Otavan Opiston kehittämispäivien 21.-23.6.2010 tausta-aineistoa

1. Oppimisen tulevaisuutta labraamassa

2. “ Pienten lukioiden pudotuspeli alkoi”

3. Ilpo Kuronen: Peruskoulusta elämänkouluun. Väitös 18.6.2010

4. “ Lapset kaipaavat koululta varhaista puuttumista ja myönteistä palautetta ” - Koulunkäynnissään vaikeuksia kokeva lapsi tuntee erilaisuutensa ja leimautuu usein jo alakoulussa. Koulussa vallitseva liiallinen samanlaisuuden tavoittelu heikentää oppilaiden erilaisuuden huomioon ottamista. Koulukiusatut jäävät mielestään yksin ongelmineen ja sinnittelevät kestävyytensä äärirajoilla. Kielteisten kokemusten ja epäonnistumisten kehää on vaikea katkaista myöhemmin, Kuronen valottaa. Tutkimus toi esiin vakavia puutteita oppilaiden viihtyvyydessä ja hyvinvoinnissa koulussa. Vaikeuksiin joutuneet kaipaavat kouluun varhaista puuttumista, ongelmien puheeksi ottamista ja työrauhaa. Myönteistä palautetta ja kannustusta he eivät juuri saa. Rangaistuksia ja kontrollitoimenpiteitä sen sijaan käytetään niin runsaasti, että ne menettävät usein merkityksensä. - Niin jännittäjiksi, levottomiksi kuin kiusatuiksi jo alakoulussa leimautuneilla kuin yläkouluvaiheessa opiskeluun kyllästyneillä tulisi olla oikeus tasa-arvoiseen asemaan ja hyvinvointiin koulussa, Kuronen korostaa. Kielteinen koulusuhde, traumaattiset koulukokemukset ja hyvinvoinnin järkkyminen ennakoivat merkittäviä vaikeuksia myöhemmässä elämässä.

5. “ Vaihtoehtoiset koulutusmallit tuottivat onnistumisen kokemuksia” Myönteisimmät kokemukset syntyivät kyläkouluissa tai muuten pienissä kouluyhteisöissä. Sitoutuminen koulutyöhön oli heikoimmillaan yläkoulussa ja ammatillisessa koulutuksessa, joka usein päättyi keskeyttämiseen. Elämänkulun selkiintymisessä auttoivat vaihtoehtoiset koulutusmallit, joille esimerkiksi työpainotteisuus, henkilökohtainen elämänhallinnan tuki, nopea ongelmiin reagointi ja luottamusta rakentavat kohtaamiset olivat tyypillisiä piirteitä. Opiskelu valtavirrasta poikkeavissa koulutusmalleissa tuotti aikaisemmista koulukokemuksista selvästi erottuvia myönteisiä tunteita ja pärjäämisen kokemuksia, niihin kiinnityttiin parhaiten ja koulutukset koettiin mahdollisuuksina. Tutkimus osoitti myös opettajien vaikeuden kohdata erilaisia oppilaita. Opettajat näkivät muuttumisen tarpeen enemmän oppilaassa kuin koulun joustamattomissa käytännöissä. - Pudotuspeli alkaa varhaisessa vaiheessa. Toisilla menee hyvin ja toisilla ongelmat ja pahoinvointi kasautuvat. Tukijärjestelmää olisi tehostettava erityisesti yläkouluvaiheessa, joka ei valmista riittävästi toisen asteen koulutukseen siirtymiseen, Kuronen arvioi.

6. Kehityssuuntia Arvot ja tavoitteet

7. Oppimisen tulevaisuus -teemat Arvot, päämäärät ja tavoitteet (Tutu) Toiminta- ympäristö (Demos) Arvot ja tavoitteet Toiminta, yhteisö, koulu (Otava) Tieto, taito, oppiminen (Otava)

8. Jaksot ja ilmiöt

10. Palvelujen tuottaminen ja jakaminen

11. Opiskelijan ja opettajan valintapolut

12. Informaalista formaaliin ja takaisin

13. Tutkinnon kehityssuunnat

14. Vapaan kehityssuunnat

15. Viikkoarkkitehtuuri 2008

16. Viikkoarkkitehtuuri 2010?

17. Teesien kolmijako

18. Teesiluokittelu 2030

19. Paneelit 2030 Koulu ja oppiminen Oppiminen ja yhteiskunta Koulu ja yhteiskunta

20. I Koulu ja oppiminen 1. Kouluopetuksen ainejakoisuus (R) 2. Koulusta toimintakeskus (R) 3. Metataitojen arviointi (D) 4. Oppivat ryhmät (K) 5. Hitaan oppimisen tila (D) 6. Oppimistulokset (K) 7. Yhtenäinen opettajakoulutus (K) 8. Yleissivistyksen näyttö (D) 9. Monialainen opetustiimi (R) 10. Koulu ympäristönsä kehittäjänä (D)

21. 1. Ainejakoisuus 2030 toivottava todennäköinen Peruskoulun "lukujärjestys" jakautuu suhteellisen tasan ainepainotteisen (väline- ja harjoitusaineet) ja toimintapainotteisen (ilmiöt, projektit, teemat) opetusohjelman välillä.

22. 3. Metataidot 2030 todennäköinen toivottava Arviointi ja oppilaan saama palaute kohdistuu ensisijaisesti oppimisen meta- ja syvätaitoihin ja tapahtuu enimmäkseen oppilaan ja opettajan välisessä dialogissa.

23. 4. Ryhmäoppiminen 2030 toivottava todennäköinen Luokkien tai luokattoman mallin asemesta oppilaista muodostetaan pysyviä 6-8 hengen ryhmiä, jotka oppivat yhdessä.

24. II Koulu ja yhteiskunta 1. Ilmastonmuutos (K) 2. Tiedonvälitys (D) 3. Euroopan integraatio (D) 4. Demokratia (K) 5. Älymanipulaatio (K) 6. Osallistuva oppiminen (D) 7. Elinkeinoelämä ja koulut (K) 8. Kansalaisvelvollisuus (K) 9. Uskonto (D) 10. Kollektiivinen älykkyys (D)

27. III Oppiminen ja yhteiskunta 1. Oppivelvollisuus (K) 2. Lahjakkuus (D) 3. Yhteinen aika (D) 4. Suomen kieli (K) 5. Monimuotoisuus (D) 6. Virtuaalimaailma (K) 7. Ulkoistettu opettajuus (K) 8. Alueellinen tasa-arvo (D) 9. Oppimisympäristöt (R) 10. Jatkuva oppiminen (R) 11. Eläkeläiset kouluun (D) 12. Kotikoulu (D) 13. Relevantti tieto (R) 14. Sosiaalinen media (R) 15. Itseoppiminen (R) 16. Opettaja sivistysagenttina (D)

32. Sisä- ja ulkopaneelin eroja

33. Ratkaisukysymysten matriisi

34. Ainejako: laaja systeemi 2030

35. Oppimisen tulevaisuus: jatko Seuranta - kerran vuodessa - aikasarja Kommunikointi - kommentointi, argumentointi - dialogit Uudistaminen - ajankohtaiset kiistakysymykset - mittarien uudistaminen Laajentaminen ja keskustelut - opettajat, koulut - vanhemmat, kunnat - media, kokeilu, tutkimus Muistin kartuttaminen

36. Vaikutuksen kehät 2030

37. Kilpaileva organisaatio Kilpaileva organisaatio toimii omasta mielestään haastavassa ympäristössä, pyrkii päihittämään kilpailijansa ja uskoo vahvoihin yksilöihin. Keskinkertaisuutta ei hyväksytä, heikoista suorittajista pyritään pääsemään eroon. ” Organisaatio käyttää taloudellisia mittareita ja palkitsemiskeinoja. Ongelmia tulee usein yhteistyössä ja osaamisen jakamisessa”

38. Uudistuva organisaatio Uudistuva organisaatio näkee ympärillään mahdollisuuksia ja elää jatkuvassa muutoksessa. Viitaharju kuvaa sitä ”pioneeriuden kotipesäksi”. Tässä organisaatiossa ei hyväksytä paikalleen jämähtämistä. ” Aktiivisuus kohdistuu uusiin ideoihin ja tuotteisiin. Organisaation heikkouksia taas ovat kaaosmaisuus ja lyhytjänteisyys – asioiden vieminen loppuun saattaa unohtua.”

39. Osallistava organisaatio Osallistava organisaatio elää myös suotuisassa ympäristössä. Siinä pyritään yhdenmukaisuuteen, jopa perhemäiseen yhteisöön. Viitaharjun mukaan sisäinen yhteisöllisyys ja koheesio on äärimmäisen tärkeää. Se mitä ei hyväksytä on harmonian rikkominen.

40. Kontrolloiva organisaatio Kontrolloiva organisaatio taas on ”tehostuksen ja byrokratian kaunis tyyssija”, joka pyrkii säilyttämään olemassaolevaa liiketoimintaa. ” Hyvää tässä identiteetissä on systematiikka, reiluus ja pelisäännöt, heikkoutena on byrokratia. Kontrolloiva organisaatio ei hyväksy virheitä.”

41. Kontrolloiva organisaatio Kontrolloiva organisaatio taas on ”tehostuksen ja byrokratian kaunis tyyssija”, joka pyrkii säilyttämään olemassaolevaa liiketoimintaa. ” Hyvää tässä identiteetissä on systematiikka, reiluus ja pelisäännöt, heikkoutena on byrokratia. Kontrolloiva organisaatio ei hyväksy virheitä.”

42. Organisaation oppiminen Organisaation identiteetti on syytä tunnistaa ja tehdä näkyväksi viimeistään silloin, kun pitäisi saada aikaan muutos. Toivottu innovatiivisuus, ketteryys tai mitä milloinkin ollaan hakemassa ei toteudu, jos se on ristiriidassa vallitsevan identiteetin kanssa. ” Jos vastakkaiset arvot kilpailevat, tapahtuu jämähdys eikä kehitystä. Mutta esimerkiksi innovatiivisuus vaatii kaikkien identiteettien piirteitä, myös systemaattisuutta ja markkinalähtöisyyttä eikä pelkkää luovuutta.” Toivottu muutos ei toteudu, jos se on ristiriidassa vallitsevan identiteetin kanssa. Menestyvä johto on Mäkelän mukaan vahva kaikkien identiteettien alueilla ja osaa myös muuttaa johtamistaan sen mukaan, mitä organisaatio tarvitsee. Muutos vaatii joka tapauksessa paljon vuorovaikutusta ja avointa keskustelua.

43. Tietokäsitys 2008

44. Tietokäsitys 2008

45. Mitä meillä on? (2008)