Vahingontorjunnan luento Turun kauppakorkea 29.11.2010
•
0 gefällt mir•484 views
Pidin muutaman vuoden aikana vahingontorjunnan luennon FINVA:n (Finanssi ja vakuutuskoulutus) riskienhallinnan kurssilla, Kursseja järjestettiin Jyväskylän, Joensuun, Tampereen ja Lappeenrannan yliopistossa sekä Turun Kauppakorkeakoulussa. Tämä esitys on viimeisin pitämäni muutaman vuoden takaa Turun Kauppakorkeakoulusta Esitykseni muokkaantui ja päivittyi vuosien aikana ja tilastot ovat muutaman vuoden takaa. Mutta idea on yhä ajankohtainen
Empfohlen
Empfohlen
Weitere ähnliche Inhalte
Empfohlen
Empfohlen (20)
Vahingontorjunnan luento Turun kauppakorkea 29.11.2010
- 1. Riskienhallintapalvelut Yksikönpäällikkö DI, EMBA Kim Ruokonen, Pohjola
- 2. Riskin määritelmä Eri tehtävissä työskentelevät ihmiset voivat nähdä riskin hyvin eri tavalla. Siksi on erityisen tärkeää että riskit määritellään selkeästi, jotta kaikki ymmärtävät mitä riskillä ja riskinhallinnalla organisaatiossa tarkoitetaan ”Riski on jotain mitä yksittäisen osakkeen omistaja ei voi hajauttaa” Analyytikko Traderi Treasurer Sisäinen tarkastaja Liiketoimintajohtaja ”Riskiä on aina kaikessa päivittäisessä liiketoiminnassamme, ei siinä ole mitään erityistä” ”Riski on sitä että Euribor laskee kuten ennustimme” ”Riski on tulosbudjetin alittaminen” ”Riskiä on petoksissa tai IT- järjestelmien turvallisuudessa tai...” Rahoitusteoreetikko ”Riski on kurssien tai hintojen volatiliteettia” Talousjohtaja
- 4. Riskienhallinnan määritelmiä Riskillä • tarkoitetaan epävarmaa tapahtumaa ja sen seurausta, joka voi olla yritykselle uhka tai mahdollisuus • Vakuutusyhtiöissä riskit jaetaan kahteen eri luokkaan • Vakuutettavat riskit (vahinkoriskit) • ei vakuutettavat riskit (liikeriskit) (Yrityksen Riskienhallinta 2005) Riskienhallinnalla • tarkoitetaan koordinoituja toimenpiteitä, joilla yrityksen riskejä johdetaan ja valvotaan. Riskienhallinta perustuu hallituksen hyväksymään politiikkaan, joka määrittää yrityksen riskinottohalukkuuden, riskinkantokyvyn sekä riskienhallintajärjestelmän ja sen vastuunjaon
- 5. Miksi vahingontorjuntaa tarvitaan • Laskelmien mukaan yksi tapaturma maksaa yritykselle keskimäärin 6000 euroa (työterveyslaitoksen tutkimus).
- 6. Työtapaturma Henkilö liukastui työmatkalla kadulla, kaatui ja löi päänsä katuun. Myöhemmin hänellä todettiin lieväasteinen aivovamma, joka kuitenkin aiheutti oireita niin paljon, että se esti häntä palaamasta entiseen työhönsä tai kuntoutumasta uuteen ammattiin. Vamman haittaluokaksi arvioitiin hl 16. Kokonaisvahingoksi eläkevaraus mukaan lukien tuli n. 762 020 €. Eläkevarauksen osuus on n. 654 000 €. Vahingoittuneen työnantaja oli monikansallinen yritys, jonka tytäryhtiö Suomessa työllistää 12.000 henkeä. Yrityksen tapaturmavakuutusmaksun muoto on täysyksilöllinen erikoismaksuluokka, jossa pysyvät korvaukset vaikuttavat suoraan vakuutusmaksuun. Vahinkovaraus on 762 000 €.
- 8. TVL: Tilastokirja 2010 Työpaikkatapaturmat 1999–2008 0 20000 40000 60000 80000 100000 120000 140000 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Huom. täky-uudistus 2005 alkaen (+10%) 0 20000 40000 60000 80000 100000 120000 140000 Yrittäjät Palkansaajat
- 9. TVL: Tilastokirja 2010 Kuolemaan johtaneet työpaikkatapaturmat 42 43 44 35 41 43 51 47 36 0 10 20 30 40 50 60 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007
- 10. LANKKUNIPPUPINO KAATUI MIEHEN PÄÄLLE ALUSPUITA SAHATESSA TVL:n TOT-raportti 22 / 06
- 11. Tapaturman kuvaus • MM lähti viemään nippua trukilla halliin • NN nousi alimman nipun päälle • NN sahasi korkean pinon alla olevaa aluspuuta poikki, jotta alin nippu olisi voitu nostaa pois • Sahauksen heikentämä aluspuu katkesi ja sen seurauksena kaksi muuta aluspuuta katkesivat • Taaempi pino kallistui ja kaksi ylintä nippua putosivat NN:n päälle. NN kuoli heti Periaatepiirros tilanteesta. Kuvasta ilmenee, että nipun 4 alapuoliset aluspuut toimivatkin rakenteessa vaakakannatinpalkkeina. TVL:n TOT-raportti 22 / 06
- 12. Yleisimmät tapaturmatyypit ja tapaturmahetken työsuoritukset työtapaturman vakavuuden mukaan Tapaturmatyyppi Työsuoritus Ajoneuvotapaturma 28 % Kulkuneuvolla liikkuminen 30 % Putoaminen 27 % Liikkuminen jalan 25 % Esineen putoaminen 16 % Koneen käyttäminen 13 % Konetapaturma 6% Työ käsityökaluilla 10 % Kaatuminen 6 % Putoaminen 29 % Liikkuminen jalan 47 % Kaatuminen 22 % Esineiden käsitteleminen 12 % Konetapaturma 10 % Taakan siirtäminen käsin 10 % Ajoneuvotapaturma 10 % Koneen käyttäminen 9 % Esineen putoaminen 8 % Työ käsityökaluilla 7 % Satuttaminen esineisiin 27 % Liikkuminen jalan 32 % - työkaluihin 7 % Esineiden käsitteleminen 21 % - rakenteisiin 6 % Taakan siirtäminen käsin 18 % -muihin esineisiin 14 % Työ käsityökaluilla 16 % Kaatuminen 20 % Koneen käyttäminen 6 % Äkillinen ylirasitus 13 % Esineen tai pölyn lentäminen 8 % Pysyvät vammat Kaikki tilaston työtapaturmat Kuoleman tapaukset Lähde: Laitinen H, Työturvallisuuden ja -terveyden johtaminen
- 13. Yritysvakuutus omaisuusvahingot 0 20 000 40 000 60 000 80 000 100 000 120 000 140 000 160 000 2003 2004 2005 2006 2007 2008 1000€ 0 5 000 10 000 15 000 20 000 25 000 30 000 kpl maksetut korvaukset vahinkojen määrä (kpl)
- 14. Yritysvahingot lajeittain 0 10 000 20 000 30 000 40 000 50 000 60 000 70 000 80 000 90 000 2008 2007 2006 2005 2004 2003 1000€ 0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 3 500 4 000 kpl Palovahingot € Keskeytysvahingot € Murtovahiongot € Vuotovahingot € Palovahingot (kpl) Keskeytysvahingot (kpl) Murtovahingot (kpl) vuotovahingot (kpl)
- 15. Korvatut suurpalovahingot 1996-2006 (kpl) 0 20 40 60 80 100 120 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 kpl Yritys Kotitalous
- 16. Korvatut suurpalovahingot 1996-2006 (M€) Korvausmäärät muutettu 2005 rahan arvoa vastaaviksi. 0 20 40 60 80 100 120 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 M€ Yritys Kotitalous
- 17. Vahinkoesimerkki • Tulityövahinko rakennustöiden aikana • Tulipalossa tuhoutui 2300 m2, vanhasta rakennuksesta, • Uusi valmis osa tuhoutui osin kokonaan, pahiten kärsivät kattorakenteet. • Vielä keskeneräisestä urakasta tuhoutui osittain vesikatto • Vahinkoarvio 8 M€, korjauskulut lopulta n 6M€.
- 19. VAHINKOTAPAHTUMAKETJU lähde: tapaturmaselostusrekisteri tapahtumaketjun eteneminen vahinko- tekijä Koneen "huolto" avaimet koneessa. Kone asetettu huoltoajoon. vahinko- tekijä Ei opastusta linjahäiriön purkuun. vahinko- tekijä Koneiden pesu ym. hoito koneen käydessä vakiintunut työtapa. vahinko- tekijä konesuoja poistettu stanssi löi sormille Piirakkalinjanhäiriönpurku vahinko- tekijä Taikinan päällä riisipuuroa; taikina jäi stanssin muottiin kiinni. sormesta leikkautui pala irti vahinko- tekijä suuri iskuvoima vahinko- tekijä "Kiire" poistaa häiriö. RISKITASO
- 20. Esimerkki tapaturmakustannuksista yrityksen kannalta KONETAPATURMA Koneenhoitajan käsi jäi telojen väliin, jolloin vahingoittunut menetti osittain oikean kätensä sormia. Koko käsi jäi leikkauksista huolimatta jäykäksi ja kipeäksi. Tapaturmaeläke (450 000 €) • Korvauskustannukset yhteensä 590 000 euroa • Vakuutusmaksuvaikutus n. 1 milj. euroa • Yrityksen kokonaiskustannukset väh. 1.5 milj. euroa • Imagovaikutus negatiivisen julkisuuden kautta / yhteisösakko mahdollisuus X euroa • Rahassa mittaamattomat inhimilliset kärsimykset loukkaantuneelle
- 21. Vahingon syntymekanismi Häiriö B Häiriö A Tapahtuma Unohdus Vika tai muu poikkeama- tilanne Vahinko katastrofi vakava tapaturm a
- 22. Vahinkoesimerkki • Vuonna 2000 Kuwait öljynjalostamon räjähdysmäinen kaasupalo. • Räjähdyksen syy oli vuotavan kaasuputken sulkeminen erehdyksessä virtaussuuntaan nähden vuotokohdan alapuolelta. • Paineen noustessa kuoppakorroosion heikentämä putki räjähti. • Onnettomuudessa kuoli 4 työntekijää ja noin 100 loukkaantui. • Välittömät taloudelliset vahingot olivat yli 375 miljoonaa dollaria. • Väärän venttiilin sulkeminen tehtiin, koska työntekijät eivät tienneet virtaussuuntia • Putkista puuttuivat virtaussuuntaa osoittavat merkinnät (Schandenspiegel 2/2003)
- 24. Vahinkojen määrä • Lakisääteisestä tapaturmavakuutuksesta korvataan • n. 120 000 työtapaturmaa vuodessa • Muista yritysvakuutuksista korvataan arviolta • noin 25 000 vahinkoa vuodessa • Yrityksissä sattuu siis yhteensä noin • 150 000 vahinkotapahtumaa vuodessa
- 26. VIAT JA PUUTTEELLISUUDET 300 VAARATILANNETTA 29 LIEVÄÄ TAPATURMAA 1 VAKAVA TAPATURMA
- 27. Tapaturmapyramidi 1 Vakava tapaturma 29 Lievää tapaturmaa 300 Vaaratilannetta1 100 500 Heinrich 1931 Bird 1966 Tapaturmat Omaisuusvahingot
- 28. Vaaratilanteiden raportointi • Vaaratilanteella tarkoitetaan epätavallista tai odottamatonta tapahtumaa, jolla voi olla haitallisia seurauksia tai mahdollisuus näiden seurausten syntyyn. • Vaaratilanteita ovat henkilön loukkaantuminen, merkittävä omaisuuden vahingoittuminen, epäsuotuisa vaikutus ympäristöön tai merkittävä prosessihäiriö. • Vaaratilanneraportoinnilla tarkoitetaan systemaattista menettelytapaa työpaikalla havaittujen vaaratilanteiden ilmoittamiseen ja käsittelyyn sekä vaaratilanteista saadun tiedon hyödyntämistä organisaatiossa. Opas vaaratilanneraportoinnin kehittämiseen ja arviointiin (VTT)
- 29. Vaaratilanne raportoinnin hyödyt • Vaaratilanteiden raportoinnin tarkoituksena on tuottaa organisaatiolle tietoa erilaisista turvallisuutta uhkaavista tapahtumista ja auttaa näin oppimaan virheistä. • Vaaratilanneraportointi auttaa organisaatiota myös ylläpitämään tietoisuutta toimintaan liittyvistä riskeistä. • Systemaattinen vaaratilanneraportointikäytäntö vähentää organisaation tapaturmataajuutta, sillä ongelmista saadaan ajoissa tietoa ja tilanne ehditään korjata ennen kuin vahinkoja aiheuttavia onnettomuuksia sattuu. • Työturvallisuuslain mukaan työnantajan on järjestelmällisesti selvitettävä ja tunnistettava työstä, työtilasta, muusta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät. Opas vaaratilanneraportoinnin kehittämiseen ja arviointiin (VTT)
- 30. Esimerkki vaaratilanteiden raportoinnista 15 11 14 11 186 32 22 23 38 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 200 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 5/2005 Taajuus Vaikeusaste Rap.läheltäpititapaukset Sairauspoissaolot %
- 31. Miksi yrityksen kannattaa panostaa turvallisuuteen ?
- 32. "Rahaa ja laatua ulos ikkunasta" • EU:n työsuojelustrategia v. 2007-2012 painottaa työsuojelun taloudellisia vaikutuksia • Vuonna 2000 EU:n 15 jäsenvaltiossa työtapaturmat aiheuttivat n. 55 miljardin euron kustannukset (0.64 % näiden maiden BKT:sta) (Lähde: Eurostat 2004) • Pohjoismaissa on tehty kansantaloudellisia laskelmia huonon työympäristön aiheuttamista menetyksistä, jotka ovat vaihdelleet 2-4 % välillä maan BKT:sta (Nordiska Ministerrådet 2004) • Suomessa vakuutusyhtiöt maksoivat v. 2008 työtapaturmien välittömiä kustannuksia n. 400 miljoonaa euroa (Finanssialan keskusliitto, vahinkovakuutuksen vakuutusmaksut ja maksetut korvaukset v. 2008) • Arvioidaan, että välittömien ja välillisten kustannusten suhde on karkeasti 1-7, eli tapaturmien välilliset kustannukset ovat jopa seitsenkertaiset verrattuna välittömiin kustannuksiin
- 33. Taloudelliset riskit konkretisoituvat yrityksille aiheutuvista • Välillisistä kustannuksista • Immateriaaliset kustannukset • yrityskuva • työnantajaimago • Materiaaliset • Korvauskulujen vaikutus vakuutusmaksuihin • Sijaisten palkkaus, opastaminen jne. • Uudelleenkoulutus • Ylityökustannukset • Menetetty tuotanto ja liikevaihto • Toiminnan ja tuotannon keskeytykset • Tuotteiden tai palvelujen laatuvirheet • Omaisuus- ja materiaalivahingot ja niiden korjaaminen • Tutkintaan ja järjestelyihin kulunut työaika • Vahingonkorvausvastuu, oikeuskulut • Vahingoittuneen menetetty ammattitaito ja työpanos, jne.
- 34. Työturvallisuustyön taloudellinen vaikutus yritystasolla Euroopan työterveys- ja turvallisuusvirasto
- 35. Esimerkki • Koneenhoitaja jäi käytävää ylittäessään trukin alle. Vasen sääriluu murtui 7 kk työkyvyttömyys • Työaikamenetykset 33 700 € • Käyttöomaisuusmenetykset 4 700 € • Lyhytvaikutteiset maksut 85 € • Vakuutusmaksuvaikutus 21 900 € • Yhteensä 60 385 € • Mitä 60000€ merkitsee käytännössä? • Yrityksen liikevoitto 1 %, Liikevaihdon lisäystarve 6 M€ • Yrityksen liikevoitto 5 %, Liikevaihdon lisäystarve 1,2 M€ • Entä 762.000 euroa?
- 36. Miksi yrityksen kannattaa panostaa turvallisuuteen ? Esimerkki • Kaivos Pohjois-Suomessa • huono kannattavuus, tappiollinen • uusi omistaja ulkomailta • uusi ulkomainen kaivospäällikkö laittoi työturvallisuuden kuntoon • kaivos muuttui kannattavaksi ilman muita toimenpiteitä • häiriöt vähenivät ja työteho kasvoi samalla
- 38. Vahingontorjunta 1. Noudata aina turvallisuussääntöjä ja ohjeita • Puutu heti jos havaitset että niitä ei noudateta 1. Perehdytä ja kouluta kaikki turvallisuuteen 2. Havainnoi ja arvioi vaaroja työskentelytavoissa ja -ympäristössä 3. Tee kehitysehdotuksia ja raportoi läheltä-piti tapaukset 4. Raportoi ja tutki kaikki tapaturmat, vahingot ja vaaratilanteet • Ota niistä opiksi 1. Ota turvallisuusasiat esille aina johtoryhmissä ja muissa kokouksissa • Ilman johdon sitoutumista on turvallisen työpaikan luominen vaikea ellei mahdotonta
Hinweis der Redaktion
- Riski käsitetään huikean usealla eri tavalla. Jokainen kokee sen oman työn ja kokemuksen kautta Esimerkissä rahoitusalan riskinäkemyksiä
- Kenen riskejä oikein hallitaan? Mihin tarvitaan pääomia ja varauksia, mistä vakuutusyhtiön riskit viimekädessä tulevat? Asiakkailtamme !!!!
- Aina riskienhallinta ei pidä, se voi myös pettää ja silloin tarvitaan vahingontorjuntaa joka Wagnerin tapauksessa olisi varmaan kypärä! Tosin jos rh ei olisi pettänyt tilanteeseen ei olisi edes päädytty mikä ero on hyvällä ja turvallisella autoilijalla? hyvä autoilija selviytyy tilanteesta johon turvallinen autoilija ei ikinä joudu Jos Wagner olisi kaiken todennäköisyyden vastaisesti insinööri, kuinka paljon tämä vahinko voisi pahimmillaan maksaa?
- 1.2 Tapaturma MM:n lähdettyä viemään nippua halliin NN nousi etummaisena olevan alimmaisen nipun päälle. NN sahasi moottorisahalla pinojen yhteisiä aluspuita poikki, jotta etummaisen pinon alin nippu olisi voitu seuraavaksi viedä lyhytpiikkisellä trukilla pois. Alimmaisen kerroksen (niput 5 ja 6) päällä oli 3 poikittaista aluspuuta. Nippu 5 oli 15 cm matalampi kuin nippu 6, joten aluspuita oli korotettu toisesta päästään asettamalla ne kahden päällekkäisen lankunpätkän päälle. NN sahasi yhtä aluspuuta poikki. Sahauksen heikentämä aluspuu katkesi ja sen seurauksena muut kaksi aluspuuta katkesivat ylempien lankkunippujen painosta. Katkeamisen seurauksena NN:n vieressä ollut pino kallistui ja kaksi ylintä lankkunippua (niput 1 ja 2) putosivat NN:n päälle. NN kuoli heti. 1.3 Kokemus NN (24 v.) oli koulutukseltaan merkonomi ja oli yrityksessä vasta kolmatta viikkoa töissä. NN:n perehdytys oli vielä kesken, sillä ainoa perehdyttäjä oli sairaslomalla. Tapaturman hetkellä NN toimi insinööri MM:n työparina apuna nippujen siirrossa.
- Mukana palo, vuoto, murto ja niistä aiheutuneet keskeytysvahingot
- suurpaloja yli 200 000 € yrityksissä yli 100 kpl viime vuonna, nouseva trendikö? yhteenvetona: vuosittain 170 000 vahinkoa, joista 50 johtaa kuolemaan ja noin 100 johtaa suurpaloon olisiko yrityksissä syytä keskittyä vähän myös vahingon torjuntaan ?
- eri tekijät ja "vakiintuneet" virheelliset tai vaaralliset toimintatavat johtavat siihen että riskitaso kasvaa kun se kasvaa riittävästi niin pienikin poikkeama tai virheellinen työmenetelmä voi johtaa vahinkoon riskitaso nousee yleensä hitaasti ja huomaamatta kun asioista alkaa tulla rutiinia ja tuttua vastaavan tapainen "sormi" vahinko:
- häiriöitä sattuu jatkuvasti yrityksissä ja myös muualla ne vain harvoin johtavat onnettomuuksiin tai katastrofeihin yleensä yhdenkin osan puuttuminen tai poistaminen tapahtuma ketjusta riittää pysäyttämään tilanteen ja estämään vahingon synnyn eli kun otetaan lisää riskiä, niin vahingonvaara kasvaa ja lopulta syntyy vahinko, tapaturma…
- Vahingontorjunnassa on yksinkertaisimmillaan kyse ihan perus asioiden pohtimisesta, merkitsemisestä ja opastuksesta tässä tapauksessa ne eivät olleet kunnossa ja koko laitos tuhoutui
- tapaturmat tvl:stä muut (esine, keskeytys vastuu, tavara, matka tms) pohjolan vahingot ja siitä markkinaosuuden mukaan johdettu siis 170 000 vahinkoa vuodessa!!!! se on lähes 500 erilaista vahinkoa suomalaisissa yrityksissä joka päivä (465 kpl) onneksi valtaosa niistä ovat pieniä….
- tämän kaavan mukaan yrityksissä tapahtuu huikea määrä kaikenlaisia vikoja häiriöitä puutteita vaaratilanteita jos niitä pystyisi vähentämään vähenisi myös vahinkojen määrä
- pyramidi perustuu Heinrich vuonna 1931 laatimaan malliin tapaturmien syntymekanismeista vuonna 1966 Bird laajensi sitä koskemaan omaisuusvahinkoja Olisikohan Bird Larry Birdin isä? Kukako on Larry Bird? Maailman paras valkoihoinen koripallonpelaaja Boston Celticts joukkuessa 80 ja 90 luvuilla
- käytännön työkaluja vahingontorjunnan parantamiseen aina ei tarvita kalliita investointeja ihan toimintatapojen muuttaminen ja suunnittelu voivat ajaa asian usein jokin asia halutaan ratkaista asentamalla lisää turvalaitteita kun ongelman voi ratkaista tekemällä asiat toisin näin päästään myös halvemmalla….