SlideShare ist ein Scribd-Unternehmen logo
1 von 7
Jousisoittimet
Jousisoittimet
soitinryhmä.

ovat

orkesterin

Jousisoittimien

ääni

suurin
syntyy

hankaamalla kieliä jousella. Kieliä voidaan
soittaa

myös

sormin

näppäilemällä.

Näppäilytyyliä kutsutaan pizzicatoksi. Mitä
suurempi soitin on, sitä matalampi ääni siitä

syntyy.

viulu

alttoviulu

sello

kontrabasso
Puupuhaltimet
Puhaltimet ovat putkia. Mitä pitempi putki
on,

sitä

matalampi

soittimen

ääni

on.

Puupuhaltimet tehtiin ennen puusta, nykyisin

myös muovista ja metallista.
Huilun ääni syntyy puhaltamalla huulien välistä
soittimen

puhallusaukkoon,

jolloin

syntyy

vihelllystä muistuttava ääni.
Klarinetti, oboe ja fagotti ovat ruokolehtisoittimia.
Ruokolehti

saa

ilman

värähtelemään

puhalluksen voimasta ja näin ääni syntyy.
huilu

klarinetti

oboe

fagotti
Vaskipuhaltimet
Vaskipuhaltimissa
trumpetti

ääni

syntyy, kun soittimen sisällä

oleva

ilma

saadaan

värähtelemään

huulia

pärisyttämällä.

pasuuna

Kaikki

vaskipuhaltimet

on

metalliputkesta,

joka

taivutettu

soittamisen

helpottamiseksi

tehty
on

mutkalle.

Käyrätorven putken pituus voi
olla, jopa kolme metriä.
käyrätorvi

tuuba (matalin)
Kosketinsoittimet

Cembalon

ääni

Näppäilysoitin

syntyy,

kun

Harppu kuuluu vanhimpiin soittimiin. Egyptissä sitä soitettiin jo

kosketinta painettaessa koneistossa

2500 eKr. Orkesteriin se otettiin Euroopassa vasta 1700-luvullla.

oleva kynsi näpäyttää kieltä.
Harpussa 45-48 eripituista kieltä. Soittamisen helpottamiseksi
Flyygelin ja pianon ääni syntyy, kun

ne on merkitty eri väreillä. Harpussa on myös pedaalit. Soitin

kosketinta painettaessa pieni vasara

nojaa soittajan olkapäähän ja kieliä näppäillään molemmin

lyö soittimen sisällä olevia kieliä.

käsin.

cembalo

flyygeli

piano

harppu
Lyömäsoittimet

Tarkka sävelkorkeus

Lyömäsoittimet jaetaan kahteen ryhmään:
sellaisiin, joissa on tarkka sävelkorkeus
sivun soittimet)

(tämän

ja sellaisiin joissa on epämääräinen

sävelkorkeus (seuraavan sivun soittimet).

marimba

Lyömäsoittimia
lyömällä,

hankaamalla,

raaputtamalla.
gongi käytetään

soitetaan
ravistelemalla

Niiden

esimerkiksi

tai

valmistuksessa

puuta,

metallia

ja

nahkaa.
patarummut
Lyömäsoittimia

käytetään

orkesterissa

korostamassa rytmiä, luomassa eksoottisia
putkikellot

kellopeli

sävyjä ja monenlaisina tehokeinoina.
Epämääräinen sävelkorkeus

Ylärivi:
Symbaalit, claves, räikkä, bongot.
Keskirivi:
Marakassit, kulkuset, kastanjetit, tamburiini.
Alarivi:
Triangeli, cabasa, temppeliblokki, guiro.

Weitere ähnliche Inhalte

Was ist angesagt?

History of the guitar
History of the guitarHistory of the guitar
History of the guitar
GraceyL
 
The Guitar
The GuitarThe Guitar
The Guitar
ILT366
 
World music african
World music  africanWorld music  african
World music african
Mary Lin
 
Introduction to Musical Instruments
Introduction to Musical InstrumentsIntroduction to Musical Instruments
Introduction to Musical Instruments
WMSBand1
 

Was ist angesagt? (20)

History of the guitar
History of the guitarHistory of the guitar
History of the guitar
 
Percussion Instruments
Percussion InstrumentsPercussion Instruments
Percussion Instruments
 
Musical instruments
Musical instrumentsMusical instruments
Musical instruments
 
Musical instruments presentation
Musical instruments presentationMusical instruments presentation
Musical instruments presentation
 
The Guitar
The GuitarThe Guitar
The Guitar
 
Musical instruments
Musical instrumentsMusical instruments
Musical instruments
 
"The magic flute" presentation
"The magic flute" presentation"The magic flute" presentation
"The magic flute" presentation
 
Chapter 23 - Sounding Spring: Vivaldi & The Baroque Concerto
Chapter 23 - Sounding Spring: Vivaldi & The Baroque ConcertoChapter 23 - Sounding Spring: Vivaldi & The Baroque Concerto
Chapter 23 - Sounding Spring: Vivaldi & The Baroque Concerto
 
The Connection Between Music and Math
The Connection Between Music and MathThe Connection Between Music and Math
The Connection Between Music and Math
 
Elements of Music
Elements of MusicElements of Music
Elements of Music
 
HAYDN PowerPoint Presentation - Chapters 25, 26, and 28
HAYDN PowerPoint Presentation - Chapters 25, 26, and 28HAYDN PowerPoint Presentation - Chapters 25, 26, and 28
HAYDN PowerPoint Presentation - Chapters 25, 26, and 28
 
World music african
World music  africanWorld music  african
World music african
 
Introduction to Musical Instruments
Introduction to Musical InstrumentsIntroduction to Musical Instruments
Introduction to Musical Instruments
 
FUNK MUSIC
FUNK MUSICFUNK MUSIC
FUNK MUSIC
 
My Favourite Music
My Favourite Music My Favourite Music
My Favourite Music
 
Woodwind family
Woodwind familyWoodwind family
Woodwind family
 
American folk music
American folk musicAmerican folk music
American folk music
 
MAPEH-MUSIC-TRADITIONAL CHINESE MUSIC
MAPEH-MUSIC-TRADITIONAL CHINESE MUSICMAPEH-MUSIC-TRADITIONAL CHINESE MUSIC
MAPEH-MUSIC-TRADITIONAL CHINESE MUSIC
 
Introduction to music
Introduction to musicIntroduction to music
Introduction to music
 
Adolphe sax and the Saxophone
Adolphe sax and the SaxophoneAdolphe sax and the Saxophone
Adolphe sax and the Saxophone
 

Andere mochten auch

Kevyen musiikin tyylejä
Kevyen musiikin tyylejäKevyen musiikin tyylejä
Kevyen musiikin tyylejä
pekkaryhanen
 
Taidemusiikin historia 1
Taidemusiikin historia 1Taidemusiikin historia 1
Taidemusiikin historia 1
pekkaryhanen
 
Keltti- ja latinomusiikkia
Keltti-  ja latinomusiikkiaKeltti-  ja latinomusiikkia
Keltti- ja latinomusiikkia
pekkaryhanen
 
Lause, lauseke ja lauseenjäsennys
Lause, lauseke ja lauseenjäsennysLause, lauseke ja lauseenjäsennys
Lause, lauseke ja lauseenjäsennys
krakova
 
Kevyen musiikin tyylejä
Kevyen musiikin tyylejäKevyen musiikin tyylejä
Kevyen musiikin tyylejä
pekkaryhanen
 

Andere mochten auch (6)

Kevyen musiikin tyylejä
Kevyen musiikin tyylejäKevyen musiikin tyylejä
Kevyen musiikin tyylejä
 
Taidemusiikin historia 1
Taidemusiikin historia 1Taidemusiikin historia 1
Taidemusiikin historia 1
 
Keltti- ja latinomusiikkia
Keltti-  ja latinomusiikkiaKeltti-  ja latinomusiikkia
Keltti- ja latinomusiikkia
 
Lause, lauseke ja lauseenjäsennys
Lause, lauseke ja lauseenjäsennysLause, lauseke ja lauseenjäsennys
Lause, lauseke ja lauseenjäsennys
 
Kevyen musiikin tyylejä
Kevyen musiikin tyylejäKevyen musiikin tyylejä
Kevyen musiikin tyylejä
 
Suomalaista kansanmusiikkia
Suomalaista kansanmusiikkiaSuomalaista kansanmusiikkia
Suomalaista kansanmusiikkia
 

Soitinopas

  • 1.
  • 2. Jousisoittimet Jousisoittimet soitinryhmä. ovat orkesterin Jousisoittimien ääni suurin syntyy hankaamalla kieliä jousella. Kieliä voidaan soittaa myös sormin näppäilemällä. Näppäilytyyliä kutsutaan pizzicatoksi. Mitä suurempi soitin on, sitä matalampi ääni siitä syntyy. viulu alttoviulu sello kontrabasso
  • 3. Puupuhaltimet Puhaltimet ovat putkia. Mitä pitempi putki on, sitä matalampi soittimen ääni on. Puupuhaltimet tehtiin ennen puusta, nykyisin myös muovista ja metallista. Huilun ääni syntyy puhaltamalla huulien välistä soittimen puhallusaukkoon, jolloin syntyy vihelllystä muistuttava ääni. Klarinetti, oboe ja fagotti ovat ruokolehtisoittimia. Ruokolehti saa ilman värähtelemään puhalluksen voimasta ja näin ääni syntyy. huilu klarinetti oboe fagotti
  • 4. Vaskipuhaltimet Vaskipuhaltimissa trumpetti ääni syntyy, kun soittimen sisällä oleva ilma saadaan värähtelemään huulia pärisyttämällä. pasuuna Kaikki vaskipuhaltimet on metalliputkesta, joka taivutettu soittamisen helpottamiseksi tehty on mutkalle. Käyrätorven putken pituus voi olla, jopa kolme metriä. käyrätorvi tuuba (matalin)
  • 5. Kosketinsoittimet Cembalon ääni Näppäilysoitin syntyy, kun Harppu kuuluu vanhimpiin soittimiin. Egyptissä sitä soitettiin jo kosketinta painettaessa koneistossa 2500 eKr. Orkesteriin se otettiin Euroopassa vasta 1700-luvullla. oleva kynsi näpäyttää kieltä. Harpussa 45-48 eripituista kieltä. Soittamisen helpottamiseksi Flyygelin ja pianon ääni syntyy, kun ne on merkitty eri väreillä. Harpussa on myös pedaalit. Soitin kosketinta painettaessa pieni vasara nojaa soittajan olkapäähän ja kieliä näppäillään molemmin lyö soittimen sisällä olevia kieliä. käsin. cembalo flyygeli piano harppu
  • 6. Lyömäsoittimet Tarkka sävelkorkeus Lyömäsoittimet jaetaan kahteen ryhmään: sellaisiin, joissa on tarkka sävelkorkeus sivun soittimet) (tämän ja sellaisiin joissa on epämääräinen sävelkorkeus (seuraavan sivun soittimet). marimba Lyömäsoittimia lyömällä, hankaamalla, raaputtamalla. gongi käytetään soitetaan ravistelemalla Niiden esimerkiksi tai valmistuksessa puuta, metallia ja nahkaa. patarummut Lyömäsoittimia käytetään orkesterissa korostamassa rytmiä, luomassa eksoottisia putkikellot kellopeli sävyjä ja monenlaisina tehokeinoina.
  • 7. Epämääräinen sävelkorkeus Ylärivi: Symbaalit, claves, räikkä, bongot. Keskirivi: Marakassit, kulkuset, kastanjetit, tamburiini. Alarivi: Triangeli, cabasa, temppeliblokki, guiro.