2. Säästäväisyysviikko
31.10. on Maailman Säästäväisyyspäivä (World Savings Day)
• Päivä sai alkunsa v. 1924 Milanon ensimmäisessä kansainvälisessä
säästöpankkikongressissa.
Säästöpankit ovat viettäneet Säästäväisyysviikkoa
vuodesta 1926 lähtien.
• Tavoitteena on kertoa erityisesti lapsille ja nuorille säästämisen
tärkeydestä.
Säästämisbarometrin tarkoituksena on selvittää suomalaisten
suhtautumista säästämiseen, sijoittamiseen ja oman talouden
hallintaan.
FB-äänestys Säästöpankkien voittovarojen jakamisesta liittyy
Säästäväisyysviikkoon. Lue lisää ja äänestä.
2
4. Verkkopankki- ja kauppa alkavat kiinnostaa
Oletko hankkinut säästämis-/ sijoitustuotteita verkkopankin tai verkkokaupan kautta?
Verkkopankin
kautta
25% on
hankkinut
75% ei ole
Verkkokaupan
kautta
6% on
hankkinut
94% ei ole
Neljännes suomalaisista on
hankkinut säästämistuotteita
verkkopankin kautta, mutta vain
6 % verkkokaupasta. Painottuu
pääkaupunkiseudulle
38 % pitää verkkopankkia ja
27 % verkkokauppaa
kiinnostavana hankintakanavana
Pääkaupunkiseutu ja lapsiperheet
Miten kiinnostavana pidät mahdollisuutta hankkia
säästämis-/sijoitustuotteita suoraan verkkopankin tai verkkokaupan kautta?
5. Yhä useampi lisää säästämistä/sijoittamista
Aiotko aloittaa säästämisen tai sijoittamisen tai aiotko lisätä säästämistä/sijoittamista seuraavan
12 kk:n aikana? (2013 tulos aina vasemmalla, 2010 oikealla)
Yhä useampi suomalainen suunnittelee aloittavansa/lisäävänsä säästämistä/sijoittamista
viime vuosiin verrattuna (29 % vuonna 2010 24 % vuonna 2011 28 % vuonna 2012
30 % vuonna 2013)
Niiden osuus, jotka eivät suunnittele aloittavansa/lisäävänsä säästämistä/sijoittamista on
vastaavasti laskenut kolmessa vuodessa (vuonna 2011 36 % 33 % vuonna 2013) ja
epävarmuus vähentynyt.
Lisäsäästäminen/-sijoittaminen erityisesti pääkaupunkiseudulla ja Oulun/Lapin läänissä.
6. Säästöt kasvavat, suosituin kk-summa yli 200 €
Paljonko säästän/sijoitan kuukaudessa? (2013 tulos vasemmalla)
Säästävien määrä on noussut jonkin verran (70 % vuonna 2011 69 % vuonna 2012
72 % vuonna 2013), ei-säästävien laskenut vastaavasti (30 31 28 %)
Kuukausisäästöt ovat nousseet ja yli 100 euroa säästävien osuus on kasvanut
(31 % vuonna 2011 28 % vuonna 2012 35 % vuonna 2013)
Eniten vastaajia on ryhmässä, joka säästää yli 200 euroa kuussa (19 %)
Etelä-Suomessa ja pääkaupunkiseudulla on yleisempää säästää yli 100 € kuukaudessa.
Itä-Suomessa alle 100 € kuussa säästävät ovat suurin ryhmä, mutta toisaalta ei-säästävien
ryhmä muita pienempi.
Lapsiperheet ja pariskunnat säästävät yksinasuvia yleisemmin. Pariskuntien säästösummat
ovat suurempia kuin lapsiperheiden.
7. Säästämiskyky on parantunut
Paljonko PYSTYISIN säästämään/sijoittamaan, jos minulla olisi korkea motivaatio
säästää johonkin tärkeään kohteeseen?
Suomalaisten kyky säästää on kasvanut tasaisesti neljän vuoden aikana
(vuonna 2010 59 % vuonna 2013 65 % pystyi säästämään yli 100 euroa kuussa)
Etelä-Suomessa ja pk-seudulla on yleisempää pystyä säästämään yli 100 euroa kuussa.
Lapsiperheet ja pariskunnat pystyvät säästämään yksinasuviin verrattuna sekä yleisemmin
että enemmän, pariskunnat enemmän kuin lapsiperheet.
Painotettu vuoden 2010
vastausvaihtoehtojen
mukaan
8. Kaikki eivät pysty säästämään
Yhteenveto (paljonko säästän/paljonko pystyisin säästämään)
28 % suomalaisista ei säästä
17 % suomalaisista säästää enintään 50 euroa kuussa
56 % pystyisi säästämään yli 100 euroa kuussa, mutta vain 35 % ilmoitti säästävänsä
näin paljon
14 % ei säästä vaikka pystyisi. 14 % ei pysty säästämään lainkaan.
Niiden osuus, jotka eivät pysty säästämään, on pysynyt 14 prosentissa jo kolme
vuotta. Tutkimuksen mukaan ryhmään kuuluvat etenkin yksinasuvat
– kaikenikäiset yksinasuvat kaikkialla maassa. Opiskelijat, työttömät, eläkeläiset?
10. Yli neljänneksellä käytössä vain käyttötili
Mitkä seuraavista säästämis- ja sijoitusmuodoista sinulla on käytössä tällä hetkellä?
Voit valita useamman vaihtoehdon
27 prosentilla vastaajista ei ole käyttötilin lisäksi muita säästämis- ja sijoitusmuotoja
Etelä-Suomessa ja pääkaupunkiseudulla asuvilla on enemmän säästämis- ja
sijoitusmuotoja käytössä kuin muualla Suomessa. Lisäksi harvemmalla on käytössä
ainoastaan käyttötili.
Pariskunnilla ja lapsiperheillä on sekä yleisemmin että useampi säästämis-/sijoitusmuoto
käytössä yksinasuviin verrattuna.
Muu vaihtoehto, esim.
Asunto/asuntoja (25)
ASP-tili (5)
Metsä (3)
11. Rahastojen tuntemus kasvanut eniten
Kuinka hyvin tai huonosti mielestäsi tunnet seuraavat säästämis- ja sijoittamisvaihtoehdot?
Parhaiten tunnetaan säästötili, määräaikaistalletukset, rahastosijoitukset, eläkevakuutukset ja osakkeet
(järjestys on sama kuin 2012).
Eniten on kasvanut tietous rahastosäästämisestä (47 % vuonna 2012 51 % vuonna 2013)
Harva tuntee PS-tuotteet, joukkolainat, varainhoidon tai säästö- ja sijoitusvakuutukset (järjestys sama
kuin 2012)
12. Rahastot kiinnostavat yhä enemmän
Entä kuinka kiinnostunut olet näistä eri säästämis- ja sijoittamisvaihtoehdoista?
Suomalaiset ovat kiinnostuneita säästötilistä, määräaikaistalletuksista (tosin vain 14 %
käyttää niitä), rahastosijoituksista, pörssiosakkeista, eläkevakuutuksista ja varainhoidosta.
Asunnoista kysyttiin erikseen (seuraava sivu).
Lähes kaikki säästämis- ja sijoittamismuodot ovat joko lisänneet tai säilyttäneet
kiinnostavuutensa. Eniten on kasvanut kiinnostus rahastoja (44 % 48 %), säästö- tai
sijoitusvakuutuksia (25 % 29 %) ja vapaaehtoisia eläkevakuutuksia kohtaan
(26 % 29 %)
Yksinasuvat ovat, säästötiliä lukuun ottamatta, pariskuntiin ja lapsiperheisiin verrattuna
vähemmän kiinnostuneita eri säästämis- ja sijoittamismuodoista
13. Myös sijoitusasunnot kiinnostavat yhä enemmän
Sijoitusasunnon kiinnostavuus on kasvanut viime vuodesta
(44 % 48 %)
Omistusasunnon kiinnostavuus on pysynyt korkeana
(62 % 63 %)
Sekä omistus- että sijoitusasunnon kiinnostavuus on
suurinta lapsiperheiden ja pk-seudulla asuvien
keskuudessa.
Sijoitusasuntojen kiinnostavuus nousee yleensä
epävarmoina aikoina, koska sitä pidetään erittäin
turvallisena sijoitusmuotona
Vuokrien nousu on omiaan lisäämään kiinnostusta.
Kuinka kiinnostavana säästämis- ja sijoittamismuotona pidät
omistusasuntoa ja sijoitusasuntoa?
Kun otetaan huomioon
edellisen sivun
sijoitusmuotojen
kiinnostavuus, kuusi
kiinnostavinta ovat:
1.
2.
3.
4.
5.
6.
Omistusasunto
Säästötili
Määräaikaistalletus
Sijoitusasunto
Rahastosijoitus
Pörssiosakkeet.
• Huom.
Koska asunnoista
kysyttiin erikseen,
luvut eivät ole täysin
vertailukelpoisia.
13
14. Kova luottamus asunnon arvon säilymiseen
Miksi pidät/et pidä asuntoa kiinnostavana säästämis-/sijoittamismuotona?
Erityisesti pääkaupunkiseudulla asuvat uskovat arvonnousuun, tuotto-odotuksiin,
sijoituskohteen turvallisuuteen ja siihen että asuntoja aina tarvitaan.
Tässä näkyy, että asuntomarkkinat eriytyvät alueellisesti yhä voimakkaammin.
Myös tilastot tukevat tätä käsitystä.
Yksinasuvat eivät näe aihetta
ajankohtaisena ja pitävät
asunnonhankintaa vaivalloisena ja liian
kalliina. He eivät myöskään usko yhtä
usein arvonnousuun tai sijoituskohteen
turvallisuuteen
Mistä tämä johtuu? Todennäköinen
selitys on, että asuntotuotannossa
heidät on unohdettu
Yksinasuville ei rakenneta sopivia
asuntoja eli tarjontaa ei ole.
16. Pääasiallinen asumismuoto
:
Onko sinulla sijoitusasuntoa (omistat kokonaan
tai osan asunnosta, jossa et itse asu)?
11% omistaa sijoitusasunnon
Jokin muu, esim.
Asumisoikeusasunto (16)
Vanhempien asunto (5)
89% ei omista
sijoitusasuntoa
Yhtä moni omistaa sijoitusasunnon kuin 2012
Pariskunnilla on sijoitusasuntoja lapsiperheitä
ja yksinasuvia yleisemmin
17. Enemmistö uskoo hintojen nousevan
Miten arvioisit asuntojen hinnan kehittyvän omalla alueellasi 2-3 vuoden aikana?
60 % suomalaisista uskoo myönteiseen hintakehitykseen omalla alueella ja
ainoastaan 10 % uskoo hintojen laskevan.
Etenkin Etelä-Suomessa, mutta myös Länsi-Suomessa, uskotaan hintojen nousuun.
Itä-Suomessa ja Oulun-/Lapin läänissä uskotaan myös hintojen nousuun, mutta
varovaisemmin. Itä-Suomessa uskotaan eniten hintojen laskuun.
Pääkaupunkiseudulla nousuun uskotaan merkittävästi yleisemmin kuin muualla Suomessa.
18. Asuntomarkkinoiden hintakehitys eriytyy
alueittain yhä voimakkaammin
• Asuntomarkkinat eriytyvät alueittain ja tämä trendi vain voimistuu
– Rakentamisen ja asuntojen tarve lisääntyy entisestään suurissa
kasvukeskuksissa ja hinnat nousevat.
– Toisaalta Suomessa on paljon taantuvia kuntia ja paikkakuntia, joissa
asuntojen hinnat ovat olleet laskusuunnassa jo jonkin aikaa.
– Valtakunnalliset hintatilastot ovat Helsinki-keskeisiä ja antavat
harhaanjohtavan kuvan Suomen asuntomarkkinoiden hintakehityksestä
– Vasta alueelliset tilastot kertovat totuuden. Siksi asuntohintojen kehityksen
raportointi yhtenä valtakunnallisena lukuna johtaa harhaan.
• Vankka usko asuntohintojen nousuun on osin suomalaista optimismia ja
ristiriidassa tosiasioiden kanssa
– Eletty todella pitkään hinnan nousun aikaa, siksi laskuun ei uskota.
– Asuntojen hinnat eivät nouse niin kuin 60 % suomalaisista uskoo
• Ihmisten on ehkä vaikea uskoa oman omaisuutensa hinnan laskevan
– Toisaalta 31 % uskoo hintojen pysyvän ennallaan ja se tuntuu aika oikealta
näkemykseltä.
18
19. Monilla asuminen vie leijonanosan nettotuloista
Kuinka ison osan nettotuloistasi (verojen jälkeen) käytät asumiseen (vuokra, yhtiövastike,
lainanlyhennys, ym.)?
Yleisintä on käyttää 21-40 %
nettotuloista asumiseen (yht. 44 %)
16 % suomalaisista käyttää yli puolet
nettotuloista asumiseen, neljännes
suomalaisista alle viidenneksen
Yksinasuvat ja lapsiperheet sekä EteläSuomessa ja pk-seudulla asuvat
käyttävät asumiseen suuremman osan
nettotuloista pariskuntiin verrattuna.
Tuloihisi verrattuna, maksaako asumisesi mielestäsi:
On erittäin huolestuttavaa, että 57 %
suomalaisista pitää asumista liian
kalliina omiin tuloihin verrattuna.
Ehkä yllättävää on, että tuloksissa ei ole
suuria alueittaisia eroja (pk-seutu?)
Yksinasuvat ja lapsiperheet pitävät
pariskuntia yleisemmin
asumiskustannuksia liian suurina.
20. Asumisen kallistumiseen on puututtava
Barometrin tulos antaa karun kuvan siitä että yhteiskunnassa/markkinoilla ei ole
pystytty tarjoamaan riittävästi oikeanlaisia ja oikeanhintaisia asuntoja.
Asumisen kallistuminen on huolestuttavaa ja siihen on puututtava
• Asumisen kaikki kustannukset ovat nousussa: Ei vain asuntojen hinta, vaan
myös verot sekä käyttö- ja rakennuskustannukset.
Esimerkiksi varainsiirtoveron korotuksen jälkeen asuntokauppojen
euromääräinen volyymi on laskenut Suomessa noin viidenneksen
• Asuntokauppoja tehtiin ennen veron korotusta noin 800-1000 miljoonalla
kuukaudessa, noston jälkeen 600-800 miljoonalla eurolla kuussa
Rakennuskustannukset - turhaa sääntelyä, liikaa kustannuksia
• Jos kerrostaloon rakennetaan sata asuntoa, miksi kaikkien pitää olla
esteettömiä? Näitä asuntoja tarvitaan, mutta riittäisikö että niitä olisi esim.
50 % rakennettavista asunnoista?
• Energiatehokkuudessa ollaan menty äärimmäisyyksiin. Energiatehokkuus on
tärkeää, mutta liian korkea vaatimustaso nostaa uudistuotannon hintaa liikaa
– Epävarmoina aikoina tämäntyyppistä sääntelyä ei pitäisi toteuttaa, vaan
odottaa parempia aikoja. Nyt olisi tärkeää saada kohtuuhintaisia asuntoja.
20
21. Lähiörakentaminen mahdotonta ilman
palveluja
• Suomessa riittää maata, jolle rakentaa, mutta jota ei hyödynnetä.
Edullisesti hankituille maa-alueille voitaisiin rakentaa kohtuuhintaisia
asuntoja, mutta niitä ei rakenneta, koska niille ei ole kysyntää. Mistä
kysynnän heikkous johtuu?
Palvelurakenteen muutos on iso selittävä tekijä
• Palvelurakenne Suomessa muuttuu niin, että yhä useammat
palvelut syrjäseuduilta ja lähiöistä lakkautetaan ja siirretään
keskustoihin, ts. kalliimmille alueille.
• Marketit ja erikoiskaupat, terveysasemat, koulut, kirjastot,
päiväkodit, kioskit, pankkiautomaatit…
• Kuka haluaa asumaan alueelle, jossa ei ole mitään palveluja?
Asuntoja rakennetaan sen sijaan kalliille alueille keskustan ja palvelujen
läheisyyteen
• Tarvittaessa vaikka täyttömaalle meren rantaan (Helsinki)
• Asuntoja on alettu rakentaa jopa moottoriteiden päälle.
Asuminen kallistuu entisestään.
21
22. Kohtuuhintaisen asumisen pitäisi olla
mahdollista kaikille
• Barometrin mukaan omistusasuminen kiinnostaa. 29 % vastaajista asuu
vuokralla, mutta monet haluaisivat asua omistusasunnossa (63 % vastaajista
kiinnostuneita). Lisäksi 57 % pitää asumistaan liian kalliina.
• Miksi sitten hallituksen lupaileman kohtuuhintaisen asumisen edistämiseksi
tehdyt toimet koskevat vain vuokra-asumista ja valtion tukemaa vuokraasuntotuotantoa?
• Pitäisi tukea myös kohtuuhintaista vapaarahoitteista asuntotuotantoa, joka on
tarkoitettu omistus- eikä vuokra-asumiseen. Mitä tämän eteen on tehty?
• Järkevällä tonttipolitiikalla olisi tässä vahva rooli: valtion ja kuntien yhteistyön
tulisi olla paljon tehokkaampaa ja tiiviimpää. Valtiolla olisi maata myytävänä,
mutta kunnat eivät välttämättä osta siltä, vaan yksityisiltä markkinoilta.
• Lisäksi ARA-järjestelmää pitäisi uudistaa
– Korkotukijärjestelmä vaatii parantamista
– ARA-kohteista irtautumista tulisi helpottaa
22
24. Säästämisbarometrin 2013 toteutus
Tutkimuksen toteutti Value Clinic Oy. Otos kerättiin syys-lokakuussa 2013 sähköpostikutsuin.
Säästämisbarometri toteutettiin nyt neljännen kerran. Tutkimus on jatkoa vuosina 2010, 2011 ja
2012 toteutetuille Säästämisbarometreille. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää
suomalaisten suhtautumista säästämiseen, sijoittamiseen ja oman talouden hallintaan.
Vastaajia on yhteensä N=1396. Tulokset on painotettu vuoden 2010 barometrin ikä- ja
sukupuolijakauman mukaan. Vastaajat edustavat yli 15 vuotta täyttäneitä suomalaisia koko
Suomen alueelta (pois lukien Ahvenanmaa)
Tutkimuksen vertailuryhmät:
Vertailu viime vuosien tuloksiin
Asuinlääni
Asuinpaikan koko
Talouden tyyppi
Vuoden 2013 barometrin osa-alueet:
Oma talous
Oma säästäminen ja sijoittaminen
Säästämis- ja sijoitusmuotojen tunnettuus ja kiinnostavuus
Oma rahankäyttöni
Asuminen
Verkossa asiointi
Aineiston rakenne
Lisätietoa tutkimuksen toteuttamisesta: toimitusjohtaja Teemu Rennola,
Puh. (09) 473 03271 ja sähköposti teemu.rennola@valueclinic.fi
