1. Oppimisen tulevaisuusbarometri 2030: AJATUKSIA TULEVAISUUDEN KOULUTUSMAAILMASTA Anita Rubin & Hannu Linturi Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto, Otavan Opiston Osuuskunta www.tse.fi/tutu, www.edelphi.fi

2. 2 RobGonsalves New MoonEclipsed

3. 3 Delfoi-barometrin arkkitehtuuri Kaksi paneelia, 37-38 panelistia kummassakin, yhteensä 77 asiantuntijaa Sisäpaneeli: opetusalan asiantuntijat, opettajat, oppimisen tutkijat ja virkamiehet Ulkopaneeli: yritysjohtajat, päättäjät, tutkijat, kansalaisjärjestöjen edustajat jne. kierros: neljäperusmittaria kierros: tarkistukset, laajennukset kierros: kolme mittaria (sisä, ulko, yhteinen), yleis-sivistysosio

5. Luonteeltaanlaadullistatutkimusta, muttaerityisestitietokonepohjainentekniikkamahdollistaamyöslaajatennustetyyppisetkyselyt (esim. eDelfoi).

7. argumentteja tai konsensustatuottavatkommenttikierrokseteliiteraatiomahdollisuusmyöskorkeassaasemassaolevilleasiantuntijoillemuuttaamielipidettäänilmanpelkoatieteellisenuskottavuudenvähenemisestä;

8. auktoriteettienjavahvojenmielipidejohtajienmerkityksenväheneminenmielipiteidentasa-arvo (myösvähemmäntunnetut, nuoret, väheksytytjaepä-muodikkaitaparadigmojaseuraavatym. saavatomanpoikkeavankinmielipiteensäesiinjamuidenarvioitavaksiriippumattomuustyö- ym. rooleistajaasemista;

10. Barometrin tavoitteet Seuranta kerranvuodessa aikasarja Kommunikointi kommentointi, argumentointi dialogit Fokusointijadialogit ajankohtaisetkiistakysymykset mittarienuudistaminen Laajentaminenjakeskustelut opettajat, koulut vanhemmat kunnat, päättäjät, yritykset media, kokeilu, tutkimus 7 Muistin kartuttaminen Viisauden kartuttaminen Ymmärryksen syventäminen Tiedon syventäminen

11. 8 Barometrin teemat Toiminta, yhteisö, koulu OTAVA OTAVA Tieto, taito, oppiminen Toiminta- ympäristö Arvot, päämäärät jatavoitteet DEMOS TULEVAISUUDEN TUTKIMUSKESKUS

12. 9 Paneelien teemajako

13. 10 Tulevaisuusteesien tulokset

16. 12 Ristiintaulukointi

17. 13 Oppiminen ryhmissä Väittämä: Luokkien tai luokattoman mallin asemesta oppilaista muodostetaan pysyviä 6-8 hengen ryhmiä, jotka oppivat yhdessä. Asiantuntijamielipide tuotti jakautuneen tuloksen: ryhmäoppimista piti sekä toivottavana että ei-toivottavana hiukan yli 40% vastaajista. Todennäköisyyden kohdalla hiukan harvempi (37%) uskoi tähän kuin ei-uskonut (42%). Työelämässä lisääntyy tiimi- ja prosessipohjainen tekemisen tapa, ja myös koulu seuraa vallitsevaa organisoitumisen mallia. Kukin oppija oppii erilaistaja omien edellytystensä edellyttämällä tavalla mutta silti yhteisen tavoitteen ja suunnitelman mukaan.

18. 14 Oppiminen ryhmissä

20. 17 Englanninkieli perusopetuksessa Väittämä: Suurissa kaupungeissa joka toinen perhe valitsee lapsilleen englanninkielisen perusopetuksen. Asiantuntijoista noin joka neljäs arveli, että suomi säilyy opetuksen kielenä myös kaupungeissa, kun 60% oli väittämän kanssa samaa mieltä. Toivottavana englanninkielisyyden lisääntymistä piti joka neljäs ja ei-toivottavana hiukan yli puolet.  Englanninkielisyyden lisääntyminen nähtiin toisaalta elin-tärkeänä Suomen kilpailukyvyn kannalta. Toisaalta koettiin, että kieli on tärkeä identiteetin tekijä ja pienen kansan oman kulttuurin perusta. Lisäksi englanninkielisen opetuksen lisääntyminen kaupungissa saattaa vastaajien mielestä lisätä alueellista eriarvoistumista koulujen sijainnin pohjalta.

21. 18 Englanninkieli perusopetuksessa

22. 19 Virtuaalimaailma

23. 20 Englanninkieli perusopetuksessa

24. 21

27. 23 Monialainen opetustiimi Väittämä: Vuonna 2030 kunkin (perusopetuksen) vuosiluokan vastuuopettajalla on käytössään riittävä opetusresurssi, jonka avulla hän voi tiimiyttää opetusta toisten opettajien, koulun ulko-puolisten asiantuntijoiden ja vapaaehtoisten avustajien, esi-merkiksivanhempien avulla. Asiantuntijamielipide tuotti tasaisen tuloksentiimiopettajuutta piti todennäköisenä 73% ja epätodennäköisenä joka viides. Toivottavana eri alojen opettajien nykyistä suurempaa yhteistyötä piti 85% vastaajista, joka viides ei osannut sanoa mielipidettään. Tiimityöskentely nähtiin tulevaisuuden opetuksen muotona, jota ei juurikaan sellaisenaan kyseenalaistettu. Sen sijaan asiantintijoita askarrutti mm. Luovuus ja se, että tiimi-opettajuutta kehitettäisiin siten, ettei rakenteista tule liian pakottavia ja byrokraattisia.

28. Monialainen opetustiimi 24

29. 25 RobGonsalves: Tributaries

32. eläkeläiset ja vanhemmat mukaan koulun toimintaan

35. 27 Opettajan työ ja sosiaalinen media Väittämä: Sosiaalinen media on vuoteen 2030 mennessä mullis-tanuttapamme tuottaa ja jakaa tietoa. Koulussa se on merkinnyt sitä, että mm. "yhteistoimintakyky, ryhmädynaamiset taidot yms. kehittyvät samalla, kun koulu toteuttaa primaaritehtäväänsä tietojen ja taitojen opettajana" Tämän väittämän kohdalla mielipiteet olivat hyvin selvästi yksimielisiä: lähes 90% vastaajista näki sosiaalisen median muutoksen väittämän mukaisella tavalla sekä todennäköisenä että merkityksellisnä.  Muutama vastaaja hiukan kyseenalaisti näin nopeaa muutosta, mutta silti vastaukset osoittavat huomattavaa yksimielisyyttä.

36. Opettajan työ ja sosiaalinen media 28

37. 29 Vladimir Petrov: The Flying Island

39. looginen tapahtumien ketju, joka osoittaa, kuinka tulevaisuuden tilassa näkyvät tapahtumat juontuvat toisistaan vaihe vaiheelta nykytilasta lähtien.

40. sisällöllisesti johdonmukainen

41. uskottava

42. mielenkiintoinen

43. hyvä päätöksenteon apuväline nykyhetkellä.…/…

45. talouden ehdoilla toimiva mediayhteiskunta  tehokkuus

47. suuret tasoerot oppilaitosten välillä

48. englanninkielinen opetus

49. Kasvatetaan globaaleja luovia ja innovatiivisia osaajia.

50. Kasvatustehtävä jää kiivaan työtahdin ja jatkuvasti kovenevien osaamisvaatimusten jalkoihin  väsyneet opettajat

51. osaamisen tason EU-tasoiset mittarit, valtakunnalliset välitestit

53. taloudellinen etu ja tehokkuusajattelu  tuottavuus

55. opetus verkossa, etänä lähiopetus kallista luksusta maksukykyisille

56. Venäjä, EU tarjoaa rahakkaat markkinat nuorille opettajille  tasokkaita opettajia vähän  kurssitettuja eläkeläisiä

57. korkeatasoiset, kalliit yksityiskoulut vs. huonotasoiset ”kansankoulut”

58. pitkät koulupäivät, lisääntynyt tuntimäärä, yrittäjyyskasvatus  oppilaat oirehtivat

62. alueellinen yrityssponsorointi; kv. kaupalliset kouluverkot  eriarvoistuminen, perusopetuksen yrityssidonnaisuus

63. opetus- ja kasvatusvastuu entistä enemmän kodeilla  kotikoulut, kotikouluosuuskunnat  oppimisen ja opettamisen vapauden ideologia

64. keikkaopettajafirmat  kilpailu johtaa ”edutainmentin” lisääntymiseen: opetuksen pitää olla kivaa eikä oppilas saa missään tapauksessa pitkästyä tai kyllästyä.

66. Ympäristösyyllistäminen  kyttäysmentaliteetti  käännytään sisäänpäin  ksenofobia, suvaitsemattomuus, avoin rasismi

68. pienet kyläkoulut, järjestäytyneet kotikoulut

69. kontrolli, kuri ja järjestys, nollatoleranssi

70. vanhemmat osallistuvat nykyistä enemmän, lasten hyvinvointi tärkeää

71. hierarkiset, jäykät opettajatiimit

72. Yhteiset, jaetut arvot (oman ideologian sisällä)

75. Design-ekonomia, jossa ihmisen laaja-alainen hyvinvointi, kulttuuri ja sivistys ovat avainteemoja

77. opettajankoulutus: yhtenäinen perusopetuksen koulutus  korkeatasoinen kv. erikoistumis- , täydennys- ja jatko-koulutus

78. moniammatilliset opettajatiimit  ilmiöpohjaisuus

79. Oppijat opiskelevat ryhmissä  välittämisen ideologia

80. vanhemmat mukana koulun toiminnassa

83. Yhdessäoppiminen kehittyy, mutta samalla yksilöllinen oppiminen lisääntyy.

84. Sosiaalinen media mullistaa opetuksen.

85. Oppilaiden taipumuksia ja lahjakkuuksia tukevat oppimispolut moninaistuvat.

92. Kulttuuri yhteiskunnan arvoilmapiirissä kehitystä ja päätöksentekoa ohjaavana tekijänä vai resursseja tuhlaavana käenpoikana?Seuraavassa visualisointi siitä, miten kiinnostunut opettaja voi osallistua barometrityöskentelyyn jatkossa Opetushallituksen maksaman Osaava opettaja -koulutuksen kautta.

93. Barometri 2011

94. 46

95. 47

96. OPPIMISEN INSTITUUTIOT 2030

97. OPETTAJA 2030kolmenäkökulmaakolmessaminuutissa

98. 12.1.2011 50 Kiitos että jaksoitte kuunnella! Lisää tulevaisuus-tietoa verkossa osoitteessa www.tse.fi/tutu