SOSIAALISEN MEDIAN TYÖKALUT VASU-/OPS-TYÖN TUKENA Harto Pönkä 5.12.2008

1. SOSIAALISEN MEDIAN KÄSITTEESTÄ 2. YHTEISÖLLISYYS JA TIEDONRAKENTAMINEN 3. AVOIMUUS – HAASTE JA MAHDOLLISUUS 4. ESIMERKKEJÄ 5. ”OPS-WIKI”

Sosiaalisen median taustalla on Web 2.0 teknologioineen ja design-periaatteineen.

Sosiaaliselle medialle on ominaista käyttäjien verkostoituminen ja yhteisöllinen toiminta.

Sosiaalisen median palvelut keskittyvät johonkin tiettyyn käyttötarpeeseen . Yksinkertainen on paitsi kaunista, myös helppokäyttöistä .

Sosiaalisen median palveluita on paljon , ja niitä voi yhdistellä .

1. SOSIAALISEN MEDIAN KÄSITTEESTÄ 2. YHTEISÖLLISYYS JA TIEDONRAKENTAMINEN 4. AVOIMUUS – HAASTE JA MAHDOLLISUUS 3. ESIMERKKEJÄ 5. ”OPS-WIKI”

Useita sosiaalisen median palveluita voidaan käyttää yksilöllisen ja yhteisöllisen oppimisen tukena. Tällaisia ovat esimerkiksi blogit, wikit sekä keskustelun ja yhteisöllisen tuottamisen mahdollistavat palvelut.

Yhteisöissä voidaan tuottaa yhdessä sisältöä sekä kehitellä uusia ideoita ja parannella vanhoja. 1/19/80 -sääntö 1% tuottaa suurimman osan sisällöstä 19% osallistuu sisällön tuottamiseen 80% osallistuu passiivisesti

On sanottu, että sosiaalisen median yhteisöissä on joukkoälyä .

Oppimistutkijan silmin kyse on yhteisöllisestä tiedon jakamisesta ja -rakentelusta .

Keskeistä on yhteinen tavoite tai ratkaistava ongelma , vastavuoroisuus ja älyllisten ponnistelujen jakaminen .

Yhteisöllinen tiedonrakentelu edellyttää omien ajatusten ulkoistamista – selittämistä muille. Keskustelussa ajatukset kehittyvät ja ketjuttuvat.

Yhteisöllisen tiedonrakentelun tuloksena syntyy parhaimmillaan käsitteellinen luomus , joka ylittää sen, mihin ryhmän jäsenet olisivat yksinään kyenneet.

Tavoitteeseen pääseminen voi olla vaikeaa. Tarvitaan tukea ja ohjausta.

Verkkoympäristöön voidaan liittää ns. yhteisöllisiä skriptejä , jotka tukevat , ohjaavat ja jäsentävät oppijoiden älyllisiä prosesseja ja ryhmän vuorovaikutusta.

1. SOSIAALISEN MEDIAN KÄSITTEESTÄ 2. YHTEISÖLLISYYS JA TIEDONRAKENTAMINEN 3. AVOIMUUS – HAASTE JA MAHDOLLISUUS 4. ESIMERKKEJÄ 5. ”OPS-WIKI”

Suljetussa verkkoympäristössä ulkopuoliset eivät pääse häiritsemään työskentelyä. Se on turvallista. Lopputulos pysyy rajojen sisäpuolella – hyvässä ja pahassa.

Avoimessa verkkoympäristössä voidaan saavuttaa enemmän .

Avoinkin verkkoympäristö voi olla hallittu kokonaisuus. Avoimuus vaatii ennen muuta näkökulman muutosta ja uskallusta .

1. SOSIAALISEN MEDIAN KÄSITTEESTÄ 2. YHTEISÖLLISYYS JA TIEDONRAKENTAMINEN 3. AVOIMUUS – HAASTE JA MAHDOLLISUUS 4. ESIMERKKEJÄ 5. ”OPS-WIKI”

http:// docs.google.com/

http:// jaiku.com/channel/LVMsosmedia/

http:// aivo.sonera.fi/aivo/

http:// tutkimus.parvi.fi/

http:// sometu.ning.com/

1. SOSIAALISEN MEDIAN KÄSITTEESTÄ 2. YHTEISÖLLISYYS JA TIEDONRAKENTAMINEN 3. AVOIMUUS – HAASTE JA MAHDOLLISUUS 4. ESIMERKKEJÄ 5. ”OPS-WIKI”

Kiitos! Kysymyksiä? [email_address] [email_address] http:// harto.wordpress.com/