Koulutus Rovaniemellä opinto-ohjaajille 9.11.2012, Harto Pönkä

1. Harto Pönkä
09.11.2012
Sosiaalinen media
mahdollisuutena ja haasteena
opinto-ohjauksessa
versio 2.0

2. 1. Mitä sosiaalinen media on?
2. Oppimisen tukena
3. Verkostoitunut asiantuntija?
4. Pelisääntöjä ja haasteita

3. http://internet-map.net/

4. Sosiaalisen median
palvelut elävät
käyttäjistään.
Kokeilemalla
löydät itsellesi
hyödylliset.

5. • Mitä sosiaalisen median palveluita olet
käyttänyt?
– Työssä
– Harrastuksissa
– Vapaa-ajalla
– Jne.
• Mihin some-palveluihin haluaisit vielä
tutustua?
Äänijänteet auki… keskustellaan

6. Kiitokset avusta @HoxBox, @kaaiia, @HeidiTuuliaEk ja @mariarajakallio!

7. Se on:
Kuva: http://en.wikipedia.org/wiki/File:Atlas_Santiago_Toural_GFDL.jpg, Luis Miguel Bugallo Sánchez (CC-BY-SA)

8. Lähde: Verkosto visualisoituna: #sometu, Olli Parviainen, 1.11.2010,
http://verkostoanatomia.wordpress.com/2010/11/01/verkosto-visualisoituna-sometu/
”Jättiläinen” muodostuu
verkostoosi kuuluvista
ihmisistä (esim. Twitter)

9. ...tai verkkoyhteisöstä, jonka
jäsen olet – tai vaikka et
olisikaan!
Lähde: http://www.orgnet.com/community.html
Lurkkaajat,
jopa yli 60%
Pienet
kaveriklusterit
Yhteisön ydin
(ja sisäpiiri)

10. Toisenlainen ”jättiläinen”
muodostuu, kun jotain
tehdään YHDESSÄ.

11. On sanottu, että
sosiaalisen median
yhteisöissä on
joukkoälyä.
Oppimistutkijan silmin kyse on
yhteisöllisestä tiedon jakamisesta ja -rakentelusta.
Parvet ja verkostot
tuottavat sisältöjä
monipäisesti.
Sosiaalisessa
mediassa on
verkkovoimaa.

12. Reaaliaikainen netti, some ja tiedon
valtava määrä vaativat uusia taitoja.

13. • Koko väestöstä…
– 90% käyttää nettiä (54-vuotiaisiin asti ~100%)
– 50% käyttää yhteisöpalveluita
• 16-24-vuotiaista…
– 97% lukee verkkolehtiä tai TV-kanavien sivustoja
– 88% osallistuu verkkokeskusteluihin foorumeilla tai somessa
– 56% lukee blogeja
– 56% julkaisee tekstejä, kuvia tms. muiden nähtäväksi
– 13% tekee kotisivuja tai kirjoittaa blogia
• Opiskelijat käyttävät nettiä…
– 61% työn etsintään tai hakemusten lähettämiseen
– 68% koulutus- ja kurssitarjonnan etsintään
– 46% verkko-opiskeluun
Internetin käyttö v. 2012
Lähde: Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö, http://www.stat.fi/til/sutivi/index.html (7.11.2012)

14. Yhteisöpalvelujen käyttö Suomessa
Lähde: Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö, http://www.stat.fi/til/sutivi/index.html (7.11.2012)
Kaavion toteutus: Harto Pönkä, 7.11.2012, CC-BY. Kuva: http://www.flickr.com/photos/harto/8165331036/in/photostream/

15. Ihmiset haluavat jakaa tietoa yhä avoimemmin
ja useammille. Yksityisyys ei ole enää normi.
Mark Zuckerberg, Facebookin perustaja
”

16. Kyse ei ole enää vain siitä, mitä osaat, vaan
miten tuot osaamisesi JA verkostosi yhteisösi käyttöön.

17. Sosiaalinen media uudistaa
TOIMINTAKULTTUURIN
• Avoimuus, julkisuus, jakaminen
• Keskustelun ja yhteistyön
arvostaminen
• Yhteisöjen hyödyntäminen ja
muiden auttaminen
• ”Alhaalta ylöspäin” -ilmiöt
• Verkkopalvelujen ja
yhteisöllisten menetelmien
luova hyödyntäminen
• Kokeilevuus, oppiminen

18. Miten pidämme huolta, että ”digivallankumous”
ei johda myös digitaaliseen syrjäytymiseen?
Digitaalista eriarvoistumista on jo tapahtunut. Pahiten syrjäytymisvaarassa ovat perusasteen
koulutuksen omaavat 55-74-vuotiaat sekä maaseutumaisissa kunnissa asuvat suomalaiset.
Lähteet: Suomalaiset verkkos –tutkimus, 2011 (YLE & 15/30 Research) sekä Tilastokeskus, 2011
Lisätietoa: http://harto.wordpress.com/2011/11/10/suomalaisten-netinkayttajien-segmentit-tuoreimmat-tilastot/ sekä
http://harto.wordpress.com/2012/01/24/digitaalinen-eriarvoistuminen-nakyy-netinkaytossa-ja-verkko-opiskelussa/

19. Mihin
ruudun
ääressä
käytetään
aikaa?
Paljonko on
liikaa?
Vuonna 2009 amerikkalaiset käyttivät n. 9 tuntia päivässä sähköisen median parissa.
Lähde: http://www.wired.com/culture/lifestyle/magazine/17-08/by_media_diet, kuva: Jason Lee

20. 1. Mitä sosiaalinen media on?
2. Oppimisen tukena
3. Verkostoitunut asiantuntija?
4. Pelisääntöjä ja haasteita

21. (Verkkouutiset, 7.2.2012, http://t.co/W08R1T4e)
(YLE, 24.1.2011, http://bit.ly/i0WmUd)
(YLE, 2.2.2012, http://bit.ly/Am1Guw)
(Suomen lukiolaisten liitto, 7.1.2011)
(Iltalehti, 25.9.2011, http://bit.ly/n89aoD)

22. Yritystoiminnassa sosiaalisen median laaja-alaisin
vaikutus koetaan sisäisessä viestinnässä ja
toimintatapojen muutoksessa. Uudet tavat jakaa tietoa
ja osaamista organisatoristen ja maantieteellisten
rajojen yli lisäävät tietotyön tuottavuutta.
(EVA:n Suora yhteys)
Ryhmissä tekeminen, toisilta oppiminen ja toisten
ideoiden jalostaminen ovat harjoittelua vaativia
taitoja. -- Siksi niitä pitää vahvistaa koulu- ja
opiskeluvaiheessa nykyistä systemaattisemmin.
(EK:n Oivallus)
”
Lisää aiheesta: http://harto.wordpress.com/2011/10/14/koulujen-tietotekniikka-edellakavijyys-ja-uudet-oppimistaidot/

23. https://www.facebook.com/oppikirjamaraton
Esimerkki yhdessä tekemisestä

24. Käytännön toimenpiteitä:
• Oppimistilanteissa tuetaan oppijoiden itseilmaisua, luovuutta, tiedon ja
osaamisen jakamista ja yhteistyötä ja sosiaalista mediaa hyödynnetään
luontevana osana oppimista.
• Oppijoita kannustetaan ja harjoitetaan vastuulliseen aktiivisuuteen ja
osallisuuteen verkkokeskusteluissa.
• Koulussa opitaan sisällöntuotannossa vastaanottajan ja tuottajan oikeudet
ja velvollisuudet sekä median tietoturvallisuuteen liittyvät asiat.
• Oppijoille tarjotaan tilaisuuksia käyttää eri palveluita ja sovelluksia kuten:
blogeja, mikroblogeja, wikejä, dokumenttipalveluja, tiedon- ja
ajanhallintapalveluja, kuvien, videoiden, linkkien ja muita sisältöjen ja
tuotosten jakopalveluja, keskustelu- ja chat-palveluja sekä yhteisö ja
ryhmätyöskentelyalustoja.
• Tiedon määrän ja saavutettavuuden lisääntyessä, opettajan tärkeä rooli on
auttaa oppijaa arvioimaan löytämänsä ja käyttämänsä tiedon laatua.
Käytännössä: some osana mediataitoja
Lähde: https://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/ohjeita_koulutuksen_jarjestamiseen/lukiokoulutuksen_
jarjestaminen/sosiaalisen_median_opetuskayton_suositukset, 30.3.2012

25. Käytännön toimenpiteitä:
• Luodaan eri oppineissa oppilaille mahdollisuuksia taltioida eri
menetelmin (teksti, kuva, liikkuva kuva) omaa työskentelyään ja
oppimistaan ja rakentaa omaa oppimispolkuaan.
• Käytetään eri palveluita oppimistilanteissa yhteistyöprojektien
läpi viemiseen, oppilaiden ja opettajan vuorovaikutuksen
lisäämiseen, osallistavan työskentelyn tukemiseen ja paikasta ja
ajasta riippumattoman oppimisen toteutumiseen.
• Hyödynnetään sosiaalisen median mahdollisuuksia
kansainvälisissä yhteistyöprojekteissa.
Some osana kouluyhteisön toimintatapoja
Lähde: https://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/ohjeita_koulutuksen_jarjestamiseen/lukiokoulutuksen_
jarjestaminen/sosiaalisen_median_opetuskayton_suositukset, 30.3.2012

26. Omassa blogissaan
oppija voi
arvioida omaa ja
ryhmänsä
työskentelyä sekä
pohtia oppimisen
kannalta keskeisiä
aiheita.

27. • Blogi sai alkunsa v. 2006 yliopiston kurssilla
• Kirjoittaminen selkiyttää ajatuksia
– ajatusten käsitteellistäminen on itsensä opettamista
– ajatukset ovat kuin puroja, jotka hakevat uomaansa
• Esittelen / merkitsen muistiin, mitä olen tehnyt
• Tuotan asiantuntijatietoa verkostoilleni jakamalla
blogin sisältöjä niihin
• Vaikutan omalla pienellä tontillani maailman menoon
• Markkinointiakin ilmenee, mutta se on ”sivutuote”
Miksi bloggaan?

28. http://ritaopo.wordpress.com/2012/11/08/loistavaa-kasit/

29. http://pinterest.com/hponka/social-media-statistics-and-insights/
Sosiaaliset kirjanmerkit ja koosteet

30. http://www.mindmeister.com/

31. http://www.mindmeister.com/
Käsite- ja miellekartat
 Esittää käsitteet ja niiden väliset yhteydet
 Tiedon visualisointi, ideointi, jäsentäminen, suunnittelu jne.
 Kognitiivinen työkalu tiedonrakentelun tukemiseen

32. http://docs.google.com/

33. http://docs.google.com/
Jaetut dokumentit
Toimisto-ohjelmat ryhmäominaisuuksilla
 Asiakirjojen, taulukoiden ja esitysten tekeminen yhdessä
 Helppo ottaa käyttöön, kun ohjelmat ovat ennestään tuttuja
 Jaettu hakemisto kokoaa yhteiset dokumentit samaan paikkaan

34. Yhteiset muistiinpanot
Katso esimerkki: http://screencastle.com/watch/bf101617408882a288f7b434455f03d7
TIEKE:n muistio, vapaasti käytössä: http://muistio.tieke.fi/

35. https://www.yammer.com/

36. Pintakilta: wiki opetuksen materiaalipankkina ja dokumentointina, http://pintakilta.wikispaces.com/NP2012+Nissan-Projekti+2012

37. LETopinnot: wiki ryhmien yhteisöllisen oppimisen tukena, http://letopinnot.purot.net/vasara

38. Wiki = yhteisöllistä tiedon luomista = laadukasta oppimista

39. Yhteisöllinen prosessi
Runsas keskustelu yhteisöllisen prosessin
alussa ennustaa hyvää lopputulosta.

40. • Yhteistyö, tiedonrakentelu, oppiminen
– Suunnitelmien ja muiden tekstien yhteiskirjoitus
– Palaute-/vuorovaikutuskanava
– Ryhmätöissä: projektityöt, tiedekirjat, opinnäytteiden
ohjaamisessa jne.
– Kurssin kotisivuna
• Kollektiivisen tietopankin kartuttaminen
– Materiaalien kerääminen ajankohtaisesta asiasta
– Dokumentaatiot, sanakirjat (vrt. Wikipedia) yms.
– Usein kysytyt kysymykset, ”tietämyspankit”
• Esim. harjoittelujen, oppinnäytetöiden ja tutkimuksen
tietopankit
Wikien käyttötarkoituksia

41. https://www.facebook.com/Senjaopettaa

42. Tähtimalli oppimisympäristön rakenteena
Perinteinen verkko-oppimisympäristö:
kaikki toiminnot samassa järjestelmässä
Tähtimalli: toimintoja yhdistellään
useista verkkopalveluista
Opetuksen strukturointi ja vaiheistaminen korostuvat sosiaalisessa mediassa.

43. Osallistuminen käytännön yhteisöihin
http://puutarha.net/index.asp?s=/keskustelu/keskustelu.asp?id=1531

44. • Yhteisöresursseilla tarkoitetaan olemassa olevia
sosiaalisen median yhteisöjä, ryhmiä ja verkostoja
• Opiskelijat voivat tehdä verkossa osallistuvaa
tutkimusta: havainnoida, esittää kysymyksiä,
keskustella, tutkia vanhoja keskusteluja jne.
• Asiantuntijayhteisöjen kautta opetukseen
voidaan tuoda sellaista sisältöä, jonka
saavuttaminen olisi muuten vaikeaa
• Asiantuntijoita voidaan pyytää myös
verkkovierailulle omiin verkkoympäristöihin
Yhteisöresurssit

45. Nykyiset kehitystrendit
• Opetus siirtyy yhä enemmän verkkoon
• Oppiminen koulun ulkopuolella korostuu
• Sosiaalisesta mediasta tulee oppimissisältö,
työkalu ja menetelmä kaikilla koulutusasteilla
• Koulutuksen ohella työmarkkinoilla arvostetaan
työntekijän sosiaalisia verkostoja ja netissä
osoitettua asiantuntemusta

46. 1. Mitä sosiaalinen media on?
2. Oppimisen tukena
3. Verkostoitunut asiantuntija?
4. Pelisääntöjä ja haasteita

47. ”Google on asiantuntijan kotisivu”

48. Tuotoksia Ammattiverkosto
Blogi ja esittely
Videoita Facebook-profiili Twitter-profiili

49. Rakenna verkkoidentiteettiä tietoisesti
Kaikki toimintasi netissä jää talteen. Käytä tämä hyväksesi, älä pahaksesi.

50. Käyttö luvan kanssa, lähde: http://www.flickr.com/photos/tuija/4570906654/in/set-72157624358887769/

51. • Henkilöbrändi = oman osaamisen markkinointia
• Brändi on vastaanottajalle syntyvä mielikuva
– Ei se, mitä sanoit, vaan se, mikä välittyi
– Ei koko totuus
• Hyvä brändinrakennus perustuu visioon
– Tee brändi siitä, missä olet tai aiot tulevaisuudessa olla
parempi kuin muut
• Brändi kertoo tarinan yhä uudelleen
• Vähemmän on enemmän – tiivistä!
Henkilöbrändi, minäkö?

52. 1-19-80 -sääntö
1% tuottaa suurimman osan sisällöstä
19% osallistuu sisällön tuottamiseen
80% osallistuu passiivisesti
Lähde: http://calacanis.com/2006/09/05/the-three-cs-or-the-1-19-and-80-of-social-media-one-more/
Aktiivisuudella on helppo erottua

53. Tunnetaanko sinut alasi verkostoissa?

55. Lähde: http://inmaps.linkedinlabs.com/share/Pauliina_Mkel/284252234171786557412516097068541421960

56. Sosiaalisten verkostojen rakenne
Heikot sidokset ovat
merkittäviä, sillä ne
muodostavat siltoja
verkoston eri
klustereiden välille.
Solmukäyttäjät
välittävät tietoa
tehokkaasti. He voivat
myös dominoida
verkostoa.
Kiinteät ryhmät
kierrättävät joskus
tarpeetontakin tietoa.
Yhteydet voivat olla yksi-
tai kaksisuuntaisia.
Sosiaalisissa verkostoissa
on erilaisia suhteita, kuten:
kaveruus, seuraaminen,
tykkääminen, osallistuminen
samoihin keskusteluihin jne.
Vahvoja sidoksia
syntyy, kun kaveri
on myös kaverin
kaveri.
Ulkopuolisilla ei
ole yhteyksiä muihin,
mutta he ovat silti
osa kokonaisuutta.

57. Tieto leviää verkoston kautta
Henkilö A julkaisee jakaa uutta
sisältöä verkostolleen (esim.
linkki, kirjoitus, kuva, video)
• Jokainen käyttäjä arvioi ja suodattaa sisältöä
• Mitä useampi kaveri välittää saman sisällön, sitä parempi se todennäköisesti on.
• Mitä useampi linkittää saman sisällön tai tykkää samasta sisällöstä, sitä
suositummaksi se nousee ns. sosiaalisissa hakukoneissa.

58. • Tunnetko oman alasi verkostoja? Googlaa.
• Missä niistä olet jäsenenä, tai voisit liittyä?
• Ketkä ovat verkoston keskeisiä henkilöitä?
• Onko verkostossa mahdollisia tulevia työnantajia?
• Osallistumalla asiantuntijayhteisön toimintaan,
voit kehittää omaa asiantuntijuuttasi
• Lisäksi saat tuoretta tietoa ja tutustut alasi
ihmisiin
Asiantuntija = asiantuntijayhteisön jäsen

59. http://twitter.com/hponka

60. Twitterissä monilla on satoja ja tuhansia kontakteja,
mutta vain harvojen kanssa ollaan aktiivisesti yhteydessä.
Lähde: http://www.uic.edu/htbin/cgiwrap/bin/ojs/index.php/fm/article/view/2317/2063

61. http://www.tweetdeck.com/

62. • Verkostoidun kiinnostavien ihmisten kanssa
• Seuraan minua kiinnostavia aiheita eli #hashtageja
• Mitä se on:
– yhden tai kahden suuntainen seuraaminen
– yhteiset kiinnostuksen aiheet yhdistävät
– osallistun keskusteluihin
– saan tietoa
– välitän tietoa
– jaan tietoa
– lähden mukaan verkoston ”yhteisiin juttuihin”
Twitterin hyötyjä

63. http://www.linkedin.com/
LinkedIn – ammattilaisverkosto

64. LINKEDININ KÄYTTÄJIEN
AMMATTIALAT
Lähde: Amodiovalerio Verde, http://www.slideshare.net/amover/linked-in-demographics-statistics-july-2011

65. http://www.slideshare.net/hponka/presentations

66. http://www.slideshare.net/

67. Valitse verkostot, joissa olet aktiivinen

68. Lähde: http://www.scribd.com/doc/73446440/Jobvite-Social-Job-Seeker-Survey-2011 (N= 1205 aikuista, 10/2011 USA)

69. 1. Mitä sosiaalinen media on?
2. Oppimisen tukena
3. Verkostoitunut asiantuntija?
4. Pelisääntöjä ja haasteita

70. • Älä puhu pahaa muista.
• Kuuntele ja pyri ymmärtämään muita.
• Kirjoita rehdisti omalla nimelläsi – seiso sanojesi takana.
• Pyydä anteeksi, jos olet toiminut väärin toista kohtaan.
• Joskus voi olla hyvä syy muokata tai poistaa omia viestejään.
• Kiitä palveluksista.
• Rajaa avoimuutesi ja kunnioita muiden asettamia rajoja.
• Netissä on vaikea edustaa vain itseään.
• Älä jätä verkkoon sellaista, mihin et halua törmätä
tulevaisuudessa.
Netiketin alkeet

71. Identiteettiä ei voi varastaa, eikö niin?

72. • ”Sosiaaliseen mediaan voidaan laittaa herjaavia
kommentteja, joilla on paljon tykkääjiä ja peukuttajia.
Tehdään ihminen naurunalaiseksi tai julkaistaan kuvia
ja tekstejä, jotka esittävät hänet kielteisessä valossa.
Tai sitten online-chateissa kyseessä voi olla suora,
sanallinen kiusaaminen. ”
• ”Aina ei ymmärretä, mitä yksi kuva tai video voi
aiheuttaa. Olisi tärkeää puhua lapsille siitä, mitä
nykyajan viestintävälineillä voi tehdä. Pitäisi
korostaa, tekisikö lapsi saman myös oikeassa
elämässä. ”
Nettikiusaaminen
Lähde: http://www.verkkouutiset.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=72168

73. • Useita sosiaalisen median palveluita alaikäiset saavat
käyttää huoltajan suostumuksella.
– Suostumus voidaan pyytää kerralla esim. vuodeksi tai koko
opiskeluajaksi
• Täysi-ikäiset opiskelijat voivat käyttää palveluita omalla
vastuullaan. Tätä ei kuitenkaan voida edellyttää.
• Koulu/kunta voi hankkia ostopalveluita, joiden käytöstä
se vastaa oppilaiden sijasta.
• Koulu/kunta voi asentaa ja ylläpitää omia some-palveluita
(=avoimen lähdekoodin ohjelmia), jolloin se päättää itse
palveluiden käytöstä.
Miten some-palveluita opetukseen?

74. • Miten palveluita otetaan käyttöön, kun koululla ei kuitenkaan ole oikeutta
velvoittaa oppilasta solmimaan sopimusta jonkin muun organisaation tai
yksityisen yrityksen (palveluntarjoajan) kanssa?
• Kuka valvoo tai kontrolloi sitä, minkälaisia sopimuksia oppilaat tekevät
koulutyössään?
• Onko opettajilla oikeus rekisteröityä palveluihin opettajina, työnantajansa
edustajina?
• Miten tulisi menetellä, kun oppilaat ovat alaikäisiä? Pyydetäänkö
huoltajalta tai huoltajilta lupa palveluihin rekisteröitymiseen jokaisessa
yksittäisessä tapauksessa?
• Miten suhtaudutaan palveluehtojen sisältämiin ikärajoihin, jos
opetusryhmässä on sekä vaadittua ikää vanhempia että sitä nuorempia
oppilaita?
• Mitkä ovat kohtuullisia sopimusehtoja? Mitä voidaan hyväksyä ja mitä ei
missään tapauksessa voida hyväksyä?
Somen haasteita opetuksessa
Lähde: http://www.edu.fi/materiaaleja_ja_tyotapoja/tvt_opetuksessa/sosiaalisen_median_
kayttoehdot_opetuksessa/suhde_lakiin_normeihin_ja_perinteeseen, Elias Aarnio 17.11.2010

75. • Pisteiden aiheet:
1. Tiedotus ja neuvonta
2. Henkilökohtainen ohjaus
3. Sosiaalisen median taidot opiskelussa ja työssä
4. Eri aloihin ja ammatteihin tutustuminen somen avulla
5. Työnhaku sosiaalisen median avulla
6. Sosiaalinen media opojen verkostoitumisessa ja yhteistyössä
• Valitkaa ryhmästänne sihteeri, joka on pisteellä pysyvästi ja
tekee muistiinpanot wikiin
• Pisteiden vaihto n. 5 minuutin välein
• Lopuksi yhteinen koonti
Learning cafe -ryhmätyöskentely

76. • Opinto-ohjaajat ja opettajat
– Tiedotus, neuvonta, opetuskäyttö
– Henkilökohtainen ohjaus
• Sulautuva ohjaus verkon kautta, parhaimmillaan
yhteisöllinen prosessi
• Opiskelijat
– Eri aloihin ja ammatteihin tutustuminen
– Sosiaalisen median sovellustaidot opiskelussa ja työssä
– Oman osaamisen kehittäminen ja esille tuominen, myös
yli koulutuksen nivelvaiheiden
– Työnhaku sosiaalisen median avulla
Yhteenvetoa: some opinto-ohjauksessa

77. Katso myös nämä:
http://jultika.oulu.fi/Record/isbn978-951-42-9823-3
http://www.slideshare.net/hponka/luoti-some-
kayttoehdotjasuositukset

78. • Anne Rongas: Sosiaalinen media opinto-ohjauksen tukena,
http://www.slideshare.net/arongas/sosiaalinen-media-
opintoohjauksentukena-1
• Ann-Christine Wahl: Itsensä markkinointi 2.0 – Opintojen ohjaus
sosiaalisessa mediassa,
http://mapoyri.wordpress.com/2012/04/23/itsensa-markkinointi-2-
0-opintojen-ohjaus-sosiaalisessa-mediassa/
• Patrik Skogster: Opintojen ohjauksen dialogi sosiaalisen median
avulla,
http://ojs.seamk.fi/index.php/osaaja/article/viewFile/1135/1031
• Tiina Pyrstöjärvi: Mitä on sulautuva ohjaus (Blended Counselling)?,
https://wiki.uef.fi/pages/viewpage.action?pageId=15468364
…ja nämä myös

79. Harto Pönkä
http://twitter.com/hponka/
http://slideshare.com/hponka
http://harto.wordpress.com/
http://www.innowise.fi/
KIITOS!