1. Miten tästä eteenpäin?
TKI-toiminnan kansainvälisen
arvioinnin haasteet – uusin eväin
eteenpäin?
TKI-päivät 12.-13.2.2013 Hämeenlinna
Outi Kallioinen, LAMK ja Matti Lähdeniemi
SAMK

2. Miten tästä eteenpäin –
havaintoja kansainvälisen TKIarvioinnin jälkeen
• Arviointi julkaistiin toukokuussa 2012
• Raportti sisältää vakavia johtopäätöksiä ja selkeitä toimenpideehdotuksia sekä ammattikorkeakouluille että myös
korkeakoulupolitiikasta vastaaville päättäjille
• Merkittävimmille suomalaisille tutkimusrahoittajille, TEKESille ja
Suo-men akatemialle ei ole osoitettu selvää roolia TKI-toiminnan
rahoituksessa, joka osaltaan tukisi koko sektorin jatkokehitystä.
• Kaivataan ministeriötason kansallista linjausta amk-tki-toiminnasta
-> ohjausvaikutus rahoittajiin ja poliittisiin päättäjiin
• Tulosten käsittely on jäänyt isojen muiden muutosprosessien
jalkoihin

3. Kansallinen konteksti
• Paperilla ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan odotetaan täyttävän
tärkeä rooli suomalaisten yliopistojen perustutkimuksen ja eri alojen
organisaatioiden innovaatiotarpeiden yhdistämisessä. Käytännössä TKItoiminnan luonne ja rooli eivät ole näin selvät.
• Tämä johtuu ensisijassa TKI-toiminnan kansallisen ohjausrakenteen
puuttumisesta. Ammattikorkeakoulujen TKI-tehtävän toteutumista ei
tuettu riittävällä rahoituksella, insentiiveillä ja lainsäädännöllä. Selkeä
poliittinen kokonaisvisio ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan roolista ja
luonteesta puuttuu. Samalla ministeriöiden välinen koordinaatio ei TKItoiminnan osalta toimi riittävän tehokkaasti.
• Näistä syistä TKI-toiminta on kehittynyt alhaalta päin hyvin erilaisiksi
ratkaisuiksi.
•
-> FROM THE BOTTOM UP – raportille kuvaava nimi

4. TKI-toiminnan rahoitus
• Puuttuva tki-toiminnan perusrahoitus hätkähdytti
arvioitsijoita
• Rahoituksen tasoa voidaan kokonaisuutena pitää liian
alhaisena.
• -> erillisrahoitus edellytyksenä tuloksellisen tki-toiminnan
aikaansaamiseen
• TKI-toiminnan kehityspotentiaali ilmenee verrattain nopeana
kilpaillun rahoituksen kasvuna sekä menestyksenä EU:n
rakennerahastorahan hankkimisessa.
• -> kestävä tki-toiminta ei voi kunnolla kehittyä kilpaillun
rahoituksen varassa
• Arviointiryhmä esittää ammattikorkeakouluille
suunnatun, kilpaillun TKI-rahoitusohjelman perustamista.
• TKI-toiminta otettu huomioon uudessa rahoitusmallissa (15 %)

5. Koulutuksen ja TKI-toiminnan
integraatio
• TKI-toiminnassa olisi löydyttävä strateginen tasapaino koulutuksellisen
välineen ja toisaalta itsenäisen tie-teellisen toiminnan välillä. Tasapainon
tulisi olla voimakkaasti yhteydessä koko ammattikorkeakoulusektorin
aukikirjoitettuun ja läpinäkyvään TKI-missioon.
• -> Miten pitkälle tulisi edetä oppimisen ja tki:n
integraatiossa, muodostuuko tästä pullonkaula aidon tki-toiminnan
kehittämiselle?
• Ylempien AMK-ohjelmien mahdollisuuksia kehittyä tärkeäksi osaksi
ammattikorkeakoulujen TKI-toimintaa tulisi tarkastella lähemmin. Tämä
mahdollisuus saattaisi toteutua ohjelmien rakennetta muuttamalla ja
opinnäytetöiden sisältöjen tarkemmalla suuntaamisella
ammattikorkeakoulun TKI-profiilin mukaisille alueille.
• Ylempien AMK-tutkintojen ongelmista ja haasteista tulisi toteuttaa
uusi, erillinen arviointi. -> selkiytettävä koko yamk-tutkinnon asema
korkeakoulujärjestelmässä

6. Opiskelijayrittäjyyden edistäminen
• AMK-sektori on hyvin varustautunut ja motivoitunut tuottamaan
kasvu-orientoituneita yrittäjiä.
• Valtion tuella ammattikorkeakoulut voisivat täyttää paremmin osansa
edelleen varsin vaatimattoman kansallisen start-up-yrittäjyyden
kasvattamisessa, esimerkiksi kansallisen yrittäjyysohjelman muodossa.
• Opiskelijoiden perus-TKI-valmiuksen kehittymiseen tulee kiinnittää
erityistä huomiota opetussuunnitelmissa.
•
-> tuote- ja palvelukehitys, konseptointi, kaupallistaminen vahvemmin
mukaan – ei pelkkää SPSS:ää ja haastatteluosaamista
• -> entistä suurempi rooli opiskelijayrittäjyyden edistämisessä ja
yrittäjyysvalmiuksien tuottamisessa

7. TKI-toiminnan kansainvälinen
ulottuvuus
• Yksittäisten ammattikorkeakoulujen tulisi tarkentaa
kansainvälisyysstrategiaansa, varsinkin kansainvälisen TKItoimintansa investointien, alueellisen painotuksen sekä tavoitteiden
osalta.
• Ammattikorkeakoulujen tulisi osallistua aktiivisemmin
kansainvälisiin TKI-konsortioihin, jotka ovat olleet tuloksekkaita
EU:n TKI-rahoituksen hankinnassa.
• -> pelkän strategian avulla ei ole pääsyä kv-verkostoihin ja
konsortioihin – henkilökunnan verkosto-osaaminen korostuu
• Arviointiryhmän mielestä oppimiseen integroitu tki ei paikoin täytä
korkeakoulukriteereitä vaan näyttää käytännölliseltä puuhastelulta.
• Voimakkaasta strategisesta painotuksesta huolimatta, toimivaa
tukirakennetta TKI-toiminnan kansainvälistämiseksi ei ole.
Arviointiryhmä esittää kansallisen tukirakenteen perustamista mm.
kansainvälisten TKI-rahoitushakemusten laadinnan tueksi.

8. TKI-toiminnan kansainvälinen
ulottuvuus
• Europpalaiset TKI-rahoitusohjelmat korostavat usein
yhteiskunnallisia ja taloudellisia haasteita, joihin on
vastattava korkealla, kansainvälisesti kilpailukykyisellä
osaamisella.
• Näihin ohjelmiin osallistumista voidaan pitää
indikaationa TKI-toiminnan laadusta.
• Ammattikorkeakoulujen osallistumiseen näihin ohjelmiin
tulisi kohdistaa erityistä huomiota (erityisesti FP7 ja
Horizon 2020).
• -> Voiko jatkossa päästä edes hakuihin mukaan, jos ei ole
näyttöä aikaisemmista onnistuneista hauista? Osallisuus
Strategisissa huippuosaamisen keskittymissä (SHOK)
saattaa nousta tällaiseksi.

9. Vuorovaikutus elinkeinoelämän ja
julkisen sektorin kanssa
• Ammattikorkeakoulujen tulisi olla näkyvämmin esillä
alueellaan, erityisesti tarjoamalla TKI-osaamistaan
mahdollisille asiakkaille.
• -> PK-yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja
alueellinen vaikuttavuus (2013) –raportin mukaan
vuorovaikutus on erittäin vilkasta, joskin syventämisen
tarvetta erityisesti tki-puolella. Verkostossa on
kumppaneita.
• AMK:ien ja sen alueellisten kumppaneiden strategisia
painopisteitä tulisi yhdenmukaistaa, joko yksittäisten
vertailujen kautta tai pitkä-aikaisen yhteistyön muodossa.
• -> osittain toteutuu jo, mm. INKA- ja kasvusopimukset

10. TKI-tunnusluvut
• Ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan varhaisesta kehitysvaiheesta
johtuen, indikaattoreita tulisi hyödyn-tää toiminnasta oppimisen ja
kehittämisen apuvälineenä, ei laskentaan tai rankaisuun.
• Lisäksi olisi eduksi hyö-dyntää kansainvälisten, lähinnä
eurooppalaisten, tunnuslukuprojektien työtä suunnittelussa.
Indikaattoreiden kehittämiseen ja luotettavan datan keräämiseen
liittyvää raakaa työtä ei tulisi aliarvioida.
• - > uusi rahoitusmalli on varsin suppea TKI:n osalta mutta OKM:llä
halua kehittää mallia edelleen. AMK-TUTKAlla vahvaa yhteistyötä
indikaattorien kehitystyössä.
• -> Innovaatio- ja yrittäjyysindikaattoreihin luotava palkitsevuutta ja
kannustavuutta
• -> EDUPROF-hanke ja UASNET-yhteistyö osa eurooppalaista
harmonisointia

11. Henkilökunnan koulutus ja
urasuunnittelu TKI-toiminnassa
•
Ammattikorkeakoulujen kolmen tehtävän (koulutus, TKI ja aluekehitys)
integraatioon sisältyy olettama merkittävästä akateemisen kulttuurin
muutoksesta oppilaitoksissa. TKI-taitoja, tietoja ja kompetensseja tulisi
priorisoida ja korostaa henkilöstön koulutuksessa ja urasuunnittelussa.
Erityisesti innovointiin liittyvien tietojen, taitojen ja kompetenssien merkitys ja
tarve tulisi selventää.
•
Pätevöityminen, urakehitys, palkitseminen. Henkilökunnan jatko-opintoja tulisi
kannustaa ja mahdollistaa.
-> jatkokoulutettujen suhteellista määrää henkilöstössä ehdottomasti
kasvatettava – kansallinen strategiaohjaus?
•
•
•
•
TKI-toiminnan integraatio opetukseen muuttaa opetussuunnitelmien
läpivientiä merkittävästi ja saattaa tuottaa tarpeen tarkastella opettajien
1600 vuosittaista työtuntia kokonaan uudesta perspektiivistä.
-> nykyinen TAS-käytäntö merkittävä este aidolle TKI-toiminnan kehittämiselle
(vrt. kansainväliset käytänteet)
-> Edellyttää merkittäviä muutoksia. Käynnissä olevien TAS-pilottien tuloksista
olisi hyvä saada tietoa jo varhaisessa vaiheessa.