3. Tiivistelmä
Ranskan vallankumouksen (1789) pohjimmainen syy oli
epäoikeudenmukainen säätyjärjestelmä. Kolmas sääty elätti
etuoikeutettuja aatelistoa ja papistoa, joka käytti verorahat sotiin ja
hovihuvituksiin. Verojen nosto ja huono satokausi oli viimeinen pisara.
Vallankumous sai paljon hyvää aikaiseksi kuten mm.
ihmisoikeusjulistuksen ja säätyjärjestelmän lakkauttamisen, mutta
pian sen eri osapuolet ajautuivat riitoihin. Alkoi terrorin ja sekasorron
aikakausi
Sekasortoisessa tilanteessa nuorsi upseeri Napoleon Bonabarte
nousee valtaan ja rauhoittaa tilanteen. Valtaannoustuaan Napoleon
kruunaa itsensä keisariksi ja alkaa valloittamaan Eurooppaa. Vain
Iso-Britannia ja Venäjä jäivät Napoleonilta valloittamatta.
Lopulta hänet lyötiin Waterloon taistelussa ja karkoitetaan kaukaiselle
saarelle.
4. Käsitteitä
- Sääty =
erioikeuksia nauttivat yhteiskuntaluokat
I aateliset (verovapaus),
II papit (verotusoikeus) ja
III Kolmas sääty: talonpojat ja porvarit
(kauppa)
- Vallankumous =
nopea poliittinen mullistus, jossa valta
kumotaan yleensä lainvastaiselle tavalla
(väkivalta)
5. Miksi? (syitä):
1. Epäoikeudenmukainen säätyjärjestelmä
2. Valtion vararikko (sodat ja hovikulttuuri)
III-sääty (porvarit, talonpojat) kantoivat
Tanssiaiset olivat suosittuja hovihuvituksia Ranskan verotaakan; aatelistolla ja
papistolla verovapaus
6. Tapahtumat:
- Kevät 1789: Valtion kassavaje -> valtionpäivät koolle
- Kesä 1789: Kolmas sääty ei suostunut
veronkorotuksiin -> julisti ”koko kansakuntaa
edustavan” kansalliskokouksen
Kansalliskokous sääti mm. kuninkaan valtaa ja Vapaus, veljeys ja tasa-arvo korostui
säätyjen oikeuksia rajoittavia lakeja ihmisoikeusjulistuksessa
7. - Kesä 1789: Kuningas pyrki hajottamaan
kansalliskokouksen
- -> III-sääty nousi kapinaan kuninkaan
armeijaa vastaan
Bastilji-vankilaa pidettiin sorron
symbolina; sen valtauspäivää
Kansa barrikadeille (katusulku)
vietetäänkin Ranskan
kansallispäivänä (14.7)
8. - Syksy 1789: Kansalliskokous ja uusi
tasavalta ajautui sekasortoon
- 1793-1794: Hirmuhallinnon aika
Pääasiallisena teloituskeinona käytettiin Pariisissa giljotiinia. Kansa vaati kuninkaan
(Ludvig XVI) päätä vadille ja niin hän päättikin päivänsä 1793
9. Napoleon Bonaparte (1769-1821):
- Sekasortoisessa tilanteessa nuori upseeri Napoleon
Bonaparte valittiin ensimmäiseksi konsuliksi (vrt.
pääministeri) 1799
Napoleon oli taitava sotastrategi. Kansansuosionsa hän hankki
sotaretkillä, joista tosin kaikki eivät olleet menestyksiä…
10. - 1804 Napoleon kruunautti itsensä keisariksi
- N. 10 vuoden aikana valloitti liki koko Manner-Euroopan
- Kaatui ”suuruudenhulluuteen” vuonna 1815
Tapojen vastaisesti Napoleon Napoleonin valloittamat alueet
kruunaa itse itsensä keisariksi laajimmillaan
11. 1812 Napoleon aloitti Venäjän sotaretken, 1814 Napoleon syöstiin vallasta ja
joka kangistui kylmän talveen, pitkiin karkotettiin Elban saarelle, josta hän tosin
välimatkoihin ja venäläisten poltetun maan karkasi ja oli keisari vielä 100 päivää.
taktiikkaan
12. Wienin kongressi 1814-1815
• Wienin kongressi pyrki palauttaman vallankumousta edeltäneen
järjestelmän
• Tanssiaiset aikansa muotivillitys -> Wienin tanssiva kongressi
• Laillisuusperiaate (vanhat hallitsijat valtaan), tasapainoperiaate
(suurvalloille saman verran maata) ja turvallisuusperiaate
(vallankumoukset estettävä)
