Raimo Väyrynen GLOBALISAATION TULEVAISUUS TALOUSKRIISIN JÄLKEEN Seminaari Ay-liike ja globalisaatio, Helsinki 2.12.2009

1. Raimo Väyrynen
GLOBALISAATION TULEVAISUUS TALOUSKRIISIN JÄLKEEN
Seminaari Ay-liike ja globalisaatio, Helsinki 2.12.2009
1. Talouden globalisaation on synnyttänyt pääoman tarve laajeta yli rajojen ja kasvattaa voittojaan.
Sitä on edistänyt kommunikaatioteknologian nopea kehitys, joka on mahdollistanut
maailmanlaajuiset operaatiot.
2. Kansainvälinen kauppa ja suorat investoinnit ovat kasvaneet toisen maailmansodan jälkeen
huomattavasti nopeammin kuin maailmanlaajuinen bruttotuotanto. Toisaalta vasta 1980-luvulla
globalisaatio saavutti suhteessa maailmantalouteen saman tason kuin ennen ensimmäistä
maailmansotaa, jolloin kultakanta loi vakaat kansainväliset markkinat.
3. Viimeisimmässä globalisaation aallossa finanssimaailman kansainvälistyminen saavutti aivan uudet
mittasuhteet (FIRE, finance, insurance, and real estate) ja se perustui voimakkaaseen
velkaantumiseen (leverage). Kasvavissa tuotto-odotuksissa lainattiin rahaa alhaisilla koroilla ja
ostettiin osakkeita ja kiinteistöjä ei vain Yhdysvalloissa vaan myös Espanjassa ja Irlannissa.
Ongelmana oli ”asset bubble” eli puhkeamistaan odottava talouskupla.
4. Kuitenkin globalisaation juuret ovat myös politiikassa. Keskuspankkien itsenäisyys 1980-luvulla
irrotti rahapolitiikan kansallisesta valvonnasta (EKP, euro) ja keskeiseksi tavoitteeksi nousi
inflaatiovapaa markkinatalous. Alaa voitti rationaalisten odotusten malli, jonka mukaan osakkeiden
hinnat sisälsivät kaiken markkinoiden kannalta olennaisen informaation. Toisin sanoen markkinat
säätelevät itseään, eikä lamasta, kuplista ja muista vastaavista ongelmista ei tarvitse huolehtia.
5. Valtioiden merkitys on kuitenkin ollut keskeinen vapaakauppaneuvotteluissa, rajoittamassa vapaita
pääomaliikkeitä (MAI) sekä luomassa nykyisessä kriisissä finanssivalvontaa. Sen sijaan
makrotalouspolitiikan koordinoinnissa ei ole onnistuttu, vaan elvytyspaketit syksyllä 2008 tehtiin
erimittaisesti. Minkä takia finanssivalvontaan on kiinnitetty niin paljon huomiota: onko se niin
paljon tärkeämpää?
6. Globalisaatio on vaikeuksissa: vientikysynnän romahtaminen on saattanut siitä riippuvat maat
erityisiin ongelmiin, investointivirrat ovat kärsineet vaikka toipumassa (jopa Brasilian vero pääoman
maahantuonnille, joka on nostanut realin arvoa) ja kansainvälinen rahaliikenne on ollut
vaikeuksissa. Vientikysynnän pysähtymiseen on liittynyt investointilama.
7. Vaikeudet näkyvät myös yleisessä mielipiteessä. Teollisuusmaissa suhtaudutaan yhä kielteisemmin
globalisaatioon ja eriarvoisuuteen, mukaan lukien yritysmaailman kohtuuttomat palkat. Tähän
saakka kritiikki ei ole kuitenkaan kohdistunut kapitalismiin järjestelmänä: markkinatalous
hyväksytään, mutta ei sen uusliberaalisen version seurauksia. Kyseessä on keskiluokan ahdinko ja
keskiluokkaan kuuluu nykyään myös tuntuva osa ns. työväenluokkaa.
8. Toisaalta markkinaglobalisaatio hengittää ja voi hyvin. Nyt koetun notkahduksen jälkeen se tulee
jatkumaan. Finanssiglobalisaatio etenee yhä harvainvaltaisempana ja kovia riskejä ottaneet pankit
kuten Goldman Sachs jakavat ennätysosinkoja (Lehman vs. Wall Street).
9. Globalisaation hallinnan tulevaisuus: yksityinen vs.valtiopohjainen säätely, uudet koalitiot (G20 vs,
G8), IMF:n nousu. Keskeinen kysymys: globaalit makrotaloudelliset epätasapainot eli Kiinan ja
Yhdysvaltojen välisten taloussuhteiden järjestely .