Koulutus OAMK:in Creato-hankkeelle 26.8.2016, Harto Pönkä, Innowise

1. Vuorovaikutus
verkko-opetuksessa
Harto Pönkä
26.8.2016

2. OPETUS VERKOSSA
• Uusi ympäristö
• Uudet menetelmät
• Sosiaalinen rakenne muuttuu
• Online 24/7
• Sietämätön keveys
• Opettajan rooli muuttuu

3. 1. Ohjattu verkko-opetus, verkkokurssit
2. Itseopiskelu verkossa
3. Monimuoto-opetus eli sulautuva
oppiminen/opetus
= verkko-, etä- ja kontaktiopetuksen yhdistelmä
• Toinen näkökulma:
– Materiaalikeskeinen
– Vuorovaikutuskeskeinen
Verkko-opetuksen muodot

4. Teknologian perusedut opetuksessa
• Teknologian avulla voidaan tehdä sellaista, mikä
muuten ei onnistuisi
• Ryhmän yhteinen virtuaalinen tila: mahdollisuus
keskustella ja tehdä yhteisiä tuotoksia
• Mahdollistaa työskentelyn ajasta ja paikasta
riippumatta (?)
• Tasavertainen mahdollisuus osallistumiseen (?)
• Tekstimuotoinen keskustelu ja asioiden selittäminen
tukee käsitteellistä ymmärtämistä (so. oppimista)
• Kaikki toiminta verkossa jää talteen ja siihen voidaan
palata myöhemmin

5. Vuorovaikutus
ei itsestään
tue oppimista
ja tiedon
luomista.
- Millainen
vuorovaikutus
tukee?

6. Kuvassa koulutuksessa yhdessä tehdyn ideoinnin tulos

7. • Verkko-opetuksen onnistuminen on tutkitusti yhteydessä
vuorovaikutuksen onnistumiseen. Onnistumisen esteitä
ovat yksinäisyys ja eristäytyneisyys
• Opiskelijoiden väliset keskustelu lisäävät
yhteenkuuluvuuden tunnetta, edistävät ryhmäytymistä sekä
voivat auttaa tarkastelemaan aihetta eri näkökulmista
• Jos vuorovaikutus ei toimi, ryhmässä ei synny positiivista
ryhmäpainetta opintojen edistämiseen
• Vuorovaikutus on yhteydessä opiskelijoiden aktiivisuuteen
ja motivoituneisuuteen - tai kääntäen niiden puutteeseen
• Verkkokeskustelu voi mahdollistaa syvällisemmän
keskustelun, sillä se antaa aikaa miettiä ja reflektoida
rauhassa
Vuorovaikutus tukee oppimista, kun…
Lähde: Laadukkaasti verkossa, HY, 2006, http://www.helsinki.fi/opetus/julkaisut/hallinnon_julkaisuja_33_2006.pdf

9. Verkko-opetuksen vuorovaikutussuhteet ja työkalut
Opiskelija - materiaali Opettaja - materiaali
Opiskelija - opettaja
Opettaja - ryhmäOpiskelija - ryhmä

10. Verkko-opetuksen vuorovaikutussuhteet ja työkalut

11. • Ohjeiden/materiaalien teko
ja niiden lukeminen
• Omien ja yhteisten tuotosten
teko
• Tekstiviestit, yksityisviestit
• Sähköpostit
• Chatit, pikaviestikeskustelut
• Kommenttipalstat
• Keskustelufoorumit
• Keskustelukanavat,
ryhmäkeskustelut
• Verkostokeskustelu, esim.
Twitter ja Facebook
• Ääniviesti
• Video (ei reaaliaikainen)
• Etäluento, video-stream
• Puhelu
• Videopuhelu tai live-video-
chat kahdenkesken
• Videoneuvottelu,
monenvälinen videopuhelu
• Lisätty todellisuus, esim.
Pokémon Go
• Virtuaalimaailmat ja -pelit
• Virtuaalitodellisuus (VR)
• Kasvokkain
Vuorovaikutuksen muotoja

12. Oppijalähtöisyys ja yksilöllinen opetus
• Kyse ei ole siitä, miten opettaja haluaa opettaa
• Kyse on siitä, miten oppija haluaa oppia
– Miten oppijan toiveet otetaan huomioon
– Miten opittavasta asiasta tulee tärkeä, ”oma”
– Miten oppija hallitsee oppimisprosessiaan
– Miten pidetään motivaatio yllä
– Miten oppiminen tulee ”lähelle” ja omalle vastuulle
 Silloin oppija ei nuku tai huku luentosalin massaan
• ”Jos sinulla on 200 osallistujaa, et voi luennoida kaikille
yhdellä kertaa tai ohjata jokaista erikseen.”

13. Lähde: Syrjäläinen, Jyrhämä ja Haverinen, 2008, http://www.helsinki.fi/behav/praktikumikasikirja/luku4/index.htm
Tavoitteellisuus ja emotionaalisuus

14. Kuva: http://www.flickr.com/photos/langwitches/3458534773/in/set-72157605083562304/ (jaettu lisenssillä CC-BY-NC-AS), perustuu
Alec Courosan alkuperäiseen malliin, kts. http://educationaltechnology.ca/couros/799
Henkilökohtainen oppimisympäristö (PLE)

15. Oppijoiden itseohjautuvuuteen
ei kannata liiaksi luottaa
– yhteys opettajaan tulee toimia!
Ks. http://ocw.metu.edu.tr/pluginfile.php/3298/course/section/1174/Do%20Learners%20Really%20Know%20Best.pdf

16. Tekstipohjainen vuorovaikutus

17. • Verkostokeskustelut
– Sopii keskustelun laajentamiseen ryhmän ulkopuolelle
– Esimerkiksi: Facebook- ja Twitter-keskustelut
• Keskustelualue/foorumi, joka jakaantuu viestiketjuihin
– Sopii rauhalliseen syvälliseen keskusteluun, mutta huonommin
esim. nopeatahtiseen ideointiin
– Esimerkiksi: Moodlen keskustelualueet, Facebook-ryhmät
• Keskustelukanava, ryhmäkeskustelu
– Sopii ryhmän väliseen tiedottamiseen, tiedon jakamiseen, lyhyisiin
keskusteluihin, ideointiin ja palautteen keruuseen.
– Esimerkiksi: Yammer, WhatsApp-ryhmät
• Kommenttipalsta
– Sopii yksittäisen aiheen/materiaalin kommentointiin ja
yksinkertaisiin tehtävänantoihin vastaamiseen
– Esimerkiksi: blogien, wikien, Google Driven, Google Classroomin ja
O365:n kommentit
Keskustelumuoto tarpeen mukaan

18. Keskusteluissa yksilöt selittävät ajatteluaan,
välittävät tietoa, arvioivat tietoa kriittisesti,
kysyvät ja rakentavat uutta tietoa.
Tekstipohjaisuus tukee oppimista

19. • Joillekin tekstimuotoinen keskustelu sopii paremmin kuin
toisille, kun esim. äänensävyt ja ilmeet eivät välity
• Nimettömänä toimiminen ja ohjaajien vertaisohjausta
muistuttava asema madaltaa kynnystä kertoa itsestään
• Internet-keskustelijan estoja vähentää (Suler, 2004):
1. Et tunne minua (dissociative anonymity)
2. Et voi nähdä minua (invisibility)
3. Voimme palata asiaan myöhemmin (asynchronicity)
4. Keskustelu tapahtuu omassa mielessäni (solipsistic introjection)
5. Tämä on vain peliä (dissociative imagination)
6. Olemme tasa-arvoisia (minimization of authority)
• Haasteena on läsnäolo ”tässä ja nyt” ja luottamus
• Verkossa on helpompi jättää toisen viesti huomioimatta
Chat-keskustelun erityispiirteitä
Lähde: Sara Peltola, 2015, gradu, http://epublications.uef.fi/pub/urn_nbn_fi_uef-20150262/urn_nbn_fi_uef-20150262.pdf

20. Onnistunut chat-ohjauskeskustelu
Lähde: Sara Peltola, 2015, gradu, http://epublications.uef.fi/pub/urn_nbn_fi_uef-20150262/urn_nbn_fi_uef-20150262.pdf
• Ohjaaja käyttää ohjaustyökaluja kuten ”perusutelu”, tarkentavat kysymykset, valmiit teemat,
aiheen rajaus, yhteisymmärryksen varmistaminen.  Keskusteluyhteyden ylläpitäminen.
• Ohjaajat tarjoavat runsaasti linkkivinkkejä ja niihin voidaan tutustua myös yhdessä
• Hidas, tasainen keskustelutahti. Onnistuneet keskustelut kestivät yli tunnin, pisimmät tunteja.
• Löydetään mahdollisia ratkaisuja. Saadaan yhteystiedot tai sovitaan f2f-tapaamisesta.

21. Luottamuksen rakentaminen
• Keskustelun avoimuus lisääntyy sitä mukaa, kun ohjaaja ”ansaitsee” ohjattavan luottamuksen
• Luottamusta voi rakentaa mm. kohteliaisuudella ja aikuismaisuudella
• Aloitusviesti tärkeä: rento asiaan johdatteleva tyyli toimii, esim. ”mitäpä mielen päällä?”
• Ohjaajan osoittama kiinnostus ja auttamishalu lisäävät luottamusta
• Ohjaajan taustatiedot on hyvä kertoa: luotettava taho ja aikuinen ammattilainen
Lähde: Sara Peltola, 2015, gradu, http://epublications.uef.fi/pub/urn_nbn_fi_uef-20150262/urn_nbn_fi_uef-20150262.pdf

22. Hymiöt chat-keskusteluissa
Chat-otteet: Sara Peltola, 2015, gradu, http://epublications.uef.fi/pub/urn_nbn_fi_uef-20150262/urn_nbn_fi_uef-20150262.pdf
Hämmennys
Empatia
Vahvistus
Pehmennys
Pahoittelu
Empatia
Yllätys
Iloisuus

23. Ymmärrätkö tämän emojitarinan?

24. Vertaisryhmä ja opettaja taskussa

25. WhatsApp Facebook & FB messenger Skype
Pikaviestit ja ryhmäkeskustelut

26. • Some-palvelut ovat tärkeitä nuorille kavereiden välisessä
viestinnässä ja vertaistuessa
• Esimerkiksi WhatsApp-ryhmä vahvistaa opiskelijoiden
yhteenkuuluvuuden tunnetta ja vertaistukea
• Some-ryhmiä voidaan perustaa lisäksi opintojaksoja ja
harjoitteluja varten ohjaajan/opettajan aloitteesta
– Aluksi tottuminen uuteen toimintatapaan ja käyttötarkoitukseen
– Some-ryhmät sopivat ryhmän etäohjaukseen: tiedotus, kokemusten vaihto,
tehtävien anto, kuvien ja videoiden jako, jne.
• Ohjaaja voi tarjota myös yksilöohjausta some-palvelujen
kautta. Huomioitava henkilötietojen käsittely
– Huomioitava oppilaitoksen some-ohjeistuksessa
– Esim. WhatsApp ja Snapchat eivät tallenna viestejä palvelimilleen sen
jälkeen, kun ne on välitetty vastaanottajalle
Some-palvelut ryhmäohjauksessa

27. Lähde: https://harto.wordpress.com/2016/01/27/sosiaalisen-median-tilannekatsaus-ja-dunbarin-sosiaaliset-piirit/

28. Lähde: Oulun kaupunki / NettiNappi, 2014, http://www.slideshare.net/liisakurtti/kyselytulokset-nuorille-51114-41196530

29. Keskustelu
1) Miten olet käyttänyt
verkkokeskusteluja
opetuksessa?
2) Millaisiin tehtäviin ja
tilanteisiin verkko-
keskustelut sopivat?

30. Opetusta etänä ja videoyhteydellä

31. Adobe Connect etäluentoihin ja -ohjaukseen
Ruudunjaolla voit näyttää mitä tahansa omalta tietokoneeltasi
sekä jakaa sen käyttöoikeuden osallistujille (ylläpitäjät ja esittäjät)
Jaetut linkit (tai muistiinpanot,
äänestys, piirtotaulu tms.)
Chat-keskustelu osallistujien kesken:
kysymykset, kommentit, linkit…
Esittäjän video
on yleensä tässä
Osallistujat
Ylläpitäjät
VINKKEJÄ:
- Testaa tekniikka
etukäteen
- Muista nauhoitus
- Osallista! Anna
esitysoikeuksia
- Voit tehdä useita
asetteluja (layout)
ikkunoineen (pod)
erilaisiin tarkoituksiin
(esim. eri esitykset ja
tehtävät)
- Voit jakaa opiskelijat
pienryhmiin chatissa
(breakout rooms)
- Chat-keskustelu
onnistuu myös kahden
kesken
Esittäjät
AC:n kattavat ohjevideot: http://tv.adobe.com/watch/learn-adobe-connect/what-is-adobe-connect-8/

32. • Luennoija on yksin – kuvittele
opiskelijat edessäsi, puhu heille
• Suunnittelu korostuu – jaksotus,
osallistaminen, tehtävät, tauot
• Vuorovaikutus – varaa aikaa
työskentelylle ja keskustelulle
• Puheenvuorojen pyyntö ja jako –
kerro selvästi, miten toimitaan
• Etäryhmien paikallisohjaajat – sovi
etukäteen toimintatavoista
paikallisohjaajien kanssa
• Yksilöohjaukselle oma aika
• Testaa kaikki tekniset asiat
etukäteen, tee varasuunnitelma
Etäluentojen haasteet
Kuvittele mielessäsi yleisö
edessäsi, katso heitä, puhu heille,
ota heidät mukaan!

33. • Luo katsekontakti kameran kautta kuulijaan. Kohdista
puheesi etenkin vastatessa toiselle.
• Puhu riittävän kovalla äänellä, artikuloi selvästi ja käytä
selkeitä lauseenrakenteita.
• Puhu keskustelutyyliin ja huomioi kuulijat: vastaa
todennäköisiin lisäkysymyksiin ja ennakkoluuloihin.
• Vältä vaikeita termejä. Jos et voi, selitä ne.
• Havainnollista puheen sisältöä esimerkeillä, kuvilla tai
diaesityksellä.
• Selitä asiakokonaisuudet kohta kerrallaan ja esitä lopuksi
kokonaisuus  auta kuulijaa jäsentämään tietoa.
• Pyydä puheenvuoro. Älä puhu päälle.
• Dialogi on ennen muuta kuuntelua! Ole rakentava.
Puhetavalla on väliä
Lisää aiheesta: http://oppimateriaalit.internetix.fi/fi/avoimet/3yhteiskunta/videoneuvottelu/05_esiintyminen

34. • Monotinen, tylsä tai liian hiljainen ääni
• Sekavaa ja katkeilevaa puhetta
• Nopeita liikkeitä ja eleitä, jota luovat
levottoman vaikuteleman
• Maneereita – sekä sanontoja että eleitä
• Liian nopeaa etenemistä
• Liian pieni fontti tai liian täydet kalvot
• Mikrofonin ja/tai kameran unohtamista
päälle
Vältä näitä etäluennolla
Lisää aiheesta: http://oppimateriaalit.internetix.fi/fi/avoimet/3yhteiskunta/videoneuvottelu/05_esiintyminen

35. Videoneuvottelu
• Kaksisuuntainen videoyhteys luo
voimakkaan läsnäolon tunnun
• Vaatii tottumista – kameran
kohdistuminen yhteen
puheenvuoron käyttäjään
kerrallaan jännittää osallistujia
• Paikallisohjaajien vastuu korostuu
keskustelujen ohjaamisessa
• Chat puuttuu – käytä siis jotain
some-palvelua keskusteluun ja
materiaalien/linkkien jakamiseen
• Laitteiden rajallinen saatavuus –
hinta, sidottu tiettyyn tilaan,
etukäteisvalmistelut

36. • Esitä kysymyksesi selkeästi tietylle osallistujalle tai
ryhmälle
• Älä esitä kahta kysymystä peräkkäin
• Muotoile kysymykset selkeästi ja täsmällisesti
• Ilmaise selkeästi mihin kysymyksiin odotat
vastauksia, ja mitkä kysymykset ovat retorisia
• Toista kysymys tarvittaessa
• Varmista sopivin väliajoin, että viestintäkumppanisi
ovat ymmärtäneet viestisi
• Pyydä tarkennusta aina, kun tilanne tai keskustelun
aihe sitä edellyttävät
Kysymysten esittäminen
Lähde: http://oppimateriaalit.internetix.fi/fi/avoimet/3yhteiskunta/videoneuvottelu/05_esiintyminen

37. Verkkoyhteisöllisyyden muodot

38. http://www.sometu.fi/ https://www.facebook.com/groups/237930856866/
Yhteisö != yhteisösivusto tai some-palvelu

39. Lähde: http://www.orgnet.com/community.html
Lurkkaajat,
jopa yli 60%
Pienet
kaveriklusterit
Yhteisön ydin
(ja sisäpiiri)
Verkkoyhteisö kasvaa
jäsenten JA yhteyksien
lisääntymisen kautta.
Verkkoyhteisön sosiaaliset suhteet

40. Sosiaalinen verkosto (esim. Twitter)
Kuvan lähde: http://www.innowise.fi/fi/verkostoanalyysit/ (n. 3000 toimijaa, joista suodatettu esiin 50 vaikuttajaa)

41. Sosiaalisen verkoston rakenne
Heikot sidokset ovat
merkittäviä, sillä ne
muodostavat siltoja
eri klustereiden välille.
Solmukäyttäjät välittävät
tietoa tehokkaasti. He voivat
myös dominoida verkostoa.
Kiinteät ryhmät
kierrättävät joskus
tarpeetontakin tietoa.
Yhteydet voivat olla yksi- tai
kaksisuuntaisia tai suuntaamattomia.
Vahvoja sidoksia
syntyy, kun kaveri
on myös kaverin kaveri.
Ulkopuolisilla ei ole yhteyksiä muihin,
mutta he ovat osa kokonaisuutta.

42. Tieto leviää verkoston kautta
Käyttäjä julkaisee uutta
sisältöä verkostolleen (esim.
linkki, kirjoitus, kuva, video)
1. Jokainen käyttäjä valitsee, keitä muita käyttäjiä hän seuraa.
2. Jokainen käyttäjä arvioi ja suodattaa sisältöjä, joita hän jakaa seuraajilleen.
3. Mitä useampi kaveri jakaa saman sisällön, sitä parempi se todennäköisesti on.
4. Mitä useampi jakaa saman sisällön tai tykkää samasta sisällöstä, sitä
suositummaksi se nousee some-palvelujen algoritmeissa ja TOP-listoilla.

43. Verkosto
• Hajanainen
• Voi olla hyvin laaja
• Vaikutusvalta keskittynyt
ns. mielipidejohtajille
• Ei selvää tavoitetta, vaan
jokin yhdistävä asia riittää
• Harhaanjohdettavissa
mielipidejohtajien kautta
• Parhaimmillaan tiedon
välittämisessä ja eri
näkökulmien keräämisessä
Ryhmä
• Kiinteä
• Rajallinen koko, n. 3-30
• Vaikutusvalta keskittynyt
johtaville jäsenille
• Voi olla jaettu yhteinen
tavoite
• Voi vastustaa ulkopuolelta
tulevaa ohjausta
• Parhaimmillaan
yhteisöllisessä
työskentelyssä
Verkostot ja ryhmät

44. Lähde: Pönkä, 2014, Sosiaalisen median käsikirja

45. Yhteisöllinen oppiminen verkossa

46. Miten saada diginatiivit motivoitumaan hitaasta oppimisesta?

47. OPPIMISEN TUKEMINEN:
• ymmärtävä oppiminen
• yhteisöllinen oppiminen
ja tiedonrakentelu
• oppimisprosessi
Valitse opetukseen sopiva
pedagoginen malli tai
luo/yhdistele sellainen itse.

48. • ”Tilanne, jossa kaksi tai useampi ihminen oppii tai
pyrkii oppimaan jotakin yhdessä.”
(Dillenbourg, 1999)
• Keskeistä on yhteinen tavoite oppia jotakin ja
kognitiivisten ponnistelujen jakaminen. Tämä
erottaa yhteisöllisen oppimisen perinteisestä
yhteistyöstä ja työnjaosta (myös sosiaalisessa
mediassa!)
• Vastavuoroinen opettaminen ja oppiminen: ryhmä
on enemmän kuin osiensa summa.
• Yhteisöllistä oppimista tuetaan, koska se
käynnistää ymmärtävän oppimisen mekanismeja
yksilötasolla.
Yhteisöllinen oppiminen

49. Kun puhutaan ”tiukasta”
yhteisöllisestä työskentelystä, niin
puhutaan ryhmistä.

50. Yhteisöllinen työskentely
edellyttää toimivaa
vuorovaikutusta ja
yhteistä tavoitetta.
1. Kirkas tavoite
(tiedostettu, oma, tärkeä, motivoiva)
2. Saa jäsenet osallistumaan
ja tekemään yhteistyötä

51. 1. Muotoutumisvaihe (forming)
• Luodaan ryhmän rakenne ja rutiinit
• Ryhmän jäsenet etsivät paikkaansa ja välttävät konflikteja
• Varsinaiseen tehtävään käytetään vähemmän voimavaroja
2. Kuohuntavaihe (storming) (voi toistua, kun ryhmään tulee uusia jäseniä)
• Työskentely synnyttää ryhmän toimintaan, rooleihin ja vastuisiin liittyviä konflikteja.
Ne selkeyttävät toimintaa ja parantavat vuorovaikutusta.
• Kuohunnan voimakkuus riippuu ryhmän jäsenistä ja organisaatiokulttuurista.
3. Normien luomisen vaihe (norming)
• Ryhmän roolit, tehtävät ja normit ovat selkeytyneet. Luottamus ja lojaalius.
• Jäsenet ymmärtävät toistensa näkökulmia sekä arvostavat ja tukevat toisiaan.
• Jäsenet välttävät muutoksia, uusia konflikteja ja ulkoa tulevaa ohjausta.
4. Toteuttamisvaihe (performing) (kaikki ryhmät eivät pääse tähän)
• Ryhmä toimii itsenäisesti ja joustavasti. Jäsenet luottavat toisiinsa.
• Rooleja ja vastuita muutellaan tarpeen mukaan, ilman konflikteja.
• Ryhmä pystyy keskittymään täysipainoisesti tavoitteen saavuttamiseen.
5. Lopettamisvaihe
• Ryhmän hajoaminen aiheuttaa haikeutta tai helpotusta, myös konflikteja.
Lähde: Tuckman, B. (1965 & 1977).
http://en.wikipedia.org/wiki/Tuckman%27s_stages_of_group_development
Ryhmäytymisen vaiheet

52. Yhteisöllisen tiedonrakentelun
tuloksena syntyy parhaimmillaan
yhteinen tuotos
tai innovaatio,
joka ylittää sen, mihin ryhmän
jäsenet olisivat yksinään kyenneet.
Yhteisöllistä oppimista tuetaan,
koska se käynnistää
ymmärtävän oppimisen
mekanismeja yksilötasolla.

53. Keskusteluissa yksilöt selittävät ajatteluaan,
välittävät tietoa, arvioivat tietoa kriittisesti,
kysyvät ja rakentavat uutta tietoa.
Ymmärtävän oppimisen mekanismit...

54. Kuvakaappaus wikistä: http://pedagoginenkehittaminen.purot.net/ (CC-BY-NC-SA)
Molemmat tarvitaan: tuotos ja keskustelu

55. Keskustelu inspiroi sisällöntuotantoa ja sisältö keskustelua.

56. Yhteinen tuotos vs. omistajuus
Katso esimerkki: http://screencastle.com/watch/bf101617408882a288f7b434455f03d7
TIEKE:n muistio, vapaasti käytössä: http://muistio.tieke.fi/

57. Keskustelu
Mitä oppimisalustoja
tai some-palveluita
voisit käyttää
yhteisölliseen
oppimiseen? Miksi
juuri niitä?

58. Opettaja oppimisprosessin ohjaajana

59. Runsas keskustelu yhteisöllisen prosessin
alussa ennustaa hyvää lopputulosta.
Tiedonrakentelun prosessi

60. Opettaja oppimisen mahdollistajana
Yhteisöllisyyttä tai
vuorovaikutusta ei
voida pakottaa,
mutta sille
voidaan luoda
otolliset
olosuhteet.
Lähde: https://harto.wordpress.com/2013/04/16/luovan-ongelmanratkaisun-ja-innovaatioiden-analyysia-innolukiosta/

61. Ryhmän työskentelyprosessi
Olivatko kaikki ryhmän jäsenet aktiivisia?
Oliko ryhmä muodostanut yhteisen tavoitteen?
Oliko työskentely vastavuoroista?

62. Yhteisöllistä oppimista edistävät tekijät
Lähde: Essi Vuopala, 2013, väitöskirja, http://herkules.oulu.fi/isbn9789526202259/isbn9789526202259.pdf (tapaustutkimus I/Optima)

63. Yhteisöllistä oppimista vaikeuttavat tekijät
Lähde: Essi Vuopala, 2013, väitöskirja, http://herkules.oulu.fi/isbn9789526202259/isbn9789526202259.pdf (tapaustutkimus I/Optima)

64. • Kiinnitä erityistä huomiota:
– Sujuva ryhmätyöskentely on yhteisöllisen oppimisen edellytys
– Opiskeluympäristön tulee mahdollistaa monipuolinen
vuorovaikutus ja kannustaa oppijoita työskentelemään yhdessä
– Yksittäisten oppijoiden merkitys ryhmän onnistumiselle
• Varmista, että oppijoiden työskentely etenee ja syvenee
oppimistavoitteen suuntaisesti (ei pinnallista keskustelua)
• Ohjaaja voi aktivoida työskentelyä esittämällä tarkentavia ja
perusteluita edellyttäviä kysymyksiä
• Anna palautetta oppijoiden työskentelystä, niin että he
kokevat ”tulleensa kuulluiksi”
• Anna aikaa ryhmäytymiselle  ryhmään liittyvä keskustelu
on edellytys luottamuksellisen ilmapiirin muodostumiselle
Opettaja yhteisöllisessä oppimisessa
Lähde: Essi Vuopala, 2013, väitöskirja, http://herkules.oulu.fi/isbn9789526202259/isbn9789526202259.pdf (käytännön merkitys)

65. • Yhteisöllistä oppimista edistää oppimistavoite, jonka
saavuttamiseen tarvitaan jokaisen ryhmän jäsenen
sitoutumista ja panosta
• Tutkimuksen mukaan tehtävänannolla voi olla suurempi
merkitys yhteisöllisen oppimisen onnistumiselle kuin
käytetyllä pedagogisella mallilla
• Muotoile tehtävänanto siten, että se edellyttää toisten
viestien kommentoimista ja yhteisen päätöksen tekemistä
• Roolitettu tehtävä helpottaa erityisesti ryhmiä, joiden
jäsenet ovat entuudestaan toisilleen tuntemattomia
• Käytä teknologioita, jotka tarjoavat monipuolisia välineitä
oppijoiden väliseen keskusteluun ja päätöksentekoon
Ohjaa tehtävänannolla yhteisöllisyyteen
Lähde: Essi Vuopala, 2013, väitöskirja, http://herkules.oulu.fi/isbn9789526202259/isbn9789526202259.pdf (käytännön merkitys)

66. Verkkoympäristöön voidaan liittää yhteisöllisiä skriptejä,
jotka tukevat, ohjaavat ja jäsentävät ryhmän jäsenten
älyllisiä prosesseja ja ryhmän vuorovaikutusta.

67. • Skriptin tulee loogisesti synnyttää ja tukea
yhteisöllistä oppimista ja tiedonrakentamista.
• Skripti ei saa olla liian tiukka (over-scripting)
• Skriptin vaiheita tulee voida seurata helposti.
Tätä voidaan helpottaa esim. koostamalla
skriptistä yhtenäinen tarina tai välittämällä se
jonkin apuvälineen kautta.
• Oppijat voivat hylätä liian tiukasti määritellyn tai
monimutkaisen skriptin.
• Skriptin tulisi olla siirrettävissä eri konteksteihin.
Yhteisöllisten skriptien vaatimuksia
Dillenbourg, 2002

68. Oppimisen arviointi

69. Arvioinnin näkökulmia
• Oppijoiden tuotokset ja käytettyjen
verkkopalvelujen lokitiedot
• Vuorovaikutuksen arviointi
• Oppimistavoitteiden toteutumisen arviointi
– Tentti, ryhmätentti, kotitentti jne.
– Ryhmätöiden arviointi
– Itsearviointi, vertaisarviointi
• Palaute opetuksesta
 Lopputuloksen vs. prosessin arviointi

70. • Arviointi kohdistuu oppimisprosessiin ja käsitteellisen
ymmärryksen muutokseen
• Kerää tietoa prosessista eli kaikesta siitä, mitä matkan
varrella tapahtui
– Ryhmien keskustelut
– Verkkopalveluihin kertynyt data tiedon prosessoinnista
– Opiskelijoiden tuotokset (tekstit, käsitekartat ym.), tentti/koe
– Opiskelijoilta saatu palaute ja muu lisätieto
– Opettajien havainnot
• Esimerkiksi näin:
1) Aseta tiedot aikajanalle,
2) analysoi tietoja eli vertaa niitä suunnitelmaasi,
3) tee johtopäätökset ja anna palautteet
Yhteisöllisen oppimisen arviointi

71. • Mitkä havainnot olivat yhteydessä toisiinsa?
• Miten keskustelut vaikuttavat ryhmän
onnistumiseen tehtävässä?
• Miten työ/osallistuminen jakaantui ryhmien
jäsenten kesken?
• Onnistuiko ryhmien roolitus ja kokoonpanot?
• Mitä havaitset ryhmien oppimiskulttuurista?
• Mihin opettajan olisi pitänyt reagoida ja miten?
Mitä johtopäätöksiä voit tehdä?

72. Lähde: Pekka Peura, 2014, http://www.slideshare.net/peurapekka/oppimispolku-ja-itsearviointi-oppimisen-tukena
Yksilöllisen oppimisen arviointi

73. Motivoivia työtapoja verkko-opetukseen

74. Lisää aiheesta: https://harto.wordpress.com/2013/10/02/kaytannon-oppimismalli-ymmartavaan-ja-yhteisolliseen-oppimiseen/

75. Tutkivan oppimisen malli
Hakkarainen, Lonka, & Lipponen, 1999; Wikipediassa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Tutkiva_oppiminen

76. Ongelmalähtöinen oppiminen (PBL)
1. Tapaukseen ja virikkeeseen tutustuminen ja
tapaukseen liittyvien käsitteiden selventäminen
2. Ongelman tai kuvattavan ilmiön määrittely
3. Aivoriihi, vapaa assosiaatio
4. Ongelman analysointi: ilmiötä kuvaavan selitysmallin
rakentaminen, väitteiden perustelu
5. Oppimistavoitteiden muodostaminen
6. Itsenäisen työskentelyn vaihe (esim. viikko)
7. Purku: opitun tiedon analysointi ja arviointi

77. Opiskelijoiden roolit PBL-työskentelyssä
• Puheenjohtaja: valmistautuu, jäsentää keskustelua, esittää
kysymyksiä, pitää huolta työskentelyn etenemisestä aikataulun
mukaisesti, johtaa puhetta ja vetää keskusteluja yhteen
• Sihteeri: kirjaa ylös oppimistavoitteet ja avainsanat, rakentaa
selitysmallia taululle, kirjoittaa ylös käytyä keskustelua
purkutilanteessa
• Ryhmän jäsenet: osallistuvat aktiivisesti keskusteluun kysyen ja
kommentoiden, jakavat omaa tietoaan muille, valmistautuvat
purkutilanteeseen muistiinpanoin, arvioivat työskentelyä
• Tuutori: neuvoo tarvittaessa, kysyy ja arvioi toimintaa

78. Lähde: Silander 2012, https://sites.google.com/site/mobiilillaluonnollisesti/case-pohjainen-mobiilioppiminen (CC-BY-SA)
Case-pohjainen malli

79. Käänteinen opetus (flipped classroom)
• Kääntää luentopainotteisen opetuksen toisinpäin:
– Verkkoluento esim. YouTube-videona tai video podcastina
– Videoiden pohjalta keskustellaan verkossa
– Koulussa aika varataan työskentelylle
• Keskiössä TVT:n käyttö sekä aktiivinen ja yhteisöllinen oppiminen
Kuva: http://www.knewton.com/flipped-classroom/
Lisää aiheesta esim. http://harto.wordpress.com/2012/05/21/uusi-mullistava-oppimisteoria-opetetaan-takaperin/

80. Scrum projektiopintoihin?
Kuva: https://hlab.ee.tut.fi/hmopetus/vpsist-oppimateriaali/4-menetelmia-ja-malleja/4-4-ketterat-menetelmat/4-4-1-scrum.html
• Työ tapahtuu yhä useammin tiimeissä. Oleellista on mm. tiedonhallinta,
oman ja muiden työn suunnittelu, viestintä- ja tietotekniikkataidot

81. Tehtävänannot – kaikki kaikessa
• Tehtäviä eri oppimisprosessin vaiheisiin
– Aiemman tiedon aktivointi, ennakkokäsitykset
– Tiedon haku ja arviointi
– Harjoittelu
– Liittäminen aiempiin tietoihin
– Soveltaminen, ongelmanratkaisu
• Avoimet kysymykset ja ongelmat ”pakottavat” ajattelemaan
– Keskustelua syntyy, kun erilaiset näkökulmat tulevat esiin ja
osallistuvat joutuvat selittämään niitä toisilleen
• Riittävän haastavia tehtäviä ja suoritusvaatimuksia
– Esimerkiksi: artikkeli, tutkimus (tai suunnitelma) projektityö,
Wikipedia-artikkeli, oppimispäiväkirja, ryhmänä isomman
ongelman selvittäminen, prosessimaiset käsitekartat

82. Esimerkkinä Jari Larun kurssi: http://www.slideshare.net/larux/tieto-ja-viestintatekniikka-
pedagogisena-tyovalineena-luento-1

83. Pelillisyys oppimisessa
• Pisteet ja kilpailullisuus, tuloslistat
• Saavutukset
• Tasot, hahmon kehitys
• Vertailu, usein käyttäjien välillä
• Edistymispalkit
• Tunnustukset (esim. open badget)
• Virtuaalirahan ansainta
• Kyselyt ja ns. keskeytykset
• Tarinallisuus, juoni
• Todellisuuden jäljittely
• Pelit ja 3D-maailmat
Lähde ja lisää aiheesta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Pelillist%C3%A4minen

84. Some-esimerkkejä

86. Kurssiblogi
Kurssin dokumentointi ja yhteinen työtila
 Tehtävät vaiheistettuina ja ohjaus reaaliajassa
 Yhteinen tila, yhteisöllisyyden tukeminen
 Tiedon ja kokemusten jakaminen

87. Käsitekartta
= tiedon käsitteellinen
jäsennys, esitys, ideointi
https://www.mindmeister.com/

88. Käsitekarttoja vaiheistettuna
Lähde: Lukkarinen, H. & Kääriäinen, M., 2012, teoksessa Sosiaalisen median opetuskäyttö,
http://herkules.oulu.fi/isbn9789514298233/isbn9789514298233.pdf

89. Pintakäsittelyn projektityön dokumentointi Facebook-sivuna: https://www.facebook.com/I11tpPorscheProjekti

90. Opiskelijan sähköosaston laboratoriotöiden dokumentointia iPadilla: https://www.youtube.com/watch?v=wtskCiK6cEM
(via Mobiili ammattillisella –Facebook-ryhmä, kuvakaappaus Reflector-peilauksesta tietokoneelle)

91. Vinkkejä
Twitteristä

92. Yhteenvetoa verkko-opetuksesta

93. Opettajan ei-eit
• ”Siirrän kurssin verkkoon sellaisenaan”
– Ei toimi, koska verkossa on erilaiset haasteet ja mahdollisuudet
• ”Käytän Moodlea, koska se on laitoksemme valinta”
– Mihin unohtui tavoite-, sisältö- ja oppijalähtöisyys?
• ”Käytän jatkossa menetelmää X kaikilla kursseillani”
– Vaihtelevia työtapoja tarvitaan myös verkossa!
• ”En kehitä enää kurssia Y, koska olen jo saanut sen
sujumaan melko hyvin”
– Onko tosiaan aihetta, joka ei enää kehity?
– Entä ammatillinen kehittyminen opettajana?

94. Verkko-opetuksen vuorovaikutussuhteet ja työkalut

96. Lähde: Koehler, M. & Mishra, P., 2006, http://tpack.org/
Suomeksi esim. http://www.kasvatus-ja-aika.fi/site/?lan=1&page_id=672

97. Teknologis-pedagoginen sisältötieto
• Tietoa siitä, mitkä pedagogiset menetelmät ja
teknologiset ratkaisut sopivat juuri tämän aiheen
opettamiseen ja oppimiseen
• Mahdollistaa teknologian tehokkaan käytön
opetuksen ja oppimisen tukena
• Edellyttää opettajalta jatkuvaa osaamisen
ylläpitoa kaikista osatekijöistä:
– Sisältötieto
– Pedagoginen tieto
– Teknologinen tieto

98. 1. LUO KURSSIN DESIGN / VALITSE MALLI
2. RAKENNA DESIGNIA TUKEVA YMPÄRISTÖ
3. AVAA DESIGN OPPIJOILLE
4. OHJAA JA VAADI HYVIÄ TUOTOKSIA
5. MAHDOLLISTA YKSILÖLLINEN OPPIMINEN
6. KERÄÄ DATAA OPPIMISPROSESSISTA
7. PANOSTA PALAUTTEISIIN JA ARVIOINTIIN
8. TUTKI, ANALYSOI, KEHITÄ, JAA

99. Työskentely 2-3 hengen
ryhmissä:
Tehkää oma suunnitelma
verkko-opetuksesta:
- aihe/sisältö
- oppimisalusta/some-palvelu
- pedagoginen malli
- Tehtävänannot
Lyhyet esittelyt lopuksi

100. Harto Pönkä
http://twitter.com/hponka/
http://slideshare.com/hponka
http://harto.wordpress.com/
http://www.innowise.fi/
Kiitos!