Luentoni Koulutussosiologian ja -politiikan (www.helsinki.fi/ksp) maisteriohjelman 1. seminaarissa 28.11.2014. Luento käsittelee sosiologisen viitekehyksen ja tutkimusmenetelmien hyödyntämistä konkreettisessa koulujen ja koulutuksen kehittämistyössä. Tekijänoikeudet ovat minun.

1. +
Kriittinen yhteiskuntateoreettinen viitekehys
koulutuksen kehittämisen työkaluna
Mari Simola
Tutkija, Helsingin yliopisto,
Koulutuksen uuden politiikan, hallinnan ja
vuorovaikutuksen tutkimusryhmä KUPOLI
Konsultti, Bramia Education Oy
28.11.2014

2. Agenda
n Miksi kehittävää koulutustutkimusta ja tutkimusperustaista
kehittämistä tarvitaan?
n Teoria ja tutkimusmenetelmät työvälineinä
n Hankkeen toteuttaminen ja suunnittelu
n Tutkijakehittäjäksi?

3. Miksi tutkimusta, jolla on selkeä
kehittämistavoite?
n Omat kiinnostukset ja realiteetit
n Käytännöllisen relevanssin ja akateemisesti korkean laadun
yhdistäminen
n Analyyttinen ja intuitiivinen kehittäjäluonne, tarve parantaa
asioita
n Akateemisen maailman rytmi ja taloudelliset realiteetit
epämukavia
n Yhteiskunnallinen tarve
n Yhteiskunnallisesti painottunut koulutustutkimus tarjoaa
vastauksia nykykoulun ja koulutuksen ongelmiin
n Evidence-based policy making
n Tietoa on, sovelluksia ei, tai kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa tai
ongelmat käsitteellistetään ”kummallisesti”

4. Tulevaisuuden koulutus
Konkreettisia kysymyksiä
n Miten luoda koulutusjärjestelmä, jonka perustana ei ole putki, jonka
läpi ihminen etenee, tasoittain, ikävuosina 6-20/25, vaan systeemi,
joka huomioi erilaiset valinnat, työssäkäynnin, perheytymisen,
huomioi sen, että siihen tullaan sisään eri vaiheissa (maahanmuutto)
erilaisin taustoin? Kuinka tämä järjestelmä paloineen jäsentyy,
organisoituu ja rahoitetaan? (Koulutusjärjestelmä)
n Millainen on taloudellisesti resursseja järkevästi käyttävän,
ajantasaista ja relevanttia osaamista tuottavan ja koko yhteisön
hyvinvointia ylläpitävän oppilaitoksen organisoinnin muoto?
(Resursointi ja organisoinnin muodot)
n Jos yhteiskunnan muutosvauhti on yhtä nopea kuin nyt, konkreettisten
ammattien ja tietovaatimusten ennakoinnista tulee mahdotonta.
Millaista osaamista, taitoja ja tietoja koulutuksen tulisi tuottaa, jotta
järjestelmässä luovinen ja uuden luominen olisi yksilölle mahdollista?
Nyt? 20 vuoden kuluttua? 40 vuoden kuluttua? (Osaaminen)
4
Bramia Education Oy (c) 15.8.2014

5. Tulevaisuuden koulutus
Konkreettisia kysymyksiä
n Jos koulu on yhteiskunnan kuva, ja yhteisöt ovat samalla sekä vahvasti
moninaistuvia (monikulttuurisuus jne.) ja valintojen mukaan eriytyviä
(esim. kouluvalinnat, sosioekonomisen taustan vaikutus koulu- ja
asuinpaikan valintaan), kuinka luoda oppilaitos ja koulutus, jossa
monenlaista erilaisuutta suvaitaan ja monikulttuurisuuden tuomiin
haasteisiin osataan tarttua rakentavalla tavalla? (Eriytyvyys ja
moniarvoisuus)
n Millaista opettajuutta tulevaisuuden koulussa tarvitaan? Mitä
opettajankoulutuksessa tulisi huomioida, mitä muuttaa/säilyttää? Millaisia
muutospaineita opettajan työhön koulussa kohdistuu, miten nämä paineet
muuttavat opettajan työtä? Millaista tukea (materiaalista ja henkistä)
opettajat kaipaavat? (Opettajuus)
n Miten oppimisympäristöt muuttuvat, jos ne ymmärretään luokkahuonetta
laajemmin? Miten digitalisoituminen on vaikuttanut luokkahuonearkeen?
Pitäisikö kirjat korvata tableteilla? Millaisia kohtaamisen tiloja
oppilaitoksen arkeen tarvitaan? Miten tilojen tulisi muuntautua tarpeen
mukaan? Mitä homekouluille voidaan tehdä? (Oppimisympäristö ja
tilat)
5
Bramia Education Oy 8.8.2014

6. Tulevaisuuden koulutus
Konkreettisia kysymyksiä
n Millainen olisi oppilaitos, joka olisi osa paikallista yhteisöä ja aidosti
avoin, yhteiskunnassa elävä toimija? Kuinka lisätä yhteistyötä
vanhempien ja koulun sekä koulun ja muiden toimijoiden (esim.
yritykset, kolmas sektori jne.) välillä? (Koulu paikallisyhteisönä)
n Sosiaalinen media ja sen käyttö /siinä eläminen, on hyvä esimerkki
siitä, kuinka eri ikäisten ihmisten elämismaailma on perusteeltaan
hyvin erilainen. Kuinka hallinnossa ja suunnittelussa voitaisiin tuoda
nykyistä paremmin eri-ikäisten ja eri taustasta tulevien – koulutuksen
kohdalla erityisesti nuorten ikäluokkien – ääni esille? (Moniääninen
päätöksenteko)
n Kuinka päätöksenteosta ja hallinnosta tehdään ilmiö- ja
tarvelähtöisempää? Miten suomalaista hallintokulttuuria voisi muuttaa
siten, että raja-aitoja virastojen ja ministeriöiden välillä voisi purkaa?
Entä kuinka eri alojen ammattilaisten yhteistyötä voisi tukea
oppilaitoksen arjessa? Miten moniammatillisuus vaikuttaa
ammatilliseen koulutukseen koulutusjärjestelmän eri tasoilla?
(Monialaisuus ja hallinto)
6
Bramia Education Oy 8.8.2014

7. Teoria ja tutkimusmenetelmät
työkaluna

8. Tutkimuksen tekemisen ja kriittisen
ajattelun sitominen (kaupalliseen)
kehittämistoimintaan
n Ennakkoluuloja ja oletuksia
n Kaupallisuus tarkoittaa datan vääristelyä
n Tilaustutkimus tarkoittaa tutkimuksen tuottamista tulokset jo
selvillä
n Rahan ansaitseminen on likaista, väärin
n Kriittinen ajattelu ja tutkimuksen tuottavuus ovat ristiriitaisia
tavoitteita

9. Kehittämisen keinoja ja
toimintamalleja
n Hyvinvoiva koulu, parantava pedagogiikka
n Koulujen tilasuunnittelu
n Organisaatioanalyysit
n Opettajien täydennyskoulutuksen suunnittelu koulun omista
tarpeista käsin ja räätälöiden
n Pedagoginen koulutus
n Kehollisten menetelmien hyödyntäminen
n Kuunteleva kehittäminen
n Koulu organisaation kehittämisen kohteena, koulutuspoliittinen
päätöksenteko
n Think tankit, keskusteluareenat
n Kehittävät tutkimushankkeet ja toimintaympäristön analyysit

10. Kuvailevan ja kehittävän orientaation
eroja ja yhtäläisyyksiä
n Tavoite
n Tuotos
n Kohdeyleisö
n Tarve
n Aikajänne
n Teorian käyttö
n Menetelmien käyttö
n Lähdeviitteet ja muu kirjallisuus
n Käytetty kieli

11. Teoreettisen viitekehyksen ja
tutkimuksen hyödyntäminen
n Teorian rooli tutkimustyön tekemisen näkökulmasta
n Näkökulma sisäistyy (asiantuntijan hiljainen tieto)
n Toimintaympäristön kartoitus nopeasti
n Ratkaistavan ongelman näkökulmasta
n Teoreettinen näkökulma (esim. hallinnan teoria) avaa ilmiötä
uudella tavalla
n Osoittaa ”toisin tekemisen” /kehittämisen paikkoja ja
mahdollisuuksia

12. SOSIOLOGINEN VIITEKEHYS
OPPIMISTEOREETTINEN VIITEKEHYS
Konstruktivistinen oppimisnäkemys
Systeemiteoreettinen kehittäminen
Tutkiva oppiminen
Feministinen pedagogiikka
Sosiaalinen
konstruktionismi
Hallinnan analytiikka
Feministinen
teoretisointi
tiedosta ja tietämisestä
Dekonstruktiivinen luenta
Emootiot ja affektit sosiaalisena ja materiaalisena

13. SOSIOLOGINEN VIITEKEHYS
Käsitykset ja käytännöt ajassa ja paikassa
rakentavina ja rakentuvina
OPPIMISTEOREETTINEN VIITEKEHYS
Rakentava ja kriittinen ote
Osallistumisen kautta ymmärrys erilaisuudesta

14. Teoreettisen viitekehyksen ja
tutkimuksen hyödyntäminen
n Ihmisten sosiaalinen käyttäytyminen
n Käsitykset, uskomukset, arvostukset ovat sosiaalisesti tuotettuina ja sidoksia aikaansa ja
paikkaansa
n Emootiot:
n Emootiot ovat fyysisiä ja sosiaalisia voimia, jotka jäsentävät ihmisten välisiä suhteita
n Emootioiden tulkintakehys on sosiaalisesti rakentunut
n Affektiivinen omaksuminen selittää sosialisaation ”näkymätöntä”
n Emotionaalinen, affektiivinen (symboleihin ja vuorovaikutussuhteisiin kohdistuva) työ
n Verkostomainen, systeeminen ote
n Jännitteet, ristiriidat ja konfliktit ovat tulosta historiallisesti rakentuneista tavoista toimia,
uskomuksista ja ajattelutavoista, jotka ovat ihmisillä erilaisia
n Koulutus ja kasvatus ilmiönä
n Koulutus, kasvatus, opetus, oppiminen ja poliittinen päätöksenteko osana yhteiskunnallista
todellisuutta
n Koulu organisaationa
n Pedagoginen vuorovaikutus ja sen käytännöt

15. Recommendations for Higher
education development
(Irritable emotions, Simola 2012)
There are no easy or universal answers
n Universities, faculties, departments, even research groups, differ from each other, and the logic and organization
of the academic work needs to be taken into account if the long-lasting and embedded changes are to be
reached. One way for ensuring this is to engage academics, also by using financial bonuses, in leading and
planning targets and means for the projects. We need projects which are able to engage and give voice to
people who are actually responsible for making change happen – teachers, researchers, students,
administrators.
Organizing forums for discussion, sharing and collaborative innovating.
n There is a serious need for listening and finding a collaborative way of implementing the reforms locally. This is
especially the case with the relevance of higher education – on employability of the graduates. To facilitate the
discussion between different stakeholders and to be able to understand different perspectives better, think
tanks and living labs can be used.
Development projects need to combine the strategic and operative orientations and to be based
on real needs and realism.
n Projects need to be relevant for both the organization and the different people involved in them. We need
approaches which are able to handle and analyze constructively, but critically ones which do so within the
boundaries of the current situation, practices and conflicts. Institutional level development which is based on
the real needs and realistic analysis of the current situation is a necessity.

16. Tutkimuksen tekemisen taidot
n Tiedon kerääminen
n Tiedon jäsentäminen
n Tiedon kriittinen arviointi ja lähdekritiikki
n Tiedon tuottamisen erilaiset muodot (akateeminen,
tiedekirjallisuus, media, jne.)
n Tiedon soveltaminen
n ASIANTUNTIJATYÖN PERUSPALIKOITA

17. Tutkimukseen perustuvan
kehittämishankkeen
suunnittelu ja toteuttaminen

18. Tutkimukseen perustuvan
kehittämishankkeen suunnittelu ja
toteuttaminen
n Artikuloi ongelma ja työtä raamittavat tekijät
n Mihin yhteiskunnalliseen, organisatoriseen ja
yksilökohtaiseen ongelmaan tutkimuksesi/työsi
vastaa
n Millaiseen tarkoitukseen tietoa pyritään käyttämään,
miksi
n Kuinka paljon aikaa ja muita resursseja on
käytettävissä
n Mitkä ovat tilaajan toiveet työlle, millainen
organisaatio on kyseessä
n Mitä osaat itse tehdä, mihin tarvitset apua muilta

19. Tutkimukseen perustuvan
kehittämishankkeen suunnittelu ja
toteuttaminen
n Tiedon keruu ja analysointi
n Sido tutkimusmenetelmät käytännön kehittämisen
etenemiseen ja nosta ne tarpeesta
n Tee kotiläksyt kunnolla – esim. tutkimusvaiheita voi hyppiä
yli kunhan osaa perusteet kunnolla ja tietää mitä tekee
n Mieti millaisessa muodossa tieto on helpoimmin
omaksuttavissa lukijalle

20. Tutkimukseen perustuvan
kehittämishankkeen suunnittelu ja
toteuttaminen
n Soveltaminen ja kehittäminen
n Osoita analyysin perusteella olennaiset toiminnan kohdat
(esim. missä on jännitteitä, mihin vaikuttamalla voidaan
edistää muutosta)
n Ehdota toimintamalleja ja käytäntöjä
Konsultoi toteuttamisessa
n Jatkotutkimus, esim. toimintatutkimus
n Kouluttaminen
n Organisaation kehittäminen

21. Tutkimukseen perustuvan
kehittämishankkeen suunnittelu ja
toteuttaminen
n Akateemisen tutkimuksen rooli
n Teoria on resurssi ja väline, ei itsetarkoitus
n Muu tutkimus aiheesta on resurssi
n Strateginen väline päätöksenteon tukena
n Muistettavaa
n Tutkijakoulutuksen saanut henkilö antaa
haastateltavilleen lähdesuojan
n Aikatauluta ja pysy aikataulussa
n Määritä työllesi kunnollinen korvaus

22. +
Kuinka tätä pääsisi tekemään?

23. Tutkimusta ja kehittämistä yhdistäväksi
koulutusalan asiantuntijaksi?
n Koulutuskentän tuntemus
n Tutkimustaidot
n Teoreettiset silmälasit ja niiden vaihtaminen tarpeen mukaan
n Tutkimuksen tekemisen taidot
n Kehittämistaidot
n Menetelmien hallinta, kyky soveltaa teoriaa käytäntöön ja luoda uusia toimintamalleja
n Opettajuus
n Kouluttajana toiminen
n Kurssien ja tapahtumien suunnittelu
n Yrittäjyys ja kaupallinen toiminta
n Hinnoittelu, markkinointi, myynti
n Kirjanpito, lakiasiat
n Ymmärrys rahasta, sen kuluttamisesta, ansaitsemisesta, käyttämisestä tuotannontekijänä
ja resurssien & tulosten arvottajana