallittu käyttöönotto myös sairaaloissa • Vaikuttavuuden seuranta • Yhdenvertaisuuden varmistaminen alueiden välillä
- 17. Lääkkeiden rahoituksesta • Kaksi julkista rahoituskanavaa – Kustannusten siirto rahoittajalta toiselle mahdollista – Avohoidon reseptilääkkeet • Sairausvakuutuksen sairaanhoitovakuutus – Julkinen terveydenhuolto, tartuntalain mukaiset lääkkeet • Kunnat • Rokotteet – Valtio • Lääkehoidon kustannuksista avohoidossa syntyy n. 75 % • Uudistuva lääkehoito – Hoitojen siirtyminen enenevässä määrin avohoitoon
- 18. Jatkotyön keskeisiä aihealueita • Erityiskorvausoikeuksien edellytysten lääketieteellisten perusteiden arviointi • Sairauksien luokittelun ajantasaisuus eri korvausluokissa • Peruskorvattavuuden edellytykset ja yksittäisten lääkeryhmien/lääkkeiden asema korvausjärjestelmässä • Lisäksi tarkastelleen yksityiskohtaisemmin mm. – lääkkeen määräämisen ohjaamista – erityisen kalliiden ja harvinaissairauksien lääkkeiden hallittua käyttöönottoa – hoidollisen ja taloudellisen arvioinnin yhteyttä päätöksentekoon – pienituloisten mahdollisuuksia hankkia lääkkeitä