3. Leningrad oli
Talvisodan syyt NL:n toiseksi
suurin kaupunki.
• Hitlerin ulkopolitiikka
Sodan uhka kasvoi
• NL pelkäsi Saksaa
hyökkäys Suomen
kautta Leningradiin?
• NL ei uskonut Suomen
puolueettomuuteen
– Maiden välit viileät ja
etäiset 1920- ja 1930 –
luvuilla.
4. Molotov-Ribbentrop –sopimus
23.8.1939
• Salainen lisäpöytäkirja
– Etupiirijako
– Saksa ja NL sopivat
välissä olevien valtioiden
jakamisesta keskenään
– Koski
Puolaa, Suomea, Viroa, L
atviaa ja Liettuaa
5. NL:n aluevaatimukset lokakuussa 1939
Valtioneuvos Juho Kusti Paasikivi
vastasi neuvotteluista.
Paasikivelle oli annettu ohjeena
korostaa Suomen
puolueettomuutta ja maiden
välisiä sopimuksia, mutta
myönnytyksiä ja alueluovutuksia
ei saanut tehdä.
Suomelle tarjottiin vaihdossa
alueita Itä-Karjalasta
NL vaati Suomelta osaa Karjalan
Kannaksesta, Suomen
ulkosaaria, sekä Hankoniemeä
vuokralle.
16. Raja-alueiden evakuointi
Kansanhuoltoministeriö 30.11.1939:
”Suurimpien asutuskeskusten sekä uhanalaisten
rajaseutujen asukkaita kehotetaan mahdollista
pakkoevakuointia silmälläpitäen varaamaan
omistajan nimellä varustetun matkalaukun tai
selkärepun , johon on syytä jo valmiiksi sijoittaa:
- Viiden päivän elintarvikkeet
- Makuuhuopa, patjapussi ja tyynypussi
- Ruokailuvälineet
- Alusvaatekerta, sukkia
- Pyyheliina, saippua ym. puhdistusvälineet
Evakuoinnin sattuessa on matkalaukun tai
selkärepun lisäksi otettava mukaan:
- Ensiapu- ja lääketarpeita
- Elintarvikekortti
Erityisesti korostetaan, ettei pakkoevakuoinnin
sattuessa saa ottaa mukaansa enempää tavaraa
kuin mitä asianomainen itse jaksaa kantaa.”
20. Suomen armeija oli
valmistautumaton sotaan
Suomen armeijan sotilaita. Monet Erityisesti raskaammasta
joutuivat rintamalle omissa vaatteissaan. aseistuksesta ja
Armeijalla ei ollut antaa monille edes panssarintorjuntaaseista oli
asepukua, vain Suomen armeijan kokardi pulaa. Suomalaiset joutuivat
hattuun ja kivääri käteen. Varustusta ”improvisoimaan”.
kutsuttiin ”malli Cajanderiksi”.
21. Suomi Neuvostoliitto
300 000 miestä 500 000 miestä (2x)
30 panssarivaunua 300 panssarivaunua (10x)
130 lentokonetta 3800 lentokonetta (30x)
1 tykki/ rintamakilometri 50-100 tykkiä/
rintamakilometri (100x)
Suomi-konepistooli osoittautui
toimintavarmaksi ja
erinomaiseksi aseeksi vaikeissa
olosuhteissa.
22. Suomi jäi yksin
• Ruotsista ja Norjasta
vapaaehtoisia
• Sotalapsia Pohjoismaihin
• Keräykset mm. Ruotsissa ja
USA:ssa
Ruotsalainen värväysjuliste
Näyttelijä Ella
Eronen, ”Suomen ääni”
Ruotsissa.
24. Hiihtotaito ja maastontuntemus
Kuvassa oikealla:
-Simo
Häyhä, talvisodan
tehokkain tarkka-
ampuja.
- Tappoi n. 200
vihollista.
- Puna-armeija nimesi
Häyhän ”valkoiseksi
kuolemaksi”.
26. Raatteen tien ja Suomussalmen taistelut
• Suomalaisilla mottitaktiikka
• Useita torjuntavoittoja, mm.
Kollaalla, Tolvajärvellä, Taipeessa ja Raatteen
tiellä.
Onnistumiset toivat taistelutahtoa ja uskoa.
• Raatteen tiellä suomalaisten tappiot olivat n.
500 miestä, puna-armeijalla n. 10 000 miestä.
• Suomelle suuri sotasaalis: mm. 100 tykkiä, 43
panssarivaunua, 278 autoa, 5000 kivääriä…
27. Mikkelin pommitukset
• Yhteensä kuoli 64 ihmistä.
• Mikkeliä pommitettiin
kuudesti sodan aikana.
• Rakennuksia tuhoutui
64, vaurioitui 88.
• Mikkeliin pudotettiin
kaikkiaan noin 2000 erilaista
pommia.
Yhteiskoulu pommitusten jälkeen
28. V.1912 rakennettu kauppahalli ('kangashalli’)
tuhoutui pommituksissa 5.1.1940. Tällä paikallahan
sijaitsi pitkään Mikkelin linja-autoaseman rakennus.
5.1.1940
Tyttökoulu liekeissä
pommituksen jäljiltä.
Koulun portti ja
urkuharmooni
pelastuivat.
29. Mikkeli Naisvuorelta kuvattuna v. 1939. Naisvuoren näkötorniin perustettiin ilmavartio talvi-
sodan alkaessa. Kouluikäiset nuoret hoitivat tähystystehtävää koko sodan ajan. Vihollislennoista
ja tulipaloista tehdyt havainnot ilmoitettiin tornista puhelimella kaupungin johtokeskuksiin.
Mikkelin Seurahuone
tuhoutui pommituksissa
'Rukoushuone Elim’ tuhoutui talvisodassa v.1940
30. • Helmikuussa NL keskitti Kannakselle lisäjoukkoja läpimurron
saavuttamiseksi yht .n. 1 000 000 miestä.
• Mannerheim-linja murtui
Suomen armeijan romahtaminen lähellä.
32. Moskovan rauha 13.3.1940
• Mannerheim vaati poliittista
johtoa tekemään rauhan.
• Stalin suostui
rauhantunnusteluihin, mutta
rauhanehdot olivat ankarat.
Sanelurauha
33. Aselepo on tullut
13.maaliskuuta 1940. Kello
11 sodan jyske hiljeni.
Taistelujen viime hetkinä
vihollisen tykistö kohdisti
tulen Viipurin linnaan. joka
syttyi palamaan. Tornissa
liehui vielä Suomen
lippu, joka laskettiin kello
14.
37. Talvisota vei Kyösti Kallion terveyden
” Kuivukoon käteni, jonka
on pakko allekirjoittaa
tällainen paperi! ”
• Presidentti Kallio ilmoitti erostaan
marraskuussa 1940, ja Risto Ryti
valittiin uudeksi presidentiksi
19.12.1940.
• Samana päivänä Kallio oli lähdössä
kotiinsa Nivalaan viettämään
eläkepäiviään.
• Kallio kuoli Helsingin
rautatieasemalla sydänkohtaukseen.
38. Youtube-pätkät
• http://www.youtube.com/watch?v=ibWJBHCqIZ
o&feature=related (Tribuutti talvisodalle)
• http://www.youtube.com/watch?v=3BlfaMLxZGI
&feature=related (Talvisota muiden maiden
silmin)
• http://www.youtube.com/watch?v=_M8_hS0gqU
8&feature=related (molotovin cocktail)