Mehiläispesistä kerätyillä siitepölyillä voidaan selvittää kasveja,, joissa mehiläiset käyvät. Anneli Salosen esityksessä kerrotaan, mitä tuloksia saatiin siitepölyjä tutkimalla. SML:n Talvipäivät 2015

1. SML:n talvipäivät Jyväskylä 25.1.2015 Anneli Salonen
Värit apuna salapoliisityössä -
mehiläisten siitepölylähteet
kesällä 2013
Kuvat Tarja Ollikka ja Anneli Salonen

2. SML:n talvipäivät Jyväskylä 25.1.2015
Anneli Salonen
HANKEYHTEISTYÖ: POHJOIS-KARJALAN KASVIEN
BIOAKTIIVISUUS JA INNOVATIIVINEN YRITYSTOIMINTA JA
SUOMEN MEHILÄISHOITAJAIN LIITTO RY
Kesällä 2013 mehiläisten keräämien
siitepölyrakeiden kasvialkuperä
seitsemällä eri paikkakunnalla
•Anneli Salonen, Anu Lavola & Riitta Julkunen-Tiitto
Luonnonainetutkimuksen laboratorio, Biologian laitos, Itä-Suomen
yliopisto
•Tarja Ollikka
Suomen mehiläishoitajain liitto ry

3. SML:n talvipäivät Jyväskylä 25.1.2015
Anneli Salonen 3
• Mehiläiset keräävät kasveista meden
lisäksi siitepölyä toukkien ja nuorien
mehiläisten proteiiniravinnoksi
• Keruumehiläinen kokoaa kukasta
itseensä tarttuneet siitepölyhiukkaset
harjaamalla kehonsa karvoitusta ja siirtää
ne harjausliikkeillä takajaloissa oleviin
karvojen muodostamiin siitepöly-
vasuihin siitepölyrakeiksi.
• Pesässä siitepölylasti irrotetaan
keskijalan piikillä ja siirretään
kennoihin säilöttäväksi maito-
happokäymisen avulla pergaksi
Taustaa

4. SML:n talvipäivät Jyväskylä 25.1.2015
Anneli Salonen
• Mehiläiset lentävät yhden keruulennon aikana
pääasiassa vain yhden kasvilajin kukissa
-> mehiläisten pesään tuoma siitepölyrae on
tavallisimmin koottu pääasiassa yhden
kasvilajin siitepölyhiukkasista
• Kunkin kasvin siitepölyhiukkasilla on oma
värinsä, joka saattaa muuttua, kun mehiläinen
käsittelee raetta ja lisää siihen mettä
• Siitepölyrakeiden värejä voidaan käyttää
apuna selvitettäessä, missä kasveissa
mehiläiset käyvät siitepölynkeruulennoillaan
• Tätä tietoa voidaan käyttää apuna esimerkiksi
silloin, kun selvitetään, pölyttävätkö
mehiläiset halutun kasvuston
Taustaa

5. SML:n talvipäivät Jyväskylä 25.1.2015
Anneli Salonen 5
• Pohjois-Karjalan kasvien bioaktiivisuus ja innovatiivinen
yritystoiminta hankkeen toimesta tutkittiin mehiläisten keräämiä
siitepölyrakeita kesältä 2013, jotka seitsemän eri puolella Suomea
toimivaa mehiläistarhaajaa oli luovuttanut tutkittavaksi
• Kirkkonummelta, Ilomantsista, Lappajärveltä, Janakkalasta,
Leppävirralta, Nederlappforsilta ja Joensuun Tuupovaarasta
• Kolmelta paikkakunnalta saatiin useampia näytteitä koko kesän
ajalta
Tutkimuksen tarkoitus

6. SML:n talvipäivät Jyväskylä 25.1.2015
Anneli Salonen
• Näytteistä punnittiin
sattumanvaraisesti n.
5 g siitepölyrakeita
• Rakeet lajiteltiin värin
mukaan eri ryhmiin
• Värit merkittiin
muistiin Tikkurilan
maalivärikartan
avulla
• Ryhmät kuvattiin,
punnittiin, ja niistä
tehtiin mikroskooppi-
näytteet
Näytteiden lajittelu ja tutkiminen
Kirkkonummi

7. SML:n talvipäivät Jyväskylä 25.1.2015
Anneli Salonen 7
• näytteitä oli 31
• näytteistä eroteltiin värien
perusteella 536 erillistä
siitepölyraeryhmää
• ryhmistä tunnistettiin yli 70
kasvilajia, sukua tai heimoa,
joista 12 oli medetöntä
• lisäksi löydettiin ruostesienten
itiöitä ja mesikastemerkkejä
• vain kuudessa näytteessä
kasvilajia ei tunnistettu
(mahdollisesti koristekasvi)
Tulokset

8. SML:n talvipäivät Jyväskylä 25.1.2015
Anneli Salonen
• Runsaat lajit: 11 lajia esiintyi ainakin yhdessä 5 g:n näytteessä yli
20%
Tulokset
Rypsi Metsämarjat; mustikka,
puolukka
Luonnonvaraiset ristikukkaiset;
peltokanankaali, ukonnauris
Mesiangervo*
Puna-apila Sarjakukkaiset; koiran- ja
karhunputki
Valkoapila Mykerökukkaiset:
Alsikeapila Leinikit*; niitty- ja
rönsyleinikki, rentukka
Maitohorsma
* Medetön kasvi

9. SML:n talvipäivät Jyväskylä 25.1.2015
Anneli Salonen 9
• Muita löydettyjä lajeja, vähemmän kuin 20 % missään näytteessä
Tulokset
mänty mesimarja vuohenherne syreeni/likusteria pujo
lumme ruusukasvit lupiini hunajakukka asterit
unikot vadelma rantakukka pähkämö
pietaryrtti, siankärsämö,
päivänkakkara
savikat kellukat metsäkurjenpolvi peruna vihvilät
hierakat rätvänä ukonputki tädykkeet sarat
tattari mansikka palsamit kannusruoho heinät
kuismat pihlaja villiviini kellokasvit ruostesienen itiöt
orvokit
tuomi, kirsikka,
luumu matarat takiainen
pajut ruusut heisikasvit ohdakkeet
kanerva
virnat,
härkäpapu kuusamat nurmikaunokki
sinilatvat mesikät ruusuruoho kultapiisku

10. SML:n talvipäivät Jyväskylä 25.1.2015
Anneli Salonen
• Yllättävin havainto oli leinikin
siitepölyjen runsas määrä alkukesän
näytteissä
• Myös metsämarjojen siitepölyjä tulee
alkukesästä pesiin paljon
• Keskikesällä suurimmat
siitepölyrakeiden määrät olivat
peräisin apiloista, horsmasta,
mesiangervosta ja rypsistä
• Loppukesän näytteissä vallitsivat
mykerökukkaiset kasvit sekä
maitohorsma ja apila
• Hunajakukan ja vadelman siitepölyä
löytyi vähemmän kuin odotettiin
Tulokset

11. SML:n talvipäivät Jyväskylä 25.1.2015
Anneli Salonen 11
• Leppävirta
- Juhannuksen jälkeen
• Ilomantsi (alla)
- alkukesä ja sekanäyte

12. SML:n talvipäivät Jyväskylä 25.1.2015
Anneli Salonen
• Nederlappforsilta - kaksi sekanäytettä
• Janakkala
- yhden päivän näyte

13. SML:n talvipäivät Jyväskylä 25.1.2015
Anneli Salonen
• leinikit
• apilat
• valvatti ja muut
mykerökukkaiset
• metsämarjat
• rypsi
• sarjakukkaiset
Etelä-Suomi Kirkkonummi

14. SML:n talvipäivät Jyväskylä 25.1.2015
Anneli Salonen 14
Itä-Suomi, Tuupovaara
• leinikit
• mesiangervo
• maitohorsma
• metsämarjat
• mykerökukkaiset

15. SML:n talvipäivät Jyväskylä 25.1.2015
Anneli Salonen
• siitepölynäytteitä
oli saatavana vain
heinä-elokuulta
• puna- ja
valkoapila
• rypsi
Länsi-Suomi Lappajärvi

16. SML:n talvipäivät Jyväskylä 25.1.2015
Anneli Salonen
• saatiin hyvä yleiskuva mehiläisten käyttämistä siitepölynlähteistä
Suomessa
• kesällä 2013 kesä oli noin kaksi viikkoa aikaisemmassa kuin
tavallisesti
• näytteet saatu mehiläistarhaajilta, jotka keräävät siitepölyä myyntiin
-> keruu aloitetaan kevätkehityksen jälkeen -> näytteistä puuttuvat
kevään ja alkukesän siitepölykasvit leppä, paju, leskenlehti,
voikukka, pihlaja
• uutta tietoa: leinikin runsaus
ja hunajakukan ja vadelman
vähäinen määrä
Johtopäätökset

17. SML:n talvipäivät Jyväskylä 25.1.2015
Anneli Salonen
• eri kasveista peräisin olevien siitepöly-
rakeiden väreistä saatiin uutta tietoa
• samanväriset siitepölyrakeet saattavat olla
peräisin eri kasveista
• samasta kasvista peräisin oleva siitepöly
voi olla eri väristä
• värit voivat vaihdella myös
siitepölyn käsittelyn mukaan.
Osa näytteistä oli kuivattuja
ja osa tuoreena pakastettuja
• maalivärikartan värivalikoima
riittämätön siitepölyjen värejä
kuvaamaan
17
Voidaanko värien avulla erotta siitepölykasveja?

18. SML:n talvipäivät Jyväskylä 25.1.2015
Anneli Salonen 18
Samanväriset siitepölyt saattavat olla peräisin eri kasveista
Voikukka ja valvatti

19. SML:n talvipäivät Jyväskylä 25.1.2015
Anneli Salonen 19
Usealla kasvilla siitepölyrakeiden väri vaihtelee paljon

20. SML:n talvipäivät Jyväskylä 25.1.2015
Anneli Salonen 20
• Siitepölypakkaus ei lähtökohtaisesti tarvitse ravintoarvomerkintöjä,
koska siitepöly on käsittelemätön elintarvike
• Jos korkeaa proteiinipitoisuutta tahdotaan nostaa esille, pitää
ravintoarvomerkintä olla pakkauksessa
• Joulukuussa 2014 analysoitiin kahdesta kokoomanäytteestä
ravintoarvot Pohjois-Karjalan aikuisopiston Ekotassu-hankkeen
kustannuksella
• Toinen näyte oli yhdistetty itäsuomalaisista näytteistä ja toinen
Etelä- ja Länsi-Suomen näytteistä
• Analysoitiin kaikki ravintoaineet, joita tarvitaan pakollisissa
pakkausmerkinnöissä
Suomalaisen siitepölyn ravintoarvot

21. SML:n talvipäivät Jyväskylä 25.1.2015
Anneli Salonen 21
yksikkö
Itä-Suomen
näyte
Etelä- ja Länsi-Suomen
näyte Keskiarvo Eurooppa
Rasva g/100 g 7 7.2 7.1 1-13
Kosteus g/100 g 12.5 11.5 12
Proteiini g/100 g 18.5 22.5 20.5 10-40
Tuhka g/100 g 2.3 2.7 2.5 2-6
Hiilihydraatit g/100 g 59.7 56 57.85 13-55
Energiasisältö kcal kcal/100 g 376 379 377.5
kJ kJ/ 100 g 1.59 1.6 1.595
Rasvahappokoostumus
Tyydyttyneet rasvahapot g/100 g 1.5 0.7 1.1
Kertatyydyttymättömät g/100 g 0.6 3.2 1.9
Monityydyttymättömät g/100 g 3.2 2.6 2.9
Omega-3 rasvahapot g/100 g 2.7 0.6 1.65
Omega-6 rasvahapot g/100 g 0.5 0 0.25
Fruktoosi g/100 g 14 14.3 14.15
Glukoosi g/100 g 11.7 12.7 12.2
Laktoosi g/100 g < 0,04 < 0,04 < 0,04
Maltoosi g/100 g 0.53 0.46 0.495
Sakkaroosi g/100 g 9.57 7.29 8.43
Sokerit yhteensä g/100 g 35.8 34.8 35.3
Natrium mg/kg < 50 < 50 < 50
Siitepölyanalyysien tulokset

22. SML:n talvipäivät Jyväskylä 25.1.2015
Anneli Salonen 22
Yksikukkasiitepölyjen proteiinipitoisuuksia

23. SML:n talvipäivät Jyväskylä 25.1.2015
Anneli Salonen
Ravintoarvomerkinnät siitepölypakkaukseen
23
Ravintosisältö /
Näringsvärde 100 g
tuotetta Itä-Suomen näyte
Etelä- ja Länsi-
Suomen näyte Keskiarvo
Energia 1590 kJ/376 kcal 1600 kJ/379 kcal 1595 kJ/378 kcal
Rasva 7 g 7.2 g 7.1 g
josta tyydyttynyttä 1.5 g 0.7 g 1.1 g
Hiilihydraatit 59.7 g 56 g 57.9 g
josta sokereita 35.8 g 34.8 g 35.3 g
Proteiinit 18.5 g 22.5 g 20.5 g
Suola < 0,13 g < 0,13 g < 0,13 g
Ravintoarvomerkinnän välittömään läheisyyteen (mielellään alle)
voi laittaa: Suolapitoisuus johtuu yksinomaan luonnollisesti
esiintyvästä natriumista (Suositeltu päiväannos 10-15g)

24. SML:n talvipäivät Jyväskylä 25.1.2015
Anneli Salonen
• Jos pakkauksessa haluaa käyttää ravitsemus- ja terveysväitteitä, on
ravintoarvomerkintätaulukko pakollinen.
• Siitepölyn analyysien perusteella pakkauksessa voidaan käyttää
seuraavassa esiteltäviä väitteitä. Näin toimiessasi muista myös
liittää analyysitulokset oman yrityksesi omavalvonta-asiakirjoihin.
Proteiini
• 21% prosenttia elintarvikkeen energiasisällöstä muodostuu
proteiinista
– Luvallinen ravitsemusväite ja sitä vastaavat muodot: Runsaasti
proteiinia sisältävä/ runsas proteiininen/ korkea
proteiinipitoisuus/ hyvä proteiinin lähde/ proteiinirikas
24
Siitepölyyn liitettävät luvalliset ravitsemus-
väitteet

25. SML:n talvipäivät Jyväskylä 25.1.2015
Anneli Salonen
Rasva
•Tyydyttyneitä rasvoja alle 1.5 g/100g
– Luvallinen ravitsemusväite ja sitä vastaavat muodot: Vähän
tyydyttyneitä rasvoja/vähän kovaa rasvaa
•Omega-3 rasvahappoja 1.7 g /100 g
– Luvallinen ravitsemusväite ja sitä vastaavat muodot: Runsaasti
omega-3 rasvahappoja/ hyvä omega-3 rasvojen lähde
25
Siitepölyyn liitettävät luvalliset ravitsemus-
ja terveysväitteet

26. SML:n talvipäivät Jyväskylä 25.1.2015
Anneli Salonen 26
Kiitos mielenkiinnosta!