1. IINNSSTTIITTUUTTOO DDEE EEDDUUCCAACCIIOONN SSUUPPEERRIIOORR
PPEEDDAAGGOOGGIICCOO PPUUBBLLIICCOO
Teoría Cognitiva de A. R. Luria
MMoolllloo AArroottaayyppee LLuuzz
SSiillllooccaa CCoonnddoo IIssaabbeellaa

2. AAlleexxaannddeerr RR.. LLuurriiaa

3. AAlleexxaannddeerr RR.. LLuurriiaa
 NNaacciióó eenn eell aaññoo 11990022 eenn KKaazzáánn,, MMoossccúú..
 SSee ddeeddiiccóó aa eessttuuddiiaarr eell cceerreebbrroo,, eell ssiisstteemmaa
nneerrvviioossoo yy ccóómmoo llaass lleessiioonneess eenn áárreeaass
eessppeeccííffiiccaass aaffeeccttaann eell ccoommppoorrttaammiieennttoo ddeell
iinnddiivviidduuoo..

4. AAlleexxaannddeerr RR.. LLuurriiaa
 PPrreeccuurrssoorr ddee llaa TTeeoorrííaa CCooggnniittiivvaa--PPssiiccoonneeuurroollóóggiiccaa
““TTeeoorrííaa GGeennééttiiccaa SSoocciioo--CCuullttuurraall ddee llaa mmeennttee””..
 CCrreeaaddoorr ddeell ““TTeesstt ddee LLuurriiaa””
 EEssttaabblleeccee llaa AAssoocciiaacciióónn PPssiiccooaannaallííttiiccaa ddee KKaazzáánn eenn
11992233..

5. AAlleexxaannddeerr RR.. LLuurriiaa
 EEnn 11992244 ccoonnooccee aa LLeevv SS.. VVyyggoottsskkyy yy AAlleexxeeii NN..
LLeeoonnttiieevv..
 CCoonnttiinnúúaa ssuuss eessttuuddiiooss eenn eell ccaammppoo ddee llaass NNeeuurroo--
CCiieenncciiaass ddeessppuuééss ddee llaa IIII SSeegguunnddaa GGuueerrrraa MMuunnddiiaall..
 FFaalllleeccee eenn 11997777 ddeebbiiddoo aa ttrraassttoorrnnooss ccaarrddííaaccooss..

6. PPuubblliiccaacciioonneess ddee AA.. RR.. LLuurriiaa
 TThhee mmaakkiinngg ooff mmiinndd -- IInnttrroodduuccttiioonn bbyy MMiicchhaaeell CCoollee
 TThhee mmaakkiinngg ooff mmiinndd -- EEppiilloogguuee bbyy MMiicchhaaeell CCoollee
 TThhee mmiinndd ooff aa MMnneemmoonniisstt:: AA lliittttllee bbooookk aabboouutt aa VVaasstt MMeemmoorryy
 WWoorrkkiinngg BBrraaiinn:: AAnn IInnttrroodduuccttiioonn ttoo NNeeuurrooppssyycchhoollooggyy
 TThhee MMaann wwiitthh aa SShhaatttteerreedd WWoorrlldd:: TThhee HHiissttoorryy ooff aa BBrraaiinn
WWoouunndd

7. MMaarrccoo TTeeóórriiccoo ddee AA.. RR.. LLuurriiaa
 LLuurriiaa sseeññaallaabbaa qquuee
eerraa nneecceessaarriioo ssaalliirr
ffuueerraa ddee llaa mmeennttee yy eell
ccuueerrppoo ddeell iinnddiivviidduuoo
ppaarraa aannaalliizzaarr llaa vviiddaa
ssoocciiaall..

8. TTeeoorrííaa ddee AA.. RR.. LLuurriiaa
**SSuu eennffooqquuee pprroovviieennee ddee llaa EEssccuueellaa PPssiiccoollóóggiiccaa HHiissttóórriiccoo--CCuullttuurraall**

9. OObbjjeettiivvoo ddee llaa tteeoorrííaa
 CCrreeaarr uunn mmooddeelloo ddee llaa oorrggaanniizzaacciióónn
ccoorrttiiccaall cceerreebbrraall,, iinntteeggrraaddoo aa llaa ffoorrmmaa
qquuee ccoorrrreessppoonnddííaa aa llaa mmeeddiiaacciióónn
ccuullttuurraall ((mmooddeelloo cceerreebbrroo--ccoonndduuccttaa--
mmeennttee))..

10. OObbjjeettiivvoo ddee llaa tteeoorrííaa ((ccoonntt..))
 Eliminar de su análisis metodologías y
paradigmas fenomenológicos
(individualistas-personales) y los
naturalistas (comparativos-biológicos).
 Analizar las formas objetivas de la vida
social.

11. OObbjjeettiivvoo ddee llaa tteeoorrííaa ((ccoonntt..))
 Identificar yy eevviiddeenncciiaarr llaass ffuueenntteess ddeell
ddeessaarrrroolllloo ddee llaa ccoonnsscciieenncciiaa hhuummaannaa..
 IIddeennttiiffiiccaarr,, ccoonnoocceerr yy eexxpplliiccaarr llooss
mmeeccaanniissmmooss cceerreebbrraalleess yy ffiissiioollóóggiiccooss
qquuee vviiaabbiilliizzaann llaa iinntteerraacccciióónn
ssiimmbbiióóttiiccaa ccoonn llooss pprroocceessooss ccuullttuurraalleess
qquuee pprroodduucceenn llaa ccoonncciieenncciiaa hhuummaannaa..

12. IImmppoorrttaanncciiaa ddeell LLeenngguuaajjee yy
llaa iinnfflluueenncciiaa ddee LLeevv SS.. VVyyggoottsskkyy
 EEll lleenngguuaajjee eess pprroodduuccttoo ddee llaa
eexxppeerriieenncciiaa ssoocciiaall--ccuullttuurraall ddeell sseerr
hhuummaannoo..
 EEll lleenngguuaajjee lliibbeerraa aall sseerr hhuummaannoo ddee ssuu
aanniimmaalliissmmoo,, ppaarraa eevvoolluucciioonnaarr hhaacciiaa
uunn ssuujjeettoo qquuee ttiieennee ccaappaacciiddaadd ddee
ppeennssaarr eenn ppaassaaddoo,, pprreesseennttee yy ffuuttuurroo..

13. IImmppoorrttaanncciiaa ddeell LLeenngguuaajjee ((ccoonntt..))
 SSóólloo mmeeddiiaannttee eell lleenngguuaajjee,, eell sseerr hhuummaannoo ppuueeddee
ccrreeaarr rreepprreesseennttaacciioonneess ssiimmbbóólliiccaass ssoobbrree ssii mmiissmmoo yy
eell mmuunnddoo qquuee llee rrooddeeaa,, ssiieennddoo eessttee uunn pprroocceessoo
ddiinnáámmiiccoo yy ttrraannssffoorrmmaaddoorr dduurraannttee ttooddaa llaa vviiddaa..

14. IImmppoorrttaanncciiaa ddeell LLeenngguuaajjee ((ccoonntt..))
 LLuurriiaa eessttaabblleeccee qquuee llaa ppeerrcceeppcciióónn eess aaccttiivvaa
yy mmeeddiiaattiizzaaddaa ppoorr eell lleenngguuaajjee yy qquuee rreeccooggee
llaa iinnfflluueenncciiaa ddeell ccoonntteexxttoo ssoocciiaall ddeell
iinnddiivviidduuoo..
 AAññaaddee qquuee llaa aallffaabbeettiizzaacciióónn rreepprreesseennttaa uunnaa
aammpplliiaacciióónn ddeell aammbbiieennttee ccuullttuurraall eenn qquuee ssee
ssuusstteennttaa eell ddeessaarrrroolllloo ppssiiccoollóóggiiccoo..

15. TTrreess nniivveelleess ffuunncciioonnaalleess
ddee llaa aaccttiivviiddaadd cceerreebbrraall
 11eerr nniivveell
 TTrraabbaajjaa ccoonn llaa aatteenncciióónn
ppeerrcceeppttuuaall
 22ddoo nniivveell
 SSeennssoo--ppeerrcceeppcciióónn
 33eerr nniivveell
 OOccuurrrreenn llaass aaccttiivviiddaaddeess
ddee rreegguullaacciióónn,, vvaalliiddaacciióónn
yy oorrggaanniizzaacciióónn ddee llaa
aaccttiivviiddaadd ccoonnsscciieennttee..

17. ¿QQuuéé eess eell cceerreebbrroo yy
ccóómmoo ffuunncciioonnaa??
 EEll cceerreebbrroo eess uunn ssiisstteemmaa ccoommpplleejjoo yy
aaddaappttaattiivvoo..
 FFuunncciioonnaa eenn ddiiffeerreenntteess ffaacceettaass yy nniivveelleess aa llaa
mmiissmmaa vveezz,, ccoonn llaa ccaappaacciiddaadd ddee aaddaappttaarrssee aa
llaass ssiittuuaacciioonneess,, mmiieennttrraass iinntteerraaccttúúaa ccoonn eell
aammbbiieennttee..

18. CCaarraacctteerrííssttiiccaass eexxcceeppcciioonnaalleess
ddeell cceerreebbrroo
 TTiieennee llaa ccaappaacciiddaadd iinnffiinniittaa ddee aapprreennddeerr,, aa
ccuuaallqquuiieerr eeddaadd,, sseexxoo,, nnaacciioonnaalliiddaadd oo bbaaggaajjee
ccuullttuurraall..
 CCaappaazz ddee aauuttoo--ccoorrrreeggiirrssee yy aapprreennddeerr ddeessddee
llaa eexxppeerriieenncciiaa,, ppoorr mmeeddiioo ddeell aannáálliissiiss ddee
ddaattooss eexxtteerrnnooss yy aauuttoorrrreefflleexxiióónn..

19. CCaarraacctteerrííssttiiccaass eexxcceeppcciioonnaalleess
ddeell cceerreebbrroo (ccoonntt..)
 PPoosseeee vvaarriiooss ttiippooss ddee mmeemmoorriiaa
 IInnffiinniittaa ccaappaacciiddaadd ppaarraa ccrreeaarr
 CCaappaacciiddaadd ppaarraa ddeetteeccttaarr ppaattrroonneess yy
eeffeeccttuuaarr aapprrooxxiimmaacciioonneess

20. ÁÁrreeaass ddeell cceerreebbrroo iinnvvoolluuccrraaddaass eenn
eell lleenngguuaajjee

21. ¿QQuuéé eess aaffaassiiaa??
 DDiissffuunncciióónn eenn llooss cceennttrrooss oo cciirrccuuiittooss ddeell
lleenngguuaajjee ddeell cceerreebbrroo qquuee iimmppoossiibbiilliittaa oo
ddiissmmiinnuuyyee llaa ccaappaacciiddaadd ddee ccoommuunniiccaarrssee
mmeeddiiaannttee eell lleenngguuaajjee oorraall,, llaa eessccrriittuurraa oo llooss
ssiiggnnooss,, ccoonnsseerrvvaannddoo llaa iinntteelliiggeenncciiaa yy llooss
óórrggaannooss ffoonnaattoorriiooss..

22. ÁÁrreeaass ddee llaa ccoorrtteezzaa ccoorrttiiccaall
ddeell cceerreebbrroo hhuummaannoo
 AAffaassiiaa aauuddiittiivvaa
 SSee aassoocciiaa ccoonn lleessiioonneess ddeell llóóbbuulloo tteemmppoorraall..
 AAffaassiiaa mmoottoorraa aaffeerreennttee
 AAssoocciiaaddaa ccoonn lleessiioonneess ddee llaa ppoorrcciióónn ddeell llóóbbuulloo
ppaarriieettaall aanntteerriioorr..

23. ÁÁrreeaass ddee llaa ccoorrtteezzaa ccoorrttiiccaall
ddeell cceerreebbrroo hhuummaannoo ((ccoonntt..))
 AAffaassiiaa mmoottoorraa eeffeerreennttee
 AAssoocciiaaddaa ccoonn lleessiioonneess ddeell áárreeaa pprree--mmoottoorraa ddeell
llóóbbuulloo ffrroonnttaall..
 AAffaassiiaa sseemmáánnttiiccaa
 AAssoocciiaaddaa ccoonn lleessiioonneess ddeell áárreeaa ppaarriieettoo--tteemmppoorraall--
oocccciippiittaall..

24. AAppoorrttaacciioonneess ddee AA.. RR.. LLuurriiaa
aall lleenngguuaajjee
 EEll cceerreebbrroo ffuunncciioonnaa ccoommoo iinnssttrruummeennttoo ppaarraa llaass
aaccttiivviiddaaddeess ccoonn pprrooppóóssiittooss yy mmeettaass ccoonnsscciieenntteess..
 LLaa ccoonncciieenncciiaa yy llaass aaccttiivviiddaaddeess cceerreebbrraalleess ssoonn
mmoollddeeaaddaass ppoorr llaa ccuullttuurraa yy ppoorr eell lleenngguuaajjee..
 ÉÉssttaa ssee ffoorrmmaa dduurraannttee eell ddeessaarrrroolllloo ddee ccaaddaa
iinnddiivviidduuoo eenn rreellaacciióónn aa ssuu ccoonntteexxttoo ssoocciiaall..

25. CCoonncclluussiióónn
LLuurriiaa eessttaabblleecciióó uunn ddiilleemmaa tteeóórriiccoo eenn eell
ccaammppoo ddee llaa NNeeuurroollooggííaa.. SSee ddiissttiinngguuiióó ppoorr
hhaabbeerr ddaaddoo uunn eennffooqquuee uunniittaarriioo ee
iinntteeggrraattiivvoo eenn llaa PPssiiccoollooggííaa aa llaa dduuaalliiddaadd
ccaarrtteessiiaannaa..

26. BBiibblliiooggrraaffííaa
 BBoowwddeenn.. MM..DD.. ((SS..FF..)) AArreeaass ooff tthhee hhuummaann ccoorrtteexx iinnvvoollvveedd iinn
llaanngguuaaggee.. AA SSyynnooppssiiss ooff LLuurriiaa’’ss TThhrraauummaattiicc AApphhaassiiaa..
DDeeppaarrttmmeenntt ooff PPssyycchhiiaattrryy aanndd BBeehhaavviioorraall SScciieenncceess aanndd NNaattiioonnaall
PPrriimmaattiicc RReesseeaarrcchh CCeenntteerr.. UUnniivveerrssiittyy ooff WWaasshhiinnggttoonn,, SSeeaattttllee,,
WWaasshhiinnggttoonn,, UUSSAA.. RReeccuuppeerraaddoo eell 1177 ddee mmaarrzzoo ddee 22000088
ddee:: hhttttpp::////lluurriiaa..uuccssdd..eedduu//bbiioo..hhttmmll
 CCoollee,, MM.. ((SS..FF..)) BBiiooggrraapphhyy.. AA bbrriieeff oovveerrvviieeww ooff LLuurriiaa’’ss lliiffee aanndd
wwoorrkk.. RReeccuuppeerraaddoo eell 1177 ddee mmaarrzzoo ddee 22000088 ddee::
hhttttpp::////mmaarrxxiisstt..aannuu..eedduu..aauu//aarrcchhiivvee//lluurriiaa//ccoommmmeennttss//bbiioo..hhttmm
 CCoollee,, MM.. ((SS..FF..))..BBiiooggrraapphhyy.. BBiiooggrraapphhyy.. AAlleexxaannddeerr LLuurriiaa..
RReeccuuppeerraaddoo eell 1155 ddee mmaarrzzoo ddee 22000088 ddee::
hhttttpp::////lluurriiaa..uuccssdd..eedduu//bbiioo..hhttmmll

27. BBiibblliiooggrraaffííaa ((ccoonntt..))
 LLuurriiaa,, AA.. RR.. ((1197700)).. TThhee ffuunnccttiioonnaall oorrggaanniizzaattiioonn ooff tthhee bbrraaiinn..
SScciieennttiiffiicc AAmmeerriiccaann,, 222222((33)),,6666--7788.. RReeccuuppeerraaddoo eell 1166 ddee mmaarrzzoo
ddee 22000088 ddee::
hhttttpp::////wwwwww..ccoommnneett..ccaa//~~ppbbaallllaann//ffuunnccttssyysstteemmss..hhttmm..
 SSoouussaa,, DD.. ((22000022)).. CCóómmoo aapprreennddee eell cceerreebbrroo.. ((22ddaa,, EEdd..))..
EEssttaaddooss UUnniiddooss.. CCoorrwwiinn PPrreessss..
 VVaazzqquueezz,, RR.. AA.. MM..SS.. ((22000066)).. VViiggoottsskkii yy LLuurriiaa.. DDooss aalliiaaddooss,,
ddooss aammiiggooss,, ddooss vviiddaass:: uunn aaccuueerrddoo tteeóórriiccoo--pprraaccttiiccoo ssoobbrree llaa mmeennttee
yy eell pprroottaaggoonniissmmoo ddee lloo ssoocciiaall.. IISSSSNN::22001111--22552211.. RReeccuuppeerraaddoo eell
1188 ddee mmaarrzzoo ddee 22000088 ddee::
hhttttpp::////wwwwww..ppssiiccoollooggiiaacciieennttiiffiiccaa..ccoomm//bbvv//ppssiiccoollooggiiaa--2244--11