Maa- ja metsätalousministeriössä on käynnistetty sinisen biotalouden valmistelutyö, jonka tavoitteena on alan liiketoimintaa tukevan tutkimuksen ja osaamisen painopisteiden määrittely. Tietoa ja näkymyksiä strategiaa varten kerätään työpajoissa syksyllä 2017.

1. Sinisen biotalouden työpajat
Strategiatyö tutkimuksen ja osaamisen
painopisteiden ja toimenpiteiden
määrittelemiseksi
Riitta Rahkonen ja Timo Halonen
Maa- ja metsätalousministeriö2.11.2017 1

2. Motivaatio
• Sinisestä biotaloudesta halutaan Suomelle vahva
tulevaisuuden kasvuala ja hyvinvoinnin tekijä
• Yhteiskunnan voimavaroja, toimenpiteitä ja myös
tutkimusta tulee suunnata nykyistä paremmin
tukemaan yritysten kasvua ja uudistumista sekä
kansainvälisten läpimurtojen saavuttamista
• Julkinen sektori voi olla aktiivinen pelaaja ja
mahdollistaja, mutta kehitystyön oltava yrityslähtöistä
2.11.2017 2

3. Ratkaisujen Suomi
(hallitusohjelma)
2.11.2017 3
”Suomen kilpailukyky rakentuu korkealle
osaamiselle, kestävälle kehitykselle sekä
ennakkoluulottomalle uudistamiselle kokeiluja ja
digitalisaatiota hyödyntäen. Suomessa
kannustetaan uusiutumiseen, luovuuteen ja
uteliaisuuteen. Epäonnistuakin saa, virheistä
opitaan.”

4. Sinisen biotalouden läpimurron edellytyksiä
• Puhutteleva, kiinnostava visio, joka houkuttaa uusia yrityksiä,
tutkimusta, hallintoa ja sijoittajia sinisen biotalouden vauhdittamiseen
• Priorisointia - tunnistettava, missä asioissa Suomi pyrkii olemaan
maailman paras
• Aktiivisen vuoropuhelun ja yhteistyön lisäämistä hallinnon,
yritysten ja tutkimuksen ja sen rahoittajien välillä
• Julkisen hallinnon tahtoa olla muutosten mahdollistajina ja
liiketoiminnan vauhdittajana
• Vesiluonnonvaroihin liittyvän tutkimuksen merkityksen
nostamista kansallisilla ja kansainvälisillä tutkimusagendoilla
• Tutkimuksen suuntaamista keskeisimpiin mahdollisuuksiin
• Tukea vahvojen tutkimuskonsortioiden rakentamisessa
• Konkreettisia testiympäristöjä ja innovaatioekosysteemejä
• Älykkäästi, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävästi
2.11.2017 4

5. Yhteisesti muodostettu kunnianhimoinen visio
suuntaa toimintoja ja houkuttelee yksityisiä
toimijoita ratkomaan kehityshaasteita
2.11.2017 5

6. Pähkinöitä purtavaksi
• Suomessa on erinomaiset edellytykset Sinisen biotalouden
liiketoiminnan kasvulle. Vai onko? Missä mättää, että esim.
kalataloudessa vaihtotase on pahasti miinuksella? Tai että pullovettä
tuodaan enemmän kuin viedään?
• Mitä pitää tehdä toisin?
• Millaisissa uusissa tuotteissa, palveluissa ja konsepteissa voisi olla
menestystarinoiden aineksia?
• Millaisilla kumppanuuksilla ja verkostoilla ne voisivat syntyä?
• Liiketoimintaa ei synny ilman yrityksiä, mutta mikä rooli on tai voisi olla
tutkimuksella?
• Miten hallinto voisi menestystarinoiden syntymistä vauhdittaa?
• Millaisia testi- ym. alustoja tarvitaan?
2.11.2017 6

7. Työpajan tavoitteet
1. Luodata näkemyksiä alan liiketoiminta-
mahdollisuuksista ja markkinanäkymistä (8.11.)
2. Kirkastaa sinisen biotalouden kehittymistä tukevan
tutkimuksen ja osaamisen painopisteet lyhyellä ja
pitkällä aikavälillä (21.11.)
3. Määritellä painopisteiden tarkentamiseen sopiva
jatkuvan ennakoinnin ja arvioinnin prosessi (21.11)
”Hankehumpasta" kohti yhteisesti sovittuja painopisteitä
ja vaikuttavuustavoitteita
2.11.2017 7

8. Kalatalouden innovaatio-ohjelmat kasvun ja
uudistumisen edistäjänä
Tavoitteena päämäärätietoinen, verkostomainen, itseohjautuva
ja itseään korjaava kehitystyö
Yhteinen tavoitetila

9. Uusia palveluita
Uusia tuotantomenetelmiä
Uusia tuotteitaKumppanuuksia ja
verkostoja Uusia liiketoiminta-
mallejaInnovaatioita
Synergioiden
hyödyntämistä
Uudet arvonluonnin tapoja
Kehityksen ”lukkojen” avaamista
Alueiden
monikäyttöä
Uusiutuva
energia Hiilen
sidonta
Veden
säästäminen
Nollajäte
Ravinteet
talteen
Luontopohjaiset
ratkaisut
Haitallisten aineiden
poistaminen biomassoista
Ruokaturva Terveellisyys
Kriisin-
hallinta
Riskien hallinta
Ravintolisät
Uudet proteiinin-
lähteet
Avoin data
Biomateriaalit
Robotiikka Tekoäly
Biomassan prosessointi ja fraktiointi
Nanopartikkelit
Mahdollistavat teknologiat
Kestävyys, resurssitehokkuus, ilmastonmuutos
Terveys, hyvinvointi, turvallisuus
Uudistuminen ja kilpailukyky
Mikrobiomit
Avainsanoja tutkimusrahoittajien painopisteistä 2018-2020

10. Tavoitteena systemaattinen,
tavoitteellinen vuorovaikutus
”Keskustelukerho”
”Kahvipöytä”
”Armeija”
Vuorovaikutus
Tavoitteellisuus

11. Miten työ etenee?
• Seuraa strategiatyötä MMM:n sivuilla:
http://mmm.fi/biotalous/sininen-biotalous
• Marraskuussa 2017 mahdollisuus tuoda esiin tutkimus- ja
osaamistarpeita (avoin verkkokysely)
• Marraskuussa työpajat kutsutuille asiantuntijoille sekä
Kalatalouden Innovaatiopäivillä 10.11.2017
• Keväällä 2018 mahdollisuus kommentoida painopisteitä (avoin
verkkokysely)
• Lausuntokierros keväällä 2018
• Toukokuussa 2018 ehdotus siirtyy Biotalous- ja puhtaat ratkaisut
-ministerityöryhmän hyväksyttäväksi
• Valmistelussa keskeisessä roolissa ovat Luonnonvarakeskus,
Suomen ympäristökeskus, VTT, Tekes, Suomen Akatemia sekä
Gaia Consulting oy2.11.2017 11

12. Kaukoviisaus
“Se on sitä, että asiat harkitaan etukäteen ja kuvitellaan
tapaus sikseen elävästi, että kun se kerran tapahtuu, on
reitit selvät. Tätä lajia on harvalle suotu. Jolla sitä on,
niin pitäkööt hyvänään!
Mutta tässä lajissa on kaksi pahaa vikaa; asia jää
huvikseen tapahtumatta tai se sattuu eri tavalla. Joka
arvaa ottaa tämänkin huomioon, sille on maailmanranta
kevyt kiertää…”
Veikko Huovinen, ”Havukka-ahon ajattelija”
/ 12

13. 2.11.2017 13
Tervetuloa mukaan ideoimaan ja
vaikuttamaan!
Lisätietoja:
Erityisasiantuntija Riitta Rahkonen, puh. 0295 162 202
Neuvotteleva virkamies Timo Halonen, puh. 0295 162 411
etunimi.sukunimi@mmm.fi
Verkkouutinen 13.10.2017