Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 etenemisestä tehtyjen arviointien esittelytilaisuus. Maaseutuohjelmaa arvoidaan useista näkökohdista. Ohjelmakauden puoliväli on otollinen aika arviointien tekemiselle. Mitä tehdyt arvioinnit kertovat? Miten arviointien suositusten perusteella ohjelmatyötä voidaan kehittää siten, että tavoitteet saavutetaan?
2. Tuloksellisuusarviointi 2014-2016
• Perustana komission asettamat arviointikysymykset
ja indikaattorit sekä kansalliset ohjelmatavoitteet
• Olemassa olevat tietoaineistot: toimenpidetieto
toteutuksesta (Mavi), vaikuttavuusindikaattorit,
tutkimusjulkaisut
• Vaikuttavuus: erilliset tutkimushankkeet,
vaikuttavuusarviointi
Yli-Viikari & Aakkula 2017. Maaseutuohjelman ympäristöarviointi.
http://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/540249/luke-luobio_54_2017.pdf?sequence=1&isAllowed=y
3. Maaseutuohjelman tuella on …
1. toteutettu runsaasti maatalouden
vesiensuojelua tehostavia toimia
2. ylläpidetty maaseutuluonnon
monimuotoisuutta
3. vahvistettu uusiutuvan energian käyttöä
4. aloitettu työskentely ilmastoteeman parissa
5. Laajoilla alueilla Suomessa yli
50% talviaikainen kasvipeitteisyys.
Russle-arvion mukaan
16-24 % vähennys eroosion
määrässä
Suositus: selvitetään talviaikaisen
kasvipeitteisyyden vaikutukset
liukoisen fosforin kuormitukseen
Etelä-Suomen viljavaltaisilla
savialueilla viherlannoitusnurmet
toisivat monipuolisuutta
viljelykiertoihin.
Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys –toimenpiteen alat
vuonna 2016 verrattuna tukikelpoiseen sitoumusalaan.
Tiedot: MAVI.
10. Ilmasto
Kristiina Regina, Sanna Pitkänen, Taija Sinkko
Hiilen sitominen maaperään
•Viljelysmaan päästöt laskevia 2010 alkaen
(turvemaiden raivaus, nurmialan kasvu)
•Ohjelmatoimilla (kerääjäkasvien viljely,
turvemaiden monivuotiset nurmet) selkeä
positiivinen vaikutus
•Jatkossa: kerääjäkasvien käytön,
säätösalaojituksen sekä orgaanisen aineksen
kierrätyksen edelleen lisääminen.
’Monivuotinen ympäristönurmi turvemailla' –
toimenpiteen kehittäminen ja parempi
käyttöönotto.
Energian säästö ja energiatehokkuus
•12 maatalousinvestointia, 23
elintarvikejalostuksen ja 3 yleistä
kehittämishanketta + 50 vähähiilisyyden
hanketta. Lisää hankkeita
Muita päästöjä vähentäviä toimia
•Lannoitteiden käytön tarkentaminen
•Valunnan väheneminen
•Lantaloiden kattaminen
•Biokaasuntuotanto
12. Kehittämishankkeet vs. tilakohtaiset
toimet
Aika
Uuden
kehittäminen,
kokeilut
(Niche)
Vakiintuneet
toimintamallit
(Regime)
• Käsitteiden avaaminen ja kyseenalaistaminen
• Yksilöiden rohkeus toisinajatteluun ja kokeilevaan
tekemiseen
• Paikallisten verkostojen syntyminen (luottamus)
• Vallitsevien käytäntöjen haastaminen,
tukirakenteiden puuttuminen
• Esim. maaseudun ilmastotoimet, maatilan Green
Care –toiminta, luomutuotanto 1970-80 luvuillla
• Arviointi: oppiminen/arvottava keskustelu,
paikallisuus, epäonnistuminen!
• Budjettivaraus + kilpailutus + ohjausryhmä
Yli-Viikari 2017/Geels 2002/Wahl 2017
• Toiminta osana
vallitsevia rakenteita
(tutkimus, neuvonta,
hallinto)
• Kasvun hakeminen,
laatu- ja
tehokkuusajattelu
• Esim. maatalouden
vesiensuojelu,
luomutuotanto
• Arviointi:
indikaattorit ym.
13. • Ohjelmatyöhön liittyvä
tuloksellisuusajattelu ja seurantatiedon
tarve
• Hallinnollinen raskaus: syö tuloksellisuutta
ja aiheuttaa toimijoiden turhautumista
• Seurannan haasteena oleellisten
tietoaineistojen tunnistaminen:
• Tieto toimenpiteiden toteutuksen
laajuudesta pääosin riittävää
(vakiintuneet toimintamallit)
• Ympäristövaikutusten selvittäminen
ongelmalähtöisesti
=> Kokemuksellinen tieto: ELY-
alueiden ryhmäkeskustelut
avaintoimijoille?
Ohjelmatyön keventäminen
Maaseudun Tulevaisuus
14. Pirstaleisen hanketyön kokoaminen toimialan osaamiseksi
• Tulosten saattaminen muiden
toimijoiden käyttöön
=> Maaseutu.fi –sivuston ja
maaseutuverkoston keskeinen rooli
=> Tutkimuksen ja neuvonnan
yhteenkokoava rooli hanketyön
rinnalla