2. Motiva on asiantuntijayritys, joka kannustaa energian ja
materiaalien tehokkaaseen ja kestävään käyttöön.
Palvelut
• Energiatehokkuussopimukset
• markkinointi ja toimeenpanon tuki, seuranta
• Energiakatselmus- ja analyysitoiminta
• kehittäminen, koulutus ja laadunvalvonta
• Energiaa säästävä tekniikka
• käyttöönoton vauhdittaminen
• Uusiutuva energia
• käytön lisääminen
• Materiaalitehokkuuden edistäminen
• katselmustoiminnan kehittäminen
• Viestintä, neuvonta ja koulutus
• viestintäkampanjat, julkaisut, yms.
• Seuranta ja vaikutusten arviointi
• Kestävät julkiset hankinnat
2
3. Miksi resurssitehokkuus on agendalla?
Luonnonvarojen kestävä käyttö
• Luonnonvarojen rajallisuus ja epätasainen jakautuminen
• Kriittiset raaka-aineet, viljelyskelpoinen maa, puhdas vesi
• Eri käyttökohteet kilpailevat samoista raaka-aineista (esim. vilja ja puu)
→ kilpailu resursseista, hintojen nousu, saatavuusongelmat
Ympäristöhyödyt
• Merkittävä keino ilmastonmuutoksen hillitsemiseen
• Jätteiden synnyn ehkäisy
Kustannussäästöt
• Tärkeä kilpailukykytekijä
• Tehostamispotentiaalit teollisuudessa ovat huomattavia
• Materiaalikustannukset 45 % yritysten kustannuksista → Materiaalien
säästöpotentiaali jopa 20 % (Demea)
• Taloudelliset hyödyt – Suomessa arvioitu säästöpotentiaali teollisuudessa 7 MRD €
2012
4. Materiaalitehokkuuden edistämiseen liittyvät
lähestymistavat yrityksille
Alueellinen Tuotantolähtöinen Tuotelähtöinen
-Materiaalitehokkuus
tuotantoprosesseissa
-Materiaalitehokkuus
tuotteissa ja palveluissa
-Materiaalikatselmustoiminta
-Toimipaikkojen välisten
-Elinkaariajattelun
virtojen tarkastelu ja -Vaikuttaminen
soveltaminen
tehostaminen ’teollisen tuotantoprosesseja ja
ekologian’ näkökulmasta toimintatapoja kehittämällä
-Vaikuttaminen
ennakoivasti
-Tiivis vuoropuhelu
tuotesuunnittelun keinoin
tuotesuunnittelun kanssa
keskeistä
5. Materiaalikatselmus
• Systemaattinen tapa käydä tuotannon
materiaalivirrat läpi ja etsiä säästökohteita
• Tuo esiin materiaalien käyttöön liittyvät
suorat ja välilliset kustannukset sekä
säästömahdollisuudet
• Tuottaa konkreettisia toimenpide-
ehdotuksia säästöjen toteuttamiseksi Toimenpiteet
• Hyödynnetään yrityksen osaamista ja
tietotaitoa (piilevä tieto!)
• Tuottaa tietoa materiaalivirtoihin liittyvistä SÄÄSTÖT
-kustannuksissa
ympäristönäkökohdista
-materiaalipanoksissa
-ympäristövaikutuksissa
6. Materiaalikatselmuksen vaiheet
Yritys Katselmoijakonsultti Motiva
Katselmoijan valinta
Aloituspalaveri
Lähtötietojen kerääminen ja kenttätyö
Tulosten kokoaminen ja arviointi
•Materiaali – ja kustannustaseet
•Parannuskohteiden tunnistaminen
Ideointityöpaja
•Konkreettisten parannustoimenpiteiden ideointi
Toimenpide-ehdotukset ja niiden arviointi
Raportointi
Loppupalaveri
Raportin viimeistely
Raportin luovutus ja hyväksyntä
Toimenpiteiden toteutus Tulosten seuranta
2012
7. Toteutus
• Roolit:
• Konsultti: toteuttaa katselmuksen ja laatii katselmusraportin
• Yritys: toimittaa lähtötietoja ja osallistuu työkokouksiin ja
ideointityöpajaan
• Motiva: kouluttaa konsultit, huolehtii katselmusmallista sekä
laadunvalvonnasta, tulosten seurannasta ja raportoinnista
• Työaika: konsultti n. 2 htkk, yritys n. 1-2 htvko
9. Pilottikohteet
• Oras Oy -metallituoteteollisuus
• Uponor Oy -muovituoteteollisuus
• Lumon Oy -parvekelasit ja terassit
• Kidex Oy -huonekaluteollisuus
• URV Oy -rautavalimo
2012
10. Uponor Forssa – ”lähes jätteetön tuotantolaitos”
Linja 1
TUOTE (minimi) YLIPAINO ROUHE
Raaka-aine [kEUR] Raaka-aine [kEUR] Raaka-aine [kEUR]
Työ [kEUR] Työ [kEUR] Työ [kEUR]
Energia [kEUR] Energia [kEUR] Energia [kEUR]
Muut [kEUR] Muut [kEUR] Muut [kEUR]
Linja 2 Raaka-aine [kEUR]
TUOTE(minimi) YLIPAINO ROUHE Työ [kEUR]
Raaka-aine [kEUR] Energia [kEUR]
Työ [kEUR] Raaka-aine [kEUR] Raaka-aine [kEUR] Raaka-aine [kEUR]
Työ [kEUR] Työ [kEUR] Työ [kEUR] Muut [kEUR]
Energia [kEUR]
Muut [kEUR] Energia [kEUR] Energia [kEUR] Energia [kEUR]
Muut [kEUR] Muut [kEUR] Muut [kEUR]
Linja 3
TUOTE(minimi) YLIPAINO ROUHE
Raaka-aine [kEUR] Raaka-aine [kEUR] Raaka-aine [kEUR]
Työ [kEUR] Työ [kEUR] Työ [kEUR]
Energia [kEUR] Energia [kEUR] Energia [kEUR]
Muut [kEUR] Muut [kEUR] Muut [kEUR]
Raaka-aine [kEUR]
Linja 4 Työ [kEUR]
TUOTE(minimi) YLIPAINO ROUHE Energia [kEUR]
Raaka-aine [kEUR] Raaka-aine [kEUR] Raaka-aine [kEUR] Muut [kEUR]
Työ [kEUR] Työ [kEUR] Työ [kEUR]
Energia [kEUR] Energia [kEUR] Energia [kEUR]
Muut [kEUR] Muut [kEUR] Muut [kEUR]
Raaka-aine [kEUR]
Työ [kEUR]
Energia [kEUR]
Muut [kEUR]
• Raaka-ainekustannusten osuus 90 %
• Katselmuksessa löytyi 45 toimenpide-ehdotusta
• Hukan vähentämisessä säästyy 1450 €/ muovitonni
• Kokonaissäästöpotentiaali useita satoja tuhansia euroja vuodessa
11. Uponorin kommentteja materiaalikatselmuksesta
• ”Tiedonkeruu oli hyvin ohjeistettu, eikä prosessi ollut liian työläs
yrityksen kannalta.”
• ”Visuaalinen esitystapa ja työpajatyöskentely toivat esille aivan uusia
toimenpide-ideoita.”
• ”Toteutettavien toimenpiteiden valintaa helpotti raportissa tehty
arviointi.”
• ”Tältä pohjalta yrityksen on helppo lähteä toteuttamaan
parannustoimenpiteitä ja saattaa ne osaksi toiminnan jatkuvaa
parantamista.”
12. Tuloksia viidestä pilottikatselmuksesta -
yhteenvetoa
• Toimenpideideoita tullut paljon (40-100 kpl/ katselmus)
• Laskennallinen säästöpotentiaali 300 000 – 1 milj. €/ yritys/ vuosi,
josta toteutuu arviolta 20 - 50 % ensimmäisen vuoden aikana.
• Yksittäisen materiaalin säästöpotentiaali jopa 30 %
• Säästöjen toteuttamiseksi ei välttämättä tarvita investointeja
(jatkuvan seurannan parantaminen, koulutus, työohjeet,
tarkistuslistat)
13. Materiaalikatselmustoiminnassa opittua
- yhteenvetoa
• Katselmustoiminta on tuloksellista –säästöt kustannuksissa, resursseissa ja
ympäristövaikutuksissa
• Materiaalitehokkuuden systemaattinen kokonaistarkastelu yritysten omilla
toimintamalleilla ja resursseilla ei ole itsestäänselvyys
• ”Ulkopuolisen” ohjaamana työ tulee tehtyä aikataulussa ja riittävässä
laajuudessa, mitään ”itsestään selvää” ei jää selvittämättä
• Mahdollistaa tarkemman materiaalinkäytön seurannan myös jatkossa →
mittarit + yrityksen oma osaaminen kehittyy
• Mahdollistaa jatkuvan parantamisen entistä hallitummin →
materiaalitehokkuusnäkökohtien ja parannustoimenpiteiden kytkentä
johtamisjärjestelmään
15. Suomen materiaalikatselmusohjelman
valmistelu
Tavoitteet
• Ohjelman käynnistyminen 2014?
OHJELMAN EDISTÄMINEN SÄÄDÖKSET, TUKI-
• Ohjelman peruselementtien määrittely TAVOITTEET MARKKINOINTI OHJEISTUS POLTIIKKA
• mahdolliset katselmustuet OSAPUOLET OHJELMAN HAL-
LINNOINTI
ENERGIAKATSEL-
MUSMALLIT
SEURANTA
• katselmoijien koulutus ja pätevöityminen KATSELMOIJA- VASTUUHENKI- LAADUNVARMIS
KOULUTUS LÖT, PÄTEVYYS TUS
• tulosten seuranta ja laadunvarmistus
KATSELMOIJAN
• eri toimijoiden roolit TYÖKALUT
Kuva. Energiakatselmusohjelman 12 peruselementtiä.
Materiaalikatselmustoiminta projektin aikana
• Katselmustoiminta jatkuu ja laajenee
• 9 konsulttiyritystä mukana ja koulutettu tekemään materiaalikatselmuksia
• Materiaalikatselmuksia toteutetaan 10-15 yrityskohteessa ajalla 2012-2013
→ Uusia kohdeyrityksiä haetaan!
2011
17. Teollinen symbioosi -
Eri toimijoiden välisten materiaali- ja energiavirtojen käytön
edistäminen
• Tavoitteena materiaalivirtojen tuottajien ja hyödyntäjien kohtaaminen →
”synergioiden” syntyminen
• Tarvitaan tietojen vaihtoa yritystasolla ja alueellisin tarkasteluin
• Parantaa sekä yritysten että koko alueen kilpailukykyä ja ekotehokkuutta
• Hyötyjä: Kustannussäästöt, kaatopaikkatilan säästö, CO2-
päästövähenemät, luonnon raaka-aineiden säästö, työpaikkojen synty,
innovaatiot ym.
• Suunnitteilla esiselvityshanke kansallisesta etenemistavasta teollisen
symbioosin edistämiseksi
2011
18. National Industrial Symbiosis Programme - NISP
ohjelman tuloksia Britanniasta
Lähde: NISP. 2009. The Pathway to a low carbon sustainable economy. http://www.nisp.org.uk/Publications/Pathway_Executive_Summary.pdf