1. 11
O sistema nervoso

2. Percepção de estímulos do ambiente
 Na nossa relação com o mundo, o tempo todo somos eessttiimmuullaaddooss ee
rreessppoonnddeemmooss aaoo aammbbiieennttee..
 AA ccaaddaa eessttíímmuulloo eexxtteerrnnoo ((cchheeiirroo,, ssoomm,, iimmaaggeemm,, ffrriioo,, ccaalloorr,, eettcc)) oouu iinntteerrnnoo
((ddoorr,, sseennssaaççããoo ddee ffoommee,, eettcc)),, oo oorrggaanniissmmoo rreeaaggee,, oouu sseejjaa,, rreessppoonnddee aa aallgguummaass
ppeerrgguunnttaass::
2
DDee oonnddee vveemm oo eessttíímmuulloo??
CCoommoo oo mmeeuu ccoorrppoo rreeaaggee aa eessssee eessttíímmuulloo??
IIssttoo mmee ffaarráá bbeemm oouu mmaall??
JJáá ttiivvee eessttaa sseennssaaççããoo aanntteess??

3. OOss eessttíímmuullooss ee oo ssiisstteemmaa nneerrvvoossoo
 OO ssiisstteemmaa nneerrvvoossoo éé ffoorrmmaaddoo ppeelloo ccoonnjjuunnttoo ddee óórrggããooss qquuee
tteemm aa ccaappaacciiddaaddee ddee ccaappttaarr mmeennssaaggeennss ee eessttíímmuullooss ddoo
aammbbiieennttee;; éé rreessppoonnssáávveell ppoorr ddeeccooddiiffiiccáá--llooss,, iissttoo éé,,
iinntteerrpprreettáá--llooss ee ““aarrqquuiivváá--llooss””,, bbeemm ccoommoo eellaabboorraarr rreessppoossttaass,,
qquuaannddoo ssoolliicciittaaddaass.. AAss rreessppoossttaass ppooddeemm sseerr ddaaddaass nnaa ffoorrmmaa
ddee mmoovviimmeennttooss,, ddee sseennssaaççõõeess aaggrraaddáávveeiiss oouu
ddeessaaggrraaddáávveeiiss,, oouu aappeennaass ddee ccoonnssttaattaaççããoo;;
 OO ssiisstteemmaa nneerrvvoossoo tteemm ccoommoo ffuunnççõõeess aa ppeerrcceeppççããoo ddoo
aammbbiieennttee ee ddoo iinntteerriioorr ddoo ccoorrppoo,, aa iinntteeggrraaççããoo ddaass
iinnffoorrmmaaççõõeess ee,, jjuunnttoo ccoomm oouuttrrooss ssiisstteemmaass,, ccoommoo oo eennddóóccrriinnoo
((hhoorrmmôônniiooss)) ee oo mmuussccuullooeessqquueellééttiiccoo ((mmúússccuullooss ee oossssooss)),, oo
ccoonnttrroollee ddaass rreeaaççõõeess ddoo oorrggaanniissmmoo..
3

4. VVeelloocciiddaaddee ddooss iimmppuullssooss nneerrvvoossooss
 EEssssee pprroocceessssoo ooccoorrrree nnoo ssiisstteemmaa nneerrvvoossoo cceennttrraall ddee
mmaanneeiirraa ttããoo iinnssttaannttâânneeaa qquuee aa nnoossssaa ccoonnsscciiêênncciiaa nnããoo tteemm
ccoommoo iiddeennttiiffiiccaarr ttooddaass aass ssuuaass eettaappaass,, nneemm ooss mmiillhhaarreess
ddee eessttíímmuullooss qquuee oo oorrggaanniissmmoo rreecceebbee aa ttooddoo iinnssttaannttee;;
 EEnnqquuaannttoo vvooccêê eessttáá ppeennssaannddoo,, iimmppuullssooss nneerrvvoossooss vviiaajjaamm
ppeelloo ccéérreebbrroo aa uummaa vveelloocciiddaaddee ddee 440000 qquuiillôômmeettrrooss ppoorr
hhoorraa ((bbeemm mmaaiiss rrááppiiddoo qquuee uumm ccaarrrroo ddee FFóórrmmuullaa 11));;
 NNoossssoo ccéérreebbrroo ccoorrrreessppoonnddee aa aappeennaass 22%% ddee ttooddaa aa
mmaassssaa ddoo ccoorrppoo,, mmaass ccoonnssoommee 2255%% ddoo ooxxiiggêênniioo oobbttiiddoo nnaa
rreessppiirraaççããoo.. EE nnããoo ppaarraa ddee ttrraabbaallhhaarr,, mmeessmmoo qquuaannddoo
eessttaammooss ddoorrmmiinnddoo;;
4

5. CCéélluullaass,, tteecciiddooss,, óórrggããooss ee ssiisstteemmaass
5

6. TTeecciiddooss ddoo ccoorrppoo hhuummaannoo
 EExxiisstteemm qquuaattrroo ttiippooss pprriinncciippaaiiss ddee tteecciiddooss nnoo ccoorrppoo
hhuummaannoo:: tteecciiddoo eeppiitteelliiaall,, tteecciiddoo ccoonnjjuunnttiivvoo,, tteecciiddoo
mmuussccuullaarr ee tteecciiddoo nneerrvvoossoo..
 CCaaddaa tteecciiddoo éé ffoorrmmaaddoo ppoorr ccéélluullaass sseemmeellhhaanntteess
qquuee rreeaalliizzaamm aass mmeessmmaass ffuunnççõõeess ee ppoorr uummaa
ssuubbssttâânncciiaa iinntteerrcceelluullaarr ((oouu mmaattrriizz iinntteerrcceelluullaarr)),, iissttoo éé,,
ppoorr uummaa ssuubbssttâânncciiaa qquuee ffiiccaa eennttrree aass ccéélluullaass..
 OOss tteecciiddooss ssããoo ccllaassssiiffiiccaaddooss ddee aaccoorrddoo ccoomm oo ttiippoo
ddee ccéélluullaass ee ddaa ssuubbssttâânncciiaa iinntteerrcceelluullaarr..
6

7. 7
TTeecciiddoo nneerrvvoossoo
 AAss pprriinncciippaaiiss ccéélluullaass ddoo tteecciiddoo nneerrvvoossoo ssããoo ddeennoommiinnaaddaass
nneeuurrôônniiooss.. EElleess ssããoo ccaappaazzeess ddee rreecceebbeerr eessttíímmuullooss ee ccoonndduuzziirr aa
iinnffoorrmmaaççããoo ppaarraa oouuttrraass ccéélluullaass aattrraavvééss ddoo iimmppuullssoo nneerrvvoossoo.. OOss
iimmppuullssooss nneerrvvoossooss ppaassssaamm ppeellooss nneeuurrôônniiooss,, sseennddoo ttrraannssmmiittiiddooss ddee
uummaa ccéélluullaa ppaarraa oouuttrraa..
 OOss nneeuurrôônniiooss ttêêmm ffoorrmmaa eessttrreellaaddaa ee ssããoo ccéélluullaass mmuuiittoo
eessppeecciiaalliizzaaddaass..
 AAlléémm ddeelleess,, oo tteecciiddoo nneerrvvoossoo ttaammbbéémm aapprreesseennttaa oouuttrrooss ttiippooss ddee
ccéélluullaass,, ccoommoo aass ccéélluullaass ddaa gglliiaa oouu gglliióócciittooss,, ccuujjaa ffuunnççããoo éé nnuuttrriirr,,
ssuusstteennttaarr ee pprrootteeggeerr ooss nneeuurrôônniiooss..
 OO tteecciiddoo nneerrvvoossoo éé eennccoonnttrraaddoo nnooss óórrggããooss ddoo ssiisstteemmaa nneerrvvoossoo
ccoommoo oo ccéérreebbrroo ee aa mmeedduullaa eessppiinnhhaall..

8. 8
OOss nneeuurrôônniiooss
 O corpo humano tem mais de 100 bilhões de neurônios espalhados pelo
organismo e conectados entre si, formando uma extensa rede que se comunica
através de substâncias químicas e impulsos elétricos;
 Cada neurônio pode receber e enviar mensagens de milhares de outros
neurônios e retransmití-las para outras milhares dessas células;
(cada neurônio faz entre 1000 e 10 000 conexões com outros neurônios)
 Os neurônios geralmente são formados por um corpo celular (que contém o
núcleo), extensões finas e ramificadas chamadas dendritos, e um prolongamento
mais espesso e alongado chamado axônio.
 Os dendritos de um neurônio recebem informações de outros neurônios. Essas
informações podem iniciar um impulso nervoso: um sinal elétrico que percorre todo
o axônio. A extremidade do axônio pode se comunicar com os dendritos de outros
neurônios, que podem continuar passando a informação adiante.

9. NNeeuurrôônniioo ee ssuuaass ppaarrtteess
9

10. CCoonneexxõõeess eennttrree ooss nneeuurrôônniiooss
NASCIMENTO 6 ANOS DE IDADE 14-60 ANOS DE IDADE
10

11. CCoommoo éé qquuee aapprreennddeemmooss??
 A criança começa a aprender assim que nasce e depende
do estabelecimento de novas ligações entre os neurônios.
 Os bebês possuem menos conexões entre os neurônios,
mas esse número aumenta, rapidamente, à medida que eles
aprendem sobre o mundo que os cerca.
 Na idade adulta, diminui a quantidade de sinapses, mas se
formam novos circuitos, mantendo-se, assim, a capacidade
de aprendizado do ser humano.
11

12. TTiippooss ddee nneeuurrôônniiooss
 OOss nneeuurrôônniiooss ppooddeemm rreecceebbeerr iinnffoorrmmaaççõõeess ddee oouuttrrooss nneeuurrôônniiooss oouu
ddee óórrggããooss sseennssoorriiaaiiss ee ppooddeemm lleevvaarr iinnffoorrmmaaççõõeess ppaarraa oouuttrrooss
nneeuurrôônniiooss oouu ppaarraa oouuttrraass ccéélluullaass,, ccoommoo aass ccéélluullaass mmuussccuullaarreess oouu
aass ggllaanndduullaarreess..
 OOss nneeuurrôônniiooss qquuee rreecceebbeemm iinnffoorrmmaaççõõeess ddee óórrggããooss ddooss sseennttiiddooss,,
ccoommoo oollhhooss oouu oorreellhhaass,, ssããoo ooss nneeuurrôônniiooss sseennssoorriiaaiiss..
 OOss nneeuurrôônniiooss qquuee ttrraannssmmiitteemm uummaa rreessppoossttaa ddoo ssiisstteemmaa nneerrvvoossoo
ppaarraa aa ccoonnttrraaççããoo mmuussccuullaarr ((eerrgguueerr oo bbrraaççoo,, eessttiimmuullaarr oo eessttôômmaaggoo
oouu eessttiimmuullaarr aa sseeccrreeççããoo ddee uummaa ggllâânndduullaa)) ssããoo ooss nneeuurrôônniiooss
mmoottoorreess..
 OOss nneeuurrôônniiooss qquuee ffaazzeemm aa ccoonneexxããoo eennttrree ooss nneeuurrôônniiooss sseennssoorriiaaiiss
ee ooss nneeuurrôônniiooss mmoottoorreess ssããoo ooss nneeuurrôônniiooss aassssoocciiaattiivvooss..
12

13. TTiippooss ddee nneeuurrôônniiooss
13

14. 14

15. 15

16. AA ccoonndduuççããoo ddoo iimmppuullssoo nneerrvvoossoo
 QQuuaannddoo uumm nneeuurrôônniioo éé eessttiimmuullaaddoo,, ooccoorrrreemm mmuuddaannççaass ddee
ccaarrggaass eellééttrriiccaass eemm ssuuaa mmeemmbbrraannaa ppllaassmmááttiiccaa..
 EEssssaass mmuuddaannççaass ppeerrccoorrrreemm rraappiiddaammeennttee aass ppaarrtteess ddooss
nneeuurrôônniiooss,, ooss ddeennddrriittooss,, oo ccoorrppoo cceelluullaarr ee oo aaxxôônniioo,, ffoorrmmaannddoo
oo qquuee cchhaammaammooss ddee iimmppuullssoo nneerrvvoossoo..
16

17. AA ccoonndduuççããoo ddoo iimmppuullssoo nneerrvvoossoo
17

18. AA ccoonndduuççããoo ddoo iimmppuullssoo nneerrvvoossoo
 Quando o impulso nervoso chega à ponta ddoo aaxxôônniioo,, ooccoorrrree uumm
ffeennôômmeennoo qquuíímmiiccoo:: bboollhhaass mmiiccrroossccóóppiiccaass ((vveessííccuullaass)) ssee aabbrreemm ee
ddeessppeejjaamm ssuubbssttâânncciiaass qquuíímmiiccaass nnoo nneeuurrôônniioo sseegguuiinnttee..
 EEssssaass ssuubbssttâânncciiaass pprroovvooccaamm mmuuddaannççaass eellééttrriiccaass nnoo oouuttrroo nneeuurrôônniioo,,
qquuee ppaassssaa aa ccoonndduuzziirr uumm nnoovvoo iimmppuullssoo nneerrvvoossoo.. EE,, ddeessssaa ffoorrmmaa,, oo
iimmppuullssoo ppaassssaa ddee uumm nneeuurrôônniioo aa oouuttrroo mmuuiittoo rraappiiddaammeennttee ((ddeemmoorraa
cceerrccaa ddee uumm mmiillééssiimmoo ddee sseegguunnddoo))..
 AA rreeggiiããoo ddee ccoonnttaattoo eennttrree ddooiiss nneeuurrôônniiooss éé cchhaammaaddaa ddee ssiinnaappssee..
AAss ssuubbssttâânncciiaass qquuíímmiiccaass qquuee ttrraannssmmiitteemm aass mmeennssaaggeennss ddee uumm
nneeuurrôônniioo aa oouuttrroo ppeellaa ssiinnaappssee ssããoo cchhaammaaddaass ddee mmeeddiiaaddoorreess
qquuíímmiiccooss oouu nneeuurroottrraannssmmiissssoorreess.. NNaa ssiinnaappssee,, hháá uumm eessppaaççoo
((mmiiccrroossccóóppiiccoo)) eennttrree ooss nneeuurrôônniiooss..
18

19. 19

20. 20

21. 21

22. 22

23. AA ccoonndduuççããoo ddoo iimmppuullssoo nneerrvvoossoo
 CCoommoo ooss mmeeddiiaaddoorreess qquuíímmiiccooss eessttããoo aaccuummuullaaddooss ssoommeennttee
nnoo ffiinnaall ddoo aaxxôônniioo,, aa ssiinnaappssee ffaazz ccoomm qquuee oo iimmppuullssoo nneerrvvoossoo
aaoo lloonnggoo ddoo nneeuurrôônniioo ssiiggaa uumm ccaammiinnhhoo úúnniiccoo::
ddeennddrriittoo –– ccoorrppoo cceelluullaarr –– aaxxôônniioo
 OOss cciieennttiissttaass ddeessccoobbrriirraamm qquuee,, eemm mmuuiittaass ddooeennççaass ddoo
ssiisstteemmaa nneerrvvoossoo,, aa qquuaannttiiddaaddee ddeesssseess nneeuurroottrraannssmmiissssoorreess
ffiiccaa aalltteerraaddaa..
 OO ccoonnssuummoo hhaabbiittuuaall ddee ddrrooggaass,, ccoommoo aa ccooccaaíínnaa,, ttaammbbéémm
aalltteerraa aa ppaassssaaggeemm ddoo iimmppuullssoo nneerrvvoossoo ppeellaa ssiinnaappssee..
23

24. AA ccoonndduuççããoo ddoo iimmppuullssoo nneerrvvoossoo
24

25. 25
Dendritos
Corpo
celular
Axônio

26. 26

27. Estado normal: os neurônios liberam neurotransmissores,
que são capturados por outros neurônios por meio de seus
receptores (a substância de comunicação se fixa na célula
como uma chave na fechadura). Dentro da célula nervosa,
uma bomba de recaptação retira parte dos
neurotransmissores da sinapse e uma enzima específica
metaboliza o resto das substâncias.
27
DDeepprreessssããoo
Depressão: acontece uma diminuição na
quantidade de neurotransmissores
liberados, mas a bomba de recaptação e a
enzima continuam trabalhando
normalmente. Então, o neurônio receptor
captura menos neurotransmissores e o
sistema nervoso funciona com menos
"combustível".

28. 28

29. 29
AAnnttiiddeepprreessssiivvooss

30. 30

31. 31

32. 32

33. O LSD se liga aos receptores
da serotonina, impedindo
que seja passada de um
neurônio ao outro.
Consequência: mais
serotonina é liberada na
sinapse e a sensação de
prazer aumenta.
Por sua vez, a
cocaína impede que
a dopamina seja
recaptada pelo
neurônio.
Consequência: mais
dopamina é liberada
e a sensação de
prazer aumenta.
33

34. 34

35. Células ddaa gglliiaa oouu GGlliióócciittooss
 Os gliócitos possuem a função de envolver e nutrir os neurônios, mantendo-os
unidos.
 Os principais tipos de células desta natureza são os astrócitos,
oligodendrócitos, micróglias e células de Schwann.
35

36. Gliócitos ee bbaaiinnhhaa ddee mmiieelliinnaa
 Os prolongamentos de algumas dessas células enrolam-se
nos axônios e formam, ao redor deles, a bainha de mielina,
que atua como isolante elétrico e contribui para o aumento da
velocidade de propagação do impulso nervoso ao longo do
axônio.
 A bainha de mielina, porém, não é contínua. Entre uma
célula de Schwann e outra existe uma região de
descontinuidade da bainha, o que acarreta a existência de uma
constrição (estrangulamento) denominada nódulo de Ranvier.
 Existem axônios em que as células de Schwann não formam
a bainha de mielina. Por isso, há duas variedades de axônios:
os mielínicos e os amielínicos. Em uma fibra mielinizada,
temos três bainhas envolvendo o axônio: bainha de mielina (de
natureza lipídica), bainha de Schwann e o endoneuro.
36

37. Gliócitos ee bbaaiinnhhaa ddee mmiieelliinnaa
37

38. A oorrggaanniizzaaççããoo ddoo ssiisstteemmaa nneerrvvoossoo
38
Sistema nervoso central:
 Compreende os órgãos de
comando do organismo
 É composto pelo encéfalo e pela
medula espinhal
Sistema nervoso periférico:
 Tem como função levar as
informações do encéfalo e da medula
espinhal para os músculos e órgãos e
retornar informações sensoriais para
o sistema nervoso central, através de
nervos e gânglios
 É composto por nervos e gânglios
nervosos que estão espalhados pelo
corpo

39. Sistema Nervoso Central (SNC)
 Formado pelo encéfalo (o cérebro é uma parte do encéfalo) e pela medula
espinal (ou espinhal).
 O SNC é protegido por ossos (crânio e coluna vertebral) e por três membranas
de tecido conjuntivo, as meninges (dura-máter, pia-máter e aracnoide).
 Entre elas, há um líquido, o líquido cerebrospinal (ou cefalorraquidiano), que
ajuda a nutrir o sistema nervoso e protege contra choques mecânicos.
39

40. 40

41. 41

42. 42
MMeenniinnggiittee
 AAllgguummaass bbaaccttéérriiaass ee vvíírruuss ppooddeemm aattaaccaarr aass mmeenniinnggeess ee
pprroovvooccaarr ffeebbrree,, ddoorr ddee ccaabbeeççaa mmuuiittoo ffoorrttee ee uummaa rriiggiiddeezz nnaa
mmuussccuullaattuurraa ddaa nnuuccaa qquuee iimmppeeddee aa ppeessssooaa ddee eennccoossttaarr oo qquueeiixxoo
nnoo ppeeiittoo:: éé aa mmeenniinnggiittee ((iinnffllaammaaççããoo ddaass mmeenniinnggeess));;
 CCoommoo aa iinnffeeccççããoo ppooddee ssee eessppaallhhaarr ppeelloo ssiisstteemmaa nneerrvvoossoo,, éé
nneecceessssáárriioo pprroonnttoo aatteennddiimmeennttoo mmééddiiccoo;;

43. 43

44. SSiisstteemmaa NNeerrvvoossoo CCeennttrraall
44

45. 45
SSNNCC:: EEnnccééffaalloo
 O encéfalo está localizado no crânio e é protegido por ele;
 É constituído pelo cérebro, pelo cerebelo e pelo bulbo e pela ponte;

46. 46
EEnnccééffaalloo:: CCéérreebbrroo
 É a maior parte do encéfalo;
 Divide-se em duas partes ou hemisférios: o direito e o esquerdo;
 No cérebro estão as áreas responsáveis pelos sentidos (visão, audição, olfato,
tato e gustação) e pelas seguintes funções: linguagem (escrita e falada),
pensamento, raciocínio, aprendizagem, inteligência, memória, criatividade,
controle das emoções, consciência e controle voluntário dos músculos, entre
outras;
 Na sua camada mais externa, o córtex cerebral, encontra-se o corpo celular de
muitos neurônios, que lhe confere a cor cinzenta (substância cinzenta). Já a
camada mais interna possui muitos axônios cobertos por um tipo de gordura, a
mielina, que lhe confere a cor branca (substância branca);

47. 47

48. 48

49. 49

50. 50

51. 51

52. 52

53. EEnnccééffaalloo:: CCeerreebbeelloo
53
 Controla a postura e o equilíbrio do corpo;
 Coordena os movimentos recebendo mensagens do cérebro e fazendo pequenos
ajustes;
 Um problema no cerebelo tornaria difícil a uma pessoa apanhar uma bola ou ficar
em pé. Funciona também como uma espécie de “piloto automático”, que nos permite
executar movimentos automáticos, como caminhar, por exemplo;

54. 54

55. 55
EEnnccééffaalloo:: PPoonnttee
 FFuunncciioonnaa ccoommoo uummaa ppeeqquueennaa ““eessttaaççããoo””,, qquuee rreettrraannssmmiittee mmeennssaaggeennss ddoo
ccéérreebbrroo ppaarraa oo cceerreebbeelloo ee ddoo ccéérreebbrroo ppaarraa oo bbuullbboo;;
 JJuunnttaammeennttee ccoomm oo bbuullbboo,, ppaarrttiicciippaa ddoo ccoonnttrroollee aauuttoommááttiiccoo ddaa rreessppiirraaççããoo;;

56. EEnnccééffaalloo:: BBuullbboo ((oouu MMeedduullaa oobblloonnggaa))
 Controla a parte automática da respiração, os batimentos do coração, a pressão
do sangue, o reflexo da tosse e do espirro, além de regular a salivação, o ato de
engolir e outras funções do sistema digestório;
56

57. Encéfalo: TTáállaammoo ee HHiippoottáállaammoo
 TTáállaammoo:: rreecceebbee mmeennssaaggeennss ddooss óórrggããooss ddooss sseennttiiddooss ee aass
ttrraannssmmiittee ppaarraa aass rreeggiiõõeess aapprroopprriiaaddaass ddoo ccéérreebbrroo;;
 HHiippoottáállaammoo:: ccoonnttrroollaa aa tteemmppeerraattuurraa ddoo ccoorrppoo,, ooss bbaattiimmeennttooss
ccaarrddííaaccooss,, aa pprreessssããoo ssaanngguuíínneeaa,, oo rriittmmoo rreessppiirraattóórriioo ((jjuunnttoo ccoomm oo
bbuullbboo)),, aa ddiiggeessttããoo,, aa sseeddee,, aa ffoommee,, ooss iimmppuullssooss sseexxuuaaiiss ee iinntteerrffeerree
eemm aallgguummaass eemmooççõõeess ((mmeeddoo,, rraaiivvaa,, pprraazzeerr,, eettcc)),, aalléémm ddee pprroodduuzziirr
ooss hhoorrmmôônniiooss qquuee sseerrããoo aaccuummuullaaddooss nnaa ggllâânndduullaa hhiippóóffiissee ee ddee
ccoonnttrroollaarr aass ffuunnççõõeess ddeessssaa ggllâânndduullaa..
57

58. 58

59. SSNNCC:: MMeedduullaa eessppiinnhhaall
 A medula espinal é um cordão de cerca de 40 cm de comprimento que passa
pelo canal vertebral;
 Possui uma região cinzenta, mais interna, e uma região branca, mais clara. Na
primeira, ficam concentrados os corpos celulares dos neurônios. Na região branca,
estão os axônios e dendritos. A mielina, uma substância gordurosa que envolve os
neurônios, é responsável pela cor branca dessa região.
59

60. 60
SSNNCC:: MMeedduullaa eessppiinnaall
 Muitas das mensagens nervosas vindas de diversas partes do corpo passam
antes pela medula, que as retransmite ao encéfalo. E muitas mensagens do
encéfalo passam pela medula antes de se dirigirem aos músculos;
 Grande parte das reações automáticas, chamadas rreefflleexxooss, é comandada pela
medula. É o que acontece quando tocamos um objeto muito quente e rapidamente
tiramos a mão, ou quando pisamos em algo pontudo e levantamos imediatamente
a perna. Os nervos da mão ou do pé levam impulsos para a medula, que
encaminha uma mensagem para os músculos.

61. Sistema NNeerrvvoossoo PPeerriifféérriiccoo ((SSNNPP))
 OO SSiisstteemmaa NNeerrvvoossoo PPeerriifféérriiccoo tteemm ccoommoo ffuunnççããoo lleevvaa aass
iinnffoorrmmaaççõõeess ddoo eennccééffaalloo ee ddaa mmeedduullaa eessppiinnaall ppaarraa ooss mmúússccuullooss ee
óórrggããooss ee rreettoorrnnaarr iinnffoorrmmaaççõõeess sseennssoorriiaaiiss ppaarraa oo SSiisstteemmaa NNeerrvvoossoo
CCeennttrraall,, aattrraavvééss ddee nneerrvvooss ee ggâânngglliiooss;;
 OO SSNNPP éé ccoommppoossttoo ddee nneerrvvooss ee ggâânngglliiooss nneerrvvoossooss qquuee ssee
eessppaallhhaamm ppeelloo ccoorrppoo;;
 OOss nneerrvvooss ssããoo aaxxôônniiooss ee ddeennddrriittooss oorrggaanniizzaaddooss eemm eessttrruuttuurraass eemm
ffoorrmmaa ddee ccaabbooss.. NNeelleess,, ooss ccoorrppooss cceelluullaarreess ddooss nneeuurrôônniiooss ppooddeemm
eessttaarr aaggrruuppaaddooss,, ffoorrmmaannddoo ooss ggâânngglliiooss nneerrvvoossooss..
61

62. SSiisstteemmaa NNeerrvvoossoo PPeerriifféérriiccoo
62

63. 63

64. Ao todo, são 12 pares de nervos ligados ao encéfalo (nervos cranianos) e 31 pares
de nervos ligados à medula (nervos espinais)
64

65. 65

66. 66

67. TTiippooss ddee nneerrvvooss ee ggâânngglliiooss
 OOss nneerrvvooss sseennssiittiivvooss lleevvaamm mmeennssaaggeennss ddee óórrggããooss ddoo ccoorrppoo
ppaarraa oo ssiisstteemmaa nneerrvvoossoo cceennttrraall;;
 OOss nneerrvvooss mmoottoorreess lleevvaamm mmeennssaaggeennss ddoo ssiisstteemmaa nneerrvvoossoo
cceennttrraall ppaarraa ooss mmúússccuullooss ee ggllâânndduullaass;;
 OOss nneerrvvooss mmiissttooss,, ccoomm pprroolloonnggaammeennttooss ddee nneeuurrôônniiooss
sseennssiittiivvooss ee nneeuurrôônniiooss mmoottoorreess;;
 AAoo lloonnggoo ddee aallgguunnss nneerrvvooss,, hháá ppeeqquueennooss nnóódduullooss oouu
ddiillaattaaççõõeess,, ooss ggâânngglliiooss nneerrvvoossooss,, oonnddee ffiiccaamm ooss ccoorrppooss
cceelluullaarreess ddooss nneeuurrôônniiooss.. AA ppaarrttiirr ddeessssaass ddiillaattaaççõõeess,, uumm
nneeuurrôônniioo ppooddee ppaassssaarr iinnffoorrmmaaççõõeess ppaarraa oouuttrroo..
67

68. Sistema Nervoso AAuuttôônnoommoo ((SSNNAA))
 OO SSiisstteemmaa NNeerrvvoossoo AAuuttôônnoommoo ccoommaannddaa ddiivveerrssaass ffuunnççõõeess ddoo
oorrggaanniissmmoo sseemm qquuee vvooccêê tteennhhaa ccoonnsscciiêênncciiaa ddeessssee ttrraabbaallhhoo;;
68
 OO ccoonnjjuunnttoo ddeesssseess nneerrvvooss ffoorrmmaa oo SSNNAA;;
 FFooii aassssiimm cchhaammaaddoo,, ppooiiss ppeennssaavvaa--ssee qquuee eellee ffuunncciioonnaa ddee ffoorrmmaa
iinnddeeppeennddeennttee,, sseemm nneennhhuumm ccoonnttrroollee ddoo ssiisstteemmaa nneerrvvoossoo cceennttrraall..
MMaass hhoojjee ssee ssaabbee qquuee oo SSNNCC iinnfflluueenncciiaa oo SSNNAA;;
 PPooddeemmooss rreeuunniirr ooss nneerrvvooss ddoo SSNNAA eemm ddooiiss ggrruuppooss:: oo ssiisstteemmaa
nneerrvvoossoo ssiimmppááttiiccoo ee oo ssiisstteemmaa nneerrvvoossoo ppaarraassssiimmppááttiiccoo;;
 EEsstteess ssiisstteemmaass ttêêmm eeffeeiittooss ooppoossttooss:: uumm eessttiimmuullaa aa ccoonnttrraaççããoo ddaa
mmuussccuullaattuurraa ddoo óórrggããoo oouu oo ffuunncciioonnaammeennttoo ddee uummaa ggllâânndduullaa;; oo
oouuttrroo iinniibbee aa ccoonnttrraaççããoo oouu ffuunncciioonnaammeennttoo ddeessssee mmeessmmoo óórrggããoo oouu
ggllâânndduullaa

69. SSiisstteemmaa nneerrvvoossoo ssiimmppááttiiccoo ee
ssiisstteemmaa nneerrvvoossoo ppaarraassssiimmppááttiiccoo
69

70.  Cada órgão recebe dois conjuntos de nneerrvvooss:: ooss nneerrvvooss ddoo
ssiisstteemmaa nneerrvvoossoo ssiimmppááttiiccoo ee ooss nneerrvvooss ddoo ssiisstteemmaa nneerrvvoossoo
ppaarraassssiimmppááttiiccoo;;
 AAssssiimm,, aass ffuunnççõõeess ddeesssseess óórrggããooss ssããoo rreegguullaaddaass
aauuttoommaattiiccaammeennttee,, ddee aaccoorrddoo ccoomm ooss eessttíímmuullooss ddoo aammbbiieennttee,,
ffaazzeennddoo ccoomm qquuee ccaaddaa óórrggããoo ssee ccoonnttrraaiiaa oouu rreellaaxxee,, lliibbeerree
sseeccrreeççõõeess oouu ppaarree ddee sseeccrreettaarr,, eettcc,, sseemm qquuee tteennhhaammooss
ccoonnsscciiêênncciiaa ddiissssoo;;
70

71. 71
AAttooss rreefflleexxooss

72. 72

73. 73
OOss aattooss rreefflleexxooss
 DDiissttrraaííddaa,, uummaa ppeessssooaa eennccoossttaa aa mmããoo eemm uummaa ppaanneellaa mmuuiittoo qquueennttee nnoo
ffooggããoo...... ee rraappiiddaammeennttee ddoobbrraa oo bbrraaççoo ppaarraa aaffaassttaarr aa mmããoo ddaa ppaanneellaa..
 AAoo aannddaarr ddeessccaallççaa nnaa tteerrrraa,, oouuttrraa ppeessssooaa ppiissaa eemm uummaa ppeeddrriinnhhaa aaffiiaaddaa......
ee pprroonnttaammeennttee lleevvaannttaa aa ppeerrnnaa..
 EEssssaass ee oouuttrraass rreeaaççõõeess rrááppiiddaass ee aauuttoommááttiiccaass qquuee eexxeeccuuttaammooss sseemm
ppeennssaarr ssããoo cchhaammaaddaass aattooss rreefflleexxooss oouu ssiimmpplleessmmeennttee rreefflleexxooss;;
 QQuuaannddoo eessppeettaammooss aacciiddeennttaallmmeennttee oo ddeeddoo eemm uumm eessppiinnhhoo,, rreecceeppttoorreess
ddaa ppeellee ssããoo eessttiimmuullaaddooss ee uumm iimmppuullssoo nneerrvvoossoo éé ttrraannssmmiittiiddoo ppoorr uumm
nneeuurrôônniioo sseennssiittiivvoo.. OO nneeuurrôônniioo sseennssiittiivvoo lleevvaa oo iimmppuullssoo aattéé oo nneeuurrôônniioo
aassssoocciiaattiivvoo nnaa mmeedduullaa eessppiinnaall.. DDaaíí,, oo iimmppuullssoo ppaassssaa ppaarraa oo nneeuurrôônniioo
mmoottoorr,, qquuee lleevvaa aa rreessppoossttaa aattéé uumm mmúússccuulloo.. OO mmúússccuulloo ssee ccoonnttrraaii ee
rreettiirraammooss oo ddeeddoo ddaa ppoonnttaa ddaa aagguullhhaa..

74. 74

75. 75

76. 76

77. 77
AAttooss rreefflleexxooss
 EEssssee eennccaaddeeaammeennttoo ddee nneeuurrôônniiooss éé cchhaammaaddoo ddee aarrccoo rreefflleexxoo;;
 OO aarrccoo rreefflleexxoo éé aa bbaassee ddooss aattooss rreefflleexxooss,, iissttoo éé,, ddaass rreessppoossttaass
aauuttoommááttiiccaass ee iinnvvoolluunnttáárriiaass qquuee tteemmooss qquuaannddoo rreeaaggiimmooss aa cceerrttooss
eessttíímmuullooss;;
 AAllgguunnss iimmppuullssooss ssee ddiirriiggeemm aaoo ccéérreebbrroo,, oonnddee sseennttiimmooss aa ddoorr ddoo
ccoonnttaattoo ccoomm oo eessppiinnhhoo..
 MMaass qquuaannddoo aa mmeennssaaggeemm ddaa ddoorr eessttáá sseennddoo rreeggiissttrraaddaa nnoo
ccéérreebbrroo,, oo bbrraaççoo jjáá ssee mmoovveeuu,, ppoorrqquuee oo ccaammiinnhhoo ddee iiddaa ee vvoollttaa
ddooss iimmppuullssooss ppeellaa mmeedduullaa éé mmaaiiss rrááppiiddoo qquuee oo ppeerrccuurrssoo aattéé oo
ccéérreebbrroo ee aa ttoommaaddaa ddee ccoonnsscciiêênncciiaa ddoo qquuee aaccoonntteecceeuu;;

78. 78
AAttooss rreefflleexxooss
 MMuuiittooss rreefflleexxooss ooccoorrrreemm ddee ffoorrmmaa iinnvvoolluunnttáárriiaa ee pprrootteeggeemm oo ccoorrppoo
ccoonnttrraa ssiittuuaaççõõeess ppeerriiggoossaass,, eemm qquuee nnããoo hháá tteemmppoo ppaarraa ppeennssaarr;;
 OO eessppiirrrroo,, ppoorr eexxeemmpplloo,, éé uumm rreefflleexxoo qquuee aajjuuddaa aa ddeessoobbssttrruuiirr aa
ccaavviiddaaddee nnaassaall..
 AA ddiillaattaaççããoo ee aa ccoonnttrraaççããoo ddaa íírriiss ((ddoo oollhhoo)) ttaammbbéémm ssããoo aattooss
rreefflleexxooss:: aajjuussttaamm aa iinntteennssiiddaaddee ddee lluuzz qquuee cchheeggaa àà rreettiinnaa;;
 MMaass hháá rreefflleexxooss qquuee ppooddeemm sseerr aapprreennddiiddooss.. CCoomm oo ttrreeiinnaammeennttoo,,
ppoorr eexxeemmpplloo,, uumm jjooggaaddoorr ddee ffuutteebbooll aapprreennddee aa rreeaaggiirr ddee ffoorrmmaa
rrááppiiddaa ee aauuttoommááttiiccaa aa vváárriiaass ssiittuuaaççõõeess qquuee aaccoonntteecceemm eemm uummaa
ppaarrttiiddaa..

79. DDiiccaass ddee ccoommoo aapprreennddeerr mmaaiiss ee mmeellhhoorr
ee iirr mmeellhhoorr nnaass pprroovvaass
 1- Aula dada éé aauullaa eessttuuddaaddaa..
 22-- NNuunnccaa ffaallttee ààss aauullaass..
 33-- SSeemmpprree ffaaççaa aannoottaaççõõeess nnaass aauullaass..
 44-- CCoonnvveerrssee sseemmpprree ccoomm oo sseeuu pprrooffeessssoorr ((ttiirree ssuuaass
ddúúvviiddaass))..
 55-- NNããoo ccoonnvveerrssee dduurraannttee aa aauullaa..
 66-- EEssttuuddee ppoouuccoo,, mmaass eessttuuddee ttooddoo ddiiaa..
 77-- EEssttuuddee eemm llooccaaiiss aaddeeqquuaaddooss ppaarraa eessttuuddaarr..
 88-- NNuunnccaa vviirree aa nnooiittee eessttuuddaannddoo nnaa vvééssppeerraa ddaa pprroovvaa..
 99-- AAlliimmeennttee--ssee bbeemm aanntteess ddaa pprroovvaa ((nneemm ddeemmaaiiss,, nneemm ddee
mmeennooss))..
 1100-- RReessoollvvaa aass qquueessttõõeess mmaaiiss ffáácceeiiss pprriimmeeiirroo..
79

80. Dicas de como aprender mais e melhor
e ir melhor nas provas
 1- Aula ddaaddaa éé aauullaa eessttuuddaaddaa.. AAssssiissttiirr àà aauullaa nnããoo ggaarraannttee oo aapprreennddiizzaaddoo.. EEssttuuddaannddoo ddeeppooiiss,,
80
ssoozziinnhhoo,, vvooccêê ssaabbee oo qquuaannttoo eenntteennddeeuu ddoo ccoonntteeúúddoo ee qquuaaiiss ssããoo ssuuaass ddúúvviiddaass..
 22-- NNuunnccaa ffaallttee ààss aauullaass.. AAssssiissttiirr àà aauullaa eeccoonnoommiizzaa tteemmppoo ddee eessttuuddoo eemm ccaassaa..
 33-- SSeemmpprree ffaaççaa aannoottaaççõõeess nnaass aauullaass.. NNããoo aappeennaass ddoo qquuee oo pprrooffeessssoorr eessccrreevvee nnoo qquuaaddrroo..
FFaaççaa ooss sseeuuss pprróópprriiooss rreessuummooss ddoo qquuee vvooccêê eessttáá eenntteennddeennddoo.. QQuuaall éé oo tteemmaa cceennttrraall ddaa aauullaa?? OO qquuee éé
iimmppoorrttaannttee eeuu ssaabbeerr?? ((VVeejjaa aaqquuiilloo qquuee oo pprrooffeessssoorr mmaaiiss ffaalloouu,, ppooiiss pprroovvaavveellmmeennttee iissssoo sseerráá ccoobbrraaddoo..))
 44-- CCoonnvveerrssee sseemmpprree ccoomm oo sseeuu pprrooffeessssoorr ((ttiirree ssuuaass ddúúvviiddaass))..
 55-- NNããoo ccoonnvveerrssee dduurraannttee aa aauullaa.. OO pprrooffeessssoorr eessttáá aallii ppaarraa ttee aajjuuddaarr aa aapprreennddeerr,, mmaass iissssoo
ttaammbbéémm ddeeppeennddee ddee vvooccêê.. NNããoo ppeerrccaa oo ffooccoo nnaa aauullaa.. CCoonncceennttrraaççããoo ttoottaall dduurraannttee oo mmoommeennttoo ddaa aauullaa..
EExxiisstteemm ooss iinntteerrvvaallooss ee rreeccrreeiiooss ppaarraa ccoonnvveerrssaass ee bbrriinnccaaddeeiirraass..
 66-- EEssttuuddee ppoouuccoo,, mmaass eessttuuddee ttooddoo ddiiaa.. NNuunnccaa aaccuummuullee mmaattéérriiaa.. TTaallvveezz nnããoo ddêê tteemmppoo
ddee eessttuuddaarr ttooddaa aa mmaattéérriiaa..
 77-- EEssttuuddee eemm llooccaaiiss aaddeeqquuaaddooss ppaarraa eessttuuddaarr.. NNããoo eessttuuddee eemm llooccaaiiss bbaarruullhheennttooss ee
qquuee ddiissttrraaiiaamm aa ssuuaa aatteennççããoo ((TTVV,, iinntteerrnneett,, mmããee,, eettcc)).. IIddeeaall:: bbiibblliiootteeccaass..
 88-- NNuunnccaa vviirree aa nnooiittee eessttuuddaannddoo nnaa vvééssppeerraa ddaa pprroovvaa.. IIssssoo vvaaii ttee ddeeiixxaarr ccoomm
ssoonnoo,, ccoomm oo ccéérreebbrroo ccaannssaaddoo nnaa hhoorraa ddaa pprroovvaa ((aass iinnffoorrmmaaççõõeess ffiiccaamm nnuummaa áárreeaa ddoo ccéérreebbrroo qquuee aarrmmaazzeennaa
aass mmeemmóórriiaass ccuurrttaass,, mmaaiiss rreecceenntteess,, ppoorr iissssoo ssããoo mmaaiiss ffaacciillmmeennttee eessqquueecciiddaass)).. PPoorr iissssoo,, dduurrmmaa cceeddoo ee bbeemm
nnaass vvééssppeerraass ddee pprroovvaa..
 99-- AAlliimmeennttee--ssee bbeemm aanntteess ddaa pprroovvaa ((nneemm ddeemmaaiiss,, nneemm ddee mmeennooss))..
 1100-- RReessoollvvaa aass qquueessttõõeess mmaaiiss ffáácceeiiss pprriimmeeiirroo.. PPeerrddeerr tteemmppoo ccoomm aass mmaaiiss ddiiffíícceeiiss
ccaannssaa oo sseeuu ccéérreebbrroo nnoo iinníícciioo ddaa pprroovvaa ee ppooddee eerrrraarr qquueessttõõeess ffáácceeiiss ppoorr ccoonnttaa ddoo ccaannssaaççoo.. FFaaççaa aa pprroovvaa
ccoomm mmuuiittaa aatteennççããoo ààss ppeeggaaddiinnhhaass ppaarraa nnããoo ccaaiirr nneellaass.. UUssee ttooddoo oo tteemmppoo ddaa pprroovvaa!! AA pprreessssaa éé iinniimmiiggaa ddaa
ppeerrffeeiiççããoo..