Kysymys siitä, kuinka laveasti selvityksiä voi mustata liikesalaisuuksiin vedoten.

1. KANTELU OIKEUSKANSLERILLE 19.12.2014
Pyydän oikeuskansleria tutkimaan, onko valitioneuvoston kanslia toiminut perustuslain (ennen
kaikkea §12) sekä julkisuuslain mukaisesti salatessaan suurelta osin selvitysmiehen laatiman
raportin Arctia Shipping Oy:öön liittyen (liite).
Valtioneuvoston kanslia toimitti julkisuuteen raportin, josta oli ns. mustattu laajoja osia.
Kysymyksessä on kuitenkin laajasti yleistä mielenkiintoa herättävä ja julkisten varojen strategista
käyttöä koskeva kysymys, jolla on vieläpä lisäksi erityistä merkitystä ympäristön terveellisyyden
valvomisen kannalta.
Julkisuuslain 24.1§:n kohdan 20 mukaan asiakirjan kohtien salaaminen on mahdollista, jos ne
sisältävät liikesalaisuuksia, mikäli tiedon antamisesta aiheuttaisi elinkeinonharjoittajalle
taloudellista vahinkoa. Mikäli kyseessä on ympäristön tervellisyyden suojaamisen kannalta
merkityksellistä tiedoista, tulisi tiedot kuitenkin antaa vaikka siitä voisikin aiheutua taloudellista
vahinkoa elinkeinonharjoittajalle.
asiakirjat, jotka sisältävät tietoja yksityisestä liike- tai ammattisalaisuudesta, samoin kuin
sellaiset asiakirjat, jotka sisältävät tietoja muusta vastaavasta yksityisen elinkeinotoimintaa
koskevasta seikasta, jos tiedon antaminen niistä aiheuttaisi elinkeinonharjoittajalle
taloudellista vahinkoa, ja kysymys ei ole kuluttajien terveyden tai ympäristön terveellisyyden
suojaamiseksi tai toiminnasta haittaa kärsivien oikeuksien valvomiseksi merkityksellisistä
tiedoista tai elinkeinonharjoittajan velvollisuuksia ja niiden hoitamista koskevista tiedoista
(julkisuuslaki 24§ 1. momentti kohta 20)
Pyydän oikeuskansleria ottamaan kantaa siihen, onko valtioneuvoston kanslia toiminut lakien ja
hyvän hallintotavan mukaisesti salatessaan kyseisen asiakirjan sisältöä näin laajasti. Tarkastelun
ansaitsee mielestäni ainakin nämä näkökulmat:
1) onko valtion kokonaan omistama strategisessa omistajaohjauksessa toimiva osakeyhtiö
ylipäätään "yksityistä elinkeinotoimintaa" harjoittava taho julkisuuslain näkökulmasta?
2) Mikäli yhtiö olisi tulkittava yksityiseksi elinkeinonharjoittajaksi, ovatko näin laajat osiot
selvityksestä tulkittavissa perustellusti kyseisen elinekeinonharjoittajan liike- tai
ammattisalaisuuksiksi?
3) Mikäli asiakirjan voitaisiin katsoa sisältävän liikesalaisuuksia, pitäisi niiden julkaisemisesta
aiheutua elinkeinonharjoittajalle taloudellista vahinkoa. Onko valtioneuvoston kanslia arvioinut
perustellusti, että tälläistä vahinkoa aiheutuisi nyt mustattujen tietojen julkaisemisesta? Ja onko
mustattu myös sellaisia kohtia, joiden julkaiseminen ei aiheuttaisi taloudellisia vahinkoja?
4) Lopuksi, vaikka katsottaisiin, että asiakirja sisältäisi liikesalaisuuksia, on mielestäsi joka
tapauksessa kyseessä julksisuuslaissa tarkoitettu poikkeus koskien "ympäriston terveellisyyden
suojaamisen kannalta merkityksellisiä tietoja". Kyseisen asiakirjan pohjalta harkitaan verovaroin
toteutettavia toimenpiteitä, joiden mahdolliset vaikutuksen ympäristön terveellisyyteen ovat
Suomen taloushistorian suurimmasta päästä. Olisiko koko asiakirja tullut julkistaa
kokonaisuudessaan jo tämän perusteella huolimatta mahdollisista liikesalaisuuksista?
Oikeuskanslerin päätöksellä on tätä tapausta laajempaa vaikutusta, sillä liikesalaisuuksien
suojaamiseen mielestäni vedotaan erittäin löyhin perustein erilaisia julkisia asiakirjoja salatessa

2. sekä kaikilla julkishallinnon tasoilla. Julkisuuslaki (1999) on suhteellisen tuore, eikä sen tulkintaan
viranomaisilla ole yhäkään tarpeeksi selkeitä ohjeistuksia.
Liitteenä on valtioneuvoston kanslian asiakirja avaatuna niin, että mustatut kohdat on luettavissa
(vaaleanpunainen taustaväri). Valtioneuvoston kanslia toimitti julkisuuteen vahingossa version,
jonka mustattujen kohtien lukeminen onnistuu pienellä vaivalla. Harkitsemattomaan ja "leveällä
pensselillä" tapahtuvaan asiakirjojen mustaamiseeenperustelematta tarkemmin ja vedoten
liikesalaisuuksiin on asia, johon on yleisesti erittäin hankala kansalaisten puuttua, sillä yleensä ei
voida tietää mitä on mustattu eikä siten kyseenalaistaa niiden mustaamista. Toivonkin, että
oikeuskanslerin linjauksella on ohjaavaa vaikutusta viranomaisten tulkintaan liikealaisuuksien
varjolla tapahtuvasta asiakirjojen salaamisesta jatkoa ajatellen.
Julkisuuteen levinneestä asiakirjasta uutisoi muun muassa Taloussanomat:
http://www.taloussanomat.fi/kotimaa/2014/12/13/arctian-salaiset-sopimukset/201417177/12
Ystävällisin terveisin,
Joonas Pekkanen
Avoin ministeriö ry