Jyrki Niemi: Ukrainan sodan vaikutukset vihreään siirtymään ruuantuotannossa

1. Jyrki Niemi
Tutkimusprofessori
Luonnonvarakeskus
30.5.2022

2. 2
Ruoan tuotanto-
omavaraisuus on
Suomessa korkea
• Ruokaketju kyennyt vastaamaan hyvin
kotimaisten kuluttajien tarpeisiin
• Maitoa, lihaa ja viljaa tuotetaan lähes
kulutusta vastaavasti
• Kotimaisella alkutuotannolla ja
teollisuudella merkitystä osaamisen
säilyttämisessä
• Ruokaketjua tukeva logistinen
järjestelmä ja infrastruktuurin kestävällä
pohjalla
30.5.2022
Tuotanto-omavaraisuus Suomessa eri
tuotteissa vuosina 2018-2020
0 20 40 60 80 100 120 140
Maitotuotteet
Naudanliha
Sianliha
Lampaanliha
Siipikarjanliha
Vehnä
Ruis
Ohra
Kaura
Peruna, tuore
Sokeri
Rypsi ja rapsi
Tomaatit, tuoreet
Muut tuoreet vihannekset
2018
2019
2020

3. Energia
Kasvinsuojelu-
aineet
Koneet ja
varaosat
Kotieläintuotannon
panokset
Väkilannoitteet
Kylvösiemenet
Työvoima
Maataloustuotannon
kriittiset
tuontipanokset
• Kotimainen tuotanto
riippuvainen monista
tuontipanoksista
Lähde: Jansik, C. ym. 2021. Maatalouden tuotantopanosten saatavuuden riskit: Kriiseihin varautuminen ruokahuollon turvaamisessa. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus
76/2021: 98 s. Luonnonvarakeskus. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-300-8

4. 4
Venäjän hyökkäys Ukrainaan kärjistänyt
tuotantopanosten hintojen nousua
• Erityisesti energian ja lannoitteiden saatavuus heikentynyt ja hinnat
nousseet maailmalla
• Öljyn hinta nousi voimakkaasti jo ennen Venäjän hyökkäystä ja on
jatkanut nousuaan
• Venäjä on merkittävä lannoitteiden viejä kaikissa kolmessa suuressa
lannoiteryhmässä
• Lisäksi Valko-Venäjä on merkittävä lannoitealan toimija
• Tarjonnan supistuminen johtaa jo ennestään korkeiden ravinteiden
hintojen nousuun, mikä vaikuttaa tuleviin satoihin ja aiheuttaen
maailmalla ruokainflaatiota
30.5.2022

5. Energia – alkutuotannon käyttö ja korvattavuus
Alkutuotannon energiariippuvuus ilmeinen. Ilman polttoöljyä
ja sähköä maatilat eivät pysty toimimaan.
Suomen energiasta kaksi kolmasosaa tuontienergiaa, ja siitä noin
60 % Venäjältä.
Energianlähteiden korvaaminen on jossain määrin mahdollista
alkutuotannossa, esim. kuivurien käyttämää öljyä hakkeella tai
kaasulla.
Alkutuotannossa öljyn korvaaminen on hyvin haastavaa. Traktorit
ja muut työkoneet ovat kalliita ja on vielä hyvin vähän käytössä
kaasulla, vedyllä tai sähköllä toimivia työkoneita.
Lämmityksen suhteen on paljon joustovaraa, mahdollista käyttää
kotimaista energiaa mm. oman metsän puuta hakkeen raaka-
aineena ja biokaasua.
Jyrki Niemi, Heli Huuskonen
Kuva: Pixabay
Maatiloilla on potentiaalia tuottaa energiaa
myös aurinkopaneeleilla, biokaasulla tai
tuulivoimalla. Tämä vaatii kuitenkin isoja
investointeja.
Lähde: Jansik, C. ym. 2021. Maatalouden tuotantopanosten saatavuuden riskit: Kriiseihin varautuminen ruokahuollon turvaamisessa. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus

6. Kansainväliset lannoitemarkkinat ovat tiukat
• Euroopan ammoniakkitehtaat eri maissa ovat pyörineet maakaasun
hintapaineessa enemmän tai vähemmän vajaalla kapasiteetilla jo
syksystä 2021 alkaen
• Suurimmat tuottajat ovat Kiina, Venäjä, Yhdysvallat ja Intia, mutta
suurimmat viejämaat ovat Venäjä ja Trinidad, lisäksi Indonesia ja
mm. useat öljyvaltiot tuottavat ammoniakkia vientiin
• Euroopassa kapasiteettia on 22 miljoonan tonnin vuosituotantoon.
Sen lisäksi ammoniakkia on tuotu valmiina 2–3 miljoonaa tonnia
vuodessa
→ Kansainvälisen kaupan tulee kasvaa huomattavasti jos ja kun EU:n
kapasiteettia jää pitkäaikaisesti käyttämättä kaasun hinnan tai
saatavuuden vuoksi
0
1000
2000
3000
4000
5000
6000
7000
Kt/vuodessa
Ammoniakin tuotantokapasiteetti Euroopassa
Lähde: CRU
Olli Niskanen
Lähde: Jansik, C. ym. 2021. Maatalouden tuotantopanosten saatavuuden riskit: Kriiseihin varautuminen ruokahuollon turvaamisessa. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus
76/2021: 98 s. Luonnonvarakeskus. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-300-8

7. 7
Lannoitteiden osalta tilanne kriittisin
typpilannoitteissa
30.5.2022
• Typpilannoitteiden raaka-aine, ammoniakki, täysin tuonnin varassa.
Noin 80 % ammoniakista on tuotu maahan pääosin rautatiekulje-
tuksena Venäjältä, lisäksi ammoniakkia on tuotu esimerkiksi Saksasta,
Iso-Britanniasta ja Alankomaista laivarahtina
→ Ammoniakkihuolto lannoiteteollisuuden tarpeisiin on edelleen
mahdollista, kysymys on hinnoista
• Oman lannoiteteollisuuden lisäksi Suomeen on tuotu myös valmiita
lannoitekomponentteja ja lannoiteseoksia. Pääosa valmiista
tuotteista on tuotu Venäjältä ja isot toimittajat ovat nyt pakotteiden
piirissä

8. Väkilannoitesektori – käyttö ja korvattavuus
Maaperässä olevien ravinteiden reservin turvin lyhyellä aikavälillä on mahdollista tuottaa kohtuullisia satoja, lukuun ottamatta
typpeä, jonka täydentäminen väkilannoituksella on tavanomaisessa viljelyssä yleensä välttämätöntä.
Suomessa käytetään tällä hetkellä maataloudessa epäorgaanisia typpilannoitteita 150 000 tonnia vuosittain, loppuosa
noin 100 000 tonnia katetaan orgaanisilla lannoitteilla ja viherlannoituksella
Keskeinen ongelma on logistiikka. Kaikki lanta käytetään nykyäänkin pääosin lietelantana. Sen kuljettaminen pitkälle ei
kannata. Lannan separointia hyödyntämällä kuiva fosforipitoinen jae voitaisiin kuljettaa kauemmas.
Tästä syystä huoltovarmuuden tarkastelu väkilannoitteiden osalta koskeekin kriittisimmin typpilannoitteita sekä sen raaka-
ainetta ammoniakkia. Venäjän tuonti on korvattavissa laivarahdilla kansainvälisiltä markkinoilta. Markkinoiden
uudelleenjärjestyminen aiheuttaa kuitenkin niukkuutta ja nostaa hintoja
Fosforin kohdalla keinolannoitteiden tarve on vähäisempi kuin typellä, noin 180 000 tonnin vuotuisesta tarpeesta. Se
vastaa likimain sitä mitä lannasta muodostuu. Ongelmana on, että lantaa tuotetaan liikaa osassa maata ja sille olisi hyvää
käyttöä toisaalla, missä pellot kärsivät fosforin puutteesta. Myös kaliumin käytöstä lanta pystyisi kattamaan noin puolet
tarpeesta
Tarvitaan selkeitä tavoitteita ja konkreettisia tekoja ravinnepäästöjen vähentämiseksi sekä toimia, jotka lisäävät
ravinnekierrätystä ja orgaanisten ravinteiden käyttöä. Tukirahoitusta voitaisiin käyttää lantaravinteiden kierrätyksen
taloudellisten esteiden ratkaisemiseen
Lantaravinteiden kierrätys edistäisi sekä Suomen vesistöjen ja Itämeren hyvää tilaa että kotimaisen maatalouden
omavaraisuutta ja huoltovarmuutta

9. 9
Ukrainan sota ja vihreä siirtymä
30.5.2022
• Venäjän hyökkäys Ukrainaan on voimistanut halua irrottaa
energiajärjestelmä niin fossiili- kuin Venäjä-riippuvuudestakin
• Euroopan vihreän kehityksen ohjelma Green Deal ja erityisesti Pellolta
pöytään -strategian tavoitteet maataloudelle ovat hyvin ajankohtaisia
• Huoltovarmuuden turvaaminen ja maatalouden akuutin kustannus-
kriisin hoitaminen saattaa toki tilapäisesti hidastaa ilmasto- ja
ympäristötavoitteiden saavuttamista.
• Samalla kuitenkin ryhdyttävä rakentamaan polkuja välttämättömän
pidemmän aikavälin muutokseen
• Tutkimuksen keinoin voidaan etsiä vaihtoehtoisia ratkaisuja
kestävämmän ruokajärjestelmän luomiseksi

10. Kiitos!