Luento OPH:n/Etäopetuksen koordinointihankkeen Lukion etäpäivässä 7.9.2012, Harto Pönkä, Innowise

1. Sosiaalinen
media haastaa
avoimuuteen ja
yhteistyöhön
Harto Pönkä,
07.09.2012
#etapaiva

2. Reaaliaikainen netti, some ja tiedon
valtava määrä vaativat uusia taitoja.

3. Kiitokset avusta @HoxBox, @kaaiia, @HeidiTuuliaEk ja @mariarajakallio!

4. Se on:
Kuva: http://en.wikipedia.org/wiki/File:Atlas_Santiago_Toural_GFDL.jpg, Luis Miguel Bugallo Sánchez (CC-BY-SA)

5. ”Jättiläinen” muodostuu
verkostoosi kuuluvista
ihmisistä (esim. Twitter)
Lähde: Verkosto visualisoituna: #sometu, Olli Parviainen, 1.11.2010,
http://verkostoanatomia.wordpress.com/2010/11/01/verkosto-visualisoituna-sometu/

6. Toisenlainen ”jättiläinen”
muodostuu, kun jotain
tehdään YHDESSÄ.

7. Miksi ja miten somea opetukseen?

8. ”Sosiaalisen median opetuskäyttö merkitsee ennen
kaikkea toimintakulttuurin muutosta. -- Sen
mukanaan tuoma avoimuus, julkisuus ja
yhteisöllisyys ovat asioita, jotka eivät ole tyypillisesti
kuuluneet opetustyöhön. Emme voi taistella tätä
muutosta vastaan, vaan meidän tulee löytää
oppimisen kannalta mielekkäät tavat toimia uusissa
oppimisen yhteisöissä.
Lähde: Sosiaalisen median opetuskäyttö (Pönkä, Impiö, & Vallivaara, 2012)
http://jultika.oulu.fi/Record/isbn978-951-42-9823-3

9. Kuva: http://www.flickr.com/photos/langwitches/3458534773/in/set-72157605083562304/ (jaettu lisenssillä CC-BY-NC-AS), perustuu
Alec Courosan alkuperäiseen malliin, kts. http://educationaltechnology.ca/couros/799

10. Parvet ja verkostot
On sanottu, että tuottavat sisältöjä
sosiaalisen median monipäisesti.
yhteisöissä on
joukkoälyä. Sosiaalisessa
mediassa on
verkkovoimaa.
Oppimistutkijan silmin kyse on
yhteisöllisestä oppimisesta,
tiedon jakamisesta ja -rakentelusta.

11. Yhteisöllinen tiedonrakentelu
• Keskeistä on yhteinen tavoite oppia jotakin ja
kognitiivisten ponnistelujen jakaminen.
• Yhteisöllinen tiedonrakentaminen on
ongelmalähtöistä.
• Työskentelyä käsitteellisten luomusten, kuten
suunnitelmien ja teorioiden, luomiseksi.
• Keskusteluissa oppijat selittävät omia ajatuksiaan.
Tästä on hyötyä sekä heille itselleen että muille
oppijoille.
• Vastavuoroinen opettaminen ja oppiminen:
ryhmä on enemmän kuin osiensa summa.
Lähteet: Scardamalia & Bereiter, 2003, 2005; Lehtinen, 2003

12. Yhteisöllisen tiedonrakentelun
tuloksena syntyy parhaimmillaan
luomus tai innovaatio,
joka ylittää sen, mihin ryhmän
jäsenet olisivat yksinään kyenneet.
Yhteisöllistä oppimista teutaan,
koska se käynnistää
ymmärtävän oppimisen
mekanismeja yksilötasolla.

13. 1. Vaihe

14. Aloita jostakin tutusta ja helposta
• Valitse yksi itsellesi tuttu sosiaalisen median
palvelu, jolle on pedagogisesti järkevä
käyttötarkoitus
• Esimerkiksi luokan/kurssin yhteinen blogi tai wiki
• Ensimmäisellä kerralla on turha hamuta liikoja
– Mahdollisuuksia riittää, mutta keskity johonkin tiettyyn
asiaan oppimisen tukemisessa
– Pidä työskentely omissa käsissäsi
• Kerää palautetta ja arvioi, miten onnistuit

15. Toimintakulttuuri 1. vaiheessa
• Opettajajohtoisuus
• Opiskelijoiden osallistaminen
• Epävarmuus verkkoa ja avoimuutta kohtaan,
kannustuksen tarve
• Kriittisyys välineitä kohtaan ja/tai korostunut
innostus

16. http://allinaikka.wordpress.com/

17. Opetusblogi
Opetuksen dokumentointi ja yhteinen työtila
 Tehtävät vaiheistettuna ja ohjaus reaaliajassa
 Yhteinen tila, yhteisöllisyyden tukeminen
 Tiedon ja kokemusten jakaminen
http://allinaikka.wordpress.com/

18. 2. Vaihe

19. Vähän enemmän ja paremmin
• Arvioi ja kehitä opetusta aiemman pohjalta
• Siirrä vastuuta oppijoille
– Esimerkiksi jos viimeksi oli kurssin yhteinen blogi,
seuraavaksi voidaan sen lisäksi perustaa opiskelijoiden
henkilökohtaiset blogit
• Ota käyttöön jokin uusi sosiaalisen median
palvelu, joka sopii kurssin työskentelyyn
– Esim. miellekarttaohjelma, yhteiset muistiinpanot,
sosiaaliset kirjanmerkit, mikroblogi tai wiki

20. Toimintakulttuuri 2. vaiheessa
• Tarkka työnjako opettajan ja opiskelijoiden välillä
• Valmius omien sisältöjen julkaisemiseen verkossa
• Vastuu oman ryhmän toiminnasta
• Yksityisyyden hallinta korostuu

21. Omassa blogissaan
oppija voi arvioida
omaa ja ryhmänsä
työskentelyä sekä
pohtia oppimisen
kannalta keskeisiä
aiheita.

22. Yhteiset muistiinpanot
Katso esimerkki: http://screencastle.com/watch/bf101617408882a288f7b434455f03d7
TIEKE:n muistio, vapaasti käytössä: http://muistio.tieke.fi/

23. Sosiaaliset kirjanmerkit ja koosteet
http://pinterest.com/hponka/social-media-statistics-and-insights/

24. http://www.mindmeister.com/

25. Käsite- ja miellekartat
 Esittää käsitteet ja niiden väliset yhteydet
 Tiedon visualisointi, ideointi, jäsentäminen, suunnittelu jne.
 Kognitiivinen työkalu tiedonrakentelun tukemiseen
http://www.mindmeister.com/

26. http://purot.net/

27. Wiki
Yhteisöllistä prosessikirjoittamista ja keskustelua
 Yhteisöllinen työskentely: sisällöntuotanto ja keskustelu
 Toimintaa helppo seurata ja työskentelyprosessi jää talteen
 Verkkoympäristön rakentaminen some-palveluita yhdistellen
http://purot.net/

28. Keskustelu inspiroi sisällöntuotantoa ja sisältö keskustelua.

29. Yhteisöllinen prosessi
Runsas keskustelu yhteisöllisen prosessin
alussa ennustaa hyvää lopputulosta.

30. 3. Vaihe

31. Sosiaalisen median oppimisympäristö
• Sosiaalisen median palvelujen avulla on
mahdollista rakentaa loputtomasti erilaisia
oppimisympäristöjä
• Jotta kokonaisuus ei pirstaloidu, kokoa
oppimisympäristö loogiseksi kokonaisuudeksi
esim. tähtimallin mukaisesti
• Toimintaa on voitava seurata yhdestä paikasta
• Edelleen: muista perusteet eli oppimisen tuki!

32. Muutos ”perinteiseen” verratttuna
Perinteinen verkko-oppimisympäristö: Tähtimalli: toimintoja yhdistellään
kaikki toiminnot samassa järjestelmässä useista verkkopalveluista

33. Toimintakulttuuri 3. vaiheessa
• Yhteisesti jaettu vastuu toiminnasta
• Yhteisöllisen työskentelyn korostuminen
• Avoimuus ja vastavuoroinen tiedon jakaminen
• Kekseliäisyys ja kokeellisuus sekä välineissä että
toimintatavoissa

34. Palapelimalli (jigsaw)
1. Kotiryhmissä 2. Eksperttiryhmissä 3. Kotiryhmissä

35. Tutkivan oppimisen malli
Hakkarainen, Lonka, & Lipponen, 1999; Wikipediassa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Tutkiva_oppiminen

36. Ilmiöpohjainen oppiminen
• Oppimisen lähtökohtana ovat
kokonaisvaltaiset, todellisen maailman ilmiöt,
joita tarkastellaan aidossa kontekstissa.
• Ilmiöihin liittyviä tietoja ja taitoja opetellaan
oppiainerajat ylittäen.
• Työskentely esim. ongelmalähtöisen oppimisen
mukaisesti 7 vaiheessa
• Suomalainen ilmiöpohjaisen oppimisen
foorumi: http://ilmiopohjaisuus.ning.com/
Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Ilmi%C3%B6pohjainen_oppiminen

37. Käänteinen opetus (flipped classroom)
• Kääntää luentopainotteisen opetuksen toisinpäin:
– Verkkoluento esim. YouTube-videona tai video podcastina
– Videoiden pohjalta keskustellaan verkossa
– Koulussa aika varataan työskentelylle
• Keskiössä TVT:n käyttö sekä aktiivinen ja yhteisöllinen oppiminen
Kuva: http://www.knewton.com/flipped-classroom/
Lisää aiheesta esim. http://harto.wordpress.com/2012/05/21/uusi-mullistava-oppimisteoria-opetetaan-takaperin/

38. 4. Vaihe ja siitä eteenpäin

39. Yhteisöresurssit
• Yhteisöresursseilla tarkoitetaan olemassa olevia
sosiaalisen median yhteisöjä, ryhmiä ja verkostoja
• Opiskelijat voivat tehdä verkossa osallistuvaa
tutkimusta: havainnoida, esittää kysymyksiä,
keskustella, tutkia vanhoja keskusteluja jne.
• Asiantuntijayhteisöjen kautta opetukseen
voidaan tuoda sellaista sisältöä, jonka
saavuttaminen olisi muuten vaikeaa
• Asiantuntijoita voidaan pyytää myös
verkkovierailulle omiin verkkoympäristöihin

40. Yhteisöresurssit
http://puutarha.net/index.asp?s=/keskustelu/keskustelu.asp?id=1531

41. https://www.facebook.com/Senjaopettaa

42. http://www.tweetdeck.com/ http://twitter.com/

43. Toimintakulttuuri 4. vaiheessa
• Itseohjautuvuus
• Yksilön ja yhteisön tasapaino
• Joustavat tilannesidonnaiset toimintatavat
• Sosiaalisen median ympäristöjen näkeminen
osana yhteiskuntaa

44. 1. Kaikki lähtee yhdestä palikasta 2. Annetaan palikoita myös oppijoille
Kurssiblogi +
opiskelijoiden blogit +
Kurssin yhteinen jotain uutta
blogi tai wiki
Vastuu opettajalla
3. Laitetaan monta palikkaa yhteen! 4. Otetaan yhteisöresurssit käyttöön
Tähtimallin mukainen Sosiaalisen median
sosiaalisen median yhteisöt osaksi
oppimisympäristö oppimisympäristöä
ja oppimisen
resurssiksi
Vastuu
opiskelijoilla
Katso kuva: http://xkcd.com/802/

45. Sosiaalisen median opetuskäytön vaiheet
Kuva saatavana: http://www.flickr.com/photos/harto/5144222216/

46. Suunnittele oppimispolku
Palaute
ja
lopetus
• Oppiminen on prosessi,
joka voidaan kuvata Tehtävä
oppimispolkuna
• Opettajan tehtävänä
Arviointi
on suunnitella, mitä Miten tuet
oppimisprosessia
vaiheita ja etappeja alusta loppuun?
polulla on Tehtävä
Aloitus

47. Oppimisprosessi arvioinnin keskiössä

48. Katso myös nämä:
http://jultika.oulu.fi/Record/isbn978-951-42-9823-3
http://www.slideshare.net/hponka/luoti-some-
kayttoehdotjasuositukset

49. Verkkoidentiteetti ja somen etiikkaa

50. Rakenna verkkoidentiteettiä tietoisesti
Kaikki toimintasi netissä jää talteen. Käytä tämä hyväksesi, älä pahaksesi.

51. Käyttö luvan kanssa, lähde: http://www.flickr.com/photos/tuija/4570906654/in/set-72157624358887769/

52. Valitse, missä olet aktiivinen

53. Identiteettiä ei voi varastaa, eikö niin?

54. Netiketin alkeet
• Älä puhu pahaa muista.
• Kuuntele ja pyri ymmärtämään muita.
• Kirjoita rehdisti omalla nimelläsi – seiso sanojesi takana.
• Pyydä anteeksi, jos olet toiminut väärin toista kohtaan.
• Joskus voi olla hyvä syy muokata tai poistaa omia viestejään.
• Kiitä palveluksista.
• Rajaa avoimuutesi ja kunnioita muiden asettamia rajoja.
• Netissä on vaikea edustaa vain itseään.
• Älä jätä verkkoon sellaista, mihin et halua törmätä
tulevaisuudessa.

55. KIITOS!
Harto Pönkä
http://twitter.com/hponka/
http://slideshare.com/hponka
http://harto.wordpress.com/
http://www.innowise.fi/