1. Suomen sisällissota
1918
Dokumentteja ja tehtäviä

2. Tässä diasarjassa käydään läpi Suomen sisällissodan
tärkeimmät tapahtumat alkuperäislähteiden eli
dokumenttien (valokuvat, postikortit, kirjeet jne) kautta.
Tehtävänäsi on tarkastella dokumentteja mahdollisimman
huolellisesti ja päätellä vastauksia kysymyksiin.
Oppikirjan tekstistä ja historianluokan diasarjoista
on myös apua.

3. Sanastoa
Tehtävä: Mitkä seuraavista sanoista liittyvät
punaisiin ja mitkä liittyvät valkoisiin?
Me vaadimme
Punakaartit
Suojeluskunnat
Jääkärit
Mannerheim
Terrori
Vaasan senaatti
Saksa
Venäjä
Työläiset
Talonpojat
Torpparit
Kommunistit
Porvarit

4. Aineistotehtävä 1:
Torpparikysymys
Tutustu Laukon kartanoon häätöihin ja vastaa
oheisiin kysymyksiin.
Mistä tapahtumavaiheesta uutinen on
Miksi ihmiset muuttivat takaisin taloihin, joista heidät
oli jo kerran häädetty?
Mitä seurauksia häädöillä oli?

5. Torpparikysymys
Esimerkki: Laukon lakko ja häädöt v. 1906 - 07
Teksti
Laukon kartanolla oli 150 torppaa.
Laukon lakkojen ja häätöjen aikana
kartonon omisti paroni Herman
Sigfrid Standertskjöld- Nordenstam.
Tyypillinen torppa. Torpparit
olivat vuokraviljelijöitä, jotka
maksoivat vuokraa taksvärkkinä
(päivätyönä) ja tilan tuotteilla.

6. Taustaa
Suurimmalla osalla Laukon torpista oli vain suulliset vuokrasopimukset.
Tyypillinen torpan vuosivuokra saattoi olla seuraavanlainen:
• 5 hehtolitraa ruista,
• 20 kananmunaa,
• 5 litraa puolukoita,
• 30 heinäseivästä
• 38 markkaa rahaa
Suurimman osan torpan vuokrasta muodosti taksvärkki. Päivätyöt olivat joko
• 194 hevospäivää (mies ja hevonen työssä kartanossa)
miestyöpäiviä tai hevostyöpäiviä. Lisäksi eräillä torpilla oli sopimuksissaan
käskettäessä tehtäviä naistyöpäiviä sekä lisätyöpäiviä joista jälkimmäisistä
maksettiin palkka. Torpparien oli myös pidettävä kunnossa kartanon
maantieosuuksiin kuuluneita maanteitä ja heidän oli tietenkin myös
suoritettava asunnoistaan menevät kruunun-, kunnan- ja kirkollisverot.

7. Taustaa
Torpparien tyytymättömyys Laukossa johtui
kehnoista rakennuksista ja raskaista taksvärkeistä,
joita Laukkoon piti tehdä. Torppareita myös
irtisanottiin pienistäkin syistä - esimerkiksi vuonna
1903 sanottiin irti kaksi torpparia, koska heidän
lehmänsä olivat päässeet rikkonaisesta aidasta
kartanon metsään.
Vuonna 1906 perustettiin Laukon torppareiden
ammattiosasto ja lakkoa alettiin puuhata olojen
parantamiseksi. Lakko alkoi kesäkuussa 1906 ja
siihen osallistui 115 Laukon alustalaista.
Vastatoimena paroni ryhtyi oikeustoimiin
häätääkseen lakkolaiset torpistaan. Tällöin 34
torpparia ryhtyi taas tekemään taksvärkkejään, loput
joutuivat käräjille.
Oikeudessa torpparit puolustautuivat syyttämällä
paronia monista epäkohdista: mm. mielivaltaisista
työvelvollisuuksien korottamisesta, etujen
vähentämisestä ilman että luvattua vuokran
alentamista olisi tapahtunut, sekä muustakin
huonosta kohtelusta.
Oikeus asettui paronin puolelle kiistassa ja totesi
lakon laittomaksi sekä tuomitsi kaikkiaan 97
lakkoon ryhtynyttä Laukon kartanon torpparia
jättämään torppansa "huoneineen ja maineen".
Perheitä alettiin siis häätää. Tammikuussa 1907,
tulipalopakkasilla, Helsingistä tuli kymmenen
ratsupoliisia (venäläisiä kasakoita), jotka häätivät
asukkaat 19 torpasta sekä rikkoivat ovet ja ikkunat
estääkseen asukkaiden paluun.
Häädetyt kuitenkin lainasivat uudet ikkunat ja ovet
naapureilta ja torpat asutettiin uudelleen. Kasakat
tulivat takaisin ja häätivät uudelleen nämä 19
perhettä sekä yli 60 muuta perhettä. Tällä kertaa
tuho oli perusteellinen; torpista rikottiin myös
leivinuunit.
Häätöjen seurauksena jäi lähes 500 henkeä
asunnottomaksi, joukossa sylivauvoja ja sairaita ja
heikkokuntoisia vanhuksia

8. 1. Mistä tapahtumavaiheesta uutinen on
Miksi ihmiset muuttivat takaisin taloihin, joista
heidät oli jo kerran häädetty?
Mitä seurauksia häädöillä oli?

9. Aineistotehtävä 2:
Jakautunut kansa
Tutustu oheisiin dokumentteihin vuodelta 1918 ja
vastaa oheisiin kysymyksiin.
Millaisen kuvan Vöyrin marssi antaa suojeluskuntalaista?
Mitkä ovat suojeluskuntalaisten tavoitteet laulun mukaan?
Miten punakaartilaiset näkevät itsensä laulun ja eri nimitysten
perusteella?
Millaisia ovat heidän vastustajansa?

10. Vöyrin marssi
Suojeluskunnat Suomenmaassa järjestystä vaatii, kaikki ryssät maasta pois ja alas punakaarti.
Hei! Saksanniemi, Jääkärijoukko, Lapuan ja Härmän joukko, Vöyri, Kauhava ja muut...
Jääkäreillä mukanaan on menestys ja onni, meikäläisten vyöllä riippuu saksalainen pommi.
Hei! Saksanniemi, Jääkärijoukko, Lapuan ja Härmän joukko, Vöyri, Kauhava ja muut...
Pikkuryssät Pietarissa näkee pahaa unta, Venäjä on rajamaa ja Suomi valtakunta.
Hei! Saksanniemi, Jääkärijoukko, Lapuan ja Härmän joukko, Vöyri, Kauhava ja muut…
Eespäin veikot, pelko pois ja rivakasti tahti, suojeluskunnat Suomenmaan on vapauden vahti.
Hei! Saksanniemi, Jääkärijoukko, Lapuan ja Härmän joukko, Vöyri, Kauhava ja muut...
rom http://lyricstranslate.com/en/unknown-artist-finnish-v%C3%B6yrin-marssi-lyrics.html#ixzz3AldSn5p0

11. Punakaartin marssi
Pieni Suomen kansa katkoo kahleitansa, kärsimysten malja se jo kukkuroillaan on.
Raakaa sortovaltaa vastaan nostaa maasta armeijastaan jalon kansan parhaat pojat
taistohon.
Hallitus on vankka, kätyrlauma sankka, se kauhuntuskaa levittää yli onnettoman maan.
Urhojansa kansanvalta työntää esiin kaikkialta elämästä, kuolemasta kamppaillaan.
Virkavallan huolena: vankilat ja tuonela, tutkimatta hirttäminen, mestaus. Kumouksen
sankari sydänveren antavi kallis ompi vapauden lunastus.
Kiihtyy yhä taisto, vapauden vaisto, köyhälistön keskuudessa kasvaa vaan. Eipä auta
hallitusta piinat kidutus ja tuska, urhot kaatuu vapauden laulu huulillaan.
Kuinka kauan siellä, teurastusta viellä, kestää kunnes kansalla on vapaus? Ei nyt
taiston tuoksinassa tiedä kumpi voittamassa vallankumous vaiko taantumus.
Kumouksen myrskyt, kapinat ja tyrskyt, riehuu valtakunnan äärest äärehen. Siellä
hirmuhenget saavat sydänverta janoavat särpiellä hurmejuomat kanssa korppien.
Kylvömme kun tehdään, kasvaa kerran tähkään sadoin kerroin kirkkahampi onnen aika
uus. Silloin Suomen kansanvalta kiittää sankarpoikiansa ilonkyyneleitä palkaks’ saapi
sankaruus.

12. Punaisten käsitys valkoisista ja itsestään
Punaiset kutsuivat valkoisia:
• Joutilaat
• Isännät
• Sortajat
• Harvat
• Kermakerrokset
• Aristokratia
• Herrat, teollisuusherrat
• Porvarit
• Omistava luokka
Punaisten nimityksiä itsestään:
• Työväki
• Työläiset
• Raatajatoverit
• Työnraatajajoukko
• Työläiskansa
• Sorretut
• Köyhälistö
• Köyhä
• Kansa

13. Tehtäviä
1. Millaisen kuvan Vöyrin marssi antaa
suojeluskuntalaista?
2. Mitkä ovat suojeluskuntalaisten tavoitteet
laulun mukaan?
3. Miten punakaartilaiset näkevät itsensä laulun
ja eri nimitysten perusteella?
4. Millaisia ovat heidän vastustajansa?

14. Aineistotehtävä 3:
Nälänhätä
Tutustu vuoden 1917 ja 1918 ruokatilanteesta
kertoviin dokumentteihin ja vastaa oheisiin
kysymyksiin.
Kuinka leipäkorttia käytettiin?
Miksi leipä oli kortilla?
Mikä on ”Itsekkyys johtaa turmioon”-julisteen
sanoma? Miksi tällainen juliste on täytynyt tehdä?
Kuvaile oheisten aineistojen (kuvat, tilasto,
ruokaohje) Suomen ruokatilannetta v. 1917-1918.

15. Säännöstelyä
Yllä: Itsekkyys johtaa turmioon. Juliste vuodelta
1917.
Vasemmalla: Valtion leipäkortti vuodelta 1918.

16. Leipäkeitto - ruokaohje v:lta
1917
1,5 litraa vettä
1/2 kuivettunutta leipää
1 kanelitanko
3 dl hapanta mehua (puolukka-, mustikka tai rabarperi)
1 1/2 dl sokeria
Leipä ja kaneli pannaan kylmään veteen ja saa kiehua, kunnes leipä
tuntuu pehmeältä. Keitto puserretaan seulan läpi ja kaadetaan sitten
pataan. Siihen lisätään mehu, sokeri ja keitto saa kiehahtaa. Kun se on
valmis, tulee sitä olla 1 1/2 litraa kaikkiaan. Heinälaatikkoa käytettäissä
pannaan leipä ja kaneli tulelle 1 litraan vettä. Saa kiehahtaa ja pannaan
sitten 1/2 tunniksi heiniin. Valmistetaan sen jälkeen edellisen selityksen
mukaan. Jos keitto on liian sakeata, se otetaan pois heinälaatikosta ja
vetelöitetään sitä kiehuvalla vedellä.

18. Tehtäviä
1. Kuinka leipäkorttia käytettiin?
2. Miksi leipä oli kortilla?
3. Mikä on ”Itsekkyys johtaa turmioon”-julisteen
sanoma? Miksi tällainen juliste on täytynyt
tehdä?
4. Kuvaile oheisten aineistojen (kuvat, tilasto,
ruokaohje) Suomen ruokatilannetta v. 1917-
1918.

19. Aineistotehtävä4:
Sotapropagandaa
Tutustu seuraaviin aineistoihin sodan ajalta ja
vastaa diojen kysymyksiin.

20. Vieressä kaksi postikorttia
vuodelta 1918.
Vastaa molemmista
postikorteista erikseen
seuraaviin kysymyksiin:
1. Mitä kuvassa tapahtuu?
2. Kumman osapuolen
julkaisema postikortti on
kyseessä?
3. Kummalle osapuolelle
postikortin viesti on
suunnattu?
4. Millainen viesti
postikortilla on?
A
B

21. Tampereella käyty
taistelu oli sisällissodan
suurin yksittäinen taistelu.
Oheinen ilmoitus on
julkaistu Tampereen
taistelun aikana. Vastaa:
1. Kumman puolen
julkaisema ilmoitus on
kyseessä?
2. Keneen sillä pyrittiin
vaikuttamaan ja miksi?

22. Aineistotehtävä 5:
Naiset ja lapset sodassa
Tutustu seuraaviin kuviin ja lehtiartikkeleihin ja
kirjoita vihkoosi ajatuksia, joita kuvat ja
lehtiartikkeli lapsi- ja naissotilaista herättivät
sinussa.
Mitä kuvat kertovat naisista ja lapsista jotka osallistuivat sotaan?
Näyttävätkö kuvien henkilöt sotilailta?
Minkälaisia kohtaloita kuvien henkilöillä on saattanut olla?
Miltä tuntuu, että monet ikäisenne osallistuivat sotaan?

23. Naiset punakaartissa

24. Naiskaartilaisia

25. Naiskaartilainen Lapsisotilaita molemmilta puolilta

26. Sadat lapset menettivät henkensä vuoden 1918 sodassa – nuorin
lapsisotilas Kokemäeltä (Satakunnan kansa 12.3.2014)
Suomessa keväällä 1918 käyty sisällissota kosketti syvästi myös lapsia.
Sodan aikana kuoli eri tavoin yli 300 lasta, ja lisäksi taudit ja aliravitsemus
tappoivat yli sata lasta punavankien leireillä.
Tietokirjailija Tuulikki Pekkalainen kertoo tuoreessa tutkimuksessaan, että
kuolleet lapset olivat enintään 15-vuotiaita tyttöjä ja poikia.
Sodan osapuolilla oli myös lapsisotilaita. Punaisten puolella heitä kaatui yli 60
ja valkoisten puolella 20. Lisäksi muita, punaisiin tai valkoisiin kuulumattomia
lapsia kaatui vajaat 20.
Nuorin punakaartin sotilaaksi merkitty oli yhdeksänvuotias torpparin poika
Toivo Peltonen Kokemäeltä. Peltonen kaatui Karkussa huhtikuussa 1918.
Valkoisella puolella nuorin oli 11-vuotias lyseolainen Aatto Olavi Kaarlonpoika
Penttilä Antreasta. Asetta kantanut koululainen kaatui Pirkkalan Epilässä
maaliskuussa 1918.
Ikä ei suojellut varsinkaan hävinneen puolen lapsia. Voittajat teloittivat lähes
60 punaista lasta. Lisäksi noin 1 500 joutui kurjiin oloihin vankileireille, joissa
osa virui kuukausia ennen kuin heidän tapauksensa käsiteltiin
valtiorikosoikeuksissa.
Valtiorikosoikeuksiin päätyi kaikkiaan yli tuhat alaikäistä lasta.
Onni Kokko 13v.

27. Lapsisotilaita

28. Tehtäviä
Kirjoita vihkoosi ajatuksia, joita kuvat ja
lehtiartikkeli lapsi- ja naissotilaista herättivät
sinussa.
• Mitä kuvat kertovat naisista ja lapsista jotka osallistuivat
sotaan?
• Näyttävätkö kuvien henkilöt sotilailta?
• Minkälaisia kohtaloita kuvien henkilöillä on saattanut olla?
• Miltä tuntuu, että monet ikäisenne osallistuivat sotaan?

29. Aineistotehtävä 6:
Vankileirit
Tutustu seuraaviin valokuviin, taulukkoon,
lehtiartikkeliin ja vankileirikuvaukseen ja vastaa
oheisiin kysymyksiin.
1. Kuinka paljon ihmisiä kuoli vankileireillä?
2. Miksi vankileireillä oli niin suuri kuolleisuus?
3. Kuvaile olosuhteita vankileireillä.

30. Vankileirikuvaus
Niinpä Viljo Sohkasen (Suomenlinna) mukaan vangit toukokuussa saivat päivällä puoli pakillista
keittoa ts. ”sameata vettä”, jossa ui jokin kaalin riekale ja hiukan rasvaa. Illalla oli
tulitikkulaatikon kokoinen leipäpala ja ruskea, härski silli, joka syötiin kaikkineen. Vähän
myöhemmin leipäpalakin jäi pois. Pian vangit söivät jokaisen pihan kivien välissä kasvavan
kasvinkin juurineen. Jotkut löysivät onkimatoja. Sitten ruoka vaihtui ”kauravelliksi”. Se oli veteen
keitettyä kuorineen jauhettua mustaa kauraa, ”pelkkiä kuoria”. ”Niitä ei voi syödä, eivät nekään,
joilla on hyvät hampaat”. Sitten ruoka välillä ”parantui”. Illalla tuli sillin lisäksi toisinaan
kananmunan kokoinen murikka pellavansiemenleipää. Keittoon ilmestyi ”soppajuuria”.
Tampereelta kerrotaan, ettei leipää tai muutakaan ”todellista ruokaa” nähty kuukausimääriin,
vaan kaikki oli kelvotonta, ”kurjaa, hapankaalista ja perunanvarsista keitettyä sakkaa, jossa
särpimenä oli vanhaa livekalaa tai ilkeänmakuista rasvaa”. Jo aikaisin keväällä leirin syrjässä
ollut mätänevä hevoshaaska syötiin ahnaasti sellaisenaan. Kesäkuumalla syöksyi kymmeniä
vankeja paikalle , kun joukko sillinpyrstöjä kaadettiin likaveden mukana mukana likakaivoon.
Eräs vanki Hämeenlinnasta muistelee saaneensa kotoa paketissa kilon makkaraa. Sen
syötyään hän kohta oksensi sen suurina paloina, jolloin toiset heti olivat niitä suuhunsa
panemassa.
Lähde: Jaakko Paavolainen - Suomen kansallinen murhenäytelmä

31. Taulukko kuolleisuudesta

32. Espanjantauti tappoi noin 4500 punavankia
Turun Sanomat 20.5.2007
Laajan sotasurmaselvityksen mukaan sotasurmiksi luokiteltuja kuolemia oli vuonna 1918 lähes 37 000, joista 27 000 punaisten surmia. Noin 11 650
punaista kuoli sairauksiin tai nälkään vankeudessa sekä noin 600 vapautumisen jälkeen. Vankileireillä - piikkilankojen takana - kuolleita oli noin 9
400, ja kaksituhatta kuoli vangittuina muualla, esimerkiksi haavoittuneina sairaaloissa. Toista tuhatta ihmistä kuoli lisäksi vankileirillä väkivaltaisesti.
Etelä-Suomen punainen miesväestö sairasti espanjantaudin kesällä 1918 vankeudessa. Taudin leviäminen Suomessa alkoi juhannuksen aikoihin
saksalaisten joukko-osastoista. Se iski heinäkuun alussa suomalaisiin asevelvollisiin ja punavankeihin, joita oli lähes 60 000. Lähes kaikki Helsingin
leirien 12 000 vankia sairastuivat ensimmäisessä aallossa, ja kuolleisuus oli 1- 6 prosenttia. Osa sairastuneista kuoli muutamassa päivässä
tukehtumalla keuhkojen tulehdusnesteeseen, osa 2-3 viikon päästä jälkitauteihin, kuten keuhkokuumeeseen tai aivokalvontulehdukseen. Toisessa
aallossa lokakuussa vanhat vangit eivät enää sairastuneet, eli he olivat tulleet vastustuskykyisiksi.
- Keuhkokuumeeseen kuoli normaalisti 20-30 prosenttia, espanjantaudista alkaneeseen jopa 40 prosenttia. Jälkitauteihin kuolleilla oli usein
perussairaus, kuten keuhkotauti, astma, piilevä tubi, reumaattinen sydänvika. Ravitsemustilanne ei juuri vaikuttanut. Santahaminan naisvangeilta
kuukautiskierto puuttui aliravitsemuksen takia, mutta heidän espanjantautikuolevuutensa jäi silti alhaiseksi, kertoo vankileirien kuolleisuutta tutkinut
Pentti Mäkelä.
Vaatetäiden levittämä toisintokuume tappoi Tampereen ja Tammisaaren vankeja. Tammisaaressa taudit lisäksi ketjuuntuivat, kun espanjantauti iski.
- Toisintokuume on yksi hirveimmistä taudeista. Kuolleisuus oli 40-60 prosenttia. Se aiheutti esimerkiksi sisäisiä verenvuotoja, keuhkokuumeen tai
sydänlihastulehduksen. Sairastunut poti 3-5 viiden päivän mittaista kuumejaksoa. Taudinaiheuttaja tuli Suomeen keväällä 1917 Venäjältä, ja
epidemia alkoi Helsingin linnoitustyömailta. Kohtalonyhteys täihin tunnettiin, Tauti olisi voitu juuria pois. Se oli suurta holtittomuutta. Miehet ja vaatteet
saunaan, kasarmit olisi voitu ruiskuttaa lysolilla. Isorokko aiheutti noin tuhat kuolemantapausta. Rokon leviämistä vauhditti 1910-luvulla rokotusten
vastustusliike, eikä epävakaissa oloissa 1917 rokotuksia saatu annettuakaan, Mäkelä kertoo.
Kevättalvella 1918 isorokko jylläsi punakaarteissa, ja vankileireistä pahin katastrofi muodostui Hämeenlinnaan, jonne perustettiin Pohjoismaiden
suurin eristyssairaala. Isorokkoon sairastuneita oli paljon myös Lappeenrannassa. Rokko toi monille jälkitauteina ruusun ja muita infektioita. Nälän
osuutta on vaikea arvioida, koska toisintokuume aiheutti anemiaa ja valkuaisainehukkaa ja lapamatokin oli tavattoman yleinen.
- Potilaat olivat monisairaita. He olivat lopulta hitaasti käveleviä keltaisia luurankoja, joilla oli verinen ripuli. He eivät kuumeen kourissa pystyneet
syömään, ja ripuli esti ravinnon imeytymisen. Mäkelä näkee, että varmasti oli vankiryhmiä, jotka kuolivat ensisijaisesti nälkään. Esimerkiksi Viipurin
läänissä tavattiin kaiken kehonrasvan menettäneitä vankeja, jotka kuolivat yhtäkkisesti ilman taudin oireita.

33. Kuvia vankileireiltä

34. Tehtäviä
1. Kuinka paljon ihmisiä kuoli vankileireillä?
2. Miksi vankileireillä oli niin suuri kuolleisuus?
3. Kuvaile olosuhteita vankileireillä.

35. Sodalla on monta nimeä
Tehtävä: Sisällissodalla on monta nimeä. Mitkä
nimityksistä ovat neutraaleja, mitkä ottavat
kantaa punaisten puolesta, mitkä valkoisten
puolesta?
Sisällissota
Vapaussota
Vuoden 1918
sota
Vallankumous
Punakapina
Luokkasota
Kansalaissota

36. LOPPUTEHTÄVÄ
Hyödynnä kaikkea oppimaasi niin diasarjoista kuin
oppikirjasta.
1. Piirrä Suomen sisällissotaan osallistunut ihminen
(nainen, mies, lapsi, punainen, valkoinen)
2. Keksi hahmollesi taustatarina: kaupunki,
sosiaalinen tausta, ammatti, sukupuoli, ikä, toiminta
sodassa, kohtalo sodassa (sairaanhoitaja, teloittaja,
teloitettu, vankileirillä, kaatunut jne.).

37. Lisää tehtäviä
Punapäällikkö Tanttu -moniste
Paleltuneet perunat -moniste