Aitoa yhteistyötä Rautjärvellä

2. LÄHTÖKOHTA RAUTJÄRVELLÄ
Pienessä 3600 asukkaan kunnassa on kevyitä haasteita.
• Väki vanhenee
• Työpaikat vähenevät
• Palveluita karsitaan
• Nuoret ja työikäiset muuttavat pois
• Taloudellinen tilanne heikkenee jatkuvasti
Vaihtoehtoja oli pakko alkaa etsiä!

3. YHTEISTYÖ OSANA KUNTASTRATEGIAA
• Vuonna 2012 Rautjärven kunta otti yhteistyön paikallisten järjestöjen
kanssa osaksi omaa strategiaansa.
• Kunta linjasi, että se haluaa kehittää yhteistyön edellytyksiä ja
mahdollisuuksia sekä selvittää mitä kannattaa tehdä yhdessä ja mitä ei.
• Yhteistyötä haluttiin kokeilla käytännössä ja tätä varten haettiin
LEADER-rahoitusta.
• Hankkeen tavoitteena oli selvittää mitä asioita paikalliset ihmiset
olisivat valmiit tekemään yhteistyössä kunnan kanssa ja miksi.

4. SANOISTA TEKOIHIN
• Hankkeen toimenpiteet pyrittiin pitämään hyvin konkreettisina ja
käytännönläheisinä. Ideointi/suunnittelu – toteutus – arviointi - jatko.
• Mukana oleville järjestöille ja yksityishenkilöille kerrottiin hyvin
tarkkaan mikä on kunnan tilanne ja mihin ollaan menossa. Ei peloteltu,
vaan oltiin rehellisiä.
• Heiltä kysyttiin myös mistä asioista he olisivat valmiit luopumaan ja
minkä asioiden säilymisen eteen voitaisiin nähdä vaivaa, esimerkiksi
tehdä talkootyötä.
• Kun asioita oltiin selvitetty tarpeeksi, ryhdyttiin toimenpiteisiin.
Esimerkiksi uimarannan kunnostus ja ylläpito kunnan ja järjestöjen
yhteistyönä (hyödynnettiin LEADER rahaa), torialueen kehittäminen tai
tapahtumien markkinointi.
• Hankkeen aikana tuli onnistumisia ja epäonnistumisia, mutta mikä
tärkeintä ne koettiin yhdessä. Näin saatiin aikaan luottamusta ja
pysyvyyttä.

5. ONNISTUMISEN EDELLYTYKSET
• Yksi tärkeimmistä edellytyksistä oli, että kunta (projektin vetäjä) ohjasi
toimintaa ja oli yhteydessä kumppaneihin. Tarvittiin aktiivinen veturi.
• Viestintä oli avointa ja aktiivista. Rahasta, vastuusta ja mahdollisuuksista
puhuttiin avoimesti.
• Toimintaa tehtiin kentällä. Oli erittäin tärkeää, että projektin vetäjä teki asioita
ihmisten kanssa. Tällä vahvistettiin uskoa siihen, että yhteistyö on aitoa ja
molemminpuolista.
• Ihmisten rajojen ymmärtäminen. Projektin vetäjä sai työstä palkkaa, mutta
järjestöjen edustajat tekivät asioita omalla vapaa-ajallaan. Tämän
ymmärtäminen ja huomioiminen oli elinehto jatkuvuudelle. Vapaaehtoisia ei
saanut kuormittaa liikaa.
• Tunnistettiin vahvuudet ja heikkoudet. Ei yritetty kehittää kaikkea, vaan
valittiin oikeat asiat. Kehitystoimenpiteet suhteutettiin tavoitteisiin ja
realismiin.
• Uskallettiin käyttää mielikuvitusta ja kokeilla hullumpiakin asioita.
• Ei luovutettu kun tuli vastoinkäymisiä!

6. ESIMERKKEJÄ YHTEISTYÖSTÄ
• Tapahtumat (AsemaFest!, Miettilä Kollaus ja Traktorimarssi)
• Matkailu (Desantti – draamakierros, Kasarminkankaan draamakierros)
• Julkiset tilat ja harrastusmahdollisuudet
• Palvelut kylille – malli
Desantti video: https://www.youtube.com/watch?v=nzRtRFqJjoo

7. MITÄ YHTEISTYÖSTÄ ON SEURANNUT
• Järjestöjen yhteistyö: talkoovaihto, materiaalivaihto, osaamisen
jakaminen
• Monialainen yhteistyö
• Uudet tapahtumat
• Uutta liiketoimintaa
• Kunnalta poistuvien palveluiden järjestäminen järjestöjen kautta
• Kehityshankkeet
• Alueen viihtyisyys

8. MITÄ KANNATTAA TEHDÄ?
• Jonkun/joidenkin pitää ohjata toimintaa ja varmistaa, että asiat etenevät.
• Kokeilkaa ja oppikaa. Pelkkä puhuminen ja suunnittelu turhauttaa.
• Ottakaa hallittuja riskejä.
• Konflikteja tulee varmasti. Pyrkikää ratkaisemaan ne.
• Kehittämisen tulee olla pitkäjänteistä.
• Hankkeet ja julkinen rahoitus mahdollistavat paljon, mutta ovat raskaita
toteuttaa. Jos mahdollista, niin kunta tai muu isompi organisaatio voi
toimia hankkeen välirahoittajana, jolloin julkisen rahan
vastaanottaminen helpottuu huomattavasti. Hallinto ja vastuut
kannattaa jakaa järkevästi.
• Jos tilanne on kestämätön, niin tehkää sille joitain.