3. Lähde: Koehler, M. & Mishra, P., 2006, http://tpack.org/
Suomeksi esim. http://www.kasvatus-ja-aika.fi/site/?lan=1&page_id=672
Välineen pitää
sopia opetuksen
menetelmään ja
sisältöön
1. Mikä on opetuksen
ydinaines?
2. Mikä on sen oppimiseen
sopiva menetelmä?
3. Mikä teknologia sopii
sekä sisältöön että
menetelmään?
4. Huomioi konteksti: mm.
oppijoiden tiedot, taidot,
asenteet ja kokemukset,
toimintakulttuuri,
opettajien osaaminen,
resurssit, tukitoiminnot
4. Mielekästä oppimista tukee:
• Aktiivisuus: omatoiminen tiedon hankinta ja käsittely, jota voidaan tukea pari- ja
ryhmätyöskentelyllä. Liitetään opiskelijan tilanteeseen tai opetuksen aiheisiin.
• Intentionaalisuus: otetaan opiskelijat mukaan oppimistavoitteiden asettamiseen ja
seurantaan. Esim. oppimispäiväkirja, portfolio tai HOPS.
• Reflektiivisyys: tutkitaan omia käsityksiä ja oppimistapoja sekä kehitetään niitä. Esim.
ohjauskeskustelut, oppimispäiväkirja, käsitekartat.
• Kontekstuaalisuus: työskentely liitetään opiskelijoiden esimerkkeihin ja kokemuksiin sekä
työelämän tilanteisiin. Esim. simulaatiot, videot, tapauskuvaukset, ongelmalähtöisyys.
• Siirtovaikutus: opittua pyritään soveltamaan uusiin tilanteisiin. Esim. itse kehitellyt ongelmat
ja erilaisten ratkaisuehdotusten työstäminen.
• Konstruktiivisuus: huomioidaan opiskelijoiden aiemmat tiedot, laajojen aihekokonaisuuksien
käsittely. Esim. ongelmalähtöinen tai tutkiva oppiminen.
• Yhteisöllisyys: ongelmien ratkaisu omia ja toisten kokemuksia ja ideoita hyödyntämällä,
jaettu vastuu ryhmän jäsenten kesken. Esim. ryhmäkeskustelut ja muut yhteisöllisen
työskentelyn mahdollistavat verkkoalustat, yhteisöllinen prosessikirjoittaminen.
• Vuorovaikutus: dialogi ja palaute sekä opiskelijoiden että opettajan/ohjaajan välillä. Esim.
chat, ryhmä-/pikaviestisovellukset, yhteisölliset työskentelytavat.
Tavoitteena mielekäs oppiminen
Lähde: Laasonen M.,Yliopistopedagogiikka, 30.11.2018, https://lehti.yliopistopedagogiikka.fi/2018/11/30/sulautuva-opetus-
tieteellisammatillisessa-erikoistumiskoulutuksessa-etaopetuksen-mahdollisuuksia-suomalaisiin-kokeiluihin-ja-kaytanteisiin-perustuen/
11. Blogissa oppija voi
arvioida omaa ja
ryhmänsä
työskentelyä sekä
pohtia oppimisen
kannalta keskeisiä
aiheita.
Blogit sopivat myös
projekti- ja
ryhmätyöskentelyyn.
Blogit
WordPress: https://wordpress.com/ Blogger: https://www.blogger.com/
15. Läksy ennen
oppituntia
1. Verkkoluento esim.
YouTube-videona tai muu
verkkomateriaali
2. Ennakkotehtävä tai
ryhmäkeskustelu verkossa
3. OPPITUNTI VAPAUTUU:
- aktiiviselle työskentelylle
- yksilöohjaukselle
(Älä toista ennakkotehtävää tunnilla!)
Lisää aiheesta: http://harto.wordpress.com/2012/05/21/uusi-mullistava-oppimisteoria-opetetaan-takaperin/
Kätevä työkalu käänteisen opetuksen tehtäviin on esimerkiksi
https://padlet.com/
Käänteinen opetus (flipped classroom)
18. • Yhteisöllistä oppimista edistää oppimistavoite, jonka
saavuttamiseen tarvitaan jokaisen ryhmän jäsenen
sitoutumista ja panosta.
• Tutkimuksen mukaan tehtävänannolla voi olla suurempi
merkitys yhteisöllisen oppimisen onnistumiselle kuin
käytetyllä pedagogisella mallilla.
• Muotoile tehtävänanto siten, että se edellyttää toisten
viestien kommentoimista ja yhteisen päätöksen tekemistä.
• Roolitettu tehtävä helpottaa erityisesti ryhmiä, joiden
jäsenet ovat entuudestaan toisilleen tuntemattomia.
• Käytä teknologioita, jotka tarjoavat monipuolisia välineitä
oppijoiden väliseen keskusteluun ja päätöksentekoon.
Ohjaa tehtävänannolla yhteisöllisyyteen
Lähde: Essi Vuopala, 2013, väitöskirja, http://herkules.oulu.fi/isbn9789526202259/isbn9789526202259.pdf (käytännön merkitys)
20. PYRI SIIHEN, ETTÄ OPPIJAT…
1. selittävät ajatteluaan ja
välittävät tietoa toisilleen
2. arvioivat tietoa kriittisesti
3. esittävät kysymyksiä
4. rakentavat uutta tietoa
5. ratkaisevat ongelmia
6. soveltavat oppimaansa
Yhteisöllinen oppiminen käynnistää
ymmärtävän oppimisen
mekanismeja yksilötasolla.
21. • Kiinnitä erityistä huomiota:
– Sujuva ryhmätyöskentely on yhteisöllisen oppimisen edellytys
– Opiskeluympäristön tulee mahdollistaa monipuolinen
vuorovaikutus ja kannustaa oppijoita työskentelemään yhdessä
– Yksittäisten oppijoiden merkitys ryhmän onnistumiselle
• Varmista, että oppijoiden työskentely etenee ja syvenee
oppimistavoitteen suuntaisesti (ei pinnallista keskustelua)
• Anna aikaa ryhmäytymiselle ryhmään liittyvä keskustelu
on edellytys luottamuksellisen ilmapiirin muodostumiselle
• Anna palautetta oppijoiden työskentelystä, niin että he
kokevat ”tulleensa kuulluiksi”
• Ohjaaja voi aktivoida työskentelyä esittämällä tarkentavia ja
perusteluita edellyttäviä kysymyksiä
Opettaja yhteisöllisessä oppimisessa
Lähde: Essi Vuopala, 2013, väitöskirja, http://herkules.oulu.fi/isbn9789526202259/isbn9789526202259.pdf (käytännön merkitys)
25. Lähde: Laasonen M.,Yliopistopedagogiikka, 30.11.2018, https://lehti.yliopistopedagogiikka.fi/2018/11/30/sulautuva-opetus-
tieteellisammatillisessa-erikoistumiskoulutuksessa-etaopetuksen-mahdollisuuksia-suomalaisiin-kokeiluihin-ja-kaytanteisiin-perustuen/
Opetuksen tulee muodostaa looginen oppimisprosessi, jonka tuloksena opiskelijat
saavuttavat oppimisen tavoitteet. Ohjauksen tehtävänä on varmistaa tämä.
Opettaja suunnittelee kunkin vaiheen ohjeet, aineistot, tehtävät, ohjauksen käytännöt
sekä miten opiskelijat saavat palautetta työskentelystään.
Oppimisprosessin suunnittelu ja toteutus
26. Projektioppiminen
• Mallina työelämän projektien toimintatavat ja tarpeet
• Suunnittelu, valmistelu, toteutus, tulosten esittäminen, arviointi
• Ryhmä päättää omat tavoitteensa ja työskentelytapansa
– Projektiin osallistuvien roolit/tehtävät
– Projektinhallinta: tehtävät, välietapit, riippuvuudet
– Käytettävät ohjelmistot: yhteistyö, dokumentointi, projektinhallinta,
aikataulut, resurssit, kustannukset
• Yhteisöllinen työskentely projektin aikana:
– Ongelmien täsmentäminen
– Tiedon kokoaminen ja analysointi
– Keskustelut, kysyminen, kriittisyys
– Tulosten tulkinta ja johtopäätökset
• Lopuksi tulosten esittely esim. posteri, www-sivu, esitys
Lisätietoa esim. http://fi.wikipedia.org/wiki/Projektioppiminen
27. Ongelmalähtöinen oppiminen (PBL)
1. Tapaukseen ja virikkeeseen tutustuminen ja
tapaukseen liittyvien käsitteiden selventäminen
2. Ongelman tai kuvattavan ilmiön määrittely
3. Aivoriihi, vapaa assosiaatio
4. Ongelman analysointi: ilmiötä kuvaavan selitysmallin
rakentaminen, väitteiden perustelu
5. Oppimistavoitteiden muodostaminen
6. Itsenäisen työskentelyn vaihe (esim. viikko)
7. Purku: opitun tiedon analysointi ja arviointi
Aloitus
28. Opiskelijoiden roolit PBL-työskentelyssä
• Puheenjohtaja: valmistautuu, jäsentää keskustelua, esittää
kysymyksiä, pitää huolta työskentelyn etenemisestä aikataulun
mukaisesti, johtaa puhetta ja vetää keskusteluja yhteen
• Sihteeri: kirjaa ylös oppimistavoitteet ja avainsanat, rakentaa
selitysmallia taululle, kirjoittaa ylös käytyä keskustelua
purkutilanteessa
• Ryhmän jäsenet: osallistuvat aktiivisesti keskusteluun kysyen ja
kommentoiden, jakavat omaa tietoaan muille, valmistautuvat
purkutilanteeseen muistiinpanoin, arvioivat työskentelyä
• Tuutori: neuvoo tarvittaessa, kysyy ja arvioi toimintaa
31. Esimerkki: käsitekarttoja vaiheittain
Lähde: Lukkarinen, H. & Kääriäinen, M., 2012, teoksessa Sosiaalisen median opetuskäyttö,
http://herkules.oulu.fi/isbn9789514298233/isbn9789514298233.pdf
32. • Edetkää tehtävässä vaiheittain:
• Voisimme käyttää opetuksessa ______(sovellus/työkalu)_______,
• koska se tukee _________(opetuksessa/oppimisessa)_________.
• Haasteena näemme ____________________________________.
• Yhteisölliset skriptit :
– Ohjaavat opettajan valitseman pedagogisen mallin mukaiseen
yhteisölliseen työskentelyyn (vrt. skripti = käsikirjoitus)
– Jäsentävät ja vaiheistavat työskentelyä
– Parhaimmillaan: helposti seurattavia, johdattavat loogisesti
yhteisölliseen tiedonrakenteluun ja oppimiseen
Yhteistyön skriptaaminen
34. Esimerkkinä Jari Larun kurssi: http://www.slideshare.net/larux/tieto-ja-viestintatekniikka-pedagogisena-tyovalineena-luento-1 (2015)
Yksilöllistä vaihtoehdoilla
35. Suunnittelu-toteutus-arviointi ⟳
Opettajan toimintamalli (sisältö, menetelmät, työkalut)
Reflektointi Reflektointi
Opetuksen toimintamallia kehitetään perättäisten ”kokeilujen” avulla
Reflektointi
Vrt. Gravemeijer & Cobb, 2006
Opetus-
jakso
Opetus-
jakso
Opetus-
jakso
Opetus-
jakso