Delfoi -koulutus Mikkelin ammattikorkeakoulun opettajille 15.9.2009

1. Delfoi, skenaariotjaennakointi Mamk 15.9.2009 Hannu Linturi

5. terveydenhoidonpriorisointi (Luukkainen), lääketurvallisuus (Teinilä), ammatillinenopettajuus (Paaso), viranomaisyhteistyö (Valtonen), meriturvallisuus (Munkki), huumeet (Lintonen), arvoverkot (Palo), valojaääni (Lepoluoto), taitoelää (Soini-Salomaa), mobiiliregulaatio (Laine), metsäyhteistyö (Pirhonen & Miina), metsätulevaisuus (Koskela), taideleikki (Musakka), kollektiivioppijat (Linturi), maailmanmahtavin (Linturi)Pohdittavaa (muuttuvaasiantuntijuus, …)

7. Tai toimialan konsultaatioissa?

8. Entäs projekteissa?

9. Opetuksessa osana PBL:ää tai lopputyötä?

10. Opettajien jatkotutkinnoissa?

12. TULEVAISUDEN VERKOSTOAKATEMIA

13. TULEVAISUDEN TUTKIMUKSEN SEURA

14. Tofflerilaisetaikakaudet

15. Wileniuksentulkinta 1970 2020 enemmänjaparempaavähemmästä enemmäntoisenlaistajatoisellatavalla enemmästäenemmän TOIMINTAPERIAATE myöhäisteollinenmurrosaika industrialismi informationalismi TOIMINTALOGIIKKA verkosto-yhteiskunta informaatio-yhteiskunta teollinenyhteiskunta YHTEISKUNTAMALLI - MarkkuWilenius, HannuLinturi 2000

16. Soft Systems Methodology Peter Checkland, Soft Systems Methodology http://members.tripod.com/SSM_Delphi/ssm4.html

17. Tulevassaolevanoppiminen Valistuksen aikana tuumittiin, että oppiminen on tietojen haltuunottoa. Ajattelun takana on käsitys, että tieto on jossain olemassa ja joku voi siirtää sitä toisen päähän, jolla tietoa ei vielä ole. ”Tänään tämä ei riitä. Vaikka oppimisessa suurin osa on olemassa olevan omaksumista, merkittävä osa oppimisesta alkaa olla tulevan luomista eli tulemassa olevan oppimista. Ihmiselle on sama, oppiiko hän jotain, mitä ei vielä itse tiedä, vai jotain sellaista, mitä ei kukaan tiedä. Oppimisessa on kyse tulevan toiminnan tilan hahmottamisesta.” Ilkka Tuomi 1999 Kotisivu http://www.meaningprocessing.com/ 2009

18. Paolo Freirejaajanteemat Teematilmaisevatkussakinajassaratkaistaviatehtäviäjaongelmia. Ihmisenhumanisaatioriippuusiitä, kuinkahyvinhänkykeneeratkaisemaanaikakaudenteematjaintegroitumaanajanhenkeen. Aikakaudettäyttyvätsitämukaa, kun ihmisetkäsittävätsenteematjaratkaisevatsentehtävät. Aikojenmurroksessavaihtuvatpaitsiteematmyösajanjärki. Paolo Freire 1970-luvulla

19. Futurologia Eleonara Masini (1998) jakaa futurologian kolmeen tutkimusalueeseen. Nämä ovat futuresstudyeli tulevaisuuden tutkimus (erikseen kirjoitettuna), futuresresearcheli tulevaisuudentutkimus (yhteen kirjoitettuna) ja erityisesti ranskankielisellä alueella käytetty prospectivestudyeli prospektiivinen tutkimus. Viimeisessä pyritään menneisyyden ymmärtämisen kautta tunnistamaan ja valitsemaan nykyisyydessä joukko todennäköisiä ja toivottavia tulevaisuuksia. Tulevaisuudentutkimus (futuresresearch) tarkoittaa yksinkertaisesti suuntautumista tulevaisuuden tietämiseen ja ymmärtämiseen, ja tulevaisuuden tutkimus (futuresstudy) sellaista tietotoimintaa, joka kattaa kaikki tulevaisuuden intuitiivisen katsomisen, ennustamisen ja inventoinnin muodot utopioista profetioihin. Masini, E. (1998) Futures Research and Sociological Analysis. A draft of discussion. The XIV World Congress of Sociology. The International Sociological Association. RC07 Futures Research. July 16-August 1, 1998. Montreal. Canada.

23. terveydenhoidonpriorisointi (Luukkainen), lääketurvallisuus (Teinilä), ammatillinenopettajuus (Paaso), viranomaisyhteistyö (Valtonen), meriturvallisuus (Munkki), huumeet (Lintonen), arvoverkot (Palo), valojaääni (Lepoluoto), taitoelää (Soini-Salomaa), mobiiliregulaatio (Laine), metsäyhteistyö (Pirhonen & Miina), metsätulevaisuus (Koskela), taideleikki (Musakka), kollektiivioppijat (Linturi), maailmanmahtavin (Linturi)Pohdittavaa (muuttuvaasiantuntijuus, …)

24. Tulevaisuusmetodit Futu–menetelmät tähtäävät usein käytännön ratkaisuihin. Tässä suhteessa menetelmiä käytetään enimmäkseen normatiivisesti (normative) eli etsitään tietoa siitä, mikä tulevaisuudentila (futurible) on sekä haluttava että mahdollinen. Menetelmätekniikat sallivat myös puhtaan tutkimuskäytön (exploratory) , jolloin tutkitaan mitä tahansa mahdollisia tulevaisuuksia. Normatiivisuus-tutkimuksellisuus -jaottelun lisäksi tulevaisuusmenetelmät ovat luonteeltaan laadullisia (qualitative) tai määrällisiä (quantitative). Jälkimmäisiä ovat useimmat ekonometriset, systeemiset ja tilastolliset mallinnukset, indeksoinnit ja trendivaikutusanalyysit. Delfoi -tekniikka on laadullinen, mutta mahdollistaa myös ennustetyyppiset kyselytutkimukset, joita usein käytetään varsinkin teknologian diffuusioarvioinneissa (technologyforecasting). Glenn, Jerome G. (2008) Introduction to the Futures Research Methods Series. Futures Research Methodology – V2.0. AC/UNU Millennium Project.

25. Futures Research Methodology V2.0 1. Introduction & Overview 15. Simulation and Games 2. Environmental Scanning 16. Genius Forecasting, Vision, and Int. 3. Delphi 17. Normative Forecasting 4. Futures Wheel 18. S&T Road Mapping 5. Trend Impact Analysis 19. Field Anomaly Relaxation (FAR) 6. Cross-Impact Analysis 20. Text Mining for Technology Foresight 7. Structural Analysis 21. Agent Modeling 8. Systems Perspectives 22. SOFI 9. Decision Modeling 23. SOFI Software 10. Statistical Modeling 24. The Multiple Perspective Concept 11. Technological Sequence Analysis 25. Tool Box for Scenario Planning 12. Relevance Trees and Morph. Analysis 26. Causal Layered Analysis 13. Scenarios 13.5 Interactive Scenarios 27. Integration, Comparisons, and 14. Participatory Methods Frontiers of Futures Research Methods

26. Delfoi -metodi The Delphi method is a systematic, interactive forecasting method which relies on a panel of independent experts. The carefully selected experts answer questionnaires in two or more rounds. After each round, a facilitator provides an anonymous summary of the experts’ forecasts from the previous round as well as the reasons they provided for their judgments. Thus, experts are encouraged to revise their earlier answers in light of the replies of other members of their panel. Wikipedia http://fi.wikipedia.org/wiki/Delfoi-metodi

27. Tunnusmerkit Asiantuntijuus: oletetaanettäasiantuntijatpääsevätparempaantulokseenkuinsatunnainenjoukkovastaajia Paneeli: kommunikatiivinentiedonmuodostusyhteisö Anonyymisyys: panelistitvastaavatjaargumentoivatanonyymisti Iteraatio; delfoissatoteutetaankaksi tai useampiakysely- jaargumentointikierroksia Managerialisuus: tutkimuksenmanagerin tai manageristoosa on keskeinentutkimuksenkaikissavaiheissa Palaute: paneelisaavatpalautettakierrostenvälissä

28. Prosessi Tutkimusongelman ja –tavoitteen määritys (kiistak.) Tutkimusryhmän kokoaminen Pohja- ja esitiedon hankinta (avaininformantit) Paneelin valinta ja sitouttaminen (paneli) Kyselylomakkeen laatiminen ja testaus Ensimmäinen kierros (lomake tai haastattelu) Analyysi (argumenteista teesejä) Toinen kierros (argumentointi) Analyysi (perustelujen ”kuoriminen”) Kolmas kierros (fokusointi) Analyysi ja raportointi Julkaisu

30. Technology(quantitative) Delphi

31. Policy Delphi(Murray Turoff)

32. Argumentative Delphi(OsmoKuusi): http://www.edelfoi.fi/

33. DisaggregativeDelphi(Petri Tapio)

34. Feedback Delphi(YrjöMyllylä)

35. TechCastDelphihttp://www.techcast.org/

36. Real Time Delphi(Millennium Project): http://www.edelphi.fi/

39. Julkinenjaratkaisematonkeskusteluaihe (”a vital or unsettled matter”)

40. Ratkaisuaanodottavaasia, ongelman tai ratkaisunlopputulema (outcome)

41. (Tulevaisuus)anti, emissio, painos (issue)

42. Teema (aihepiiri, osio, topic, ”the subject of a discourse or of a section of a discourse”)1 Merriam-Webster´s Collegiate Dictionary. Encyclopaedia Britannica 2005

44. Asteikkokysymykset, vuosiarviot, trendiarviot, avoimetkysymykset

45. Argumentti, syy (argument, reason)

46. Vasta-argumentti, lisäperustelu1 1

47. Delphi approaches P. Tapio: TUTU 2, 17.2.2005

49. Asianosainen (tiedonintressi): kiinnostus, toiminta, sitoutuminen

50. Argumentoivuusjadialogisuus, katalyyttisyys

52. WhateverDelphi approachyouchoose … The main problem is to get the panelinvolved, committed and to makethemargue P. Tapio: TUTU 2, 17.2.2005

53. Delfoi –kehittäjäyhteisö

54. eDelfoi 3.0

55. eDelfoi 3.0

59. Independence: argumentti ei määräydy ensisijaisesti muiden mielipiteistä

60. Decentralization: ihmiset ovat erikoistuneita ja monen paikkaisia

63. Toimintatutkimus & SSM: The Soft Systems Methodology

64. Barometrit: tietoyhteiskunta, sivistysWorld Café

65. Real Time Delphi (or RT Delphi) It is “round-less” but cumulative and based on feedback a participant can determine how many rounds or times they revise or add responses Every time they come back to the on-line matrix, they can see new comments and ratings entered since they last signed on, and they can see their previous answers in relation to the others. They then have the ability to change their responses Futurists and Planners can use an RT Delphi to: Systemically collect, store, feedback, and rate the best thinking from a range of the best minds that are not easily assembled in a meeting Define and weight criteria for important & controversial decisions Add and rate alternative decision options Provide logic and traceability to decision making RT Delphi makes the approach asynchronous, and efficient

67. The Matrix CODE Criteria in this row Average judgments of the group Number of responses so far Drop down menu Your response; Red cells mean big difference Place for you to enter reasons and see others Alternate solutions all remaining rows

68. Definition of a Scenario: A scenario is a story with plausible cause and effect links that connects a future condition with the present, while illustrating key decisions, events, and consequences throughout the narrative.

69. Classic Herman Kahn Scenarios Surprise-free, business-as-usual, reference, base-case scenario is a simple extrapolation of current trends and their interplay Worst case scenario based on mismanagement and bad luck Best case scenario based on good management and good luck.

70. “Scenario Space”Definedby Axes

74. terveydenhoidonpriorisointi (Luukkainen), lääketurvallisuus (Teinilä), ammatillinenopettajuus (Paaso), viranomaisyhteistyö (Valtonen), meriturvallisuus (Munkki), huumeet (Lintonen), arvoverkot (Palo), valojaääni (Lepoluoto), taitoelää (Soini-Salomaa), mobiiliregulaatio (Laine), metsäyhteistyö (Pirhonen & Miina), metsätulevaisuus (Koskela), taideleikki (Musakka), kollektiivioppijat (Linturi), maailmanmahtavin (Linturi)Pohdittavaa (muuttuvaasiantuntijuus, …)

75. Valtavirta ja vaihtoehdot – metsäsektorin strategiset valinnat Suomessa Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi/Joensuun yliopisto

76. Sisältö Minkälainen Suomen metsäsektorin tilanne/toimintaympäristö on ja millä eväillä metsäsektori voi pärjätä seuraavat 15-20 vuotta? Minkälaiset erilaiset metsäsektoriin vaikuttavat kehityskulut, tekijät ja riskit ovat tällä ajanjaksolla mahdollisia? Minkälaiset tekijät olisi joka tapauksessa syytä huomioida Suomen metsäsektoria koskevissa strategisissa linjauksissa? Tausta Esitys pohjautuu tekeillä olevaan selvitykseen ”Suomen metsäsektorin menestystekijät ennen, nyt ja tulevaisuudessa” ja foorumin muuhunkin työhön Aineistona raportit, haastattelut ja 2-vaiheinen asiantuntijakysely (52 osallistujaa) Johtopäätökset ovat vasta alustavia, tarkennuksia tulevissa julkaisuissa

77. Haastattelut, selvitykset ym. (ennen ja nyt) Delfoi-kysely (tulevaisuus) Globalisaatio- skenaariot S1..S4 Metsäsektorin menestystekijät ennen, nyt ja tulevaisuudessa M1 .. Mn Globalisaatiokehityksen vaihtoehdot ja vaikutukset Suomen metsäsektoriin Globaalikehityksen ennakointi Analyysi Suomen metsäsektorin menestystekijöistä Globalisaation suunta ja metsäalan vaihtoehdot –julkaisu 8/2007

78. Laaja ja asiantunteva joukko ihmisiä metsäalan sisältä ja liepeiltä osallistui aktiivisesti delfoi-kyselyyn Media - Juha Aaltoila (Maaseudun Tulevaisuus), Antti Blåfield (HS) T&K-toiminta - Markku Auer (VTT), ChristineHagström-Näsi (Tekes), Jukka Kilpeläinen, KCL/ StoraEnso Tutkimus - Kimmo Alajoutsijärvi (OY), Pertti Haaparanta (HKKK), Lauri Hetemäki, (Metla), Ari Jokinen (Pirkanmaan ympäristökeskus), Erno Järvinen (PTT), Markku Kanninen (CIFOR), Paula Kivimaa (SYKE), Kari Lilja (HKKK), Mirja Mikkilä (JoY), Juha Ojala (Oulun kaupunki), Pekka Ollonqvist (Metla), Risto Päivinen (EFI), Ulla Ritola (JoY/Matkailualan verkostoyliopisto), Risto Seppälä (Metla), Annukka Valkeapää (HY) Eturyhmät - Anne Brunila (Metsäteollisuus ry), Simo Jaakkola (Koneyrittäjien liitto), Harri Karjalainen (WWF), Juhani Karvonen (Suomen Metsäyhdistys), Jyrki Ketola (Meto), Ilpo Kuronen (SLL), Markus Lassheikki (MTK), Esa Mäisti (Paperiliitto), Marcus Walsh (BirdLife), Metsäteollisuus - Lars Gädda (M-Real), Pauli Hänninen (UPM), Antti Jääskeläinen (Stora Enso), Jukka-Pekka Ranta (Suomen Sahat) Valtionhallinto - Ilkka Kajaste (VVM), Jouni Lind (MMM), Maarit Lindström (VNK), Liisa Saarenmaa (MMM), Hannes Toivanen (KTM), Pauli Wallenius (Metsähallitus) Konsultointi - Olli Haltia (SavcorIndufor), Heikki Hassi (SciTech-Service Oy), Jyrki Kettunen, Sari Kuvaja, Silja Siitonen (Accenture), Lauri Palojärvi (LIP Consulting), Markku Simula (Ardot), Petri Vasara (Jaakko Pöyry Consulting) Konepajat - Tapani Kiiski (Raute), Pekka Rahkila (Andritz), Markku Salo (Metso), Jouko Yli-Kauppila (Metso) Rahoitus- ja sijoitustoiminta - Harri Taittonen (Nordea)

80. Rohkeat panostukset nostivat Suomen metsäsektorin johtavaan asemaan 1980-90-luvuillaMissä nyt mättää – purevatko omat koirat, netti, jenkit vai kiinalaiset? FOKUSOINNILLA ETUMATKAA – JA RISKEJÄKIN Metsäteollisuus Suomessa teki suuren loikan hieno- ja painopaperivetoiseen tuotantorakenteeseen 1970-luvun lopulta alkaen – muissa maissa ei tehty vastaavaa ”Painopaperistrategian” osia ovat olleet mm. suuret koneet, korkea tuottavuus, runsas energia, tehokas puunkäyttö, ns. rönsyjen myynti, kansainvälistyminen, kysynnän kasvu, markkinoiden hallinta ja yhteiskunnan tuki Kritiikkiä ja vaikeuksia esiintyi, mutta Suomen metsäsektori pärjäsi silti hyvin 2000-luvulle asti ja metsäyhtiöt kasvoivat johtaviksi alallaan Mistä nykyvaikeudet johtuvat– virhearvioista, USA:sta/dollarista, Suomen kustannustasosta vai maailman metsäsektorin murroksesta?

82. Tämän myötä nykyisen tuotannon painopiste siirtyy edullisemman kustannustason ja kasvavien markkinoiden maihin

84. Suomessa/länsimaissa uudet tuotteet ja toiminnot ovat ratkaisuna alan menestykseen, vetovoimaan ja hyväksyttävyyteen

85. Tutkimukseen ja tuotekehitykseen on saatava merkittävästi lisää voimavaroja ja uusia toimintatapojaMUTTA: Uskotaanko tähän tulkintaan ja onko eri tahojen toiminta sen mukaista? Onko maailma nyt ja jatkossa taustaoletusten mukainen? Mitä asioita ja riskejä tulkinta jättää huomiotta ja mitä tästä voi seurata? ”Maailman parasta metsäosaamista” – mutta onko sisältö oikea? Metsäsektorin toimijoilla on yhteinen perustulkintatilanteesta ja tarvittavista toimenpiteistä(monista näkemyseroista huolimatta):

86. Suomen metsäklusterin tutkimusstrategia tavoittelee metsäklusterin tuotteiden ja palvelujen arvon kaksinkertaistamista vuoteen 2030 mennessä. Puolet arvosta syntyisi uusista tuotteista.

87. Kuinka todennäköisenä pidät sitä, että uusien tuotteiden avulla ylletään tuotannon kaksinkertaistamiseen vuoteen 2030 mennessä?(delfoikysely 12/2006, 43 vastaajaa)

88. MIKSI OMAAN VISIOON EI METSÄSEKTORILLA USKOTA? - alan uusiutumisen esteitä Suomessa:Yrityksille riittävän suuret (=moninkertaiset) lisäpanokset eivät nykytilanteessa ole mahdollisia ja/tai pääoma/huomio on kiinni nykykoneistossa, josta vielä syntyy katettaJulkiselta vallalta ei helpolla liikene merkittävää lisärahoitusta metsäsektorille, ei varsinkaan jos sektorin näkymät eivät selvästi parane eivätkä yhteiskunnalle koituvat hyödyt pysy/kasvaMetsäsektorilla on vakava pula tuoteideoista, joista voisi pian syntyä suuren mittakaavan liiketoimintaa (nykyisiä päälohkoja vastaavaa) – pienempiä ituja toki onMetsäsektorin ja metsäpolitiikan nykyrakenteet ovat osin esteitä uusille mahdollisuuksille, yrityksille ja julkishyödyille metsien käytössä Välitilinpäätös uusiutumisesta:Nykylinja jatkuu Suomessa – osin uusin perusteluin ja mausteinSuurten yritysten päästrategia on kasvu nykytuotteissa muualla

90. Monet ”metsäsektorin perustulkinnan” keskeiset taustaoletukset – vapaakaupan voittokulku, sääntelyn vähäisyys, energian halpuus, etelän kuidun saatavuus - ovat epävarmalla pohjalla

91. Maailmassa on näkyvillä monia merkkejä toisenlaisista kehitysurista – mm. nationalismin/regionalismin noususta (Venäjä, Aasia, Etelä-Amerikka), kansainvälisen sääntelyn kasvusta (ilmastopolitiikka), energian/biomassan ja ympäristöasioiden korostumisesta

92. Jos osa uusista tekijöistä voimistuu, metsäsektorin toimintaympäristö voi muuttua olennaisesti ja alan nykylinja osoittautua riskialttiiksi

93. Metsäsektorilla onvarauduttava muihinkin kuin ”vanhoihin tuttuihin” haasteisiin ja riskeihin!Maailman ja metsäalan tuleva kehitys: paljonepävarmuutta ja yllätystekijöitä ilmassa

94. Kotipesä (eristäytyminen) Maailmanparlamentti (globaali sopimuksellisuus) McWorld (taloudellinen avoimuus) Zapatista (tempoilevuus)

96. Tarve uudistaa metsäsektoria suuri Markkinahenkiset uudistajat: metsäsektorin mahdollisuudet ovat uusilla markkinoilla ja uudessa liiketoiminnassa, johon on siirrettävä voimavaroja ja jonka tieltä on purettava esteitä. Takertuminen vanhaan on suurin riski. Moniarvoiset:kestävä kehitys korostuu jatkossa, metsäsektori voi pärjätä jos muokkautuu tätä tukevaksi alaksi; metsien käyttöä pitää avartaa ja tuotteiden pitää olla pitkäikäisiä Näkökulma metsäsektoriin liiketaloudellinen Näkökulma metsäsektoriin yhteiskunnallinen Maltilliset kehittäjät:maailma on kova, mutta ennakoitava paikka, Suomen metsäsektori pärjää lisäämällä tehokkuutta, yhteistyötä ja t&k-panoksia Suomi-vetoiset säilyttäjät:toiminta maailmalla on epävarmalla pohjalla, vakaata Suomea on suosittava ja metsäsektorin ”strategiset resurssit” on pidettävä omissa käsissä Tarve uudistaa metsäsektoria pieni

98. Monilla metsälähtöisillä tuotteilla/hyödyillä on kasvavaa kysyntää maailmalla ja ne voivat olla tärkeitä myös metsäsektorin vetovoiman ja hyväksyttävyyden kannalta

99. Sekä perinteisiin että uusiin tuotteisiin liittyy myös epävarmuutta (mm. tuotannontekijöistä) ja riskejä

100. Energia- ja ilmastokysymykset korostuvat ja voivat vaikuttaa syvällisesti metsäsektorin toimintaan; metsä/biomassa voi muuttua ”strategiseksi resurssiksi”

101. Suomessa voi olla syytä kohdistaa kehityspanoksia ja politiikkaa uudelleen – jotta paremmin näkisimme ”metsän paperilta”

102. Metsien eri käyttömuotojen yhteensovittaminen on yhä tärkeämpää ja vaatii uusia välineitä – metsien monopolisointia on hillittävä

103. Metsäsektorin uusiutuminen edellyttää uudenlaista kumppanuutta eri tahojen välillä ja monialaista ennakointia kalliiden riskien/virheiden välttämiseksiEri kehityskuluista löytyy samojakin tekijöitäOnko Suomella ja metsäsektorilla malttia varautua?

104. HSE: Cemat

105. “Tärkeintäei ole päämäärävaanliike(nne)”

106. GDP, Road traffic and CO2fromroadtraffic in Finland in 1970-1996. Howabout the future? P. Tapio: TUTU 2, 17.2.2005

107. Fourteeninterestgroups AKTTransport Workers’ Federation AL Automobile and Touring Club of Finland DODO Dodo-The Living Nature of the Future ENE Traffic Policy Association Majority LILI Traffic League LM Ministry of Transport and Communications LAL Bus Transport Federation RHK Finnish Rail Administration STY Finnish Road Association TT The Confederation of Finnish Industry and Employers TL Finnish Road Administration YM Ministry of the Environment YTV* Helsinki Metropolitan Area Council /Transport. Dept. ÖKKL* Finnish Oil and Gas Federation P. Tapio: TUTU 2, 17.2.2005

108. Delphi withtworounds Round I: Questionnaire drawing the lines for probable and preferablefutures of GDP, roadtrafficvolume and CO2 emissions writingdownopenarguments for ’why’ and ’how’ Round II: Interview aspects of a thematic as well as a structuredinterview quantitativeestimates of the keyfactors, and qualitativearguments for ’why’ and ’how’ openquestions, counter-arguments P. Tapio: TUTU 2, 17.2.2005

109. Feedback in the case P.Tapio TUTU 2, 18.2.2005

110. Arguments… Arguments for the upper curves public transport should be supported without restricting passenger car traffic the freedom for private car use should not be restricted the growth of CO2 emissions can be stopped with technical development P.Tapio TUTU 2, 18.2.2005

111. … arguments … Arguments for the middle curves the growth potential of passenger car traffic should be guided towards soft modes, public transport and telecommunications urban infill is preferable to reduce the need for traffic traffic is a mean, not an end itself, economy and communication should be handled with low need for traffic economic growth should be achieved by electronic industry and services, which would reduce the growth rate of freight transport in relation to GDP P.Tapio TUTU 2, 18.2.2005

112. …arguments Arguments for the lower curves telecommunications will and should substitute physical traffic local more non-material economy is preferable railroads should be emphasised in both passenger traffic and freight transport CO2 emissions should be reduced 60-80% from today’s level to stop climate change, which is not possible without also reducing road traffic volume P.Tapio TUTU 2, 18.2.2005

113. Clusteranalysis Groupingthe responses to clusters Preferableas well as probablefutures of the threekeyvariables GDP, roadtrafficvolume, CO2emissionsfromroadtraffic Qualitativecontentanalysis are the arguments for the responseswithin a clustersimilar? P.Tapio TUTU 2, 18.2.2005

114. Lisätääntalouskasvu … P.Tapio: Tärkeintäei ole päämäärävaanliike(nne) 67 13.9.2009

115. Lisätäänlin. ekstrapolointi … P.Tapio: Tärkeintä ei ole päämäärä vaan liike(nne) 68 13.9.2009

116. Lisätääneksp. ekstrapolointi … P.Tapio: Tärkeintä ei ole päämäärä vaan liike(nne) 69 13.9.2009

117. Lisätäänilm.muutoksenrajoitustavoite (IPCC 2007) P.Tapio: Tärkeintä ei ole päämäärä vaan liike(nne) P.Tapio: Tärkeintä ei ole päämäärä vaan liike(nne) 13.9.2009

118. Lisätäänpidempiaikasarja1860-2050 … öljy Source: CDIAC & IEA & IPCC 71 13.9.2009

119. Tarttistehräjotainmuttamitä? Dematerialisaatio: Pienennetäänpäästöjä per materiaalinentuotanto, esim. CO2 / sähköntuotanto CO2 / henkilöliikenteenmäärä Immaterialisaatio: Pienennetäänmateriaalistatuotantoa per BKT, esim. Sähköntuotanto / BKT Henkilöliikenteenmäärä / BKT PienennetäänBKT:ta 13.9.2009 P.Tapio: Tärkeintä ei ole päämäärä vaan liike(nne) 72 P.Tapio: Tärkeintä ei ole päämäärä vaan liike(nne)

120. 73

121. SWOT ja painotukset DELFOI INNOVAATIOMENETELMÄNÄ - ESIMERKKINÄ SWOT-SOVELTAMINEN 74

122. SWOT-innovaatio Varsinais-Suomen TKTT-prosessin ja Delfoi-sovelluksen vaiheet: 1. krs: 32 yritystä haastateltu v. 2006 2. krs: asiantuntijaraati 27.2.2007, n. 20 osanottajaa: SWOT -aiheiden tuottaminen 3. krs: eDelfoi, SWOT-arvottaminen ja kehittäminen maaliskuu 2007(= 2. SWOT-kierros) DELFOI INNOVAATIOMENETELMÄNÄ - ESIMERKKINÄ SWOT-SOVELTAMINEN 75

123. VAHVUUDET: 2. SWOT-kierros DELFOI INNOVAATIOMENETELMÄNÄ - ESIMERKKINÄ SWOT-SOVELTAMINEN 76

125. Suomenpolku 1997

126. Suomenpolku 2007

127. Tietoyhteiskunta Tietoyhteiskunnantoteutuminenkärjistääeroamenestyjienjaputoajienvälillä. Tietoyhteiskuntaarakennetaanteknologianmarkkinoijienehdoilla. Tietoverkkojensisällötamerikanisoituvat. Opettajienammatinmerkitystietoyhteiskunnassalisääntyy. Teledemokratianmahdollisuudettoteutuvatensisijassapaikallisellatasolla Tietoverkkojensisällötovatyhäenemmäneurooppalaisia. Tietoyhteiskunnanteknologiaennenmuutaavustaaihmisettiedollista, henkistä, eettistäjaluovaatoimintaa. Tietoyhteiskunnantietoverkkojenulkopuolellejääkokoajankasvavajoukkoihmisiä. Tietotekniikankehitysmahdollistuusiirtymisenedustuksellisestademokratiastakohtisuoraa, osallistuvaa (tele)demokratiaa, jokaperustuutietoverkkojenavullatapahtuvaanjajatkuvastivireilläolevaankansanäänestykseen. Teledemokratianmahdollisuudettoteutuvatensisijassavaltakunnallisellatasolla. Tulevaatietoyhteiskuntaarakennetaanhumanisminjatekniikanyhdistävästänäkökulmastajayhteiskuntavetoisesti. Tietoverkkojensisällötovatyhäenemmänkansallisia, suomalaisia. Tietoyhteiskunnassakannetaanvastuutatietoverkkojenulkopuolellejäävienoikeuksista.

128. Tietoyhteiskunta

129. Elinikäinenoppiminen Tulevaisuudessa "poikkiopetussuunnitelmallistentaitojen" kehittäminen (oppimaanoppiminen, sosiaalisettaidot, kommunikaatiotaidot, ongelmanratkaisutaidotjne.) korostuu. Elinikäisenoppimisenperustaavahvistetaanparhaitensiten, ettäkouluttukevatyksilöllisiäoppimistyylejäja -tarpeita. Elinikäisenoppimisentoteutumisenkannaltaolennaista on rohkaisevanjapositiivisenmielipideilmastonsyntyminen. Elinikäisenoppimisentoteuttamiseksilöydetäänuusiayhteistyönmuotojaoppilaiden, heidänperheidensä, opettajien, muunyhteisönjavaltionvälillä. Elinikäisenoppimisenrahoitustoteutuutulevaisuudessaaikaisempaaselvemminyksityisensektorinpanostuksin. Elinikäisenoppimisenkeskeinentaustaideologia on henkilökohtaisenkehittymisenjademokraattistenarvojenvahvistumisenturvaaminen. Pragmaattinen, käytännönläheinennäkökulmatietoonkorostuu: korostetaanaikaisempaaenemmänteoreettisentiedonkäytännöllisensoveltamisenmerkitystä. Elinikäisenoppimisenkeskeinentaustaideologia on innovaatioiden, tuottavuudenjataloudellisenkasvunedistäminen. Elinikäisenoppimisenydinkonteksti on työelämä, työssäoppiminen. Ammatillistenkvalifikaatioidenmittaamisessajavertailussamennäänliiallisuuksiin. Ammatillistenkvalifikaatioidenmittaamisessajavertailussaedistytään. Elinikäinenoppiminenrajautuueliitinyksinoikeudeksi. Elinikäinenoppiminenjäätyhjäksiiskusanaksi. Elinikäisenoppimisenrahoitustoteutuutulevaisuudessaaikaisempaaselvemminjulkisensektorinpanostuksena.

130. Elinikäinenoppiminen

131. Avaintaidot Kommunikaatiovalmiudet? Muutoksensietokyky? Oppimiskyky? Ekologisuus? Erilaisuudensietokyky (kulttuurinkompetenssi)? Globaalivastuu- jatulevaisuusajattelu? Ihmissuhdetaitojenosaaminen? Tietointensiivinenammattiosaaminen? Useankielenhallinta? Ammatti- jaalaspesifitietotaito Eettisyys (arvo-osaaminen, tietoinensuhdeideologioihin, uskontoihin)? Tiedeosaaminen? Fyysinenkuntoisuus? "Kädentaidot” Esteettisyys?

132. Avaintaidot

133. Sivistys

134. Viestintäympäristö

138. terveydenhoidonpriorisointi (Luukkainen), lääketurvallisuus (Teinilä), ammatillinenopettajuus (Paaso), viranomaisyhteistyö (Valtonen), meriturvallisuus (Munkki), huumeet (Lintonen), arvoverkot (Palo), valojaääni (Lepoluoto), taitoelää (Soini-Salomaa), mobiiliregulaatio (Laine), metsäyhteistyö (Pirhonen & Miina), metsätulevaisuus (Koskela), taideleikki (Musakka), kollektiivioppijat (Linturi), maailmanmahtavin (Linturi)Pohdittavaa (muuttuvaasiantuntijuus, …)

149. terveydenhoidonpriorisointi (Luukkainen), lääketurvallisuus (Teinilä), ammatillinenopettajuus (Paaso), viranomaisyhteistyö (Valtonen), meriturvallisuus (Munkki), huumeet (Lintonen), arvoverkot (Palo), valojaääni (Lepoluoto), taitoelää (Soini-Salomaa), mobiiliregulaatio (Laine), metsäyhteistyö (Pirhonen & Miina), metsätulevaisuus (Koskela), taideleikki (Musakka), kollektiivioppijat (Linturi), maailmanmahtavin (Linturi)Pohdittavaa (muuttuvaasiantuntijuus, …)

151. Delfoi-käyttöönsopiihyvinsanakirjantarkentavamääre: ”erikoistuntija, ekspertti, varsinkinkutsuttunaantamaanlausuntonsajostakinalaansakuuluvastaasiasta”. Sanakirjakuvaus on staattinen, mutta Wikipedia ennakoimuutosta.

152. Murtumastakertoojo se, että Wikipedia määritteleeasiantuntijuuden (expert) muttaEncyclopedia Britannica ei. Wikipediakinlähteeperinteisestisiitä, ettäasiantuntijantunnistaaluotettavantiedon, tekniikan tai taidonhallinnasta. Eksperttiasiantuntija (expert) eroaaspesialistiasiantuntijasta (specialist) siinä, ettäspesialistikykeneeratkaisemaanongelman, kun taaseksperttitietääratkaisun. Ekspertinvastakohta on maallikko (layman) jaspesialistinyleistietäjä (generalist). Wikipediantiedossa on myös, ettäyksilötovatuseinasiantuntijoitajoillakinaloillajamaallikkojatoisilla.

154. Yritys- jakansalaistoiminnan & hallinnontavatjaohjaavatideat

155. Teknologinenkehitys (the net, tietokoneet)‏

156. Tietokoneistuminen, bioteknologia, energiateknologiat, verkottuminen, teknologioidenkonvergenssi

157. Individualismijaprivatisoituminen (the self)‏

158. Identiteetinjatkuvatekeminen, räätälöidytjabrändätytpalvelut

159. Monitieteisyysjatieteidenvälisyys

160. Ongelmienratkaisuunjateorioidenkehittelyyntarvitaanuseidenasiantuntijuuksienjatiedonalojenyhdistelyä

161. Informaationlisääntyminen, nopeutuminen, reaaliaikais-tuminen, mediallistuminen

162. Jatkuvainformaationjauutistenvirta, ”pullistuva” nykyhetki, infoähky, elinikäinenoppiminen, näkemystiedonjavalintakriteerientarve

163. Työnmurros, globalisaatio

164. Siirtymäteollisestainformaatiovaiheeseen, pätkätyöt, kahdettyömarkkinat, osaamisenuudistumiskierre, glob. tuotantojaraha

165. Joustavuus, säätelynpurku

166. Suunnittelutalouksienhajoaminen, kaupanrajojenpoistuminen

167. Suureneminenjaintegraatio

168. Alueidenjakulttuurienintegroituminen (EU, tutkinnot)‏

169. Pieneneminen

170. Nanoteknologia, mobiili multimedia

171. Simuloituminen, abstraktisuus

172. Internet, simulaatiot, rooli- jaelämyspelit, chat

173. Läpinäkyvyys

174. Politiikanjatoiminnanavautuminen, subsidiariteettiperiaate

175. Turvattomuus

176. Ekologisetuhat, terrorismi, lähiturvattomuus

177. Globaalietiikka

178. Kulttuurisetjaideologisetarvokonfliktit

179. Kestäväkehitys

180. Ekologisen, sosiaalisenjataloudellisentoiminnanympäristökestävyysTulevaisuustermitja -metodit

182. sisällötpooliutuvat, standardisoituvat ja avautuvat(tietokannat)

183. oppimisenmuistivaraisiatoimintoja ”ulkoistetaan” (apu- ja tekoäly)

184. vuorovaikutustaharjoitellaan ja dokumentoidaan (yhteisömuisti)

185. kehitetäänvälineitäinformaationjalostukseen (datametodit), ja

186. merkitystenluomiseen (identiteettimetodit)

187. subjektinevoluutiojatkuu (yksilö –ryhmä – yhteisö – kulttuuri)

189. ”Tower of Test and Generate” Daniel C. Dennettin evoluutiotorni

190. Herakleitos (535-474 eaa) Ajasta: ”Ei ole mahdollista astua kahta kertaa samaan virtaan, sillä kaikki koko ajan hajoaa ja yhdistyy ja lähenee ja loittonee.” Ristiriidasta: ’Vastaanhangoitteleva yhteensopiva’ syntyy niistä voimista, jotka pyrkivät eri suuntiin, mutta jotka kuitenkin liittyvät yhteen. Tästä liitosta kehittyy kaunein harmonia. Harmoniasta: Herakleitos sätti ihmisiä, jotka eivät ymmärrä, miten siinä missä vedetään eri suuntiin, ollaankin sopusoinnussa. Arvokas harmonia on ’vastahakoista’ ja jännitteistä kuin jousi tai lyyra. Paradoksista: Maailman kehityksen melodiana on vastakkaisuuksien ryskyminen ja sulautuminen. Kaiken muuttumisen taustalla on kuitenkin pyrkimys homeostasikseen eli tasapainoon.