Työkalu koulutusten ideoimiseen partiossa ja muualla

1. Lauri Luoto
lauri.luoto@vanhapartio.fi
Miten kehitän joka
tilanteeseen uusia
innostavia
koulutusrupeamia
partiossa tai muualla?
Ideoiden uuttaminen
koulutuksiksi

2. Esityksen rakenne
1. Kaksi tarinaa esityksen taustaksi
2. Mitä halutaan kertoa?
3. Työkalun esittely
4. Kolme käyttöesimerkkiä

3. TARINA 1
Voiko koulutustaitoa paketoida?
• Loppuvuodesta 1998 päätettiin Askaisten
Mannerlahdessa hyvin onnistunutta Varsinais-Suomen
partiopiirin partiokouluttajakurssia.
• Yllättävää kyllä palautekeskustelussa tuli esille runsaasti
kritiikkiä. Moni kurssilainen kertoi toivoneensa
konkreettisempaa apua kouluttajana toimimiseen.
• Kurssilla oli tehty harjoituksia ja käyty läpi tärkeitä
teoria-aiheita.Voisiko kokenut kouluttaja yhden
viikonlopun aikana jotenkin vielä konkreettisemmin
tukea aloittelevaa kouluttajaa? Tämä kysymys jäi
itämään.

4. TARINA 2
Kokemukset kiertoon
• Keväällä 2006 järjestetyssä Turun ammattikorkeakoulun täydennyskoulutus-
keskuksen kouluttajatapaamisessa kävimme pienellä joukolla keskustelua siitä,
miten eri yhteisöjen ja harrastusten kouluttajat voisivat oppia toistensa
kouluttamistavoista. Tästä on hyviä esimerkkejä, esimerkiksi
- Erityisopetuksessa joudutaan miettimään, miten oppimista voidaan edistää
huolimatta yksilöllisistä haasteista. Monet opetusmenetelmät, esimerkiksi
yhteistoiminnallinen oppiminen, ovatkin syntyneet erityisopetuksessa ennen
yleistymistään yleisopetuksessa. 1
- Urheiluvalmentajat ovat taitavia motivoinnissa ja itsesäätelyn ja motoristen
suoritusten ohjaamisessa. Myös muiden alojen kouluttajat ovat alkaneet
puhua kouluttamisen sijasta valmentamisesta ja ottaneet käyttöön
urheiluvalmennuksessa kehitettyjä työtapoja.
• Partiokouluttajat ovat harjaantuneet itseohjautuvien pienryhmien käyttämisessä,
toiminnallisissa harjoituksissa ja kokeilevissa työtavoissa. Kokemuksia ei
kuitenkaan yleensä ole dokumentoitu, joten emme pysty tehokkaasti oppimaan
toistemme kokemuksista.
1 Tästä kirjoittaa Hautamäki ym. 2002. Erityispedagogiikan perusteet, s.167

5. Työkalun esittely
• Kokeneet kouluttajat osaavat ottaa huomioon osallistujien, olosuhteiden ja
koulutussisältöjen asettamat tarpeet. He osaavat näiden perusteella ideoida
joka tilanteeseen sopivan koulutuksen.
• Tässä työkalussa on mallinnettu kokeneen kouluttajan ajattelutapaa. Sen
avulla myös muut voivat saada vastaavia tuloksia.
• Kokeneen kouluttajan ideointiprosessi etenee tapauskohtaisesti vaihtelevassa
järjestyksessä. Työkaluun on valittu yksi etenemisjärjestys, joka näyttäisi
tuottavan useiten hyviä tuloksia.
• Kyseessä on vain ideoinnin apuväline. Lisäksi tarvitaan valmiutta eläytyä
koulutettavien asemaan ja yhdistellä ennakkoluulottomia ideoita.
• Usein koulutusideoita lainataan aikaisemmista koulutuksista. Tämä ei aina
johda hyvään lopputulokseen, koska lainattu toteutus ei sovi uuteen
tilanteeseen.

6. Prosessin kolme vaihetta
1. Aluksi kootaan rupeaman olosuhteista,
osallistujista ja sisällöistä tulevia ideoita
koulutuksen toteuttamiseen.
2. Näitä ensimmäisen vaiheen ideoita yhdistelemällä
syntyy välivaiheen koulutusideoita, jotka vastaavat
parhaiten kyseisen tilanteen tarpeita.
3. Välivaiheen ideoista kootaan ja valitaan lopullinen
idea.

7. Teemojen sijoittelu
• Ensimmäisen vaiheen Oppimis-
tavoite
Kesto
Ennakko-
tiedot
ideoita kootaan 9
osa-alueesta.
Kouluttajan Osallistuja-
• Ne sijoitetaan osaaminen
Olosuhteet
määrä
jatkotyöstöä varten
3x3 taulukkoon. Muut Heterogee-
Kehitystaso
tavoitteet nisyys
Sisältö Olosuhteet Osallistujat

8. Sisältöä koskevat teemat
• Oppimistavoite. Mitä osallistujien
halutaan oppivan rupeaman aiheesta?
• Muut tavoitteet. Mitä muita asioita
rupeamassa voisi läpäisyperiaatteella oppia?
• Kouluttajaosaaminen. Miten syvällinen
ja hyvä osaaminen kouluttajalla on
käsiteltävästä aiheesta?

9. Olosuhteita koskevat teemat
• Kesto. Paljonko rupeamaan on varattu
aikaa?
• Olosuhteet. Minkälaisessa ympäristössä
rupeama toteutetaan ja mitä tiloja tai
välineitä on käytettävissä?
• Osallistujamäärä. Miten iso
osallistujajoukko rupeamaan osallistuu

10. Osallistujia koskevat teemat
• Ennakkotiedot. Mitä osallistujat
tietävät/osaavat jo valmiiksi aiheesta?
• Heterogeenisyys. Miten isoja eroja on
osallistujien osaamistasossa?
• Kehitystaso. Miten vaativiin, itsenäisiin
tai käsitteellisiin tehtäviin osallistujat
pystyvät?

11. Toisen asteen ideat
• Ensimmäisen vaiheen teemat sijoitetaan taulukkoon.
• Jokainen pysty- ja vaakarivi muodostaa kokonaisuuden,
joita yhdistelemällä luodaan toisen vaiheen ideat.
• Näin saadaan kuusi toisen vaiheen ideaa.
• Kun esimerkiksi tarkastellaan rinnan oppimistavoitetta,
käytettävissä olevaa aikaa ja osallistujien pohjatietoja,
voidaan tehdä päätelmiä siitä, miten syvälliseen
oppimiseen on mahdollista pyrkiä.
Oppimistavoite Kesto Ennakkotiedot Oppimisen taso

12. Oppimis- Ennakko- Oppimisen
Kesto
tavoite tiedot taso
Toteutus-
Kouluttajan Olo- Osallistuja-
mahdolli-
osaaminen suhteet määrä
suudet
Muut Kehitys- Sekakoos- Oheis-
tavoitteet taso teisuus vaikutukset
Sisältö- Reuna- Yksilöl- Lopullinen
tavoitteet ehdot lisyys idea

13. Kolme tapausesimerkkiä
Toteutuneita koulutuksia vuosien
varrelta ideointiprosesseineen

14. 1. Laavun pystytys
Miten opetetaan laavun pystytys talvileirillä 10-16 -vuotiaista koostuville vartioille?
Oppimistavoite Kesto Ennakkotiedot Oppimisen taso
Jokainen pystyy ottamaan 20 min rastikoulutus, jonka Jokainen on ollut jollain Jokainen saa lähtötasostaan
oman roolinsa vartion jälkeen vaihto. Tarvitaan tavalla mukana laavun riippumatta uusia ideoita.
pystyttäessä yhdessä laavua hyvin ohjattu etenemistapa, pystytyksessä, mutta tiedot Uudenlainen lähestymistapa
retkillään. jotta aikataulu ei veny. lähinnä kokemusperäisiä tuttuun aiheeseen, ei vain
mekaanista harjoitusta.
Kouluttajan osaaminen Olosuhteet Osallistujamäärä Toteutusmahdollisuudet
Taitava kouluttaja, joka Metsässä talvella. Tilaa Kerrallaan noin 5 hlö Pieni joukko, jonka tarpeet
tuntee myös koulutettavan paljon. Laavuja ja muita voidaan kohdata tarvittaessa
aiheen hyvin. Olennaisinta ei tarvikkeita voidaan hankkia hyvinkin yksilöllisesti.
ole vahva sisältöosaaminen tarvittava määrä. Kylmyyden vuoksi oltava
vaan kyky ohjata oppimista. koko ajan liikkeessä.
Muut tavoitteet Kehitystaso Heterogeenisyys Oheisvaikutukset
Tuetaan vartion toimintaa Kyseessä perusasioiden Vartiojohtajilla parempi Jotta vartiojohtaja ei dominoi
yhdessä. opettelu, jonka on syytä olla omaksumiskyky ja harjoittelua, pitää tarjota
riittävän ohjattua. ennakkotiedot. Muilla hänelle omia haasteita.
taitotaso voi vaihdella Toiminta suhteellisen
paljonkin. ohjattua.
Sisältötavoitteet Reunaehdot Yksilöllisyys Toiminnallinen harjoitus,
jossa jokainen saa yksilöllisiä
Voidaan antaa palautetta Kulkevat ohjatusti metsässä Jokaiselle tarjotaan omia oppimiskokemuksia
vartion yhteistoiminnasta ja ja toimivat kurinalaisesti niin, tehtäviä, jolloin tapahtuu asiasta.Vartionjohtaja
käydä siitä keskustelua että pysytään aikataulussa. omakohtaista oppimista. keskittyy suorituksen
koulutettavan asian lisäksi. johtamiseen. Lyhyt
palautekeskustelu.

15. Mitä
Yhteistoiminnallinen
?
s yntyi laavukoulutus
• Maastoon on merkitty rasteja, joista kussakin on
laavun pystytystä koskeva ohje ja siihen loogisesti
liittyvä väline. Esimerkiksi “poista lumi
laavupaikalta” -ohjeen mukana on lapio.
• Kukin vartion jäsen käy yhdellä rastilla, minkä
jälkeen koko vartio kokoontuu pystyttämään laavua
eri rasteilta saatujen ohjeiden ja välineiden avulla.
Jokaisen tietopääomaa tarvitaan.
• Vartionjohtaja laitetaan käsirautoihin, jotta hän
keskittyisi koordinoimiseen eikä itse tekemiseen.

16. 2. Keskusjärjestön toimintamuodot
Miten innostaa 18-vuotiaat partiojohtajakurssilaiset keskusjärjestön toiminnasta?
Oppimistavoite Kesto Ennakkotiedot Oppimisen taso
Osallistuja tietää vähän jotain 30 min Vähäisiä ja sirpaleisia. Aikaa on kovin vähän
keskusjärjestöstä ja haluaa Kiinnostus ei lähtökohtaisesti tiedontarpeen tyydyttämiseen.
oppia lisää. kovin iso. Ennemminkin pitää sytyttää
palo hankkia lisää tietoa.
Kouluttajaosaaminen Olosuhteet Osallistujamäärä Toteutusmahdollisuudet
Perustasolla hyvä, mutta Ulkona. Kaunis ilma. 20 Voisi tarinoida hauskoja juttuja,
omakohtaista kokemusta mitä haittaa omakohtaisten
järjestön eri toiminnoista ei ole. kokemusten puute. Voisi ehkä
Tuntee joitain toimijoita. pyytää jonkun toisen tarinoimaan.
Tai jokainen voisi kertoa omista
kokemuksistaan.
Muut tavoitteet Kehitystaso Heterogeenisyys Oheisvaikutukset
Aktiivinen suhtautuminen. Voi antaa haastaviakin tehtäviä. Kaikkien tietotaso luultavasti Pohdittava järjestöä oman
Oman johtajuuden miettiminen. yhtä heikko, mutta eri johtajuuden kannalta, kuitenkin
kurssilaiset voivat tietää eri vain jonkin kapean aiheen
asioita. kannalta, ohuista pohjatiedoista
johtuen.
Tavoitteena sytyttää kiinnostus
Sisältötavoitteet Reunaehdot Yksilöllisyys asiaa kohtaan, Kurssilaiset
Käsitellään kevyesti joidenkin Ulkoilulenkki, jonka aikana Rakennetaan kurssilaisten kartoittavat tiedontarpeita,
yksittäisten aiheiden kautta, kurssilaiset luovat jotain uutta. sirpaleisista tiedoista Voidaan turvautua ulkopuolisiin
jotka voivat nousta johtajien kokonaiskuvaa. lähteisiin. Elämänmakuinen
johtajuuspohdinnasta tai sytyttävä rupeama, joka synnyttää
kouluttajan kokemuksista. kiinnostuksen tylsänä pidettyyn
aiheeseen.

17. Mitä
Järjestökoulutus
?
s yntyi puhelinhaastatteluina
• Kukin kurssivartio saa pohdittavakseen yhden
keskusjärjestön toimintaa koskevan osa-alueen,
esimerkiksi kansainvälinen toiminta tai
ohjelmatapahtumien järjestäminen.
• Vartio miettii, mitä heidän tulisi partionjohtajina tietää
kyseisestä aiheesta.
• Tehtävänannossa on kerrottu asiasta vastaavan
luottamushenkilön nimi ja puhelinnumero. Vartio
soittaa vastuuhenkilölle ja hankkii vastaukset
kysymyksiinsä.

18. 3. Lippukunnan toimihenkilöiden tehtävät
Miten syventää partiojohtajakurssilla käsitystä lippukunnan sisäisestä työnjaosta?
Oppimistavoite Kesto Ennakkotiedot Oppimisen taso
Hyvä käsitys eri 40 min Varsin hyvät. Eri lippukunnissa Syvennetään omia kokemuksia.
toimihenkilöiden rooleista ja voi olla eri käytäntöjä, mitä
merkityksestä pitäisi voida hyödyntää.
Kouluttajaosaaminen Olosuhteet Osallistujamäärä Toteutusmahdollisuudet
Hyvä tietotaso, mutta Ulkona. Kaunis ilma. 20 Pitäisi voida rikastaa ettei mene
osallistujilla on käytännön pelkäksi kokemusten vaihdoksi.
toimintatavoista vielä Kouluttajalla on kasvattava
rikkaampia tietoja. panos.
Muut tavoitteet Kehitystaso Heterogeenisyys Oheisvaikutukset
Oman lippukuntakulttuurin Voi antaa haastaviakin tehtäviä. Jokaisella on kokemuksia. Analysoidaan, miten oma
pohtiminen lippukunta toimii ja miten sitä
voisi kehittää.
Kierrellään ulkoilmassa ja
Sisältötavoitteet Reunaehdot Yksilöllisyys vaihdetaan kokemuksia.
Otetaan syvälliseen Voisi olla pari osaa, esimerkiksi Jotta jokaisen kokemukset Vedetään yhteen, niin, että
tarkasteluun ja analysoidaan harjoitus ja purku. saadaan esiin, pitäisi jakautua. syntyy konkreettisia
lippukuntien toimintamalleja. Voisiko olla kiertoa, että johtopäätöksiä, vietäväksi
saadaan monipuolisesti eri lippukuntaan. Vaatii selkeät
puolilta kokemuksia? säännöt tai rakenteen.

19. Mitä
Arviointia
?
yntyi
s kuljeskelemalla
• Kukin kurssilainen saa kortin, jossa on yksi
toimihenkilön tehtävänimike (esim. sihteeri,
lippukunnanjohtaja) sekä kolmen värisiä tarroja.
• Kurssilaiset kuljeskelevat maastossa. Aina kahden
henkilön kohdatessa, he pohtivat edustamiensa
toimihenkilöiden yhteistyötarpeita sekä arvioivat
yhteistyön tärkeyden asteikolla 1-3. Arvion perusteella
liimataan tietyn värinen tarra korttiin.
• Lopuksi tarrat pisteytetään ja pisteet lasketaan yhteen.
Tulos ilmentää eri toimihenkilöroolien keskeisyyttä
lippukunnan toiminnassa. Lyhyt purku.